Susi (Canis lupus)
"Hämärän laskeutuessa, juuri kun olin saanut askareeni toimitettua, ne tulivat.
En nähnyt niitä pimeässä, mutta ne olivat lähellä. Susien kuoroulvonta halkaisi
jääkylmän ilman: minä jähmetyin ihastuksesta. Kuuntelin ja yritin kuvitella
niitä metsässä.
Sulje silmäsi. Näetkö ne? Pää takakenossa, silmät kiinni, kuonot kohti
taivasta, suu vähän auki, mustat huulet erillään. Niiden hengityshuurut
näkyvät kylmässä ilmassa. Kuinka monta niitä on? Kuulostaa siltä kuin metsä
olisi täynnä susia. Laumassa on varmaan kymmenen taikka viisitoista yksilöä.
Kuoro jatkoi muutaman hetken. Tuijotin pimeään metsään äänen suuntaan, sudet
lopettivat äkisti ja mieleni jäi kunnioituksen valtaan". (Jim Brandenburg: Veljemme susi).
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ©
Flickr/Tambako the Jaguar
|
ERITTÄIN UHANALAINEN LAJI
Susi luokitellaan uusimmassa vuonna 2010 julkaistussa Suomen lajien uhanalaisuusraportissa, Punaisessa kirjassa,
(Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, Pertti Rassi, Esko Hyvärinen, Aino Juslén & Ilpo Mannerkoski (toim.), 2010)
erittäin uhanalaisten (EN, Endangered) lajien joukkoon.
Luokitus säilyi samana, jollainen se oli ollut vuonna 2000.
Tämä luokittelu noudattaa IUCN:n,
eli Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisuusluokituksia.
Maassamme susi on
rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella, ja EU:ssa se on ns. tiukasti suojeltu laji.
Luokituksen mukaisesti suteen kohdistuva uhka aiheuttaa sen,
että sudella on erittäin suuri uhka hävitä luonnosta.
Luokittelun perusteena on susikannan pieni koko.
Uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä susikannalle on metsästys.
Erityisen uhkaavaa on salametsästys, jota tapahtuu kaiken aikaa.
Punaisessa kirjassa suden kohdalla on taulukossa
uhanalaisuuden syytä ja uhkatekijöitä selittävä kirjain P,
jonka selite: Pyynti: metsästys, kalastus ja laiton tappaminen, myös esimerkiksi
muiden eläinten jääminen kalanpyydyksiin.
Punaisen kirjan mukaan tahaton tai tahallinen pyynti
on jatkossakin merkittävä uhka suurille nisäkkäille, ja
siihen tarkemmin puuttumalla voidaan edistää suurpetokantojen
elinvoimaisuutta.
Susi on meillä vuonna 2012 edelleenkin erittäin uhanalainen laji. Etenkin, kun
susien määrä kääntyi vuonna 2007 jyrkkään laskuun.
Kun susiemme määrä vuoden 2006 lopussa oli arviolta 250 - 270 sutta,
oli susiemme vähimmäiskanta vuoden 2007 lopussa enää arviolta noin 200 sutta.
Koko Suomessa susien määrä on puolittunut viidessä vuodessa.
Suomessa oli RKTL:n mukaan helmikuussa 2011 susia enää vain 135 - 145.
Kesällä 2011 susia oli maassamme 185 - 205.
Salametsästys
RKTL arvelee susien määrän vähenneen koko maassa laittoman tappamisen,
eli salametsästyksen vuoksi.
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Lähteinä www.ymparisto.fi, RKTL, IUCN ja Metsähallitus.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright ©
Flickr/ucumari
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|