Tunturisuden sivut
Vuotuisjuhlat - kalenterijuhlat

Vuotuisjuhlat eli kalenterijuhlat kuljettavat mukanaan suurta määrää erilaisia perinteitä ja juhlanviettotapoja. Tunturisuden juhlasivuilla tutustumme perinnejuhliimme ja kurkistamme kaikkeen siihen, mitä niiden taustalla on, mitä niihin liittyy ja miksi juhlimme.
"Sittehä sitä os vasta hyvä ollak, ku os joulu
joka päevä, toisin päevin piäsiäene."

Savo
Ystävänpäivää vietetään ja juhlitaan 14. helmikuuta. Ystävänpäivän tunnus on rakkautta hehkuva, punainen sydän. Juhla on kotoisin nykymuodossaan Yhdysvalloista.

Laskiainen Ystävänpäivä
Laskiaista juhlittiin alunperin lähestyvän pääsiäisen takia. Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaiseen kuuluvat laskiaissunnuntai ja laskiaistiistai.

Laskiainen Laskiainen
Pääsiäinen on vanhimpia kirkollisia juhlia. Pääsiäinen ei ole vain kristillinen juhla, vaan se on myös kevään ja luonnon heräämisen juhlaa.

Pääsiäinen Pääsiäinen
Vappu on erityisesti työväestön ja opiskelijoiden juhla, mutta samalla koko kansan juhla ja kevään juhla.

Vappu Vappu
Juhannustanssit ovat osa suomalaista juhannuksen viettoa, kuten myös juhannustaiat. Juhannustaikojen avulla on yritetty vaikuttaa erityisesti tulevaan naimaonneen.

Juhannus Juhannus
Halloween, (All Hallows Eve eli kaikkien pyhien ilta/aatto) eli suomalaisittain haamuaatto tai kummitusjuhla on karnevaalin ja iloittelun juhlaa.

Halloween Halloween
Vuotuisjuhlat

Vuotuisjuhlat ovat säännöllisesti vuosittain toistuvia, kalendaarisia juhlia. Useimmat Suomessa vietettävistä vuotuisjuhlista ovat kirkollisia, joskin monen juhlan alkuperä on vuoden kiertoon liittyvissä esikristillisissä menoissa. Vuotuisjuhlat jäsentävät aikaa jakaen koko vuoden lyhyempiin jaksoihin. Juhlat myös vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja niihin liittyy runsaasti vanhoja tapoja ja uskomuksia.

Kristillisen sisällön saaneisiin juhliin on liittynyt runsaasti tapoja, joita noudattamalla on pyritty ennen kaikkea toimeentulon turvaamiseen. Useat juhlapäivät on nykyisin sijoitettu viikonloppuun.

Olipa juhla mikä hyvänsä, niin niihin liittyvät kansantavat ovat olleet sisällöltään ja tarkoitukseltaan varsin samankaltaisia. Juhlamenoihin ovat kuuluneet puhdistautuminen, varautuminen henkivoimia vastaan, enteiden tarkkailu, uhrit ja juhla-ateriat, sekä erilaiset leikit.

Joulu ja uusivuosi

Vuoden juhlinnat päättyvät jouluun. Jouluaikaan liittyy myös uusivuosi, josta alkaa uusi kalenterivuosi ja sen myötä toistuvat taas kaikki vuotuisjuhlat.

Joulu ja uusivuosi Tunturisuden Joulusivut

Kaikki juhlat

Tässä koosteessa on kuukausittain esiteltyinä satakunta juhla- ja merkkipäivää, taikka erityistä ajanjaksoa, kuten vaikkapa naisten viikko tai mätäkuu.

Juhlat ja merkkipäivät Wanhan kansan kalenteri - juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot - sekä uudemmat juhlat
*** tunturisusi.com linkit ***