Menu
Tunturisuden sivut
Sapelihammaskissa ja tylppäkuonokarhu
All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright
© Flickr/Daniel Eskridge
© Website/Daniel Eskridge - 3D Render Artist.
Art used with permission.


Tylppäkuonokarhu - (Arctodus) (Pohjois-Amerikka)

Tylppäkuonokarhulajeja eli Pohjois-Amerikassa kaksi. Pienempi niistä oli Arctodus pristinus. Suurempi Pohjois-Amerikan kahdesta tylppäkuonokarhulajista oli Arctodus simus.

Suurempi tylppäkuonokarhu (A. simus) oli kooltaan valtaisa karhu, painoa enimmillään jopa 1 134 kg ja seisomakorkeutta kahdella takajalalla noin 360 cm.

Aikavälillä 800 000 - 11 000 vuotta sitten Pohjois-Amerikassa elänyt tylppäkuonokarhu kuoli sukupuuttoon samoihin aikoihin jättiläislaiskiaisen kanssa, viimeisen jääkauden päättyessä. Sukupuuttoa oli aikaansaamassa se, että suuret saaliseläimet kuolivat sukupuuttoon - ja Euraasian puolelta tuli pienempiä, monipuolisempaan ruokavalioon sopeutuneita karhuja.

Rakenteeltaan tylppäkuonokarhu muistutti nykykarhua, ollen vain paljon suurempi. Se oli kaikkiruokainen, mutta varsin petomainen eläin, joka saattoi huoletta hyökätä kaikkien kohtaamiensa saaliseläinten kimppuun. Tästä esimerkkinä sivun alareunassa videolla hyökkäys jättiläislaiskiaisen kimppuun.

Hyvät aistit auttoivat tylppäkuonokarhua saalistuksessa. Sen silmät olivat etäällä toisistaan, katsoivat suoraan eteen ja mahdollistivat tarkat näköhavainnot. Tylpässä, lyhyessä ja leveässä kuonossa oli valtava nenäkäytävä, mikä yhtä aikaa mahdollisti hyvän hajuaistin ja tehokkaan hengittämisen takaa-ajotilanteissa. Leuoissa oli puruvoimaa niin paljon, että syödessä saaliin luutkin murskaantuivat.

Tylppäkuonokarhut olivat suuresta koostaan huolimatta hyvin nopeita juoksemaan. Ne olivatkin kautta aikain nopeimpia karhuja. Niiden varpaat osoittivat toisin, kuin nykykarhujen, eteenpäin, mikä mahdollisti nopean käynnin. Suurin juoksunopeus on ollut 40 mailia eli 65 km tunnissa.

Valtavasta koosta oli tylppäkuonokarhulle etua. Sen pelkkä koko saattoi ajaa sen pahat kilpailijat, sudet, sapelihammaskissat ja muut pedot pois saaliin luota. Jättikarhut elivät yhtä aikaa jättiläislaiskiaisten, kameleiden ja mammuttien kanssa. Tästä megafaunasta riitti niille ravintoa. Saaliseläimiin kuuluivat myös biisonit, karibut, myskihärät ja hevoset.

Kun saaliseläimet pienenivät ja maailmaan tuli lisää lihansyöjiä, niin suurten petojen sukupuuttojen jälkeen jäljelle jäävät karhulajitkin olivat pienempiä ja niiden ruokavalio monipuolistui.

Tylppäkuonokarhu - (Arctotherium) (Etelä-Amerikka)

Pohjois-Amerikan tylppäkuonokarhua pidettiin pitkään maailman suurimpana karhuna kautta aikain. Kunnes Etelä-Amerikasta löytyi sen serkku, esihistoriallinen tylppäkuonokarhu, joka saattoi kahdella takajalallaan seistessään olla 3,4 metriä korkea, mutta painaa 1 600 kg. Etelä-Amerikassa 2 miljoonaa - 500 000 vuotta sitten kuljeskellut jättikontio oli tutkijoiden mukaan oman aikansa suurin ja vahvin maalla elänyt lihansyöjä. Mikään noiden aikojen lihansyöjistä ei pääse koossaan edes lähellekään tätä jättiä.

Ennätyskarhun luuranko on löydetty Buenos Airesista, Argentiinasta jo vuonna 1935. Vasta nyt argentiinalaisiin karhufossiileihin erikoistuneet tutkijat ovat ottaneet luurangon uudelleen tarkasteluun, ja päätyneet tuloksiinsa. Karhun olkavarsi oli lähes yhtä suuri kuin norsun, ja tutkijaryhmä kykeni laskemaan sen perusteella karhun ruumiin koon, sanoo Tennesseen osavaltion yliopiston paleontologi Blaine Schubert.

Etelä-Amerikan tylppäkuonokarhu pieneni olemassaolonsa aikana, samaan aikaan, kun Pohjois-Amerikan tylppäkuonokarhu puolestaan suureni. Pienenemisessä oli kyse sopeutumisesta olosuhteiden muutoksen myötä kaikkiruokaisempaan ruokavalioon, nykypäivän mustakarhujen tapaan.

Etelä-Amerikkaan tylppäkuonokarhujen esi-isät saapuivat Pohjois-Amerikasta suuren Amerikan eläimistövaihdon aikana noin 3,5 - 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Tällöin Panamankannas oli merestä ylös kohonneena tulivuorenpurkausten vuoksi ja tämä maayhteys mahdollisti eläinten vapaan liikkumisen etelästä pohjoiseen ja pohjoisesta etelään. Niinpä noin puolella Etelä-Amerikan eläimistöstä onkin Pohjois-Amerikkalainen alkuperä.

Tylppäkuonokarhun nimi englanniksi on Short-faced bear, tai bulldog bear - bulldoggikarhu.

Nykypäivän suurin karhu on jääkarhu. Painavin yksilö, joka ammuttiin Alaskassa, painoi 998 kg.

Tylppäkuonokarhujen ainut nykyisin elävä sukulaiskarhu on Etelä-Amerikassa elävä silmälasikarhu (Tremarctos ornatus). Tämä laji on samalla Etelä-Amerikan ainut karhulaji nykyisin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa Copyright Dantheman9758
*Kuvat oikealla Copyright Travis S.


Alimmassa kuvassa oikealla etualalla jättiläislaiskiainen, sen takana kalliolla hyökkäämistä suunnittelee tylppäkuonokarhu ja ihan taka-alalla ovat mammutit.
Tylppäkuonokarhu Tylppäkuonokarhu Tylppäkuonokarhu Tylppäkuonokarhu
Tylppäkuonokarhu
Tylppäkuonokarhu

Tylppäkuonokarhu
Ylempänä museon dioraamassa susilauma voi vain ärhennellä, mutta ei kykene käymään kamppailuun saaliista tylppäkuonokarhun kanssa. Yukon Beringia Interpretive Centre, Whitehorse, Yukon, Kanada.

Alemmassa kuvassa yllä voi vertailla tylppäkuonokarhun kallon ja hampaiston kokoa ihmisen käden kokoon.

Patsaskuvassa vasemmalla voi vertailla tylppäkuonokarhun kokoa ihmiseen. Neljällä raajalla liikkuessaan tylppäkuonokarhun hartiakorkeus oli lähes kaksi metriä, mutta kun karhu ponnahti seisomaan takajaloilleen, oli päälaki korkeudessa 360 cm. Etutassuillaan tylppäkuonokarhu yletti seisoessaan reilusti yli neljän metrin korkeuteen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Tylppäkuonokarhu ja sudet Copyright Arthur Chapman
*Kuva kallosta yllä Copyright Travis S.
*Patsaskuva vasemmalla Copyright Mike Souza


Tylppäkuonokarhu jättiläislaiskiaisrukan kimpussa

Vasemmalla videolla tylppäkuonokarhu hyökkää jättiläislaiskiaisen kimppuun.

Lähteet
Christine Dell'Amore, National Geographic News, 04.02.2011 - Biggest Bear Ever Found— "It Blew My Mind," Expert Says
ADW Animal Diversity Web
About.com: Giant Short-Faced Bear (Arctodus Simus)
North American Bear Center: Extinct Short-faced Bear
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***