SUSIUUTISIA VUODEN 2002 ALKUPUOLISKOLTA


Tällä sivulla ovat tärkeimmät susiuutiset vuoden 2002 alkupuoliskolta. Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.

Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2006 susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2001 susiuutiset täällä.

RUOTSISSA KESKUSTAPUOLUE HYVÄKSYI 200 SUDEN TAVOITTEEN (22.6.2002)
MOOTTORIKELKAT STRESSAAVAT SUDET VASTUSTUSKYVYTTÖMIKSI SAIRAUKSILLE (14.6.2002)
SALAKAADETTU SUSI LÖYTYI RUOTSISSA! (12.6.2002)
RUOTSISSA PASTORI TOMAS BRYNILS ADRESSEINEEN VASTUSTAA JOHN-SUDEN SIIRTOA ALUEELLEEN (30.5.2002)
KUHMON PETOKESKUS EDELLEEN SUUNNITTELUVAIHEESSA (23.5.2002)
NORRBOTTENIN JOHN-SUSI SIIRRETÄÄN ETELÄMMÄKSI (15.5.2002)
SUSIEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ (15.5.2002)
ÄHTÄRIN ELÄINPUISTON SUDET (10.5.2002)
SUSI AMMUTTIIN VAMMALASSA (7.5.2002)
PYHÄJOELLA SUDET VOIVAT HYVIN (3.5.2002)
KARHU JA SUSI SAMALLA HAASKALLA!? (2.5.2002)
SIIRTYMINEN SATELLIITTISEURANTAAN (24.4.2002)
WISCONSININ SUDET (18.4.2002)
SUURPEDOT - SUSI JA TULEVAISUUS (14.4.2002)
VENÄJÄ JA VOLGOGRADIN SUDET (11.4.2002)
JAHTIKAUSI PÄÄTTYI - SUSIA KAADETTIIN YHTEENSÄ 6 (10.4.2002)
POHJOIS-KARJALASSA PYRITÄÄN SOPUUN PETOJEN KANSSA (9.4.2002)
KUHMOSSA TÄLLÄ HETKELLÄ VAIN 3-4 SUTTA (8.4.2002)
RANUAN ELÄINPUISTON SUDET (30.3.2002)
SUDEN SYMBOLIIKKAA SOTKAMOSSA (24.3.2002)
PYHÄJOELLA LIIKKUU SUSIPARI (24.3.2002)
KUHMOSSA KOULUN LUOKKA ALKOI SUDEN KUMMIKSI! (23.3.2002)
SUOMEN SUTTA SEURAILLAAN NORRBOTTENISSA (18.3.2002)
SUSIPELKO KASVUSSA - ASENNEMUUTOSTA TARVITAAN! (14.2.2002)
KAINUUN SUSIDRAAMA JATKUU! RIISTANHOITOPIIRIN PUHEENJOHTAJA VAATII HÄIRIKKÖSUDEN KAATOLUPAA (14.2.2002)
SOTKAMON SUDENSURMASSA SILMINNÄKIJÄ! (13.2.2002)
SUDENSUOJELUA HALUTAAN TEHOSTAA (13.2.2002)
SUURPETOKESKUS SUUNNITTEILLA KAINUUSEEN (12.2.2002)
TOISELLE KAINUUN CITYSUDELLE EI POIKKEUS-KAATOLUPAA (12.2.2002)
METSÄHALLITUS - VILLI POHJOLA - VIRON SUDET (10.2.2002)
TOINEN KAJAANIN SUSISTA SURMATTU SALAKAATAJAN TOIMESTA! (5.2.2002)
POIKKEUSLUPAA HAETTU KAUPUNKISUSIEN LOPETTAMISEKSI (4.2.2002)
KOJOLAN MIELESTÄ KAUPUNKISUDET POISTETTAVA (2.2.2002)
EU:N TUOMIOISTUIMEN UHKA (2.2.2002)
KAJAANIN SUDENPENNUT EDELLEEN ASUTUKSEN KESKELLÄ (2.2.2002)
SUSI AMMUTTIIN PARIKKALASSA (31.1.2002)
KAJAANIN SUDET PALAILIVAT ASUTUKSEN TUNTUMIIN (31.1.2002)
SUDET HARHAILIVAT KAINUUSSA (30.1.2002)
SUSIEN TILANNE JUURI NYT (22.1.2002)
SUSI SÖI KOIRAN SOTKAMOSSA (22.1.2002)
SUSITILANTEESTA SKANDINAVIASSA (17.1.2002)
VILLI SUSI VANGITTIIN NORJASSA JOULUN ALLA (16.1.2002)
SUSISTA VÄHÄN HAVAINTOJA ITÄRAJALLAMME (11.1.2002)
NORJASSA ENÄÄ 13 SUTTA! (10.1.2002)
KAINUUN SUSIKANTA VAJAAT 30 SUTTA (9.1.2002)
SUSI AMMUTTIIN KUHMOSSA (9.1.2002)
MINÄKÖ UUTISISSA!
SUSI AMMUTTIIN KUHMOSSA

Kuhmossa, noin viiden kilometrin päässä Kuhmon keskustasta, ammuttiin sunnuntaina susi hengiltä. Luvan koiria tappaneen suden ampumiseen myönsi Kainuun riistanhoitopiiri. Nyt ammuttiin Jonna - riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pantasusi. Jonna oli ennen ampumista käynyt koirien kimppuun. Kun sutta jahdattiin eli ajettiin takaa, se Jämäksen kylällä kävi häkissä olleen koiran kimppuun, sitä raadellen. (Kaleva 9.1.2002)
SUSIA KAINUUSSA VAJAAT 30

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioiden mukaan Kainuun susikanta käsittää tällä hetkellä vajaat 30 sutta. Osa niistä liikkuu Kainuun maakunnan rajojen ulkopuolella. Kuhmossa, jossa susia arvioidaan olevan eniten, on tällä hetkellä 13-15 sutta. (Kaleva 9.1.2002)
KOKO NORJASSA ENÄÄ 13 SUTTA!

Norjassa susien lukumäärä on puolittunut viimeisen vuoden aikana - ja on koko maassa enää jäljellä 13 sutta. Vuosi sitten susia oli vielä 28. Syynä susikannan pienuuteen on se, että niitä on metsästetty kannan pienuudesta huolimatta. Nyt harkitaan, pitäisikö susien metsästystä rajoittaa. (TV2 Uutiset 10.1.2002 klo 21.45)
VÄHÄN SUSIHAVAINTOJA LIEKSAN SUUNNALLA

Rajavartijat pitävät tilastoja petojemme liikkumisista raja-alueillamme mm. jälkihavaintojen perusteella. Näillä havainnoilla pystytään selvittämään eläinkannan määrää noin 10-15 kilometrin etäisyydellä valtakunnan rajalinjasta. Ilveksistä havaintoja on tehty paljon, mutta susien määrä on näitten selvitysten mukaan vain noin 25 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Lumien tultua rajapartiot ovat tehneet vain yksittäisiä havaintoja susista. Lieksassa arvioidaan jolkuttelevan noin 40 sutta - vain kymmenkunta niistä on raja-alueella ja loput sisämaassa.

Lieksan riistanhoitoyhdistyksellä on alueelle yhden suden kaatolupa. Heikentyneestä susikannasta viestii myös hirvikannan runsastuminen alueella. (Verkko-Karjalainen 11.1.2002)
VILLI SUSI VANGITTIIN ELÄINTARHAAN NORJASSA

Norjassa herätti suurta huomiota marraskuussa 2001 susi, joka ilmaantui eläintarhan liepeille tekemään tuttavuutta eläintarhan susien kanssa. Joulukuun 22. päivänä kyseinen villi susi vangittiin ja liitettiin eläintarhan susien joukkoon. Tämä on johtanut voimakkaisiin vastalauseisiin, sillä Norjan sudensuojelijat katsovat, että aikuisen villieläimen vangitseminen näin ja näissä oloissa ei ole oikein. (Skandinaviska vargar/nettisivu - löysin tämän 16.1.2002) Katso KUVA kyseisestä sudesta!
SUSITILANTEESTA SKANDINAVIASSA

Ruotsissa ja Norjassa susien määrä on kymmeneen vuoteen kehittymässä heikoiten. Syynä huonoon tilanteeseen ovat erilaiset sairaudet, laiton metsästys ja sisäsiittoisuus. Professori Hans Ellegren Uppsalasta julkaisi viime vuonna tutkimuksensa, jossa hän löysi Suomen/Venäjän/Baltian susista yhteensä 14 Y-kromosomia - mutta vain 2 Ruotsin ja Norjan susista.

Norjassa susia on kolmentoista radiopannoitetun suden lisäksi ehkä 5-8 pannoittamatonta sutta. Tosin - nämä kaikki sudet ovat voineet siirtyä myös Ruotsin puolelle. (Lars Nyblom/The National association for Thoughtful Hunting/Ruotsi 17.1.2002)
SUSI SÖI KOIRAN SOTKAMOSSA

Sotkamossa tapahtumat etenivät seuraavasti: suomenpystykorva kävi levottomaksi aamuyöllä jolloin isäntä laski sen ulos. Ilmeisesti koira oli vainunnut suden. Aamulla isäntä meni sitten ulos perässä ja koirasta löytyi enää häntä ja jotakin muuta - susi oli syönyt koiran.

Sotkamossa susia on tällä hetkellä parikymmentä - koirat ovat tähän mennessä säästyneet. (Kaleva 22.1.2002)
SUSIEN TILANNE JUURI NYT

Tällä hetkellä ei ole Kainuussa sudelle enää pyyntikiintiöitä poronhoitoalueen ulkopuolella. Kaksi sutta oli lupa ampua tällä alueella: toinen ammuttiin Kuhmossa tammikuun alussa ja toinen susi on salakaadettu. Varsinaisella poronhoitoalueella voidaan vielä metsästää kaksi sutta. Juuri nyt keskitämme katseemme Kainuuseen ja seuraamme, mitä siellä tapahtuu. Tuleeko ja minkälaisilla perusteilla, lisäkaatolupia poronhoitoalueen ulkopuolelle? (Susisivujen toimittaja 22.1.2002)
SUDET HARHAILIVAT ASUTUKSEN TUNTUMASSA KAINUUSSA

Kaksi alle vuoden ikäistä sudenpentua seikkaili maanantaina asutuksen keskellä viitostien länsipuolella Kajaanissa. Tiistaina ne löysivät tulojäljilleen ja lähtivät kohti itää. Poliisin mukaan sudet ehtivät jo herättää hysteriaa. Tutkimusmestari Seppo Ronkainen pääsi susien jäljille ja näkikin ne. Kontiomäellä susien raatelemaksi jäi yksi koira.

Nämä kaksi sutta ovat erkaantuneet laumasta, joka liikkuu Kuhmossa, Sotkamossa, Vuosangassa ja Sumsalla. Kyseinen lauma on tarkoitus pannoittaa tutkimuksia varten. Syynä ihmisten ilmoille tuloon oli se, että susien liikkuminen paksussa lumessa on vaikeaa ja siksi ne hakeutuvat ihmisten tekemille laduille, kelkkaurille jne.

Koska sudet palasivat takaisin korpeen, niitä ei metsästetä. (Kaleva 30.1.2002)
KAJAANIN SUDET LIIKKUVAT EDELLEEN IHMISTEN ILMOILLA

Keskiviikon vastaisena yönä palasivat kohti Sotkamoa suunnanneet kaksi sutta Kajaanin tuntumaan. Aamuvarhainen lehdenjakaja näki sudet, jotka nyt ovat mahdollisesti eronneet toisistaan ja suunnanneet eri tahoille.

Yleisöltä tulee painetta susien tappamiseen. Kajaanin poliisi seuraa tilannetta ja antaa susille mahdollisuuden poistua takaisin metsiinsä. Poliisi voi lain mukaan lopettaa vaaraa aiheuttavan suden. (Kaleva 31.1.2002)
SUSI AMMUTTIIN PARIKKALASSA

Urossusi kaadettiin Parikkalassa 30.1. Kaatoon oli lupa - syynä kaatoon oli se, että susi liikkui talon pihapiirin lähellä. (Yle24online/nettisivut 31.1.2002/Lupa tämän uutisen lainaamiseen tässä muodossa kysytty ja saatu) Katso tarkemmin Ylen oma uutissivu: Yle/Uutiset - tuolla vasemmalla linkki "maakunnat" ja siellä linkki "Etelä-Karjala".
KAJAANIN SUDENPENNUT EDELLEEN ASUTUKSEN KESKELLÄ

Asutuksen lähettyvillä Kajaanissa harhailevat nuoret sudet eivät ole osanneet palata takaisin laumaansa. Nyt ne, tutkimusmestari Seppo Ronkaisen mukaan ovat masennuksissa eivätkä osaa hakeutua pois asutuksen läheltä. Ronkaisen mukaan sudet käyttäytyvät poikkeavasti ja susikannan etu olisi, että ne lopetettaisiin. Ronkainen harmittelee tässä yhteydessä sitä, että koirien annetaan juosta metsäautoteillä irrallaan.

Kajaanin poliisi ei ole aikeissa lopettaa susia poliisilain nojalla, mikäli ne eivät aiheuta pahaa vahinkoa. Siten, susien kohtalo ratkeaa sen mukaan, mita maa- ja metsätalousministeriö päättää, mikäli sille jätetään anomus poikkeuskaatoluvasta. Luvan käsittely kestää noin viikon. (Kaleva 2.2.2002 - Susisivujen toimittajan kommentti: ko. Kalevan uutisesta ei selvinnyt, onko tällainen poikkeuskaatolupa-anomus jätetty jo)
EU:N TUOMIOISTUIMEN UHKA

Suomi yrittää välttää EU:n komission uhkaaman tuomioistuinkäsittelyn susiemme kohtelusta, antamalla komissiolle seikkaperäistä asiatietoa siitä, mikä petotilanteemme on. Tuomioistuimen uhka johtuu suomalaisista kanteluista, jotka vetoavat luontodirektiivin susien täyssuojeluun. Myös Ruotsia uhkaa oikeuteen joutuminen. (Kaleva 2.2.2002 - Susisivujen toimittajan kommentti: tämän artikkelin mukaan susien määrä Suomessa on tällä hetkellä 130; Kalevan artikkelista ei selvinnyt, onko arvio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio, jota voidaan pitää luotettavimpana ja oikeimpana)
SUSITUTKIJA KOJOLAN MIELESTÄ KAJAANIN KAUPUNKISUDET POISTETTAVA

Susitutkija Ilpo Kojola totesi perjantaina Kajaanin kaupunkisusiparista, että "tällaisten susien poistaminen on erittäin tärkeää. Jos susien sallitaan tulla asutuksen lähelle, yhtälö ei missään nimessä pitkään toimi." Hän tutkailee myöskin sitä, että ovatko kysymyksessä erämaasusien jälkeläiset, näiden susien käyttäytymismallin vuoksi? Nämä kaksi sutta on ajanut asutuksen tuntumaan Kojolan mukaan nälkä. Jos sudet saavat elää, muodostuu keväästä niille erityisen raskasta aikaa ajatellen sitä, että hirvi on suden pääasiallinen ravinto. Suomessa on tällä hetkellä noin 120 sutta. (Vrt. susien määrän suhteen edellinen uutinen; Susisivujen toimittajan kommentti) (Kainuun Sanomat; verkkoliite 2.2.2002)
POIKKEUSLUPAA HAETTU KAJAANIN SUSIEN LOPETTAMISEKSI

Yksityinen henkilö on hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä lupaa Kajaanin susiparin ampumiseksi. Ministeriö aikoo kuulla ennen päätöstä asiantuntijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta. (Yle/Susisivujen foorumi 4.2.2002)
TOINEN KAJAANIN SUSISTA SURMATTU TIPASNIEMESSÄ!

Toinen Kajaanin nuorista susista on jo surmattu. Poliisi löysi tappopaikalta Tipasniemestä, joka sijaitsee 15 kilometriä Sotkamosta Kuhmoon päin, vain verisiä jälkiä, itse suden oli salakaataja vienyt mukanaan. Sutta oli ennen sen surmaamista jäljitetty moottorikelkalla. Poliisi ei kerro, millä tavalla susi on surmattu. Susitutkija Seppo Ronkainen tuomitsee teon moraalittomana. (Kainuun Sanomat/Verkkoliite 5.2.2002)
METSÄHALLITUS - VILLI POHJOLA - VIRON SUDET

Metsähallituksen "Villi Pohjola"-esitteessä esitellään Viroa mahdollisena susi- ja ilvesmetsästyksen matkailukohteena suomalaisille. Varsinaisesti ei metsähallitus sano myyvänsä sudenmetsästysmatkoja - vaan he selittävät asian niin, että jos villisianmetsästyksen yhteydessä metsästäjien saartorenkaaseen jää susi, voi sen ja jopa on se suotavaa ampua.

Suomalaiset luonnonsuojelutahot ja sudensuojelutahot tuomitsevat moisen susimatkojen myymisen ja mainostamisen. Tällaisia metsästysmatkoja on myyty vasta viitisen kappaletta ja yhtään sutta ei noitten matkojen yhteydessä ole vielä ammuttu. (TV2/Ympäristöuutiset 11.2.2002)
TOISELLE CITYSUDELLE EI POIKKEUS-KAATOLUPAA

Maa- ja metsätalousministeriö ei myöntänyt poikkeuskaatolupaa Sotkamon tienoille asettuneelle, toiselle ja henkiin jääneelle ns. Kajaanin "citysudelle." Ministeriöstä todetaan, että hakemuksessa ei esitetty sellaisia syitä, että lupaa olisi voitu myöntää. Hakemuksen suden kaatamiseksi oli tehnyt Sotkamon riistanhoitoyhdistys viime viikolla.

Jos tilanne muuttuu, voidaan asia ottaa uuteen käsittelyyn. Ministeriöön on tullut useita suden poikkeus-kaatolupa-anomuksia tänä talvena, mutta poikkeuslupa on myönnetty vain Parikkalan susille. Riista- ja kalatalouden laitos oli puoltanut kahden sudenkaatoluvan myöntämistä Sotkamon riistanhoitoyhdistykselle. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 12.2.2002)
SUURPETOKESKUS SUUNNITTEILLA KAINUUSEEN

Kuhmoon, Kainuun Luontokeskukseen suunnitellaan valtakunnallista suurpetotietokeskusta. Hanketta ajavat Kuhmo, Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos - ne hakevat rahoitusta petokeskuksen selvityshankkeelle Kainuun TE-keskuksesta. Tämä petokeskus tulee tarjoamaan, toteutuessaan, puolueetonta tietoa suurpedoistamme - olematta metsästäjien taikka täyssuojelijoiden puolella. Internet on oleva tämänkin petokeskuksen keskeinen tiedonlevityskanava. (Kaleva 12.2.2002)
SUDENSUOJELUA HALUTAAN TEHOSTAA

Eduskunnassa kokoontui eilen, tiistaina asiantuntijaseminaari, joka pohti keinoja, joilla suttamme voitaisiin suojella nykyistä tehokkaammin. Suojelusta suunnitellaan kolmen kohdan "pakettia":

  • radiopantoja on saatava useammille susille
  • susivahinkoja on pyrittävä ennalta ehkäisemään
  • asiallista susivalistusta on tehostettava

    Susi on Suomessa harvinaisempi, kuin saimaannorppa. Lisäpontta tehostettuun suden suojeluun tulee Suomelle EU:n taholta, jonka komissio taannoin nuhteli Suomea siitä, kuinka se kohtelee suttaan.

    Viime vuonna susia tiettävästi ammuttiin 29, joista neljä luvatta. (Kaleva 13.2.2002)
    SOTKAMON SUDENSURMASSA SILMINNÄKIJÄ!

    Sanomalehti Kainuun Sanomat tavoitti tiistaina Sotkamon sudensurman nähneen silminnäkijän. Susijahdissa oli näkijän mukaan neljä metsästäjää, joista osa kulki autolla ja yksi moottorikelkalla. Susi otettiin kiinni paksussa lumessa takaa-ajaen ja väsyttämällä. Se surmattiin kiinnisaannin jälkeen päähän joko vasaralla taikka muulla lyömäaseella hakaten. Toinen susista pelastui tässä vaiheessa, kun lumituisku peitti sen pakojäljet.

    Silminnäkijän mukaan liiaksi kylien lähelle erehtyvä susi on "vapaata riistaa". Jos susi palaa korpeen, ei kukaan lähde sen perään. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 13.2.2002)
    KAINUUN SUSIDRAAMA JATKUU

    Salametsästäjiltä karkuun päässyt toinen ns. citysusi jatkaa pakoaan Kainuussa - tämän suden jäljillä ovat petotutkijat, poliisit ja salametsästäjät. Kainuun riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Tapani Pääkkönen Hyrynsalmelta vaatii lupaa häiriköivien susien lopettamiseksi. Samalla hän kuitenkin paheksuu Sotkamossa tapahtunutta suden salakaatoa ja tuomitsee moiset menettelyt.

    Pääkkösen mukaan kansalaisten sietokyky Kainuussa on ylitetty ja ihmiset eivät voi hyväksyä sitä, että sudet tulevat ihan pihapiiriin ja rappusille. Hänen mukaansa susitilanne on ryöstäytynyt käsistä.

    EU:n tavoitteiden mukaan Suomessa pitäisi olla vuoteen 2006 mennessä 160 sutta. Kainuussa pelätään nyt, että tuo määrä ylitetään jo ensi kesänä. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 14.2.2002)
    SUSIPELKO KASVUSSA - ASENNEMUUTOSTA TARVITAAN!

    Vaikka susi on asiantuntijoiden mukaan uhanalaisempi laji kuin saimaannorppa, niin siltikin susipelko on kasvussa. Metsästysneuvos Christian Krogell on arvioinut eduskunnan susiseminaarissa, että "kaikki ovat sitä mieltä, että Suomessa on oltava petoeläimiä - kunhan ne vain eivät ole meidän kylässämme."

    Asennemuutos suhteessa suteen on välttämätön: sutta ei saa päästää kuolemaan sukupuuttoon! (Aamulehti/verkkoliite 14.2.2002)
    SUOMEN SUDEN LIIKKEITÄ SEURAILLAAN RUOTSISSA

    Suomen puolelta Ruotsiin, Norrbotteniin siirtyneen radiopannoitetun urossuden liikkumisia seuraillaan tarkoin tutkijoitten toimesta. Tällä hetkellä susi majailee Stora Sjöfallets-kansallispuiston lähettyvillä Norrbottenin länsiosissa. Paikalliset saamelaiset poromiehet ovat vaatineet joko suden lopettamista taikka sen siirtoa eteläisempään Ruotsiin. Viranomaistahot eivät näihin vaateisiin ole suostuneet; heidän mukaansa suden on omia aikojaan saatava liikkua kohti etelää, josta sen toivotaan löytävän omia lajitovereitaan. Tutkijat seuraavat erityisellä mielenkiinnolla, onnistuuko tämä yksinäinen susi löytämään muita susia pitkien matkojen takaa. (De 5 Stora 11.3.2002)
    KUHMOSSA LENTIIRAN KOULUN LUOKKA ALKOI SUDEN KUMMIKSI!

    Kuhmossa Lentiiran koulu on toisena kouluna Suomessa tehnyt susihistoriaa ja alkanut suden kummiksi. Kyseessä on koulun 5-6 luokka. Luokan kummisusi on vain puolivuotias tänä kevättalvena pannoitettu susi, jolle nimeksi on annettu Severi. Yhdessä opettajansa Tero Poukkasen ja tutkija Seppo Ronkaisen kanssa luokka tulee seurailemaan, mitä Severi tekee ja missä se liikkuu.

    Kiteeltä löytyy koulu, jossa tätä aiemmin on otettu susi kummisudeksi. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 23.3.2002)
    SUSIPARI LIIKKUU PYHÄJOELLA

    Radiolähetinpannoitettu tutkimussusi liikkuu tällä hetkellä Pyhäjoen ja Vihannin (Pohjanlahden rannikkokuntia Oulun eteläpuolella Raahen lähellä) välisellä alueella. Seuranaan tällä pannoitetulla naarassudella on pannoittamaton uros. Kyseinen naarassusi on Ilpo Kojolan mukaan pannoitettu noin vuosi sitten Sotkamon Hiidenportin laumasta. RKTL:n tutkijat ovat käyneet varmistamassa tämän pantasuden yksilöllisyyden. Susi on siirtynyt synnyinseudultaan runsaat 200 kilometriä ja Kojolan mukaan tämä on normaali siirtyminen sudelle, lähellä keskiarvoa. Kuitenkin RKTL:n pantasusista on pystytty seuraamaan vain seitsemän suden siirtyminen muille seuduille - ja tämä susi on näistä seitsemästä kulkenut toiseksi kauimmaksi. Mistä uros on naaraan seuraan kulkenut, ei tiedetä. Kojolan mukaan on mahdollista, että naarassusi on kohdannut yksinäisen vaeltelevan urossuden. Myös on mahdollista, että parivaljakko on jo alunalkaen lähtenyt vaellukselleen yhdessä Savon suunnalta. Kojolan mukaan yleinen mekanismi susien käyttäytymisessä on se, että naaras ensiksi asettuu asumaan jollekin tietylle uudelle alueelle ja sen seuraan sitten liittyy uros.

    Pohjois-Pohjanmaalla asustelee kaksi muutakin sutta, joten susia alueella on yhteensä neljä. Yksi yksinäinen susi liikkuu Siikajoen alueella ja toinen yksinäisistä susista liikuskelee Kärsämäen-Haapaveden alueella. Kojolan mukaan Vihannin-Pyhäjoen välinen harvaan asuttu alue sopii näillä tienoilla hyvin susiparin elinalueeksi. Nämä sudet ovat arkoja - pysyvät piilossa ja saalistavat ravinnokseen hirviä, joita kyseisellä alueella on runsaasti. (Kaleva 24.3.2002)
    SUSISYMBOLIIKKAA SOTKAMOSSA

    Sotkamossa avautuu sunnuntaina 24.3. kolmen taiteilijan, Juha Sven Korhosen, Timo Aarnialan ja Ariadna Donnerin taidenäyttely, jossa yhteisenä aiheena on susi. Näyttely on avoinna joka päivä toukokuun loppuun asti ja siihen pääsy on vapaa. Kaikillekin taiteilijoille susi on myyttisyydessään aina ollut innoittava ja antoisa kuvauskohde - niin myös tämän taidenäyttelyn taiteilijoille.

    Arkipäivän elämässäkin tänä päivänä kaikille kainuulaisille susi on hyvin ajankohtainen aihe, joka saa ihmiset syttymään joko puolesta taikka vastaan. Nämä kolme taiteilijaa tuovat oman näkökulmansa tähän keskusteluun. Harvat ovat suden nähneet, ja eivät nämäkään taiteilijat itse ole luonnossa nähneet koskaan sutta. Ariadna Donner on nähnyt metsäretkillään suden jälkiä. ”Niin kuin tämä synnyttävä susi, sen nimi on susi tai ihminen. Se on tunne, joka tuli synnytyksessä. Kun synnytin, tunsin olevani susi. Kun nainen synnyttää, kuolema ja elämä ovat niin lähekkäin. Oivallat elämän kiertokulun”, selittää Ariadna Donner kuvakudostaan. Ariadna Donnerin mukaan pelossa sutta kohtaan on samoja aineksia, kuin peloissa kaikkea outoa ja tuntematonta kohtaan - samaa pelkoa tunnetaan muita rotuja, vieraita kulttuureja ja vaikkapa maahanmuuttajia kohtaan.

    Juha Sven Korhosen mielestä ihmisiä pelotellaan ihan turhaan susilla. Hän toteaa: "Koska sudella on niin vahva symboliarvo, sen voi kuvassa laittaa mihin tilanteeseen tahansa ja sillä voi kuvata niin monta asiaa." Timo Aarnialaa järkyttää salametsästys, minkä hyvänsä eläimen salametsästys. Hänen mielestään salametsästyksestä puhutaan vähemmän - ja ihan eri äänensävyt tulevat mukaan silloin, kun alkaa susilla pelottelu. (Kainuun sanomat/verkkoliite 24.3.2002)
    RANUAN ELÄINPUISTON SUDET

    Ranuan eläinpuiston susilaumassa eletään aikoja, jolloinka lauman hierarkiassa odotetaan piakkoin tapahtuvaksi muutoksia. Lauman johtajasudella on ikää jo 12 vuotta ja sen väsymisestä ja lauman uudelleen järjestymisestä on jo merkkejä ilmassa. Noin muutoin Ranuan sudet voivat hyvin ja kuljeskelevat paksuissa turkeissaan kevättunnelmissa ja kesää odotellen. Puiston työntekijät ovat nimenneet yhden susista Irokeesiksi - Irokeesi on viime kesän pentuja ja erityisen rohkea ja utelias yksilö, joka tulee ihmisistä parin metrin päähän makupaloja havittelemaan. (Kaleva 30.3.2002)
    KUHMOSSA TÄLLÄ HETKELLÄ VAIN 3-4 SUTTA

    Paikallisten luontoharrastajien ja luontokuvaajien tekemien havaintojen ja jatkuvan seurannan mukaan Kuhmon alueella elää tällä hetkellä vain 3-4 sutta. Susien vähäisyydestä hyvää kuvaa antaa se, että eräs koiravaljakkoyrittäjä samoili juuri Kuhmon maastoissa viikkokausien ajan - ilman pienintäkään havaintoa susista. Ainoat suden jälkihavainnot hän sai poro/peura-aidan tuntumasta poronhoitoalueen puolelta. (Susisivujen toimittaja 8.4.2002)
    POHJOIS-KARJALASSA PYRITÄÄN SOPUUN PETOJEN KANSSA

    Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa on alkanut EU:n tukemana hanke, jonka tavoitteena on sopuisa yhteiselo suden, karhun ja ihmisen välillä. Tavoitteeseen pyritään jakamalla suurpedoistamme asiallista tietoa, joka vähentäisi petopelkoja. Erityisenä kohderyhmänä ovat varsinaisilla petoalueilla elävät ihmiset, joille jaetaan kaiken aikaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Projektin myötä arvioidaan myös erilaisten petovahinkojen tuottamia riskejä. Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn panostetaan niin, että ulkomailta tuotuja karkottimia koekäytetään. Hankkeen myötä suurpedot yritetään myös kytkeä tehokkaammin luontomatkailuun. (Kaleva 9.4.2002)
    JAHTIKAUSI PÄÄTTYI - SUSIA KAADETTIIN YHTEENSÄ 6

    Suden metsästämisen jahtikausi päättyi maaliskuun lopussa. Poronhoitoalueella susia kaadettiin ensimmäistä kertaa luvanvaraisena. Koko poronhoitoalueella kaadettiin kaksi sutta. Toinen niistä kaadettiin Lapin riistanhoitopiirissä Sallan paliskunnan Niitselyskairassa. Tämän yhden lisäksi poronhoitoalueella kaadettiin yksi susi ministeriön myöntämän niinsanotun tappoluvan turvin, jossa voitiin menetellä metsästysasetuksesta poiketen. Tämä yksilö kaadettiin Narkauksen paliskunnassa moottorikelkkoja apuna käyttäen.

    Näiden kahden poronhoitoalueella kaadetun suden lisäksi Suomessa kaadettiin susia kuluneena talvena seuraavasti: yksi susi Kymen riistanhoitopiirin alueella ja yksi susi Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin alueella. Edelleen - Kainuussa kaadettiin kaksi sutta poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella. Yhteensä susia siis kaadettiin kuusi yksilöä.

    Edellisen metsästysvuoden aikana Suomessa kaadettiin yhteensä 26 sutta. (Kaleva 10.4.2002)
    VENÄJÄ JA VOLGOGRADIN SUDET

    Venäjällä Volgogradin alueella susien määrä on viime vuosina kasvanut. Juuri kuluneena talvena ovat sudet joutuneet koville: kun susia on paljon ja talvi ankara, on ravinnon löytäminen vaikeaa. Paikalliset viranomaiset ovat julistaneet sodan susia vastaan. Metsästäjien saaminen susijahtiin on vaikeaa, sillä tehtävä on raskas ja vaativa ja ansiot siitä pienet. Joillakin alueilla kuitenkin on jo susien määrä tämän jahdin tuloksena vähentynyt. (    PRAVDA.Ru Volgograd 18.1.2002)
    SUURPEDOT - SUSI JA TULEVAISUUS

    Vapaaehtoisten petoyhdysmiesten verkkoa on tarkoitus laajentaa suden esiintymisalueilla kuten Kainuussa. Petoyhdysmiehet tekevät omilla alueillaan havaintoja kaikista suurpedoistamme ja välittävät tietonsa edelleen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka käyttää aineistoa yhtenä osana arvioidessaan petoeläintemme, sudenkin, määriä kulloinkin maassamme. Susia on maassamme tällä hetkellä 120 - karhuja 900-1000 - ahmoja reilu sata ja ilveksiä saman verran kuin karhuja. Suomessa ei aiota petoeläinten seurannassa toteuttaa Ruotsin suunnittelemaa mallia, joka perustuu dna-profiilin käyttöön: maastosta kerättävät eläinten jätökset ja niitten analysointi antaa tässä seurannassa tarkat tiedot.

    Tiedonsaannin petoeläinkantojen kehittymisestä pelätään kuitenkin vaikeutuneen ja vaikeutuvan. Tämä johtuu kantojen hiljaisesta kasvusta, EU:n taholta tulevasta seurannasta, muuttuneesta metsästyskäytännöstä ja eri ryhmien hyvin erilaisista suhtautumisista petoeläimiimme; eri laidoilta löytyvät poromiehet, suojelijat, metsästäjät, paikalliset asukkaat, petotuhoista kärsineet jne. Petoeläinhavainnoista ei tällä hetkellä ilmoiteta enää yhtä hanakasti, kuin aiemmin - ja tämä vääristää ainakin jonkin verran tiedon saantia kantojen kehityksestä.

    Maa- ja metsätalousministeriössä seurataan petoeläinkantojen kehitystä rauhaisasti: eläinmäärien annetaan kasvaa ja levitä luontaisesti ja hiljalleen. Siirtoihin suhtaudutaan kielteisesti; uusille alueille tulleiden petoeläinten on saatava rauhassa sopeutua uuteen ympäristöönsä ja näin paikallisille asukkaillekaan ei koidu tulokkaista haittaa ja niihin totutaan. (Kaleva 14.4.2002 Aimo Kajava)
    WISCONSIN JA SUDET

    1970-luvun puolivälissä Wisconsinissa ei ollut ensimmäistäkään sutta - silloin ensimmäinen susilauma siirtyi sinne Minnesotan puolelta. Vuonna 1992 susien määrä oli vielä alhainen, vain 42 yksilöä. 1990-luvulla alkoi susikannan rivakka runsastuminen niin, että vuonna 1997 susien määrä Wisconsinissa oli jo 148. Vuonna 2001 susia oli osavaltion alueella 251 - ja tuosta määrä on viimeisen vuoden kuluessa noussut jo 320 susiyksilöön. Susien määrän kasvuun ovat vaikuttaneet suojelutoimet, hyvät ravinto-olot ja se, että pentueet ovat välttyneet sairauksilta. Myös paikallisten asukkaitten suhtautuminen aiemmin uhanalaiseen suteen on muuttunut dramaattisesti positiiviseen suuntaan. Nykyisin esimerkiksi Wisconsinin pohjoisimmissa osissa on hyvin vaikeaa löytää ihmistä, jonka mielestä sudelle ei alueelta löytyisi elintilaa - tilanne ei vuosia sitten ollut sama ja yhtä hyvä.

    Jokin aika sitten löydettiin maastosta suden radiopanta. Paikalliset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että on erittäin epätodennäköistä, että susi olisi itse saanut jollakin keinolla irrotetuksi pannan kaulastaan. Todennäköistä on, että salametsästäjä on ampunut suden ja heittänyt siltä irrottamansa radiopannan luontoon. Salakaadon selviämiseen johtavasta vihjeestä ovat paikalliset viranomaistahot luvanneet 4500 dollarin vihjepalkkion.

    (Wisconsin on osavaltio USA:n Keskilännessä. Sen pinta-ala on alle puolet Suomen pinta-alasta ja siellä on asukkaita noin 5 miljoonaa. Lähteet Wiscons Department of Natural Resources, Journal Sentinel ja alt.wolves-uutisryhmä 18.4.2002)
    SUSIEN JA KARHUJEN SEURANTAA SATELLIITEISTA

    RKTL aikoo käyttää petoeläintemme seurannassa lähitulevaisuudessa satelliittien apua. Yhdelle Kuhmon susista on koemielessä jo asennettu satelliittipanta. Tämän susiyksilön kaulassa on myöskin gsm-kortti ja sen avulla suden kulkua voidaan seurailla tietokoneen näytöltä. Nyt seuraavaksi karhumme otetaan satelliittivalvontaan: satelliittipanta on tarkoitus asentaa ainakin 15 karhulle. Sopivia karhuja etsitään piakkoin ja pannoitettavat yksilöt nukutetaan ilmasta helikopterista nukutuspiikki ampuen. Yhden pannan hinta on 1700 euroa. Kolme satelliittia osallistuu karhun paikantamiseen - ja sijainti määrittyy muutaman kymmenen metrin tarkkuudella. (Kaleva 24.4.2002)
    KARHU JA SUSI SAMALLA HAASKALLA

    Jos karhu on ruokailemassa haaskalla ja paikalle tulee yksi susi - jatkaa karhu ateriointiaan. Mutta jo kaksi paikalle saapuvaa sutta karkottavat karhun pakosalle. Susilauman edestä karhu siis väistyy.

    Alkavan kesän kuluessa karhuja pannoitetaan yhteensä 20. 34 karhua on pannoitettu RKTL:n toimesta jo aiemmin. Pannoittamisessa on riistantutkija Seppo Ronkaisen mukaan otettava huomioon se perustavaa laatua oleva ero suden ja karhun käyttäytymisen välillä, että susi saadaan alistumaan ihmiselle, karhu ei alistu koskaan. (Ylen Ykkönen 2.5.2002 klo 9 - asiantuntijana Seppo Ronkainen)
    PYHÄJOELLA ODOTELLAAN SUSIPENTUETTA

    Pyhäjoen ja Vihannin maastoissa Pohjois-Pohjanmaalla elelevä susipari näyttää jääneen alueelle pysyvästi. Ja pentujakin on odotettavissa pariskunnan pannoitetulle Millalle. Länsirannikolla ei ennen näitä susia ole asustellut pysyvästi susia miesmuistiin. Alueen ihmisissä susiparin näille seuduille sijoittuminen on herättänyt suurta mielenkiintoa. Raahessa järjestettiin susista tiedotustilaisuuskin, joka keräsi paikalle runsaasti kuulijoita.

    Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla tiedetään Ilpo Kojolan mukaan varmuudella olevan tällä hetkellä susia yhteensä puolenkymmentä. Tämän Pyhäjoen susipariskunnan lisäksi varmat susihavainnot ovat olemassa Siikajokilaaksosta ja Kärsämäki-Haapavesi alueelta. (Kaleva 3.5.2002)
    SUSI AMMUTTIIN VAMMALASSA

    Kuttutilan tuntumissa liikuskellut naarassusi on ammuttu Vammalassa sunnuntaina 5.5. (Metro-lehti 7.5.2002)
    ÄHTÄRIN ELÄINPUISTON SUDET

    Ähtärin eläinpuistossa susista tehdään tarkkoja havaintoja. Puisto-oloissakin susilauman tarkka hierarkia säilyy ja jokaisen suden on tiedettävä oma paikkansa. Nuoret sudenpennut koettelevat rajojaan - mutta liialliset tunkeilut torjutaan ja paluu häntä koipien välissä on edessä. Eläinpuiston esimiehen mukaan sudet käyttäytyvät laumana hieman samoin kuin kanat. Jos lauma erottaa jonkun hyljeksimänsä suden joukostaan, otetaan tilalle jo kohta toinen susi. Puolikesy susi muistuttaa kilttiä koiraa; se ei pure ruokkijansa kättä. Jos susien siirtelyssä yksi jää hetkeksikin erilleen pois laumasta, alkaa se heti ulvoa ikäväänsä. (ETlehti 3/2002)
    SUSIEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ SUHTEESSA IHMISEEN

    Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan susien käyttäytymisessä ihmisten suhteen on huomioitava seuraavaa. Kun vaikkapa menneinä vuosisatoina susi on käynyt ihmisen päälle, niin toteaa Kojola tähän:

    "Asioita ei saisi painaa villaisella, vaan katsoa mitä asiasta on kirjattu tai kirjoitettu, vaikkakin suden hyökätessä kimppuun on kyseessä aina jokin poikkeuksellinen tilanne, sillä terve, hyväkuntoinen susi pelkää ihmistä kuolemaansa saakka".

    Näitä poikkeuksellisia tilanteita suden käyttäytymiseen voi aiheuttaa esim. rabies eli raivotauti. Kojola:

    "Tyypillisin poikkeuksellinen tilanne on raivotautia eli rabiesta sairastava susi. Vanhimmat dokumentit rabieksen vaivaamien susien hyökkäyksistä ovat 1500-luvulta".

    Toisen poikkeuksellisen käyttäytymisen voi aiheuttaa suden kesyyntyminen. Kojola:

    "Raivotaudin ohella kesyyntyminen altistaa eläimiä hyökkäämään ihmisten kimppuun. Aikoinaan susia vangittiin pentuina ja kasvatettiin tarhoissa turkisten toivossa. Osa susista leimautui ihmiseen, pääsi karkuun tarhasta ja palasi tappajana."

    Yleisesti Kojola analysoi suden käyttäytymistä näin:

    "Vaikka riski joutua suden hyökkäyksen kohteeksi on Suomessa miltei olematon, on paras lääke pitää raivotauti poissa ja estää susien kesyyntyminen. Esim. Vancouverissa Kanadassa retkeilijöiden ruokkimalla kesyttämää susilaumaa jouduttiin harventamaan, koska sudet alkoivat hyökkäillä ihmisten kimppuun, jos herkkupaloja ei tipahtanutkaan. Ihmisten liepeille pysyvästi lyöttäytyvät sudet pitää poistaa susipopulaatiosta. Näin sudet pysyvät ihmisarkoina ja asuttavat vain laajoja metsäalueita, jonne ne kuuluvat". (Metsästys ja Kalastus-lehti/toukokuu 2002)
    NORRBOTTENIN SUOMEN SUSI SIIRRETÄÄN ETELÄMMÄKSI

    Ruotsissa - Stora Sjöfallets-kansallispuiston lähettyville Norrbottenin länsiosissa alkutalvesta asettunut "suomalaissusi", jolle on annettu nimeksi John (Jussi) on nyt päätetty siirtää etelämmäksi. Paikalliset saamelaiset poromiehet ovat vaatineet joko suden lopettamista taikka sen siirtämistä eteläisempään Ruotsiin. Talvemmalla viranomaiset eivät suostuneet vaatimuksiin, vaan asetuttiin odottamaan, että susi omaehtoisesti lähtisi liikekannalle kohti etelää ja hakeutuisi lajikumppaneittensa seuraan. Näin susi ei kuitenkaan ole tehnyt - vaan se on asettunut tienoolleen poroalueelle pysyvästi. Nyt Norrbottenin lääninhallitus on antanut uuden päätöksensä saamelaisten hakemukseen ja päättänyt, että sutta ei lopeteta - mutta se tullaan siirtämään etelämmäksi lähelle muita Ruotsin susia. Yhtenä tärkeänä perusteena päätöksessä mainitaan tämän urossuden suuri tervehdyttävä, geneettinen merkitys Ruotsin pienelle omalle susikannalle. Päätöksen perusteina on myös suden porotaloudelle muodostama uhka; myös se uhka, että salakaatajat tappavat suden, kasvaa hetki hetkeltä. (De 5 Stora 14.5.2002)
    KUHMON PETOKESKUS EDELLEEN SUUNNITTELUVAIHEESSA

    Metsähallituksen ajatus valtakunnallisesta suurpetojen tietokeskuksesta Kuhmoon on suunnitteluvaiheessaan. Tietokeskus tulee sijoittumaan toteutuessaan Kuhmossa sijaitsevaan Kainuun luontokeskukseen - jonka toiminnan painopiste siirtyisi metsä- ja suoluonnosta suurpetoihin. Juuri Metsähallituksen aktiivista roolia suurpetojemme suhteen puolustaa puistonjohtaja Ari Meriruoko sillä, että suuri osa pedoistamme elelee Metsähallituksen mailla, jotka suurimmaksi osaksi sijaitsevat juuri Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tietoa kansalaisille tullaan jakamaan mm. Internetin suomin mahdollisuuksin; on-line-yhteyksiä mm. karhujen haaskapaikoille harkitaan.

    Tietokeskuksen tavoitteena on viestittää, että pedot kuuluvat Suomen luontoon ja niiden kanssa voidaan elää sovussa. Pelkoja voidaan hälventää asiallisella ja puolueettomalla tiedotuksella. (Kaleva 23.5.2002)
    RUOTSISSA PASTORI TOMAS BRYNILS VASTUSTAA JOHN-SUDEN SIIRTOA ALUEELLEEN

    Norrbottenin Suomen suden Johnin siirtoa vastustetaan. Pastori Tomas Brynils, joka on pappisvirkansa ohessa myös maanviljelijä ja metsästyksen harrastaja, on kerännyt liki tuhat allekirjoitusta adressiin, jossa vastustetaan suden siirtoa suunnitellulle alueelle, jossa pastori itsekin asuu. Pastorin mukaan susi ei ole tervetullut Länsi-Taalainmaalle - päinvastoin, siellä jo entuudestaan olevaa susikantaa on pienennettävä. Pastori pitää tienoillaan irrallaan mm. omia lampaitaan, joittenka turvallisuudesta hän on huolestunut. Pastori Brynilsin mielestä on väärin, että Lääninhallitus on tehnyt päätöksen suden siirtämisestä, kysymättä asiaan kantaa paikallisilta ihmisiltä, joittenka on pastorin mukaan saatava kuljeskella omissa metsissään ilman pelkoa petoeläimistä. (De 5 Stora 28.5.2002)
    SALAKAADETTU SUSI LÖYTYI RUOTSISSA!

    Nordupplandissa Ruotsissa löydettiin kuollut, ammuttu susi salakaatajan jäljiltä. Poliisi tutkii tapahtunutta rikosta, jonka selvittämistä se pitää hyvin vaikeana. Sudelle suoritetaan ruumiinavaus. Suuret määrät paikallisia asukkaita, eläintenomistajia ja metsästäjiä aiotaan kuulustella tapahtuneen johdosta. Ruotsissa tällaisesta metsästysrikoksesta saa vankeutta vähintään puoli vuotta - ja enimmillään jopa neljä vuotta. (De 5 Stora 10.6.2002)
    MOOTTORIKELKAT EIVÄT OLE HYVÄKSI SUSILLE

    Montanan yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että moottorikelkat vahingoittavat susia. Sudet tulevat alttiimmiksi sairauksille, kun niitten immuunijärjestelmä on moottorikelkkojen myötä horjutettu. Snowmobiling can stress wolves and elk so much that it harms their ability to fight off diseases, according to a study by Montana State University. The study found elevated levels of stress hormones in wolves and elk during the heaviest snowmobile use. These hormones can shut down the animals' immune systems. (DENlines 13.6.2002)
    RUOTSISSA KESKUSTAPUOLUE HYVÄKSYI 200 SUDEN TAVOITTEEN

    Ruotsissa Keskustapuolue (Centerpartiet) on Helsingborissa pitämässään kokouksessa, pitkässä keskustelussa ja väittelyssä, hyväksynyt Ruotsille sopivaksi susimääräksi 200 sutta. Susia pitäisi kuitenkin voida metsästää heti siinä vaiheessa, kun lajin säilyminen on näin varmistettu. Susivahingot on kokouksen päätöslauselman mukaan korvattava vahingon kärsineille täysimääräisinä. (Dagens Nyheter 19.6.2002/De5Stora)
    • www.tunturisusi.com

    Alku | Perustiedot | Susikuvat | Kevennyksiä | Koirasusi | Uutiset | Koiraeläimet | Vetoomukset | Kirjat | Foorumi | Viekku