Keskustelussa olivat mukana kansanedustaja Erkki Pulliainen, Metsästäjäin Keskusjärjestön tiedottaja Klaus Ekman ja susijahdin vetäjä Markku Matero Suomussalmelta. Pääpiirteissään tämä susikeskustelu noudatteli niitä samoja asetelmia - jotka ovat tulleet tutuiksi jo aiemmin. Erkki Pulliainen esiintyi voimakkaasti suden suojelemisen puolesta ja susivainoa vastaan. Markku Matero tunsi suurta huolta susien porotaloudelle aiheuttamista vahingoista - joiden täysimääräistä korvaamista Pulliainen toistuvasti esitti ratkaisuksi tähän ongelmaan. Markku Matero toi edelleen esille suuren porohävikin - ja totesi, että useinkin suden syömä poronvasa voi kadota niin täysin, ettei mitään todisteita tapahtumasta korvausten hakua ajatellen jää. Tässä yhteydessä Erkki Pulliainen totesi - että tutkimusten mukaan noin 30-40 prosenttia poron vasoista menehtyy ja kuolee luonnollisista syistä - vaikkei mailla halmeilla olisi ensimmäistäkään petoeläintä.

Klaus Ekmanin mielestä Suomella ei edes ole omaa susikantaa - vaan Suomen susikanta on osa itärajan takaista suurempaa susipopulaatiota. Hänen mukaansa Suomen susikanta ei ole millään tavalla uhattuna - koska itärajan takaa tänne tulee jatkuvasti uusia susia. Tällaisen ajattelutavan Erkki Pulliainen tuomitsi jyrkästi. Ensiksikin: itärajankin takana, Karjalan tasavallassa - susien määrä on vähentynyt. Toisekseen: koko luonnonsuojeluidea perustuu Erkki Pulliaisen mukaan siihen, että "kun meillä on tämä hallinnassamme oleva osa maapallon pintaa, niin me sillä osalla vastaamme siitä, että jos sutta muualla hävitetäänkin, niin täällä ainakin minimikanta säilyy. Jokaisella suvereenisti hallitulla alueella on tämä (suden-) luonnonsuojelu-velvollisuus." Edelleen Pulliainen muistutti Ekmania siitä, että Maailman metsästysneuvostokin on sitoutunut noudattamaan tuollaista suojelupolitiikkaa - ja Suomen ei ole mahdollista lipsua rivistä. Tämän jälkeen Ekman kiirehti painottamaan sitä, että "totta kai me täällä huolehdimme suurpetokantamme säilymisestä".

Niinikään keskustelussa kosketeltiin useita niistä aiheista, jotka jo näilläkin sivuilla ovat tulleet käsitellyiksi - joten niitten kertaaminen ei ole välttämätöntä. Viime talvena Hyrynsalmella tapahtunut susien joukkokaato käsiteltiin vielä tarkoin. Erkki Pulliainen oli sitä mieltä, että lakeihin on saatava sellainen muutos, ettei tuon kaltainen "joukkolahtaus" enää koskaan voi toistua. Poronhoitoalueilla on tulevaisuudessa siirryttävä kiintiöjahtiin - joka merkitsee sitä, että susia saa metsästää ja ampua vain tarkan harkinnan jäkeen annetulla luvalla - ja vain tarkkaan luvassa määritellyn määrän. Hän piti Hyrynsalmen tapahtumia "ällöttävinä" ja menetyksenä ennenkaikkea paitsi sudelle - niin myöskin metsästyskulttuurille; tuollainen lahtaus on hänen mielestään metsästyksen irvikuva. Susikeskittymästä juuri Kuhmon alueelle ei hänen mukaansa päästä eroon millään susien siirroilla - vaan on susikannan annettava luonnollisella tavalla alueella kasvaa, jolloinka kannan saavuttaessa tietyn suuruuden, osa susista alkaa siirtyä itsestään muualle.

Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Susiryhmä, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Suomen WWF ovat kevään ajan keränneet nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan suden kohtelua erittäin uhanalaisena eläimenä. Suuri osa kansalaisista näyttää toivovan tehokasta suden suojelua, sillä allekirjoituksia on kertynyt runsaasti. Keskiviikkona 30.5. vetoomukset luovutetaan Maa- ja metsätalousministeriölle sekä Ympäristöministeriölle.

Järjestöjen edustajat tapaavat ministeri Satu Hassin klo 9.00 Ympäristöministeriössä. Klo 10.00 siirrytään Maa- ja metsätalousministeriöön, missä ministeri Hemilä vastaanottaa vetoomukset. Toimittajat ovat tervetulleita paikalle.

Nimienkeruu susien puolesta aloitettiin, kun susijahti riistäytyi kohtuuttomaksi tänä talvena. Kesän 2000 jälkeen on metsästetty yhteensä noin 30 sutta sekä poronhoitoalueella että poronhoitoalueen ulkopuolella – osittain täysin laittomasti. Susi on erittäin uhanalainen laji ja jahti on hävittänyt kannasta jo neljänneksen. Suurin osa tapetuista susista ei aiheuttanut mitään ongelmia.

Suomessa elää satakunta sutta, joista osa liikkuu myös Venäjän puolella. Susi on rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella. Poronhoitoalueella susi on rauhoitettu 1.4.-31.10, muina aikoina sitä saa metsästää vapaasti.

Suden suojelun tehostamisen lisäksi järjestöjen yhteisvetoomuksessa vaadittiin, että valtio suuntaisi susitutkimukseen lisää varoja. Jotta radiopantaseurantaa ja muuta tutkimusta voitaisiin tehostaa riittävästi, varoja susitutkimukseen olisi saatava vähintään 2-3 miljoonaa markkaa vuodessa. Susihysteria ja -pelko johtunevat pitkälti siitä, että susista ei yksinkertaisesti tiedetä riittävästi.

Vetoomuksessa vaadittiin lisää rahaa myös petovahinkojen ennaltaehkäisyyn, mikä tarkoittaisi esimerkiksi susiaitojen rakentamista laidunten ympärille. Lisäksi toivottiin, että petovahinkojen korvausjärjestelmää muutettaisiin oikeudenmukaisemmaksi.

Susikannan hoito ja suojelu kuuluu tällä hetkellä Maa- ja metsätalousministeriölle, mutta viimeaikainen susijahti osoittaa, ettei ko. ministeriö suojele sutta riittävästi. Tämän vuoksi vetoomusta keränneet järjestöt toivovat susiasioiden siirtämistä Ympäristöministeriön vastuulle.

Suomen susikanta vaatii tehokasta suojelua. (Eläinsuojeluliitto Animalian nettisivut)

Keskiviikkona 30.5.2001 luovuttivat Suomen keskeiset eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöt maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilälle ja ympäristöministeri Satu Hassille vetoomuksen susien puolesta. Kevättalven kuluessa (14.3-28.5.) oli vetoomukseen saatu huimat 20 695 allekirjoittajaa. Hyrynsalmen dramaattiset susijahdit tammikuussa 2001 olivat eräänlainen viimeinen pisara, joka sai Eläinsuojeluliitto Animalian, Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Suomen WWF:n liikkeelle keräämään tätä vetoomusta. Vetoomuksessa vaaditaan, että susien metsästys myöskin poronhoitoalueilla muutetaan luvanvaraiseksi - samoin vetoomuksessa korostetaan tutkimuksen ja tiedottamisen merkitystä susikantamme suojelussa. (TV-2/Kotimaa nyt)

Susia saa lokakuusta 2001 alkaen metsästää Suomessa poronhoitoalueellakin vain luvanvaraisesti. Maa- ja metsätalousministeriö säätelee tulevaisuudessa sudenpyyntiä niin, että susi lisätään pyyntiluvan nojalla metsästettävien lajien luetteloon. Ministeriö asettaa sudenpyynnille poronhoitoalueella enimmäiskiintiöt - riistanhoitopiirit puolestaan myöntävät pyyntiluvat.

Poronhoitoalueen ulkopuolella susia saa pyytää vastaisuudessa vain erityisissä tapauksissa - vahinkojen estämiseksi.

Poronhoitoalueella kaadettiin viime talven kuluessa laillisesti yhteensä 17 sutta - muualla Suomessa suden kaatoon myönnettiin kahdeksan lupaa. (Kaleva 31.5.2001)

Harvinaiselta suunnalta Suomesta tulevat viimeisimmät susihavainnot. Yleensähän olemme tottuneet siihen, että susihavaintoja tehdään itärajalla ja etenkin Kainuussa. Raahen pohjoispuolelta on löydetty suden jäljet - jotka on varmennettu petotutkijan toimesta juuri suden jäljiksi. Jäljistään päätellen susi on kooltaan suuri - ja se on tehnyt matkaa Siikajoelta kohti Revonlahtea. Siikajoki on pieni paikkakunta Oulun läänissä Raahen pohjoispuolella - Perämeren rannikolla. Eli siis todellakin vaihteeksi susi liikkuu myöskin Suomen läntisissä osissa - vaikkakin pysytellen edelleen Pohjois-Suomen läntisissä osissa.

Näin tämä Siikajoen susi uutisoitiin paikallisessa lehdessä:

Siikajoen Ylipäässä on tallustellut viikonvaihteen aikana harvinaisen isokokoinen susi. Luonnon ja petoeläinten asiantuntija Esko Kulha pääsi mittaamaan pedon jäljet ihan tuoreeltaan ja senttiluvut olivat kunnioitettavat: tassun pituus oli 14,5 senttiä ja leveys 13 senttiä.

Myös askelväli oli harvinaisen pitkä, yli 70 senttiä. "Peto oli jolkotellut vastamöyhennetyssä mullassa, joten jäljet erottuivat erittäin hyvin", Kulha kertoo. Susi vieraili Kulhan lehmilaitumen tuntumassa sunnuntain vastaisena yönä. Hälytyksen tekivät talon karhukoirat: "Koirat nostivat hurjan metelin. Ne haukkuivat vimmatusti kohti lehmilaidunta ja sen takana olevaa metsänreunaa. Koirien käyttäytyminen oli niin paljon poikkeuksellista, että kävin jo samana yönä kiertämässä autolla lähialueen peltotiet. Silloin en havainnut mitään poikkeuksellista, mutta varhain sunnuntaiaamuna löysin jäljet".

"Susi oli ottanut kurssin kohti Revonlahtea. Jäljet erottuivat suopelloilla hyvin ja pystyin seuraamaan niitä useiden kilometrien matkan. Täytyy sanoa, etten ole täällä Suomessa aikaisemmin törmännyt näin suuriin sudenjälkiin", Kulha korostaa.

Esko Kulhalla on tarkassa muistissa susi, joka teki pahaa jälkeä Revonlahden ja ennen kaikkea Relletin lammaslaitumilla parikymmentä vuotta sitten. Sekin oli isokokoinen, mutta jää toiseksi tähän hukkaan verrattuna: "Relletin susi painoi yli 50 kiloa ja tassun pituus oli 12,5 senttiä. Se oli varsinainen saalistaja, joka ehti tappaa yli sata lammasta ennen kuin löysi matkansa pään", Kulha muistelee. Kulha myöntää olevansa huolissaan, josko tämäkin susi ottaa tavakseen vierailla lampaiden ja karjan kimpussa. Myös koirat saattavat olla vaarassa: "Etenkin lampaat ovat suden mielisaalista. Toisaalta hirviä ja kauriita on nyt runsaasti, joten ravintoa riittää metsissäkin. Vasat ovat sudelle erittäin helppoa saalista tähän aikaan vuodesta".

"Koirien omistajille suosittelen lämpimästi, että nyt jos koskaan kannattaa pitää lemmikkinsä kiinni", Kulha korostaa.(Raahen Seutu, tiistai 12.6.2001 - Tuulikki Nousiainen)

RKTL:n suurpetotutkimuksissa susiakin tutkimassa on kesäisin mukana myös vapaaehtoisia. Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajamailla tänäkin kesänä (2001) radiopantasusien liikkeitä on seurailemassa neljän nuoren naisen ryhmä. Kaksi heistä ovat turkulainen biologian opiskelija Päivi Salo ja paimiolainen riistamestariksi opiskeleva Aija Manelius. Susitutkijoiden - voisiko sanoa susityttöjen - majapaikkana on asuntovaunu Nurmeksessa. Heidän majapaikaltaan on päätielle matkaa parikymmentä kilometriä - Kuhmoon 70 km. Tyttöporukan seurannassa on Pohjois-Karjalan puolella sijaitsevassa Nurmeksessa yhteensä neljä radiolähetinpannalla varustettua sutta ja kaksi karhua. Sudet ovat Nemo, Nadja, Lupu ja Valeri. Noista kaksi jälkimmäistä ovat Nadjan pentuja kesältä 2000.

Käytännössä susien seuraaminen tapahtuu niin, että aina kaksi tutkijaa kerrallaan ajelee autolla ympäri alueen metsäteitä. Kun suden kaulapannasta lähtevä radiosignaali saadaan vastaanottimeen - otetaan suunta suteen ja sen kulloinenkin olinpaikka merkitään mahdollisimman tarkoin karttalehdelle.

Mikä saa tytöt uhraamaan koko kesänsä tähän työhön näissä hiljaisissa erämaisissa metsissä ja tunnelmissa? Päivi Salon mukaan se on susi: "Susi. Se tuo minut erämaahan. Susi on hieno eläin, jonka elämää on mielenkiintoista seurata". (Kaleva 16.6.2001)

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut ja vahvistanut tulevan metsästyskauden pyyntimäärät, joissa suden metsästystä rajoitetaan voimakkaasti. Poronhoitoalueen ulkopuolella susia saa kaataa vain vahinkojen estämiseksi. Ja vahinkojen estämiseksikin saa susia kaataa yhteensä vain enintään viisi: Kainuun ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien alueella saa kummassakin kaataa kaksi sutta - Kymessä yhden. Sellaisia kuntia, joissa sutta on mahdollista metsästää näillä erityisillä edellytyksillä, on Suomessa yhteensä kaksitoista.

Vapaa sudenmetsästys poronhoitoalueella myöskin loppuu. Tälle alueelle tulee vain pienehkö kaato-lupakiintiö, josta päätetään myöhemmin.

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä totesi MTV:n uutisissa, että Suomi on sitoutunut siihen, että sudensuojelusta huolehditaan ja susikantaa vahvistetaan - ja sen annetaan levittäytyä ja vahvistua länteen päin. Hemilän mukaan "susia tapettiin viime talvena vähän liian paljon". (MTV/Kymmenen uutiset 29.6.2001 - Kaleva 30.6.2001)

Hallitus antoi asetuksen metsästysasetuksen muuttamisesta torstaina. Sen mukaan tulevana syksynä sudenmetsästys tulee luvanvaraiseksi myöskin poronhoitoalueella.

Kun susi on kaadettu, on riistanhoitopiirin tehtävä kaadosta ilmoitus maatalousministeriölle seitsemän päivän kuluessa, jotta pyyntilupien käyttöä voidaan seurata. (Kaleva 20.7.2001)

Pohjanmaalla vaeltaa tällä hetkellä muutamia nuoria susia. RKTL on varma ainakin kahdesta sudesta, jotka havaittiin viime viikolla Oulaisten ja Ylivieskan välillä. Oletetaan, että ne ovat kulkeneet Merijärven suuntaan. Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan on täysin mahdollista, että sudet käyvät ihan rannikolla asti. Noin kuukausi sitten tehtiin edellinen varma susihavainto Siikajoella. (Kaleva 26.7.2001)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL on erilaisten tilastojensa perusteilla arvioinut mm. susien määrää Suomessa. Vuoden 2000 lopussa arvioitiin susien määräksi vähintään 130-150. Alkuvuoden 2001 susikaatojen vaikutusta kantaan on aikaista arvioida. Koko maassa on tänä vuonna tullut tietoon 29 sudenkaatoa, joista 21 Kainuussa. Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan susia Kainuussa on nyt puolet siitä, mitä samaan aikaan viime vuonna. Sudenpentuja on Kainuussa tiedossa 23. (Kaleva 22.8.2001)

Sudenpentuja on tänä vuonna syntynyt koko maassa 30-35, osa näistä on aivan rajanpinnassa. Tämän tiedon välitti susisivuillemme kansanedustaja, susitutkija Erkki Pulliainen, joka puolestaan selvitti tiedon erikoistutkija Ilpo Kojolalta. (Susisivujen toimittaja 4.9.2001)

Haapaveden Ala-Sydänmaalla jäi syyskuun ensimmäisellä viikolla karjalankarhukoira suden raatelemaksi.

Susitutkija, kansanedustaja Erkki Pulliainen pitää koiran kohtaloa traagisena, mutta samalla tyypillisenä esimerkkinä siitä, miten voi käydä koiralle, kun se mittelee suden kanssa. Yllättävänä hän pitää sitä, että tämä tapahtuma sijoittuu Haapavedelle, missä sudet liikkuvat aniharvoin.

Tällaisia koirakuolemia suden suussa tapahtuu vuosittain Suomessa parikymmentä. Tapaukset sijoittuvat pääosin Kainuuseen ja Pohjois- ja Etelä-Karjalaan. Ihmisillä ei ole Pulliaisen mukaan pienintäkään syytä paniikkiin. Suden ja koiran kohtaamisessa on aina kyse luonnollisesta reviirikamppailusta; susi kokee koiran lajikilpailijakseen. (Kaleva 8.9.2001)

Ruotsissa on tällä hetkellä susia noin 100 - ensimmäistä kertaa 1800-luvun lopun jälkeen susien määrä kirjataan maassa kolminumeroisena lukuna. Osa näistä susista on vaeltajia. Norjassa susia on vain runsaat 20.

Ruotsissa tavoitteena on kasvattaa susikanta kahteensataan - Norjassa viranomaisten kanta on se, että loputkin sudet voidaan ampua.

Eniten susia Pohjoismaissa on Suomessa - pysyvästi asuvina tällä hetkellä 80-100. (Suomen Tietotoimisto STT ja Tidningarnas Telegrambyrå TT/tarkistin ennen tämän osion liittämistä luvan tähän lainaukseen STT:ltä 10.9.2001)

Erikoistutkija Ilpo Kojola lähetti seuraavanlaisen viestin sudenpentujen määrästä kuluvana vuonna 2001, liitän hänen viestinsä alle:

Tietoa on tullut lisää, ja tämänvuotinen haarukka on jo noussut 35-40 pentuun.

Pentuja syntyi tutkimusalueellamme (7000 km2) 14; pesistä 2 Valtimolla, 1 Nurmeksessa. Viime vuonna tutkimusalueella eleli enemmän laumoja ja pentuja syntyi 32.

Tänä vuonna on tavattu pentueita Parikkalassa (1 pentue, 6 pentua) Ilomantsissa (3 pentuetta, 12 pentua) ja Lieksassa (1 pentue 6 pentua). Yhteensä on siis havaittu 36 pentua. Määrä on minimi, mutta on muistettava, että näistä pennuista on varmuudella syntynyt Suomen puolella vain 18.

Pentutuoton perusteella kannan pitäisi kasvaa. Korkea kuolleisuus on estänyt susikantaa kasvamasta. (Susivujen toimittaja 12.9.2001)

Ilmeisestikin suden jäljiltä löydettiin Siikajoella kolme kuollutta lammasta. Lampaissa olleista purentajäljistä on päätelty, että liikkeellä on ollut susi.

Alkukesästä Siikajoella tehtiin havainto sudenjäljistä. Nyttenkään ei sutta taikka susia ole nähty, joten havaintoon on suhtauduttava sen mukaan. (Kaleva 24.9.2001)

Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla liikkuva susi on mitä ilmeisimmin yksin liikkuva vaeltaja ja yksi Kainuun susista, joka on vain lähtenyt pitemmälle retkelle. Myös Ala-Temmeksellä tehtiin viime viikolla susihavainto - Kojolan mukaan näissä kahdessa tapauksessa voi olla kysymys samasta sudesta.

Suomessa tällä hetkellä olevien susien määrä, huomioiden Venäjän rajan yli kulkijat, on noin 130. Kaikki nämä sudet asustavat maamme itäosissa, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa. Kainuussa susien määrä on pudonnut Kojolan mukaan viime vuoden 40-50 yksilöstä vain pariinkymmeneen suteen.

Tässä yhteydessä Kojola muistuttaa siitä, että vain osa susihavainnoista, joita paikalliset ihmiset tekevät, pitää paikkansa. Susi sekoitetaan sekä ulkonäkönsä että jälkiensä puolesta helposti isoon koiraan.

Vuodessa sudet saalistavat maassamme ravinnokseen noin 250 poroa ja 20-30 lammasta.

Nyt Pohjois-Pohjanmaalla liikkuvan suden suhteen ei ole syytä pelkoon eikä paniikkiin. Susi pelkää ja karttaa ihmistä - se ei ole siis ihmiselle vaarallinen. Koirat ja lampaat on syytä suojata siellä, missä suden tiedetään liikkuvan. (Kaleva 25.9.2001)

Suden pyyntilupakiintiöihin on maa- ja metsätalousministeriön toimesta lisätty uusi määräys, joka koskee sutta poronhoitoalueella. Kyseessä on riistanhoitopiireille metsästysvuodeksi 2000-2001 annettu määräys. Tämän mukaan pyyntilupien nojalla sallitaan Kainuussa poronhoitoalueella metsästettävien susien määräksi kolme - Lapin ja Oulun riistanhoitopiirien alueella molemmissa kaksi. Tämä määräyksen muutos liittyy elokuun alussa voimaan tulleeseen metsästysasetuksen muutokseen, jonka mukaan suden metsästys muuttui luvanvaraiseksi poronhoitoalueella. (Kaleva 27.9.2001)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Ilpo Kojolan mukaan kulunut syksy on susirintamalla ollut rauhallinen. Vuosi sitten ongelmana olivat koirien raatelutapaukset - nyt noita tapauksia on ollut vain yksittäisesti.

Tällä hetkellä Rktl:n Taivalkosken tutkimusasemalla tutkitaan edelleen kesällä kuolleena löydettyä nuorta pantasutta. Susi on jäänyt junan alle - sen kuolinsyytä selvitellään, samoin selvitetään sen kunto, loiset ja dna. Kaulapannat on viime aikoina laitettu kaikkiaan 25 sudelle. (Kaleva 20.10.2001)

Sallan ja Kuusamon alueilla valmistautuvat poromiehet susijahtiin. Sallan paliskunnassa on "päällä jatkuva päivystys ja susijahtiin lähdetään heti, kun tuoreille jäljille päästään". Ensimmäiset sudenajot ja kaatoyritykset on jo tehty, mutta sudenjäljet peittänyt tuiskulumi pelasti sudet tässä tapauksessa kaadolta.

Suden kaatolupia on myönnetty seuraavasti: Lapin riistanhoitopiiri on myöntänyt Sallan paliskunnalle luvan kahden suden kaatoon. Oulun riistanhoitopiiri on myöntänyt Kallioluoman paliskunnalle luvan kahden suden kaatoon. Kainuun riistanhoitopiirissäkin on mahdollista kaataa kolme sutta - mutta näille ei lupia toistaiseksi ole vielä haettu. Valmiiksi ovat olemassa siis kaatomahdollisuudet yhteensä seitsemälle sudelle. Jos näiden kaatojen jälkeen todetaan uusia porotuhoja, niin poromiehillä on mahdollisuus hakea lupia lisäkaatoihin. Poronhoitoalueella suden metsästysaika alkoi lokakuun 1 päivänä ja kestää maaliskuun loppuun saakka. (Kaleva 3.11.2001)

Länsi-Orimattilassa aamuvarhaisella viime perjantaiaamuna 9.11. koiraansa ulkoiluttanut naishenkilö osui paikalle, jossa hänen edessään tien ylitti yhteensä neljän koiraeläimen lauma. Sekä naishenkilön näköhavaintojen, että eläinten lumeen jättämien jälkien tutkimisen perusteella pidetään todennäköisenä, että kyseessä on neljän suden muodostama lauma.

Päätelmää siitä, että kyseessä todellakin ovat sudet, tukevat myös muut aiemmat havainnot alueen lähitienoilla. Pihoilla ulkona yöaikaan pidetyt koirat ovat pitäneet yllä outoa haukkua - ja kaksi talojen kissoista on kadonnut juuri viimepäivien aikoina. Toinen kadonneista kissoista on ollut tunnettu siitä, että se viihtyi vain kotinurkissa eikä lähtenyt vaeltelemaan kissoille tyypillisille retkille.

Orimattilan riistanhoitoyhdistyksessä susilauman liikkumista alueella pidetään niinikään erinäisten havaintojen perusteella hyvinkin mahdollisena. Hirvien kerääntyminen laumoiksi alueella antaa metsästysasiantuntijoiden mukaan signaalia siitä, että sudet liikkuvat alueella. Alueen metsästysjärjestöt aikovat yrittää tehdä lisähavaintoja susien liikkeistä. Minkäänlaiseen susihysteriaan ei kuitenkaan ole nyt, kuten ei muulloinkaan, aihetta. (Etelä-Suomen Sanomat 10.11. ja 11.11.2001)

Orimattilan susista tehtiin uusi jälkihavainto. Paikallisen metsästysyhdistyksen metsästyksenvalvojien yhdysmies Manu Perikangas löysi neljät jäljet, jotka mitä ilmeisimmin olivat susilauman jättämiä. Perikangas tutki jälkiä huolellisesti havaiten ne mm. hyvin tuoreiksi. Paikka, josta jäljet löytyivät, sijaitsee Virenojan myllyn lähimaastoissa, jossa metsät ja peltoaukeat vuorottelevat. (Etelä-Suomen Sanomat 16.11.2001)

Poromiehet eivät toistaiseksi ole onnistuneet saamaan jahdeissaan susia kaadetuiksi. Oulankajokivarressa metsästäjät kiersivät jo lippusiimaa suden ympärille ja olivat siitä näköetäisyydellä - mutta susi pakeni metsästäjien ulottuvilta. (Kaleva 17.11.2001)