|
|
SUSIUUTISIA VUODELTA 2006
Viimeisimpiä susiuutisia
lehdistä, teeveestä ja radiosta.
Tuorein uutinen on heti ensin - tällä sivulla uutiset vuodelta 2006. Sanomalehti Kaleva on antanut
tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä
susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti
Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.
Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2006 susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2001 susiuutiset täällä.
Sudet veivät koiran kesken haukkukokeen Kaavilla. (30.12.2006)
Korkeaoja arvostelee EU:n susipolitiikkaa (30.12.2006)
Ratkaisua susien kaatoluvista odotetaan (29.12.2006)
Joutsenon susijahti päättyi tuloksetta (29.12.2006)
Susi kaadettiin Juvalla (23.12.2006)
Tuomioehdotus: Suomen susimetsästys rikkoo EU-lakia (30.11.2006)
EY-julkisasiamies tyrmää susijahdin (30.11.2006)
Viisi sutta tapettiin salajahdissa Hyrynsalmella - RKTL mukana (25.11.2006)
Hallan sudet (21.11.2006)
Kainuun susilauma kulkee yhä vapaana (20.11.2006)
Luonto-Liitto vaatii Hallan susilauman tappoluvan peruuttamista (19.11.2006)
Tappotuomio koko Hallan susilaumalle (17.11.2006)
Juankoskella kaadettiin susi (8.11.2006)
28 suttamme aiotaan kaataa (28.9.2006)
20 lisääntyvää susiparia ei riitä (8.9.2006)
Suomen susikannan ei anneta kasvaa (3.9.2006)
Susiemme määrä 205 - 215 (9.8.2006)
Pantasusi löytyi tapettuna Nurmeksessa (15.6.2006)
Luonto-Liitto tiedottaa (15.3.2006)
Tilastototietoja susistamme (3.1..2006)
Tilastotietoja susistamme
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan
Suomessa tapettiin vuosien 1850 ja 2000 välisenä aikana yli
11 000 sutta.
Suomalaisesta suurpetotutkimuksesta vastaa Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos, RKTL, joka tutkii susien elintapoja mm.
radiolähetinpantojen avulla.
Vuosina 1998 - 2005 RKTL on asentanut radiolähetinpannan 82
sudelle. Uusimmissa lähettimissä on tarkan sijaintitiedon tallentava
GPS-paikannin ja tiedon tutkijalle välittävä GSM-yksikkö.
Pentuja on suomalaisissa susipentueissa keskimäärin 4,4 - pienimmissä
kaksi ja suurimmissa kahdeksan. Vuonna 2004 syntyneissä 16 pentueessa
oli yhteensä noin 70 pentua.
Suomessa susien laumakoko on keskimäärin seitsemän yksilöä, suurimmissa
laumoissa on ollut 12 - 13 sutta.
Geneettisten analyysien pohjalta on arvioitu Suomen susikannan välttyvän
liian kapean perimän haittavaikutuksilta, jos kannassa on noin
kaksikymmentä lisääntyvää paria.
Suomen susikanta vuoden 2004 lopulla oli hieman alle 200 yksilöä, kun se vuonna
1998 oli ollut alle sata. (MMM 2006)
Luontoliitto tiedottaa
Suden kaataminen Kuhmoisissa ei suojaa seudun pihakoiria
Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn tarvitaan kestäviä ratkaisuja
Kuhmoisissa kaadettiin sunnuntaina nuorehko urossusi maa- ja
metsätalousministeriön myöntämällä poikkeusluvalla. Tämän toivotaan
opettavan eloon jääneille laumanjäsenille ihmispelkoa ja lopettavan
pihakoirien jahtaamisen. Vaikka susi onkin oppivainen koiraeläin, se
tuskin osaa mieltää hirven haaskan lähellä tapahtuneen kaadon
rangaistukseksi pihakoirien tappamisesta.
"Pihakoirien ja kotieläinten suojaaminen on kestävämpi ratkaisu
petovahinkojen ennaltaehkäisyyn kuin häiriköiksi leimattujen susien
tappaminen", Luonto-Liiton susiryhmän Outi Ovaskainen painottaa.
Pihakoirien suojaamisessa tehokkaita ovat esimerkiksi koiratarhat,
joista on hyviä kokemuksia muualta Suomesta. Tuoreessa Suomen
susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että koiranomistajalla on
lakisääteinen vastuu koiranpidossa järjestää koiralle olosuhteet, jotka
turvaavat koiran terveyttä. Koska tehokkaaseen koirien suojaamiseen ei
ole ollut aiemmin tarvetta investoida, muuttunut tilanne vaatii
uudenlaista asennoitumista koiranomistajilta.
Tapauksessa on nähtävissä haluttomuus elää rinnakkaiseloa Suomen
luontoon kuuluvan suden kanssa. Kuhmoisissa oli haettu lupaa kuuden
suden eli koko lauman kaatamiseen, mutta lupia myönnettiin vain yksi.
Yhden suden ampuminen todennäköisesti jopa pahentaa tilannetta, mikäli
jäljelle jäänyt lauma hajoaa ja yksittäiset sudet alkavat etsiä pihoista
hirviä helpompaa saalista.
"Huolestuttavaa tässä on se, että Kuhmoisissa metsästäjät suhtautuvat
tapahtuneeseen 'tehtävä on suoritettu'-asenteella. Ongelmat on pyrittävä
ratkaisemaan sekä eläinlajin että ihmisen kannalta pitkällä aikavälillä
kestävästi, mutta niin ei nyt tapahtunut", Ovaskainen muistuttaa.
Useat metsästäjät ovat avoimesti sitä mieltä, että myös susinaaras Ursa
pitäisi poistaa, ettei alueelle synny lisää susia. Kuitenkin suden
kannanhoitosuunnitelmassa on tavoitteena, että susikanta levittäytyy
läntiseen Suomeen ja sinne muodostuu uusia elinpiirejä. Suunnitelmassa
painotetaan myös tiedottamisen ja vahinkojen ennaltaehkäisyn tärkeyttä.
Luonto-Liiton susiryhmä ihmetteleekin, onko susikannan hoitosuunnitelma
pelkkää sanahelinää. Suomen viranomaisten on otettava vastuullinen rooli
susikannan hoidossa ja alettava vihdoin panostaa sudenmetsästystä
pitkäjänteisempien toimintatapojen toteuttamiseen petovahinkojen
ennaltaehkäisyssä.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, jonka tarkoituksena on toimia
Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä pyrkii levittämään
tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, vaikuttamaan
asenteisiin sekä vähentämään turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
(Luonto-Liitto tiedottaa 15.3.2006).
Lisätiedot:
Outi Ovaskainen, Luonto-Liiton susiryhmä, 040 570 7274,
outiovaskainen@gmail.com
Mervi Koskela, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja, 050 336 8400,
mervi.koskela@luontoliitto.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
Pantasusi löytyi tapettuna Nurmeksessa
Painojen avulla upotettu susi löytyi joesta Nurmeksessa keskiviikkoiltana.
Poliisin mukaan susi on tapettu ilmeisesti kevättalven aikana.
Kyseessä on niin sanottu pantasusi, jonka liikkeitä voidaan seurata lähettimen
avulla. Panta oli paikallaan eläimen kaulassa.
Poliisi sai asiasta ilmoituksen sivulliselta, joka oli havainnut upotetun eläimen
Mehtojoessa. Paikka sijaitsee noin 30 kilometriä Nurmeksen keskustasta Kuhmon suuntaan
Peurajärven alueella.
Komisario Markus Simpasen mukaan juttua tutkitaan metsästysrikoksena.
Tutkinta on alkuvaiheessaan, eikä tekijästä tai tekijöistä ole tietoa.
Vuonna 2004 pannoitettu Nikita-niminen urossusi on ollut Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitoksen seurannassa. Erikoistutkija Ilpo Kojolan
mukaan pannan lähetin oli mykistynyt jo huomattavasti ennen suden kuolemaa.
Pannat säilyvät toimintakuntoisina parhaimmillaankin korkeintaan pari
vuotta.
Kolmivuotias Nikita kuului kolmen suden ryhmään, joka on liikkunut Nurmeksen
seudulla.
Kojolan tietojen mukaan kyseessä oli seitsemäs tapettu pantasusi Suomessa.
Kaikkiaan susia on vuosien mittaan pannoitettu 85. Toimintakuntoisia pantoja
on tällä hetkellä alle kymmenellä sudella.
Muutama vuosi sitten Ylä-Savossa surmattiin laittomasti myös pantakarhu.
(STT 15.6.2006)
Susiemme määrä 205 - 215
Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 205 – 215 sutta.
Susien esiintyminen painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella oli
lähes 60 % Suomen susikannasta. Susipentueita arvioitiin syntyneen 20, joista
itäisen Suomen kannanhoitoalueella kymmenen, Sisä-Suomessa viisi ja läntisen
Suomen kannanhoitoalueella neljä. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella tavattiin
6 – 7 pentuetta, joiden arvioitiin syntyneen Venäjän puolella.
(Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Julkaistu 7.8.2006)
Suomen susikannan ei anneta kasvaa
Suomen susikantaa ei aiota kasvattaa. Kanta pyritään pitämään nykyisessä noin 20
lisääntyvässä parissa. Kaikkiaan Suomessa elää tällä hetkellä noin 200 sutta.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ennusteen mukaan susikanta voisi
kaksinkertaistua seuraavan viiden vuoden aikana, jos suden pyyntimäärät pysyvät
nykytasolla. Tällaiseen kasvuun susikantaa ei kuitenkaan maa- ja metsätalousministeriön
mukaan haluta päästää, vaan kannan nousua rajoitetaan pyynnillä.
Susikanta ei ole täysin Suomen käsissä, vaan kantaa määrittää EU:n luontodirektiivi
ja sen toteutumista taas valvoo EU-komissio. Luontodirektiivi edellyttää, että
Suomen susikanta pysyy elinvoimaisena ja susien luontainen levittäytymisalue on
riittävän laaja kannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi.
Viime vuonna valmistuneen suden hoitosuunnitelman tavoitteena on turvata Suomessa
elinvoimainen susikanta. Ministeriön apulaisosastopäällikön Christian Krogellin
mukaan tämä kriteeri täyttyy jo nyt.
Susien halutaan kuitenkin levittäytyvän Suomessa nykyistä tasaisemmin eri puolelle
maata eli nykyistä lännemmäksi. RKTL:n arvion mukaan Suomen susista 60 prosenttia
elelee Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella. (MTV3-STT 3.9.2006)
20 lisääntyvää susiparia ei riitä
Luonto-Liitto tiedottaa 8.9.2006
20 lisääntyvää susiparia ei riitä
Luonto-Liiton mielestä maa- ja metsätalousministeriön viimeaikaiset
lausunnot susikannan riittävyydestä ovat pöyristyttäviä. 20 lisääntyvää
susiparia on riittämätön Suomen susipopulaation geneettisen
monimuotoisuuden kannalta. Ministeriön virkamiehen kannanoton mukaan
tavoitekannaksi riittää pienin mahdollinen elinvoimainen susipopulaatio
eli 20 lisääntyvää paria.
Susi on edelleen uhanalainen laji, jonka lisääntyvien yksilöiden määrä
on hyvin pieni.
”On käsittämätöntä, että ministeriö haluaa suden pysyvän Suomessa
uhanalaisena lajina. Kun susipopulaatio on kasvanut noin kahteensataan
yksilöön, se ei ole ylittänyt mitään kriittistä raja-arvoa, jonka
jälkeen voidaan unohtaa suojelun ekologiset perusteet ja metsästää
kantaa pelkästään sosiaalisista lähtökohdista”, sanoo Luonto-Liiton
susiryhmän puheenjohtaja Mervi Koskela.
Pienimmän elinvoimaisen susikannan suuruus on arvioitu sen mukaan, että
kannan geneettinen monimuotoisuus säilyisi. Arviossa ei oteta huomioon,
että pieni populaatio on alttiimpi ympäristön satunnaisvaihtelulle.
Esimerkiksi metsästyksen vaikutus pieneen populaatioon on hyvin
riippuvainen siitä, millaisiin yksilöihin metsästys kohdistuu. On myös
muistettava se valitettava tosiasia, että laillisen ja säädellyn
metsästyksen lisäksi susipopulaatiota verottaa laiton metsästys.
Susikannan hoitosuunnitelmassa on arvioitu minimikannaksi 20 lisääntyvää
susiparia, jos tulomuutto Venäjältä säilyy ennallaan. On kuitenkin
viitteitä siitä, että susien tulomuutto on vähentynyt, ja siten kyseistä
arviota ei voida enää pitää edes elinvoimaisena minimikantana.
Susiryhmän mielestä nykykäytäntö on mahdollistanut toistuvia vahinkoja
aiheuttavien susiyksilöiden tappamisen, ja paikallisten asukkaiden
vaikutusmahdollisuus omaan elinympäristöönsä on säilynyt. Metsästys ei
voi olla ensisijainen vahinkoja ennaltaehkäisevä keino eikä uhanalaisen
lajin kannansäätelyn väline.
Lisätiedot:
Mervi Koskela, biologi, susiryhmän puheenjohtaja, 050 336 8400,
mervi.koskela_a_luontoliitto.fi
Outi Ovaskainen, biologi, susiryhmän hallituksen jäsen, 040 570 7274,
outiovaskainen_a_gmail.com
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
Kaatosuunnitelmat 28 sudellemme
Maa- ja metsätalousministeriössä on laadittu kaatosuunnitelmat suden osalta tulevan
talvikauden metsästyskaudelle 2006 - 2007.
Poronhoitoalueella Kainuun riistanhoitopiiri voi myöntää pyyntiluvan kuuden suden ja
Oulun sekä Lapin riistanhoitopiirit kumpikin kahden suden metsästykseen. Viime
metsästysvuonna poronhoitoalueen pyyntimäärän yläraja oli yhteensä kahdeksan yksilöä.
Nyt poroalueellamme ammutaan tämän mukaan yhteensä 10 sutta.
Poronhoitoalueen ulkopuolella pyyntilupia voidaan myöntää sudenmetsästykseen Kainuun ja
Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä. Muiden riistanhoitopiirien alueilla sudenmetsästystä
ei sallita. Kainuun riistanhoitopiirissä sallitaan metsästettäväksi enintään seitsemän ja
Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirissä 11 sutta. Viime metsästysvuonna metsästettäväksi
sallittu määrä edellä mainituissa riistanhoitopiireissä oli yhteensä 14 sutta.
Nyt tällä alueella ammutaan tämän mukaan yhteensä 18 sutta.
Näin on siis päätetty kaataa koko maan alueelta yhteensä 28 sutta.
Tässä yhteydessä, kun tätä tavattoman suurta, suunniteltua kaatomäärää tarkastelee,
on syytä muistaa, mitä sudesta säädetään laeissamme ja miten tällaiset
kaatosuunnitelmat voivat ylipäänsä olla mahdollisia, kun lakimme säätävät sudesta näin:
Metsästysasetus 12.7.1993/666
Metsästysasetuksen 24 § yleisistä rauhoitusajoista määrittää, että susi on rauhoitettu
poronhoitolain (848/90) 2 §:ssä tarkoitetulla poronhoitoalueella 1.4. - 31.10. sekä
muualla maassa koko vuoden.
Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096
Asetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji,
jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. (Susi on luokiteltu maassamme
erittäin uhanalaiseksi lajiksi - Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi - 92/43/ETY)
Rauhoitussäännökset. Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen.
Luontodirektiivi eli luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta
annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi 92/43/ETY
16. artikla ...suden kohdalla voidaan poiketa säädöksen määräyksistä
vain erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä,
karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta.
(MMM:n tiedotteen pohjalta 27.9.2006/Tunturisusi)
Juankoskella kaadettiin susi
MMM:n myöntämällä poikkeusluvalla kaadettiin Juankoskella susi
ensimmäisenä jahtipäivänä, 8.11. keskiviikkona, aamupäivän aikana.
Susijahti aloitettiin keskiviikkona, kun maa- ja metsätalousministeriön myöntämä suden
kaatolupa tuli voimaan. Ministeriö myönsi yhden kaatoluvan Juankoskelle talojen
pihapiirissä liikkuneelle sudelle. Kaadettu susi oli pienikokoinen, noin 20 kiloa painava
naaras. Metsästäjät arvioivat sen olevan edelliskevään pentueesta.
Kaadettu susi viedään Taivalkoskelle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle
tutkittavaksi. (8.11.2006)
Tappotuomio koko Hallan susilaumalle
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut perjantaina 17.11. poikkeusluvan koko susilauman
tappamiseen poronhoitoalueelta Suomussalmelta. Laumassa on kahdeksan sutta.
Suomessa ei ole aiemmin annettu lupaa kokonaisen lauman poistamiseen.
Susilauma on aiheuttanut merkittäviä porovahinkoja Hallan paliskunnan alueella.
Tänä vuonna paliskunnasta on löydetty jo lähes 400 petojen tappamaa poroa.
Ministeriön mukaan on todennäköistä, että porotalousyrittäjien vahingot nousevat täysin
kohtuuttomalle tasolle, ellei laumaa hävitetä. (Yle 24 17.11.2006)
Luonto-Liitto vaatii Hallan susilauman tappoluvan peruuttamista
Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 17.11.2006 luvan Suomussalmen Hallan paliskunnan
alueella liikkuvan kahdeksan suden lauman tappamiseen. Luonto-Liiton valtuusto vaatii
tappoluvan peruuttamista, koska se on suden ekologian kannalta haitallinen ja susikannan
hoitosuunnitelman vastainen. Nyt myönnetty tappolupa vähentää poronhoitoalueen reilun 20
yksilön kokonaiskantaa merkittävästi. Se osoittaa, että poronhoitoalueella ei suvaita
susien elävän lainkaan.
Ministeriön lupapäätös on ristiriidassa niiden tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa,
jotka Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa linjataan poronhoitoalueelle. Hoitosuunnitelman
mukaan tavoitteena on nykyisen suuruisen susikannan ylläpitäminen alueella. Ministeriön
nyt valitsemalla linjalla estetään kuitenkin susiyksilöiden leviäminen poronhoitoalueella
sekä Kainuun eteläosista poronhoitoalueelle tai Suomesta Skandinaviaan. Tämä on haitallista
sukusiitoksesta kärsivälle Skandinavian pienelle susikannalle.
Vaikka suden metsästys on keväällä ja kesällä kiellettyä ja talvisinkin luvanvaraista, ei
susien leviämistä Skandinaviaan ole tapahtunut käytännössä lainkaan. Poronhoitoalueella ei
ole vuonna 2006 havaittu ainuttakaan susipentuetta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
4.9.2006 antaman arvion mukaan.
Poronhoitoalue on suden luontaista esiintymisaluetta ja siten myös sillä on osansa
elinvoimaisen susikannan ylläpitämisessä Suomessa. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen
ennaltaehkäiseminen on tärkeää, mutta susien tappaminen ei voi olla ainoa käytettävä
keino. Susipolitiikassa on
huomioitava myös susikannan elinvoimaisuus sekä susien liikkumismahdollisuudet Venäjän,
Suomen ja Skandinavian populaatioiden välillä. (Luonto-Liiton liittovaltuuston kannanotto 19.11.2006)
Kainuun susilauma kulkee yhä vapaana
Kainuun poronhoitoalueella tappotuomion saanutta kahdeksan suden laumaa ei ole saatu
vielä hengiltä.
Susia ei ole edes pyydetty vielä. Susia ei saa alkaa pyytää ennen kuin kaikki paperit
ovat kunnossa. Siihen menee aikaa, Hallan paliskunnan varaporoisäntä Ari Junttila selvitti.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi perjantaina poikkeusluvan kahdeksan suden tappamiseen
Suomussalmen kunnan poronhoitoalueella. Päätös oli poikkeuksellinen, sillä aikaisemmin
Suomessa ei ole annettu lupaa tappaa kokonaista laumaa. Kyseinen lauma on ministeriön
mukaan liikkunut Hallan paliskunnan alueella ja tappanut poroja.
Ari Junttila kertoo, että kahdeksan suden lauma ehti jo poistua Suomussalmen kunnan
alueelta. Sudet olivat viimeisimpien tietojen mukaan kulkeneet Ristijärvelle, jonne
ministeriön myöntämä poikkeuslupa ei ulotu.
Hallan paliskunta on poronhoitoalueen eteläisin paliskunta, johon kuuluu noin 70 poromiestä.
Poroja paliskunnassa on pari tuhatta.
Hallan sudet
Hyrynsalmi. "Susilauma on mennyt tänään 30 metrin päästä poroaidasta", poromies Olavi Väisänen kertoo ja kiskoo Erkki Heikkisen kanssa poroja Karppilan aidalta auton kuljetusperäkärryyn.
"Susia on niin paljon, että porot oli pakko pelastaa metsästä kotitarhaan. Yleensä porot otetaan metsästä tarharuokintaan vasta tammikuussa", Väisänen sanoo.
Väisäsen tarha sijaitsee lähellä Ämmänsaaren keskustaa. Susi ei uskalla tulla vartioidun aidan sisäpuolelle.
Susien ja porojen välinen piirileikki jatkuu Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien alueella sijaitsevassa Hallan paliskunnassa. Viime viikolla kahdeksan suden lauma liikkui kolmen päivän ajan Ämmänsaaren urheilukeskuksen liepeillä.
Perjantaina maa- ja metsätalousministeriö myönsi poikkeusluvan lauman tappamiseen Suomussalmen kunnan alueella. Sudet ovat tappaneet useita poroja.
"Lupa tuli liian myöhään sillä sudet pääsivät livahtamaan sitä odotellessa etelään Ristijärvelle, jonne pyyntilupa ei ulotu", Hallan paliskunnan varaporoisäntä Ari Junttila harmittelee.
Maanantaiaamuna susien ajamia poroja koottiin kiireellä aitaan turvaan Hyrynsalmella. Lähes kaikki paliskunnan 75 poro miestä aikoi aloittaa kalliiksi käyvän tarharuokinnan välittömästi.
"Muuta mahdollisuutta ei ole, sillä tässäkään noin 50 poron laumassa ei ole kuin muutama vasa jäljellä. Suurin osa on suden mahassa", Mikko Juntunen kertoo ja peruuttaa maastoautolla peräkärryä aidan luukulle.
Kahdeksan suden lauma on niin tehokas saalistaja, ettei poroilla ole mitään mahdollisuutta selviytyä, sanoo Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkija Ilpo Kojola.
"Joku ratkaisu oli pakko tehdä sillä suuri susilauma ja porot eivät mahdu samalle alueelle", Kojola tiivistää
Laumaa ei voi myöskään siirtää Ruotsiin, koska siellä ei ole Kojolan mukaan päästy yhteisymmärrykseen siirron tarpeellisuudesta. Ruotsissa susia on selvästi vähemmän kuin Suomessa.
"Olemme kuulleet huhuja jopa Hallan paliskunnan lakkauttamisesta ja porohoitoalueen rajan siirtämisestä pohjoisemmaksi", Väisänen sanoo.
Kojolan mielestä se ei ratkaise perusongelmaa, sillä sudet siirtyisivät porojen perässä vain pohjoisemmaksi.
Hallan paliskunta on kahden tulen välissä. Alueen itäpuolella on Kojolan mukaan pienempi susilauma, joka tulee Kuhmon suunnasta peura-aidan alitse saalistamaan poroja.
Toukokuussa Hallan paliskunnan 105:lle vasta syntyneelle porovasalle laitettiin radiopanta. Sen avulla RKTL:n tutkijat ovat seuranneet vasojen selviytymistä. Maanantaina aidassa oli vain yksi antennia kantanut vasa.
"Tähän mennessä 40 pantaa on lakannut toimimasta. Lähettimet ja vasan raadot tai jäänteet on löydetty. Useimmiten asialla ovat olleet sudet, mutta Hyrynsalmen suunnassa myös ilvekset", tutkija Harri Norberg kertoo.
Tulos on kaikkien murheellisin koko yhdeksättä vuotta jatkuneen vasojen radioseurannan aikana. Tänä vuonna radiopanta on kahdeksan paliskunnan vasoilla.
"Hallan paliskunta teurasti viime vuonna vain 350 vasaa, kuin tavallisesti
teurasmäärä on noin tuhat vasaa. Petokorvauksia maksettiin puolestaan 400 vasasta.
Tämä vuosi näyttää vieläkin synkemmältä",Nordberg luettelee "yrittämisen motivaatio
alkaa mennä, sillä vasoja on pakko ostaa Lapista", Väisänen sanoo. (HS 21.11.2006)
Viisi sutta tapettiin salajahdissa Hyrynsalmella - RKTL mukana
Viisi sutta ammuttiin Hyrynsalmen Oravivaaralla perjantaina 24.11.2006. Sudet kuuluivat
kahdeksan suden laumaan, jonka kaatamiseen maa- ja metsätalousministeriö antoi
poikkeusluvan viikko sitten.
"Ammutut sudet ovat viime kesän pentuja ja painoltaan 25-30 kiloisia uroksia",
kertoo tutkimusapulainen Markus Suominen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Välittömästi kaadon jälkeen kukin susi raahattiin RKTL:n autoon, joka päivysti
paikalla koko jahdin ajan. Ensimmäinen susi kaadettiin noin kello 10 ja viimeinen
noin kello 14. Kaksi susista ammuttiin vieretysten ja loputkin noin puolen kilometrin säteellä.
Sudet yrittivät
siiman sisälle
Susijahtiin osallistui lähes 60 miestä Hyrynsalmelta ja Ristijärveltä. Jahti alkoi
perjantaiaamuna noin kymmenen kilometriä Hyrynsalmen kirkonkylältä etelään.
Edellisenä päivänä metsästäjät vetivät seitsemän kilometrin lippusiiman metsäautoteiden kolmioon. Siiman sisään jäi viisi sutta, jotka sittemmin osoittautuivat pennuiksi.
Yöllä, ennen varsinaisen jahdin alkua, kolme sutta oli yrittänyt mennä lippusiiman sisään, mutta kääntyneet takaisin.
Yksi siiman ulkopuolisista susista oli käynyt päivällä uudelleen jahdin aikana erään
passimiehen lähellä, ilmeisesti aikeissa mennä siiman sisään pentujen luo.
Mutta passimies oli suunnannut katseensa siiman suuntaan eikä ollut huomannut
sutta selkänsä takana.
Julkisuudelta
salattu susijahti
Lauma on todennäköisesti niin sanottu Jokikylän lauma, joka on vaeltanut
heinäkuusta asti Ristijärven Jokikylän ja Suomussalmen Ämmänsaaren väliä. Yksi
susien vakituisempia tukikohtia on ollut Hyrynsalmen Seitenjärven maasto.
Kysymyksessä oli ainutlaatuinen jahti, sillä koskaan aiemmin Suomessa ei ole
annettu lupaa tappaa kokonaista laumaa. Jahti suunniteltiin kaikessa hiljaisuudessa,
edes paikalliset asukkaat eivät tienneet, mitä on tapahtumassa. Myös tiedotusvälineiden
edustajilta salattiin tapahtumien kulku täydellisesti, eikä tietoja annettu mitään
kautta. Ainoastaan yksi toimittaja oli oikeasti paikalla, ja hänetkin yritettiin hätistää pois.
"Emme halua tästä mitään mediatapahtumaa", sanoi jahdin johtaja poromies Ari Junttila.
Metsästäjät purkivat lippusiiman iltapimeään mennessä. Vielä laumasta on kolme sutta vapaalla
jalalla. Näiden susien jahtaaminen jatkuu kunnes koko kahdeksan suden lauman lupakiintiö
on täyttynyt. Lupa on voimassa marraskuun loppuun saakka. (25.11.2006)
EY-julkisasiamies tyrmää susijahdin
EY-julkisasiamies tyrmää susijahdin. EY-tuomioistuimen julkisasiamiehen mukaan Suomen susien metsästys on EU-lain
vastaista, kertoo STT. Lopullinen tuomio on luvassa myöhemmin.
Euroopan komission aiemmin nostaman kanteen mukaan Suomi rikkoo luontodirektiiviä myöntämällä lupia susien metsästykseen ilman riittäviä perusteita.
Tuomioistuimen tuomio asiassa julkistetaan myöhemmin, eikä julkisasiamiehen kannanotto
sido suoraan EY-tuomioistuinta.
Kirjallisessa vastauksessaan Suomi katsoi, että suomalainen käytäntö ei ole ristiriidassa
luontodirektiivin kanssa, eikä se ole vaikuttanut haitallisesti suden suojeluun.
(YLE Uutiset, STT 30.11.2006)
Tuomioehdotus: Suomen susimetsästys rikkoo EU-lakia
EY-tuomioistuimen julkisasiamies esittää, että Suomi tulisi tuomita laittomasta
susien metsästämisestä.
EU:n ympäristölainsäädäntö edellyttää, että uhanalaista sutta on suojeltava tiukasti,
eikä sen tahallinen tappaminen ole sallittua muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Julkisasiamiehen mukaan Suomi kuitenkin myöntää kaatolupia säännöllisesti ilman, että
ne yksilöidään ainoastaan vakavaa vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.
Suomen olisi ennen susien tappamista tutkittava, riittäisivätkö muut toimet vahinkojen
välttämiseksi.
Tuomioehdotus ei sido itse tuomioistuinta, joka antaa lopullisen tuomionsa myöhemmin.
Varsin usein tuomio on kuitenkin sama kuin ehdotuskin.
Euroopan unionin komissio vei Suomen oikeuteen susien metsästämisestä viime vuoden tammikuussa.
Suomi on koko ajan kiistänyt komission syytökset ja vedonnut muun muassa siihen, että
susien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Julkisasiamiehen mukaan susikanta ei
kuitenkaan vielä viime vuonnakaan ollut riittävän suuri, jotta susi kykenisi
selviytymään omillaan Suomen luonnossa. (KalevaPlus 30.11.2006)
Susi kaadettiin Juvalla
Vieressä pauhaa viitostie. Joululiikenne on jo alkanut, autoja kulkee katkeamattomana virtana.
Viitisenkymmentä juvalaista metsästäjää on kokoontunut metsästyksenjohtaja Pekka
Pärnäisen ympärille perjantai-aamuna. On alkamassa poliisin määräämä susijahti.
Edellisenä iltana susi juoksi auton alle valtatiellä. Törmäys oli voimakas, mutta
sutta ei löydetty kolaripaikalta. Se pakeni hirviaidan alitse metsään. Lumijäljistä
selviää, että susi on liikkunut yön aikana vain pari kilometriä. Se ontuu vasenta
takajalkaa, ja siitä on vuotanut verta.
Susi paikallistetaan noin neliökilometrin laajuiselle, metsäautoteiden rajaamalle
alueelle. Metsästäjät asettuvat passiin ringin ympärille.
Kolme miestä lähtee hätistelemään sutta liikkeelle. Pian se ilmestyykin passiin.
Laukaus menee ohi ja eläin pakenee. Iltapäivällä yritetään uudestaan. Manööveri
toistetaan. Susi tulee taas passiin. Tällä kertaa kiväärin laukaus osuu ja eläin
kuolee heti. Kaadon luona selviää, että sen vasen takalonkka on kärsinyt kolarissa.
Arviolta 35-40 kiloisella urossudella on myös syyhypunkin aiheuttama kapitartunta.
Sen häntä ja takaruumis on karvaton. Huonokarvaisia susia on nähty seudulla
useimpia tänä syksynä. Mittausten ja valokuvauksen jälkeen hukka toimitetaan
poliisille. Sieltä valtiolle kuuluvan eläimen matka jatkuu riistantutkijoiden ja
eläinlääkintäviranomaisten tutkittavaksi. (Helsingin Sanomat 23.12.2006)
Joutsenon susijahti päättyi tuloksetta
Joutsenossa loukkaantuneen suden jahti on päättynyt tuloksettomana. Suurpetopäällikkö Jari
Suikkasen mukaan lumettomasta metsästä ei ole löytynyt uusia jälkiä suden seuraamiseksi.
Aiemmin metsästäjät uskoivat jo saaneensa suden mottiin aamupäivän havaintojen perusteella.
Suikkasen mukaan loukkaantuneen suden perään lähdetään uudestaan, mikäli sää muuttuu
lumisemmaksi tai sudesta tehdään varmoja havaintoja.
Suden arvellaan liikkuvan Vesikkolan, Roison, Myllymäen alueella. Suikkanen suosittaa,
ettei tällä alueella pidettäisi koiria ulkona. (YLE Etelä-Karjalan Radio 29.12.2006)
Ratkaisua susien kaatoluvista odotetaan
Ratkaisua susien kaatoluvista Kaakkois-Suomeen odotetaan parin viikon kuluessa.
Asiaa käsitellään maa- ja metsätalousministeriössä virkamiespäätöksenä.
Yksittäiset lupahakemukset eivät tule ministerille saakka, mutta ministeri Juha Korkeaoja
sanoi olevansa suopea asialle. Kaakkois-Suomen riistaviranomaiset vetivät jo ministeriössä
olevan luvan pois ja jättivät tänään hakemuksen viidestä luvasta.
Ministeriö pyysi Kymen riistanhoitopiiriltä heti lausuntoa, joka on lähdössä myönteisenä
vielä tänään. (YLE 29.12.2006)
Korkeaoja arvostelee EU:n susipolitiikkaa
Maa- ja metsätalousministeriö on valmis myöntämään sudenkaatolupia Etelä-Karjalaan,
mikäli edellytykset vahinkoperusteisten kaatolupien myöntämiseen täyttyvät.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja sanoo, että jokainen päätös tehdään
tapauskohtaisesti. Kaakkois-Suomen alueelle haettaneen tänään viittä kaatolupaa.
Ministeri Korkeaojan mukaan ministeriö on valmis toimimaan omavaltaisesti asiassa,
vaikka EU-komissio on haastanut Suomen oikeuteen liian löysästä sudenkaatolupien
myöntämisestä. Korkeaoja katsoo, että Euroopan unionissa ei ymmärretä Suomen tilannetta.
Viime viikkoina susihavaintoja on tehty muun muassa Ylämaalla, Lemillä ja Joutsenossa.
Joutsenossa jatketaan tänään auton töytäisemäksi joutuneen suden etsintää.
(TV1 Uutiset 30.12.2006)
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vaatii EU:ta muuttamaan Suomea koskevia
susisäännöksiä.
Korkeaojan mukaan EU:n luonnonsuojeluoikeus nykyisessä tiukassa mallissaan ei sovi
Suomen susioloihin.
Hän kertoo ministeriössä mietityn, että Suomessa pitäisi saada muutos siihen, että susi
ei kuuluisi enää EU:n luontodirektiivin neljänteen liitteeseen, joka tarkoittaa hyvin
tiukkaa suojelua. Korkeaojan mukaan susi pitäisi siirtää viidenteen liitteeseen joka
antaisi kansalliset huomattavasti vapaammat mahdollisuudet toimia.
Susikanta on Korkeaojan mukaan Suomessa niin suuri, että joudutaan erityistoimenpiteisiin,
kuten lasten koulukyytien uudelleenjärjestelyihin.
Koiria, kissoja ja jonkin verran kotieläimiä poronhoitoalueen ulkopuolella on joutunut
suden suuhun ja poronhoitoalueen eteläosassa vahingot ovat olleet erittäin suuret
kuluneena vuonna, Korkeaoja kertoo.
Korkeaoja toivoo EU:n hyväksyvän Suomen laatiman suden hoitosuunnitelman. Hän uskoo
suunnitelman mukaisten toimien poistavan susien aiheuttaman vaaran.
Hän muistuttaa tosin, ettei tutkijoiden mukaan susista ole vaaraa ihmisille.
Suomen ja EU:n välisen susikiistan taustalla on EY-tuomioistuimen julkisasiamiehen lausunto,
jonka mukaan Suomi myöntää susien kaatolupia poronhoitoalueiden ulkopuolella liian heppoisin
perustein. EY-tuomioistuin antaa päätöksensä susiasiassa lähiaikoina.
(30.12.2005 YLE Uutiset)
Korkeaojan susikannanotto kokonaisuudessaan
EU:n muutettava Suomen susisäännöksiä
Suomen susikanta on viime vuosina kasvanut hieman alta sadasta noin 200-250 yksilöön,
reiluun 20 pentueeseen. Susia esiintyy yhä laajemmalla alueella. Voisi kuvitella, että
myös luonnonsuojelun kannalta susikannan hoito on ollut menestys. Näin asiaa ei kuitenkaan
EU:ssa nähdä.
Komissio nosti kanteen Suomea vastaan vuoden 2005 lopussa. Kanne on menossa tuomioistuimeen
lähiaikoina. EU:n julkisasiamies esittää, että Suomen susipolitiikka ei ole luontodirektiivin
mukaista. On perusteltua pysähtyä kysymään, miksei näin voimakas susikannan kasvu riitä
direktiivin velvoitteiden täyttämiseksi.
Luontodirektiivin mukaan susi on tiukasti suojeltu laji. Direktiivi kieltää kaikkien
susien tahallisen tappamisen. Tiukasta suojelusta voidaan poiketa direktiivin 16 artiklan edellytysten täyttyessä.
Sen mukaan lupaharkinnassa arvioidaan ensin, heikentääkö mahdollinen suden tappaminen koko susikannan suojelutavoitteiden saavuttamista. Tämän jälkeen selvitetään, onko yksilön tappamiselle muuta vaihtoehtoa. Ja lopuksi selvitetään, täyttääkö tapaus jonkin direktiivissä yksilöidyn syyn, esimerkiksi vakavat vahingot, jotka tulisi estää. Vasta tämän monitahoisen päätöksentekoprosessin jälkeen lupa suden metsästämiseksi voidaan myöntää.
Ministeriön ja riistanhoitopiirien on siis pystyttävä todistamaan, että lupia antaessa on arvioitu jokainen yllä mainituista. Tämä vaatimus on johtanut yhä pitempiin ja perusteellisempiin lupaprosesseihin. Suurimpana haasteena näiden kriteerien täyttymisen osoittamisessa on niiden tulkinnanvaraisuus ja arvosidonnaisuus. Yhdelle taholle saattaa karjan sisällä pitäminen, lasten koulukyydit ja metsästyskoirien käytön lopettaminen ovat olla vaadittu "muu tyydyttävä ratkaisu". Toiselle taholle nämä samat toimenpiteet ovat juuri se ongelma.
EU:n oikeusprosessissa ollaan tulkitsemassa, että suurpetojen suojelu täytyy toteutua jokaisen luonnossa liikkuvan petoeläimen kohdalla, vieläpä yhdenmukaisesti koko EU:n alueella. Koko susikannan turvaaminen ei siis olekaan pääasia. Vielä vähemmän arvoa EU on antamassa luontodirektiiviin kirjatulle tavoitteelle paikallisten ja alueellisten erityispiirteiden huomioimisesta.
Susikanteen myötä on tullut selväksi, että EU:n luonnonsuojeluoikeus nykyisessä mallissaan ja tulkinnassaan ei sovi suurpetokantojen säätelyyn. Yksittäisiä tappolupia koskeva sääntely ei sovi Suomen kaltaiseen maahan, koska täällä jossa pedot ja ihmiset asuvat samoilla harvaanasutuilla alueilla ja maassa harjoitetaan elinkeinoja harjoitetaan olosuhteissa, joissa vaihtoehtoiset torjuntakeinot eivät ole toimivia.
Ongelmaan on vain kaksi ratkaisua. Joko tuomioistuin antaa arvoa kansalliselle sudenhoitosuunnitelmalle, siihen tehdylle tutkimustyölle ja kansalaisten kuulemisille – siis paikalliselle näkemykselle - tai suurpedot tulee Suomen osalta siirtää mahdollisimman pikaisesti luontodirektiivin liitteestä IV direktiivin liitteeseen V. Ilmeisesti jälkimmäinen pitää toteuttaa joka tapauksessa kannan vahvistumisen, siitä seuranneiden ongelmien ja kohtuuttomien hallintomenettelyiden johdosta.
Muutos ei poistaisi kansallista vastuuta suurpetokantojen suojelusta ja hoidosta, mutta jättäisi keinojen valinnan avoimeksi. Susikannan hoitosuunnitelma ja juuri valmistumassa olevat ilves- ja karhukantojen hoitosuunnitelmat muodostaisivat kantojen suojelun ja hoitamisen perustan jatkossakin. Nämä hoitosuunnitelmat on laadittu paikallisia ihmisiä sekä alueellisia intressiryhmiä kuullen. Vain näin voidaan saavuttaa hyväksyntä maassa harjoitettavalle suurpetopolitiikalle. Nykyinen lupamenettely yhdistettynä EU:n julkisoikeusasiamiehen tulkintaan johtaa umpikujaan kansalaisten oikeustajun ja petojen suojelupyrkimysten välillä.
Juha Korkeaoja
Maa- ja metsätalousministeri (30.12.2006)
Sudet veivät koiran kesken haukkukokeen Kaavilla
Sudet veivät koiran kesken Haukkukokeen Kaavilla.
Hirvenhaukkukoe sai ikävän lopun Kaavin Niinivaarassa lauantaina aamupäivällä, kun jämtlanninpystykorvauros joutui susien syömäksi.
Koira rupesi haukkumaan hirveä, mutta pian haukku katosi kuulumattomiin, ryhmätuomarina kokeessa toiminut Kilpinen kertoo.
Koiran sijainti saatiin paikannettua tutkan avulla. Koirasta oli jäljellä enää raato. Kilpisen mukaan läheiseltä tieltä löytyi viiden suden jäljet. Myös Koillis-Savon poliisi kävi paikalla toteamassa tilanteen.
Kuollut koira oli Ruotsista jalostusta varten tuotu 2-vuotias uros.
Kilpisen mukaan vastaavanlaisia tapauksia ei ole sattunut Pohjois-Savossa haukkukokeiden aikana aiemmin.
Sudet koituivat lauantaina samaisessa haukkukokeessa myös toisen jämtlanninpystykorvan kohtaloksi. Hirvien perässä lähelle toisen koiran kuolinpaikkaa kulkenut 2-vuotias narttukoira sai sudet peräänsä iltapäivällä. Koira juoksi pakoon heikoille jäille ja hukkui.
-Tällaiset tapaukset koituvat pienen kennelkerhon kohtaloksi. Ei tänne kukaan tule kokeisiin,
kun susia on niin paljon, kokeen ylituomarina toiminut Mustonen harmittelee.
(Savon Sanomat - Sähkeuutinen/Maakunta, 30.12.2006)
|
|
|