PÖLLÖT (Strigidae)
Pöllöt (Strigidae) on lintuheimo, joka kuuluu pöllölintujen (Strigiformes) lahkoon.
Pöllöjen heimoon kuuluu 220 lajia 26 suvussa.
Salaperäisten elintapojensa, yöllisten huhuilujensa ja ihmismäisen naamansa vuoksi pöllöt ovat herättäneet aina kunnioitusta.
Niitä pidetään viisaudenkin symboleina.
Elintavoiltaan pöllöt muistuttavat jossain määrin petolintuja, sillä molemmat syövät lihaa
ja pyydystävät ravinnokseen eläviä lintuja sekä pikkunisäkkäitä. Pöllöt eivät kuitenkaan
ole sukua petolinnuille, vaan niiden lähimmät sukulaiset ovat kehrääjälinnuissa (Caprimulgiformes).
Pöllöillä on suuri, pyöreä pää ja pyöreä naamakiehkura. Suuret silmät katsovat kumpikin suoraan eteenpäin.
Muuten kapeaa näkökenttää laajentaa pään suuri kääntyvyys. Lyhyt nokka on osaksi kankeiden, eteenpäin sojottavien
höyhensukasten peitossa.
Höyhenpuku on tuuhea ja pehmeä. Myös koivet ja varpaat ovat höyhenpeitteiset. Uloimman varpaan pöllöt voivat kääntää
joko eteen- tai taaksepäin. Luonteenomainen, anatominen piirre on korvien epäsymmetrinen sijainti päässä, joka
helpottaa saaliin paikantamista.
Pöllöjen siivet ovat leveät ja pyöreäpäiset. Niiden iskut ovat täysin äänettömiä. Useimmat lajit ovat aktiivisia hämärissä
ja pimeällä, eräät myös päivällä. Sukupuolet ovat yleensä samannäköiset.
Monien lajien soidinhuuto on huhuileva. Talvisin pöllöt voivat hakeutua ihmisasutuksen tuntumaan. Pöllöt eivät yleensä
rakenna omaa pesää, vaan pesivät muiden lintujen vanhoissa pesissä, puunkoloissa, pöntöissä tai maassa.
Suomessa pesiviä pöllölajeja ovat helmipöllö, varpuspöllö, huuhkaja, hiiripöllö, lehtopöllö, viirupöllö,
lapinpöllö, sarvipöllö, suopöllö ja joinakin vuosina tunturipöllö. Harhailijoina meillä
on tavattu kyläpöllönen ja minervanpöllö.
TUNTURIPÖLLÖ (Nyctea scandiaca - Bubo scandiacus)
Tunturipöllö on suuri ja valkea tai hyvin vaalea avotuntureiden pöllölaji, jolla on keskikokoinen
pää ja suuret, melko kaukana toisistaan olevat, kirkkaankeltaiset silmät.
Tumman pilkutuksen määrä valkoisessa höyhenpuvussa vaihtelee.
Yksilöinä tunturipöllöt ovat keskenään varsin erinäköisiä. Suurimmat
erot ovat eri sukupuolten ja ikäryhmien välillä.
Vanhalla koiraalla
höyhenpuku on lähes puhtaan valkea, vain siivinpeitinhöyhenissä
ja hartioissa on joitakin ruskeita täpliä. Hyvin vanhoilla yksilöillä
nekin häviävät vähitellen lähes kokonaan. Nokan ympärystää koristavat
tuuheat mursunviikset.
Vanhat naaraat ja nuoret linnut ovat kirjavampia ja vaikeampia erottaa toisistaan.
Nuoret naaraat erottuvat selkeästi omaksi ryhmäkseen, sillä niillä tummaa poikkijuovaa
on niin tiheässä, että kauempaa linnut näyttävät harmailta - vain valkea
naama loistaa muuta pukua vaaleampana.
Vanhalla naaraalla puvun pohjaväri
on valkea, mutta sitä kirjavoittavat selässä, siivillä ja alapuolella
ruskeiden tai harmaanruskeiden höyhenenkärkien muodostamat poikkiraidat.
Ukuleita ja isokissapökköjä
Tunturipöllön kansanomaisia nimiä ovat:
jänishaukka, jänispöllö, iso vaalee, jäneshuuhkaja, vuoripöllö, valkijapöllö, hukko, valkiahukko,
valkiakotka, lumipöllö, lapinpöllö, isokissapökkö, jänkkälotko,
puuturipissi, kokko, kissapöllö, kissipöllö ja ukuli.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
© Waris Ruhel
Pöllöt ja talvi
Selvitäkseen talvesta tunturipöllöille on kehittynyt erilaisia sopeumia.
Tunturipöllö on sopeutunut hyvin talveen.
Höyhenys on tuuheampi, kuin eteläisillä pöllölajeilla.
Valkoisissa höyhenissä on pieniä ilmarakkuloita, jotka eristävät kylmää.
Jalkoja naamioi kynsiin asti villava höyhenpeite.
Sekä jalkahöyhenet että tuuheat viikset ovat sopeumia kylmyyteen. Peitinhöyhenet ovat kovat,
ja muodostavat tuulta läpäisemättömän suojan. Ei siten ole ihme, että tunturipöllö
istuu hievahtamatta kuin kivipaasi kovassakin myräkässä.
Ominaisuuksia
Tunturipöllö on huuhkajan jälkeen suurin pöllömme.
Pituutta sillä on tosin vähemmän, kuin lapinpöllöllä, mutta painoa
huomattavasti enemmän. Pituus koiras 55 - 60,5 cm, naaras 60,9 - 64,7 cm;
siipi koiras 39,5 - 40,5 cm, naaras 42,8 - 44,4 cm; siipiväli 142 - 166 cm;
pyrstö 19,5 - 22,5 cm. Paino koiras 1 280 - 2 300 g, naaras 1 700 - 2950 g.