Menu
Susisivut
Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar

SUSIUUTISIA 2002


Tällä sivulla ovat tärkeimmät susiuutiset vuodelta 2002. Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.

SUSI AMMUTTIIN RUOKOLAHDELLA (31.12.2002)
POROMIEHET SUIVAANTUNEET SUSIIN - HALLAN PALISKUNNALTA LÄHTI KANTELU EU-KOMISSIOLLE (14.12.2002)
SUDESTA TULI SOTKAMOSSA EHKÄ SUOTTA SYNTIPUKKI! (27.11.2002)
KOIRA KUOLI SUDEN SUISSA SOTKAMOSSA (25.11.2002)
NORJASSA SUDET SALAKAADETAAN! (17.11.2002)
NYT AMMUTTIIN SUOMUSSALMELLA KAKSI SUTTA! (14.11.2002)
SUSI KAADETTU SEKÄ KUUSAMOSSA ETTÄ SUOMUSSALMEN NÄLJÄNGÄSSÄ (11.11.2002)
POROT JA SUDET EIVÄT KOJOLAN MUKAAN MAHDU SAMALLE ALUEELLE (29.10.2002)
KOIRA SUDEN SUIHIN KATERMAN VÄLIVAARASSA (26.10.2002)
SUSI MULLIN KIMPUSSA SYSMÄSSÄ (11.10.2002)
POIKKEUSLUPA SUDENKAATOON RUOTSISSA (10.10.2002)
SUSI LIIKKUU HARTOLASSA (25.9.2002)
SUDET LIIKKUVAT KEURUULLA JA MULTIALLA (19.9.2002)
EU:N LUONTODIREKTIIVI SUOJASI NYTKIN SUSIAMME (11.9.2002)
KAINUUN POROMIEHILLE EI POIKKEUSLUPAA SUSIEN HÄVITTÄMISEEN! (10.9.2002)
SUSIA SUOMESSA JUURI NYT 132-150 - SUSIA EI OLE PORONHOITOALUEELLA KAINUUSSA NIIN MONTA, KUIN POROMIEHET VÄITTÄVÄT (7.9.2002)
SUSIA OLI VUODEN 2001 LOPUSSA SUOMESSA VÄHINTÄÄN 125 (5.9.2002)
KAHDEKSALLE SUDELLE HAETAAN TAPPOLUPAA KAINUUSSA! (3.9.2002)
TAAS KATOSI SUSI RUOTSISSA SUSIEN TAIVAASEEN (31.8.2002)
SUDET LIIKKEELLÄ KUUSAMON KESKUSTAN TUNTUMISSA?! (10.8.2002)
SUDET KATOAVAT RUOTSISSA TAIVAAN TUULIIN! (8.7.2002)
RUOTSISSA KESKUSTAPUOLUE HYVÄKSYI 200 SUDEN TAVOITTEEN (22.6.2002)
MOOTTORIKELKAT STRESSAAVAT SUDET VASTUSTUSKYVYTTÖMIKSI SAIRAUKSILLE (14.6.2002)
SALAKAADETTU SUSI LÖYTYI RUOTSISSA! (12.6.2002)
RUOTSISSA PASTORI TOMAS BRYNILS ADRESSEINEEN VASTUSTAA JOHN-SUDEN SIIRTOA ALUEELLEEN (30.5.2002)
KUHMON PETOKESKUS EDELLEEN SUUNNITTELUVAIHEESSA (23.5.2002)
NORRBOTTENIN JOHN-SUSI SIIRRETÄÄN ETELÄMMÄKSI (15.5.2002)
SUSIEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ (15.5.2002)
ÄHTÄRIN ELÄINPUISTON SUDET (10.5.2002)
SUSI AMMUTTIIN VAMMALASSA (7.5.2002)
PYHÄJOELLA SUDET VOIVAT HYVIN (3.5.2002)
KARHU JA SUSI SAMALLA HAASKALLA!? (2.5.2002)
SIIRTYMINEN SATELLIITTISEURANTAAN (24.4.2002)
WISCONSININ SUDET (18.4.2002)
SUURPEDOT - SUSI JA TULEVAISUUS (14.4.2002)
VENÄJÄ JA VOLGOGRADIN SUDET (11.4.2002)
JAHTIKAUSI PÄÄTTYI - SUSIA KAADETTIIN YHTEENSÄ 6 (10.4.2002)
POHJOIS-KARJALASSA PYRITÄÄN SOPUUN PETOJEN KANSSA (9.4.2002)
KUHMOSSA TÄLLÄ HETKELLÄ VAIN 3-4 SUTTA (8.4.2002)
RANUAN ELÄINPUISTON SUDET (30.3.2002)
SUDEN SYMBOLIIKKAA SOTKAMOSSA (24.3.2002)
PYHÄJOELLA LIIKKUU SUSIPARI (24.3.2002)
KUHMOSSA KOULUN LUOKKA ALKOI SUDEN KUMMIKSI! (23.3.2002)
SUOMEN SUTTA SEURAILLAAN NORRBOTTENISSA (18.3.2002)
SUSIPELKO KASVUSSA - ASENNEMUUTOSTA TARVITAAN! (14.2.2002)
KAINUUN SUSIDRAAMA JATKUU! RIISTANHOITOPIIRIN PUHEENJOHTAJA VAATII HÄIRIKKÖSUDEN KAATOLUPAA (14.2.2002)
SOTKAMON SUDENSURMASSA SILMINNÄKIJÄ! (13.2.2002)
SUDENSUOJELUA HALUTAAN TEHOSTAA (13.2.2002)
SUURPETOKESKUS SUUNNITTEILLA KAINUUSEEN (12.2.2002)
TOISELLE KAINUUN CITYSUDELLE EI POIKKEUS-KAATOLUPAA (12.2.2002)
METSÄHALLITUS - VILLI POHJOLA - VIRON SUDET (10.2.2002)
TOINEN KAJAANIN SUSISTA SURMATTU SALAKAATAJAN TOIMESTA! (5.2.2002)
POIKKEUSLUPAA HAETTU KAUPUNKISUSIEN LOPETTAMISEKSI (4.2.2002)
KOJOLAN MIELESTÄ KAUPUNKISUDET POISTETTAVA (2.2.2002)
EU:N TUOMIOISTUIMEN UHKA (2.2.2002)
KAJAANIN SUDENPENNUT EDELLEEN ASUTUKSEN KESKELLÄ (2.2.2002)
SUSI AMMUTTIIN PARIKKALASSA (31.1.2002)
KAJAANIN SUDET PALAILIVAT ASUTUKSEN TUNTUMIIN (31.1.2002)
SUDET HARHAILIVAT KAINUUSSA (30.1.2002)
SUSIEN TILANNE JUURI NYT (22.1.2002)
SUSI SÖI KOIRAN SOTKAMOSSA (22.1.2002)
SUSITILANTEESTA SKANDINAVIASSA (17.1.2002)
VILLI SUSI VANGITTIIN NORJASSA JOULUN ALLA (16.1.2002)
SUSISTA VÄHÄN HAVAINTOJA ITÄRAJALLAMME (11.1.2002)
NORJASSA ENÄÄ 13 SUTTA! (10.1.2002)
KAINUUN SUSIKANTA VAJAAT 30 SUTTA (9.1.2002)
SUSI AMMUTTIIN KUHMOSSA (9.1.2002)



MINÄKÖ UUTISISSA!



SUDET KATOAVAT RUOTSISSA JÄLKEÄKÄÄN JÄTTÄMÄTTÄ!

Ruotsissa Taalainmaalla on viimeisten kolmen vuoden aikana kadonnut yhteensä viisi sutta. Viimeisimmät kaksi sutta ovat kadonneet viime kuun kuluessa - ja susitutkija Olof Liberg toteaa, että on olemassa suuri mahdollisuus, että sudet on ammuttu. Kun sudet ovat asettuneet reviirilleen ja on pentujen tekemisen aika, eivät ne missään oloissa jätä vapaaehtoisesti asuma-aluettaan. Tällaista eivät tutkijat ole tähän aikaan vuodesta koskaan todenneet tapahtuneen. Yksi jäljettömiin kadonneista susista on kaksivuotias naarassusi Camilla, johon kadotettiin radioseuranta-yhteys 15 päivänä toukokuuta. Camilla oli asettunut pysyvästi löytämälleen reviirille, jossa se odotteli itselleen urosparia. Camillaa etsittiin vielä kesäkuun kuluessa, mutta minkäänlaista jälkeäkään siitä ei enää löydetty. Susitutkija Liberg ei halua vierittää syytä susien ilmeisistä salakaadoista metsästäjien niskoille, sillä hänen mukaansa susia vihaavat Ruotsissa hyvin monet. (De5Stora 1.7.2002)


SUDET LIIKKEELLÄ KUUSAMON KESKUSTAN LÄHELLÄ?!

Lenkkeilijä kohtasi pururadalle mennessään perjantaiaamuna Kuusamon Tolpanniemessä kolme sutta muistuttanutta eläintä. Myös toinen nainen teki havainnon samoista eläimistä: "nyt asutusalueen reunalla asunut nainen kertoi nähneensä ikkunasta, kun kaksi sutta juoksi talojen välistä kohti Kuusamon keskustaa, joka sijaitsee neljän kilometrin päässä." Poliisi pitää nähtyjä eläimiä mitä ilmeisimmin susina. Jos joku muukin näkee vielä nämä sudet, jotka aamunäyttäytymistensä jälkeen katosivat - niin voi soittaa tiedot havainnoistaan Kuusamon poliisille numeroon 559 9207. (Kaleva.plus.pohjois-suomi 10.8.2002)


TAAS KATOSI SUSI RUOTSISSA SUSIEN TAIVAASEEN

Ruotsissa surmattiin taas susi! Gräsön pohjoisosassa, Östhammarin kunnassa ammuttiin sunnuntaina, 25 päivänä elokuuta hengiltä jälleen yksi Ruotsin vähistä susista - kyseessä oli 45 kg:n painoinen hyväkuntoinen urossusi. Ruotsin lakien mukaan ampuja ei ole tehnyt mitään rikosta taikka väärin - sillä hän puolusti karjaansa. Aiemmin oli tienoilla jokunen lammas tullut suden syömäksi. (De5Stora 30.8.2002)


KAHDEKSALLE SUDELLE HAETAAN TAPPOLUPAA SUOMUSSALMELLA!

Poromiesten mukaan "täystuho on tulossa, jos susia ei poisteta poroalueilta". Heidän mukaansa poronhoito ja sudet eivät sovi samalle alueelle. Huomattava määrä poronraatoja on löydetty susien jäljiltä. Poromiesten "pinna on nyt täysi" - ja poroisäntä Hannu Kaartinen kuvaa tilannetta katastrofiksi. Hallan paliskunta on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriölle hävittämislupa-anomuksen kahdeksasta sudesta. Anomus on jätetty runsas viikko sitten - mutta siihen ei ole tullut vielä vastausta. (Kainuun Sanomat verkkoliite 3.9.2002)


SUSIA OLI VUODEN 2001 LOPPUESSA SUOMESSA VÄHINTÄÄN 125

Susien lukumäärä oli Suomessa vuoden 2001 loppuessa vähintään 125. Kainuun susikanta pieneni 20 yksilöä, mutta Kaakkois-Suomen runsastuneen kannan ansiosta susien määrä säilyi 125-140 yksilössä. (RKTL:n tiedote 3.9.2002 sekä Kaleva 4.9.2002)


SUSIA SUOMESSA JUURI NYT 132-150

Koko maassa arvioi RKTL tällä hetkellä olevan 132-150 sutta. Tänä kesänä syntyi susipentueita koko maahan yhteensä 11. Näitten pentueitten lisäksi Suomessa liikuskelee 6 pentuetta, jotka ovat tulleet itärajan takaa. Suomen puolella syntyneessä pentueessa on syksyllä keskimäärin 3,5-4 pentua. Arvioidessaan susien määrää ei RKTL ota kantaa siihen, mikä olisi "susien kestävä metsästysmäärä". Se toteaa, että "susien vähäisestä lukumäärästä johtuen samansuuruinen susisaalis voi johtaa toisistaan suuresti poikkeaviin kehityssuuntiin susien määrissä". Lausunnon mukaan poiston vaikutus riippuu saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Tämän lisäksi toteaa RKTL, että nämä arviot tällä hetkellä sekä susien kokonaismäärästä että pentueitten lukumäärästä ovat alustavia ja varmemmat tulokset saadaan vasta sitten, kun maa saa lumipeitteen.

Poronhoitoalueella Kainuussa susia on 5-10 - arvioi RKTL. Suomussalmen eteläosassa liikkuvien susien joukossa voi olla pentue, joka on syntynyt Kuhmon puolella. Merkille pantavaa on se, että RKTL arvioi susien määrän poronhoitoalueella pienemmäksi, kuin tekevät paikalliset poromiehet. Heti Kainuun poronhoitoalueen eteläpuolella liikkuu RKTL:n mukaan 25-30 sutta. Susipentueita näillä seuduilla tälle vuodelle mainitaan kaksi varmistamatonta Kuhmosta. Näitten pentueitten lisäksi alueella vierailee kolme pentuetta. Valtimolla Pohjois-Karjalassa pesineiden kahden perhelauman liikkuma-alueista on toisella valtaosa ja toisella lähes puolet Kainuun puolella Sotkamossa. Nurmeksessa pesinyt lauma vierailee satunnaisesti Kuhmon eteläosissa. (Kainuun Sanomat verkkoliite 7.9.2002)


KAINUUN POROMIEHILLE EI POIKKEUSLUPAA SUSIEN HÄVITTÄMISEEN!

Maa- ja metsätalousministeriö hylkäsi kainuulaisten poromiesten poikkeuslupa-anomuksen perustellen päätöstään mm. sillä, että tähän aikaan vuodesta susia on hankala metsästää ja että tappajasusia on vaikea yksilöidä. Näin Hallan paliskunta ei saa hävittää poroja tuhoavia susia alueeltaan. Poikkeuslupaa oli haettu kahdeksan suden kaatamiseen.

Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen on tyrmistynyt ministeriön ratkaisusta. Hänen mukaansa koko poroelinkeino on Suomessa vaarassa, jos tuhoja tekeviä susia ei saa hävittää. "Onko näin, että Suomen valtio syöttää yksityisomaisuuden tietoisesti suurpedoille", Kaartinen kysyy karvaasti. Hänen mukaansa Hallan alueella liikuskelee ainakin kymmenkunta sutta laumoissa. Niiden jäljiltä on löytynyt kesän aikana jo noin 70 poron raatoa. Kaartinen arvioi, että poromiehille koituneet taloudelliset vahingot lähentelevät jo 100 000:ta euroa. Valtiolta tulevat korvaukset eivät hänen mielestään alkuunkaan kata vahinkoja.

Hallan paliskunta on poronhoitoalueen eteläisin paliskunta itärajalla. Se käsittää Hyrynsalmen, Suomussalmen eteläosat ja osan Puolankaa. Hallan paliskunnassa on noin 85 poronomistajaa.

Varsinainen sudenmetsästysaika alkaa lokakuussa. Maa- ja metsätalousministeriön odotetaan ilmoittavan kiintiöistä lähiviikkojen aikana. (Kaleva.plus.pohjois-suomi 10.9.2002)


EU:N LUONTODIREKTIIVI SUOJASI NYTKIN SUSIAMME

Maa- ja metsätalousministeriö perustelee kielteistä päätöstään Kainuun poromiesten susienhävitysanomukseen sillä, että koko maan susikanta on pieni. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että ratkaisu oli EU:n luontodirektiivin mukainen. Suomi on susien suojelun suhteen EU:ssa suurennuslasin alla, joten muunlaiseen ratkaisuun ei ollut edes mahdollisuutta. ”Päätöksessä on myös eläinsuojelullinen näkökulma.” Poikkeuslupahakemuksessakin on ilmoitettu, että kyseessä on susilauma, jossa on tämän vuoden pentuja, Krogell huomauttaa. (Kainuun Sanomat verkkoliite 11.9.2002)


SUDET LIIKKUVAT KEURUULLA JA MULTIALLA

Keuruulla, Ampialassa jäi pässilauma petoeläinten raatelemaksi alkuviikosta. Ilmeisestikin asialla olivat sudet. Pässilaitumelta on matkaa lähimpään asuntoon noin puoli kilometriä. Keuruun naapurikunnassa Multialla kaadettiin puolestaan viime viikolla karhu - ja karhujahdin aikana nähtiin maastossa yksi susi. (Kaleva 19.9.2002)


SUSI LIIKKUU HARTOLASSA

Hartolassa liikkuu susi. Yksinäisestä sudesta on tehty useampia näköhavaintoja - ja myös vasikan jätteitä on sen reitiltä löytynyt. Hartola on Järvi-Suomen paikkakunta, joka sijaitsee runsaat viisikymmentä kilometriä Mikkelistä länteen kohti Sysmää ja Tamperetta - se on siis Mikkelin ja Tampereen välimaastossa. (Lähteet hyvin sekalaiset foorumit 25.9.2002)

POIKKEUSLUPA SUDENKAATOON RUOTSISSA

Skyddsjakt tillåts på varg i Norduppland.
Naturvårdsverket har beslutat att tillåta skyddsjakt på vargen i Norduppland som dödat eller skadat cirka 120 får. - Nu finns ingen annan lämplig lösning än skyddsjakt, säger Björn Risinger, chef för Naturresursavdelningen på Naturvårdsverket. När angreppen började var Nordupplands fårägare tämligen dåligt rustade mot angrepp av stora rovdjur. De hade stängsel runt fåren, men inte rovdjurssäkra elstängsel.

Ruotsissa viranomaiset ovat antaneet poikkeusluvan kaataa susi, joka on joko surmannut taikka vahingoittanut Nordupplandissa noin 120 lammasta. Edellisellä kerralla, kun tälle sudelle haettiin poikkeuskaatolupaa elokuussa, siihen ei suostuttu. Nyt viranomaisten mukaan muita keinoja, kuin kaataa susi, ei ole enää käytettävissä. Tuhojen välttämiseksi on alueen lammastarhoja aitailtu, mutta se ei ole pystynyt pitämään sutta loitolla lampoloista. Tierps ja Östhammars ovat nyt ne Ruotsin kunnat, joissa karjankasvattajilla on lupa kerätä susijahtijoukko kokoon tämän suden surmaksi.

Värmlantiin myönnettiin viime kesänä samanlainen suden poikkeuskaatolupa - se oli ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen Ruotsissa, kun suden poikkeuskaato hyväksyttiin. Ruotsissa pyrkimyksenä on saavuttaa susikanta, joka on suuruudeltaan 200 yksilöä - siihen edettäisiin 20 suden vuosivauhdilla. Kun tuo määrä joskus saavutetaan, niin sitten arvioidaan koko susikysymys tarkoin uudelleen vahinkoineen kaikkineen ja päätetään, miten jatkossa edetään. (De5Stora 3.10.2002)


SUSI MULLIN KIMPUSSA SYSMÄSSÄ

Torstaina aamupäivällä jäi ulkotarhassa ollut mulli Sysmän Nikkarilassa suden raatelemaksi - mulli jäi henkiin. Ilmeisesti kyseessä on sama susi, joka on liikuskellut viime viikkoina Hartolan ja Sysmän alueella. Kyseessä on isokoinen susi, joka liikkuu yksin ja se on nähty lähietäisyydeltä useamman kerran. Sudelle on haettu tappolupaa - mutta maa- ja metsätalousministeriö on sen evännyt. (Kaleva 11.10.2002)


KOIRA SUDEN SUIHIN KATERMAN VÄLIVAARASSA

Katerman Välivaarassa katosi pihalta koira suden suihin. Tätä aluetta Hiidenportin puistoalueella pitää reviirinään "Hiidenportin lauma". Ja tämä Katerman Välivaara kuuluu kyseisen lauman reviirin ihan takalaitaan; tutkimusmestari Seppo Ronkaisen mukaan lauma metsästää muutaman kerran vuodessa tuolla alueella. Laumaa johtaa vaalean naaraan ja silmäpuolen uroksen muodostama pari - laumaan on syntynyt laskujen mukaan tänä vuonna neljä pentua, joten koko lauman koko on yhdeksän sutta. (Kuhmolainen 22.10.2002)

Kuhmossa arvioidaan tällä hetkellä olevan susia yhteensä viisitoista. Pantasusia on kaksi, Igor ja Jutta. (Mindy, susisivujen vakituinen avustaja 25.10.2002)


POROT JA SUDET EIVÄT KOJOLAN MUKAAN MAHDU SAMALLE ALUEELLE

Sudet ovat kesän ja syksyn aikana tappaneet Hyrynsalmelta Suomussalmen ja Kuusamon rajamaille ulottuvalla alueella noin 160 poroa. Tämä lukema perustuu poromiesten omiin arvioihin. Näistä vahingoista johtuen alueella paineet susien hävittämiseen ovat kovat. Kaatolupia on Kainuun riistanhoitopiiri myöntänyt poronhoitoalueelle kolme ja Oulun riistanhoitopiiri kaksi. Poromiehet eivät ole vielä lähteneet susijahtiin, sillä lunta on vielä vähän ja jälkien seuraaminen siten vaikeaa.

RKTL:n susitutkija Ilpo Kojola on sitä mieltä, että porot ja sudet eivät voi elää samalla alueella - hänen mukaansa sudet on poistettava poronhoitoalueelta. Tilanteen kehittymistä on hankaloittanut se, että Kuhmon lauma on lähtenyt leviämään väärään suuntaan, eli pohjoiseen. Etelämmässä puolestaan Nurmeksen ja Rautavaaran nuoret susiyksilöt ovat levittäytyneet kohti länttä aina Keuruulle saakka.

Maa- ja metsätalousministeriössä tilannetta seurataan ja poikkeuskaatolupia harkitaan mahdollisesti vasta sitten, kun nyt voimassa olevat kaatoluvat on käytetty. Onhan mahdollista myös, että kaatamatta jäävät sudet siirtyvät poroalueelta muualle. Ministeriö korvaa poronomistajille petojen aiheuttamia vahinkoja. Teurasvasasta maksetaan 336 euroa ja siitosvaatimesta kaksinkertainen korvaus 773 euroa.

Koko Kainuun susikannaksi arvioivat tutkijat tällä hetkellä 20 yksilöä. Poronhoitoalueen eteläisimmissä osissa arvioidaan olevan noin 6-8 sutta. (Kaleva.plus 29.10.2002)


SUSI KAADETTU SEKÄ KUUSAMOSSA ETTÄ NÄLJÄNGÄSSÄ

Lokakuun alussa poronhoitoalueella alkaneen sudenmetsästyskauden kuluessa on kaadettu yksi susi. Se ammuttiin lokakuussa Kuusamossa. Riistanhoitopiireillä on mahdollisuus myöntää pyyntilupa kaikkiaan seitsemän suden metsästykseen.

Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt kaikki kolme lupaansa Suomussalmen Hallan paliskunnalle, jossa jahdit eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta. Oulun riistanhoitopiiri on niin ikään myöntänyt jo molemmat kaksi lupaansa Kuusamon Kallioluoman paliskunnalle, jossa niistä on siis toinen käytetty.

Lapin riistanhoitopiiri on myöntänyt kahdesta luvastaan tässä vaiheessa toisen Sallan paliskunnalle. (Kaleva.plus 5.11.2002)

Toinenkin susi on jo kaadettu. Myös Suomussalmen Näljängässä ovat poromiehet kaataneet suden torstaina 7 pnä kuluvaa marraskuuta. (Susisivujen keskustelufoorumi 11.11.2002)


KAKSI SUTTA AMMUTIIN SUOMUSSALMELLA

Kaksi sutta, uros ja naaras, ammuttiin keskiviikkona 13 pnä marraskuuta Suomussalmen Säynäjäsuolla. Sudet ammuttiin saman lippusiiman sisältä puolenpäivän aikaan ja noin klo 15. Kaatopaikka on Moisiovaarantien ja viitostien välissä noin 15 kilometriä Ämmänsaaresta etelän suuntaan. Sudenkaatajina oli kaksi eri henkilöä.

Säynäjäsuon alueella liikuskelee vielä alunperin viiden suden laumasta näitten kaatojen jälkeen kolme sutta. Näillekin susille aiotaan hakea kaatoluvat. (Kainuun Sanomat verkkoliite 14.11.2002)


NORJASSA PANTASUDET SALAKAADETAAN

Norjassa on hävinnyt kolme radiopannoin varustettua sutta lyhyen ajan kuluessa jäljettömiin. Yksi häviäminen voitaisiin vielä laskea laiterikon tiliin, mutta kolmen varmatoimisen lähettimen suunnilleen saman aikaista rikkoutumista ei pidetä mahdollisena. Ainoana uskottavana olettamuksena pidetään sitä, että joku tai jotkut ovat hankkineet sellaiset radiopeilauslaitteet, joilla on voitu peilata susien liikkeitä. Sopivan tilaisuuden tullen hukat on sitten poistettu vähin äänin päiviltä. Nyt Norjassa harkitaan jopa koko tutkimusprojektin lopettamista. (Jahti nro4/2002)


KOIRA SUDEN SUIHIN SOTKAMOSSA

Susi puri sotkamolaisen jämtlanninpystykorvan hirvimetsällä henkihieveriin sunnuntaina noin kello 12 aikaan Sotkamon Saukossa. Pahoin haavoittunut koira kuoli eläinlääkärin antamaan lopetuspiikkiin. (Kainuun Sanomat verkkoliite 25.11.2002)


KOIRA JÄIKIN EHKÄ TOISEN KOIRAN SUIHIN SOTKAMOSSA

SUDESTA TULI SUOTTA SYNTIPUKKI

Hiidenportin alueella Sotkamossa sunnuntaina hirvenmetsästyksen yhteydessä henkihieveriin raadeltu koira ei välttämättä joutunut suden suuhun. Koira tuotiin eläinlääkäriin Kajaaniin, jossa se jouduttiin lopettamaan. Riista- ja kalatalouslaitoksen (RKTL) petotutkija Seppo Ronkainen kävi maanantaina tarkistamassa koiran raadon. Ronkainen arvioi, että kolmivuotiaan jämtlanninpystykorvan vahingot on aivan hyvin voinut aiheuttaa myös toinen koira.

"En lähtisi suoralta kädeltä syyttämään sutta koiran kuolemasta. Olen tottunut näkemään suden purentajälkiä ja ne ovat hieman erilaisia kuin tästä koirasta löydetyt jäljet. Yleensä kun susi ottaa koiraa hampailla niskasta, se ei lähde enää juoksentelemaan."

Seppo Ronkaisen mukaan varmuus asiaan olisi löytynyt vain, jos hän olisi päässyt tutkimaan tuoreeltaan jäljet tapahtumapaikalta. Ronkainen jatkaa, että tiedotusvälineissä sutta on ennenkin syytetty suotta vahingontekijäksi. Esimerkin hän ottaa Vieremältä tältä syksyltä. Siellä kolmen koiran kopla tappoi jämtlanninpystykorvan. "Tiedotusvälineissä teko laitettiin suoraan suden syyksi. Myöhemmin jälkihavaintojen perusteella tekijäksi osoittautui kolmen koiran lauma." Hiidenportin alueella on viiden suden lauma, joka on pannoitettu. Se oli viime viikonloppuna 20 kilometrin päässä koiran haavoittumispaikasta. (Seppo Karppinen/Kaleva 26.11.2002)


Poromiehet suivaantuneet susiin - Hallan paliskunnalta lähti kantelu EU-komissiolle

Hallan paliskunta on tehnyt poroisännän allekirjoittaman kantelun EU-komissiolle nykytilanteesta.
"Valtava tuholainen on poronhoitoalueella", Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen selventää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Eero Helteelle Kuhmon Ylivieksin metsästysmajalla tulen räiskyessä nuotiossa.

Samalla Helle saa kuulla, että RKTL:n susitutkijat eivät välttämättä edes välitä poronhoitoalueella liikkuvista susista. Esimerkkinä Kaartinen ja paliskunnan työnjohtaja Markku Matero mainitsevat sen, etteivät tutkijat ole ilmoittaneet poromiehille susien saapuneen poronhoitoalueelle. Poromiehet suhtautuvatkin nuivasti susitutkimukseen. Helle puolestaan katsoo, että yhteistyötä pitäisi tehdä.

Kaartisen ja Materon mukaan susiongelma Kainuun poronhoitoalueilla on niin paha, että se uhkaa jopa koko elinkeinoa. Mikäli korjausta tilanteeseen ei saada, loppu on edessä puolessakymmenessä vuodessa. "Sitäkö ne haluaa", Kaartinen kysyy ja kertoo, että uuden saaminen pedon tappaman poron tilalle vie kolme vuotta. Korjaantumista ei kuitenkaan pääse tapahtumaan, kun sudet verottavat koko ajan porokarjaa. Mikäli tilanne saataisiin nyt rauhoittumaan, poronhoidon ennalleen palaaminen veisi Kaartisen mukaan viisi vuotta.

Nykyinen tilanne syntyi sen jälkeen, kun poromiehiltä otettiin pois vapaus poistaa alueelle tulleet sudet. Nyt homma on luvanvaraista. Hallan paliskunta onkin tehnyt poroisännän allekirjoittaman kantelun EU-komissiolle nykytilanteesta.

Valituksen mukaan poronhoitoalueella on ylitihentymä kaikkien suurpetojen - karhun, suden, ahma ja ilveksen - osalta, ja se haittaa poronhoitoa. Poromiehet toivovat komission höllentävän petopolitiikkaansa poronhoitoalueella. Kaartinen muistuttaa suden olevan direktiivin mukaan poronhoitoalueella vapaata riistaa. Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin pani sen tappamisen luvanvaraiseksi.

"Suomessa ylireagoitiin. Oli turhaa hätävarjelun liioittelua", Matero näkee, miksi luvanvaraisuuteen mentiin.

"On nähty, että susia nousee Kuhmosta poronhoitoalueelle", Kaartinen tietää. Hän ja Matero ovatkin sitä mieltä, että Kuhmo ja muut poronhoitoalueeseen rajoittuvat pitäjät pitäisi pitää puhtaina sudesta, kun pedot kerran kulkevat poroalueelle. Yhtenä vaihtoehtona suden levittämiseksi muualle Suomeen he näkevät siirtoistutukset, joihin päättäjät eivät kuitenkaan ole taipuneet. (Kainuun Sanomat verkkoliite 14.12.2002)


SUSI AMMUTTIIN RUOKOLAHDELLA

Joulukuun viimeisellä viikolla ammuttiin Ruokolahdella 35-kiloinen naarassusi.
SUSI AMMUTTIIN KUHMOSSA

Kuhmossa, noin viiden kilometrin päässä Kuhmon keskustasta, ammuttiin sunnuntaina susi hengiltä. Luvan koiria tappaneen suden ampumiseen myönsi Kainuun riistanhoitopiiri. Nyt ammuttiin Jonna - riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pantasusi. Jonna oli ennen ampumista käynyt koirien kimppuun. Kun sutta jahdattiin eli ajettiin takaa, se Jämäksen kylällä kävi häkissä olleen koiran kimppuun, sitä raadellen. (Kaleva 9.1.2002)


SUSIA KAINUUSSA VAJAAT 30

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioiden mukaan Kainuun susikanta käsittää tällä hetkellä vajaat 30 sutta. Osa niistä liikkuu Kainuun maakunnan rajojen ulkopuolella. Kuhmossa, jossa susia arvioidaan olevan eniten, on tällä hetkellä 13-15 sutta. (Kaleva 9.1.2002)


KOKO NORJASSA ENÄÄ 13 SUTTA!

Norjassa susien lukumäärä on puolittunut viimeisen vuoden aikana - ja on koko maassa enää jäljellä 13 sutta. Vuosi sitten susia oli vielä 28. Syynä susikannan pienuuteen on se, että niitä on metsästetty kannan pienuudesta huolimatta. Nyt harkitaan, pitäisikö susien metsästystä rajoittaa. (TV2 Uutiset 10.1.2002 klo 21.45)


VÄHÄN SUSIHAVAINTOJA LIEKSAN SUUNNALLA

Rajavartijat pitävät tilastoja petojemme liikkumisista raja-alueillamme mm. jälkihavaintojen perusteella. Näillä havainnoilla pystytään selvittämään eläinkannan määrää noin 10-15 kilometrin etäisyydellä valtakunnan rajalinjasta. Ilveksistä havaintoja on tehty paljon, mutta susien määrä on näitten selvitysten mukaan vain noin 25 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Lumien tultua rajapartiot ovat tehneet vain yksittäisiä havaintoja susista. Lieksassa arvioidaan jolkuttelevan noin 40 sutta - vain kymmenkunta niistä on raja-alueella ja loput sisämaassa.

Lieksan riistanhoitoyhdistyksellä on alueelle yhden suden kaatolupa. Heikentyneestä susikannasta viestii myös hirvikannan runsastuminen alueella. (Verkko-Karjalainen 11.1.2002)


VILLI SUSI VANGITTIIN ELÄINTARHAAN NORJASSA

Norjassa herätti suurta huomiota marraskuussa 2001 susi, joka ilmaantui eläintarhan liepeille tekemään tuttavuutta eläintarhan susien kanssa. Joulukuun 22. päivänä kyseinen villi susi vangittiin ja liitettiin eläintarhan susien joukkoon. Tämä on johtanut voimakkaisiin vastalauseisiin, sillä Norjan sudensuojelijat katsovat, että aikuisen villieläimen vangitseminen näin ja näissä oloissa ei ole oikein. (Skandinaviska vargar/nettisivu - löysin tämän 16.1.2002) Katso
KUVA kyseisestä sudesta!


SUSITILANTEESTA SKANDINAVIASSA

Ruotsissa ja Norjassa susien määrä on kymmeneen vuoteen kehittymässä heikoiten. Syynä huonoon tilanteeseen ovat erilaiset sairaudet, laiton metsästys ja sisäsiittoisuus. Professori Hans Ellegren Uppsalasta julkaisi viime vuonna tutkimuksensa, jossa hän löysi Suomen/Venäjän/Baltian susista yhteensä 14 Y-kromosomia - mutta vain 2 Ruotsin ja Norjan susista.

Norjassa susia on kolmentoista radiopannoitetun suden lisäksi ehkä 5-8 pannoittamatonta sutta. Tosin - nämä kaikki sudet ovat voineet siirtyä myös Ruotsin puolelle. (Lars Nyblom/The National association for Thoughtful Hunting/Ruotsi 17.1.2002)


SUSI SÖI KOIRAN SOTKAMOSSA

Sotkamossa tapahtumat etenivät seuraavasti: suomenpystykorva kävi levottomaksi aamuyöllä jolloin isäntä laski sen ulos. Ilmeisesti koira oli vainunnut suden. Aamulla isäntä meni sitten ulos perässä ja koirasta löytyi enää häntä ja jotakin muuta - susi oli syönyt koiran.

Sotkamossa susia on tällä hetkellä parikymmentä - koirat ovat tähän mennessä säästyneet. (Kaleva 22.1.2002)


SUSIEN TILANNE JUURI NYT

Tällä hetkellä ei ole Kainuussa sudelle enää pyyntikiintiöitä poronhoitoalueen ulkopuolella. Kaksi sutta oli lupa ampua tällä alueella: toinen ammuttiin Kuhmossa tammikuun alussa ja toinen susi on salakaadettu. Varsinaisella poronhoitoalueella voidaan vielä metsästää kaksi sutta. Juuri nyt keskitämme katseemme Kainuuseen ja seuraamme, mitä siellä tapahtuu. Tuleeko ja minkälaisilla perusteilla, lisäkaatolupia poronhoitoalueen ulkopuolelle? (Susisivujen toimittaja 22.1.2002)


SUDET HARHAILIVAT ASUTUKSEN TUNTUMASSA KAINUUSSA

Kaksi alle vuoden ikäistä sudenpentua seikkaili maanantaina asutuksen keskellä viitostien länsipuolella Kajaanissa. Tiistaina ne löysivät tulojäljilleen ja lähtivät kohti itää. Poliisin mukaan sudet ehtivät jo herättää hysteriaa. Tutkimusmestari Seppo Ronkainen pääsi susien jäljille ja näkikin ne. Kontiomäellä susien raatelemaksi jäi yksi koira.

Nämä kaksi sutta ovat erkaantuneet laumasta, joka liikkuu Kuhmossa, Sotkamossa, Vuosangassa ja Sumsalla. Kyseinen lauma on tarkoitus pannoittaa tutkimuksia varten. Syynä ihmisten ilmoille tuloon oli se, että susien liikkuminen paksussa lumessa on vaikeaa ja siksi ne hakeutuvat ihmisten tekemille laduille, kelkkaurille jne.

Koska sudet palasivat takaisin korpeen, niitä ei metsästetä. (Kaleva 30.1.2002)


KAJAANIN SUDET LIIKKUVAT EDELLEEN IHMISTEN ILMOILLA

Keskiviikon vastaisena yönä palasivat kohti Sotkamoa suunnanneet kaksi sutta Kajaanin tuntumaan. Aamuvarhainen lehdenjakaja näki sudet, jotka nyt ovat mahdollisesti eronneet toisistaan ja suunnanneet eri tahoille.

Yleisöltä tulee painetta susien tappamiseen. Kajaanin poliisi seuraa tilannetta ja antaa susille mahdollisuuden poistua takaisin metsiinsä. Poliisi voi lain mukaan lopettaa vaaraa aiheuttavan suden. (Kaleva 31.1.2002)


SUSI AMMUTTIIN PARIKKALASSA

Urossusi kaadettiin Parikkalassa 30.1. Kaatoon oli lupa - syynä kaatoon oli se, että susi liikkui talon pihapiirin lähellä. (Yle24online/nettisivut 31.1.2002/Lupa tämän uutisen lainaamiseen tässä muodossa kysytty ja saatu) Katso tarkemmin Ylen oma uutissivu:
Yle/Uutiset - tuolla vasemmalla linkki "maakunnat" ja siellä linkki "Etelä-Karjala".


KAJAANIN SUDENPENNUT EDELLEEN ASUTUKSEN KESKELLÄ

Asutuksen lähettyvillä Kajaanissa harhailevat nuoret sudet eivät ole osanneet palata takaisin laumaansa. Nyt ne, tutkimusmestari Seppo Ronkaisen mukaan ovat masennuksissa eivätkä osaa hakeutua pois asutuksen läheltä. Ronkaisen mukaan sudet käyttäytyvät poikkeavasti ja susikannan etu olisi, että ne lopetettaisiin. Ronkainen harmittelee tässä yhteydessä sitä, että koirien annetaan juosta metsäautoteillä irrallaan.

Kajaanin poliisi ei ole aikeissa lopettaa susia poliisilain nojalla, mikäli ne eivät aiheuta pahaa vahinkoa. Siten, susien kohtalo ratkeaa sen mukaan, mita maa- ja metsätalousministeriö päättää, mikäli sille jätetään anomus poikkeuskaatoluvasta. Luvan käsittely kestää noin viikon. (Kaleva 2.2.2002 - Susisivujen toimittajan kommentti: ko. Kalevan uutisesta ei selvinnyt, onko tällainen poikkeuskaatolupa-anomus jätetty jo)


EU:N TUOMIOISTUIMEN UHKA

Suomi yrittää välttää EU:n komission uhkaaman tuomioistuinkäsittelyn susiemme kohtelusta, antamalla komissiolle seikkaperäistä asiatietoa siitä, mikä petotilanteemme on. Tuomioistuimen uhka johtuu suomalaisista kanteluista, jotka vetoavat luontodirektiivin susien täyssuojeluun. Myös Ruotsia uhkaa oikeuteen joutuminen. (Kaleva 2.2.2002 - Susisivujen toimittajan kommentti: tämän artikkelin mukaan susien määrä Suomessa on tällä hetkellä 130; Kalevan artikkelista ei selvinnyt, onko arvio Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio, jota voidaan pitää luotettavimpana ja oikeimpana)


SUSITUTKIJA KOJOLAN MIELESTÄ KAJAANIN KAUPUNKISUDET POISTETTAVA

Susitutkija Ilpo Kojola totesi perjantaina Kajaanin kaupunkisusiparista, että "tällaisten susien poistaminen on erittäin tärkeää. Jos susien sallitaan tulla asutuksen lähelle, yhtälö ei missään nimessä pitkään toimi." Hän tutkailee myöskin sitä, että ovatko kysymyksessä erämaasusien jälkeläiset, näiden susien käyttäytymismallin vuoksi? Nämä kaksi sutta on ajanut asutuksen tuntumaan Kojolan mukaan nälkä. Jos sudet saavat elää, muodostuu keväästä niille erityisen raskasta aikaa ajatellen sitä, että hirvi on suden pääasiallinen ravinto. Suomessa on tällä hetkellä noin 120 sutta. (Vrt. susien määrän suhteen edellinen uutinen; Susisivujen toimittajan kommentti) (Kainuun Sanomat; verkkoliite 2.2.2002)


POIKKEUSLUPAA HAETTU KAJAANIN SUSIEN LOPETTAMISEKSI

Yksityinen henkilö on hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä lupaa Kajaanin susiparin ampumiseksi. Ministeriö aikoo kuulla ennen päätöstä asiantuntijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta. (Yle/Susisivujen foorumi 4.2.2002)


TOINEN KAJAANIN SUSISTA SURMATTU TIPASNIEMESSÄ!

Toinen Kajaanin nuorista susista on jo surmattu. Poliisi löysi tappopaikalta Tipasniemestä, joka sijaitsee 15 kilometriä Sotkamosta Kuhmoon päin, vain verisiä jälkiä, itse suden oli salakaataja vienyt mukanaan. Sutta oli ennen sen surmaamista jäljitetty moottorikelkalla. Poliisi ei kerro, millä tavalla susi on surmattu. Susitutkija Seppo Ronkainen tuomitsee teon moraalittomana. (Kainuun Sanomat/Verkkoliite 5.2.2002)


METSÄHALLITUS - VILLI POHJOLA - VIRON SUDET

Metsähallituksen "Villi Pohjola"-esitteessä esitellään Viroa mahdollisena susi- ja ilvesmetsästyksen matkailukohteena suomalaisille. Varsinaisesti ei metsähallitus sano myyvänsä sudenmetsästysmatkoja - vaan he selittävät asian niin, että jos villisianmetsästyksen yhteydessä metsästäjien saartorenkaaseen jää susi, voi sen ja jopa on se suotavaa ampua.

Suomalaiset luonnonsuojelutahot ja sudensuojelutahot tuomitsevat moisen susimatkojen myymisen ja mainostamisen. Tällaisia metsästysmatkoja on myyty vasta viitisen kappaletta ja yhtään sutta ei noitten matkojen yhteydessä ole vielä ammuttu. (TV2/Ympäristöuutiset 11.2.2002)


TOISELLE CITYSUDELLE EI POIKKEUS-KAATOLUPAA

Maa- ja metsätalousministeriö ei myöntänyt poikkeuskaatolupaa Sotkamon tienoille asettuneelle, toiselle ja henkiin jääneelle ns. Kajaanin "citysudelle." Ministeriöstä todetaan, että hakemuksessa ei esitetty sellaisia syitä, että lupaa olisi voitu myöntää. Hakemuksen suden kaatamiseksi oli tehnyt Sotkamon riistanhoitoyhdistys viime viikolla.

Jos tilanne muuttuu, voidaan asia ottaa uuteen käsittelyyn. Ministeriöön on tullut useita suden poikkeus-kaatolupa-anomuksia tänä talvena, mutta poikkeuslupa on myönnetty vain Parikkalan susille. Riista- ja kalatalouden laitos oli puoltanut kahden sudenkaatoluvan myöntämistä Sotkamon riistanhoitoyhdistykselle. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 12.2.2002)


SUURPETOKESKUS SUUNNITTEILLA KAINUUSEEN

Kuhmoon, Kainuun Luontokeskukseen suunnitellaan valtakunnallista suurpetotietokeskusta. Hanketta ajavat Kuhmo, Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos - ne hakevat rahoitusta petokeskuksen selvityshankkeelle Kainuun TE-keskuksesta. Tämä petokeskus tulee tarjoamaan, toteutuessaan, puolueetonta tietoa suurpedoistamme - olematta metsästäjien taikka täyssuojelijoiden puolella. Internet on oleva tämänkin petokeskuksen keskeinen tiedonlevityskanava. (Kaleva 12.2.2002)


SUDENSUOJELUA HALUTAAN TEHOSTAA

Eduskunnassa kokoontui eilen, tiistaina asiantuntijaseminaari, joka pohti keinoja, joilla suttamme voitaisiin suojella nykyistä tehokkaammin. Suojelusta suunnitellaan kolmen kohdan "pakettia":

  • radiopantoja on saatava useammille susille
  • susivahinkoja on pyrittävä ennalta ehkäisemään
  • asiallista susivalistusta on tehostettava

    Susi on Suomessa harvinaisempi, kuin saimaannorppa. Lisäpontta tehostettuun suden suojeluun tulee Suomelle EU:n taholta, jonka komissio taannoin nuhteli Suomea siitä, kuinka se kohtelee suttaan.

    Viime vuonna susia tiettävästi ammuttiin 29, joista neljä luvatta. (Kaleva 13.2.2002)


    SOTKAMON SUDENSURMASSA SILMINNÄKIJÄ!

    Sanomalehti Kainuun Sanomat tavoitti tiistaina Sotkamon sudensurman nähneen silminnäkijän. Susijahdissa oli näkijän mukaan neljä metsästäjää, joista osa kulki autolla ja yksi moottorikelkalla. Susi otettiin kiinni paksussa lumessa takaa-ajaen ja väsyttämällä. Se surmattiin kiinnisaannin jälkeen päähän joko vasaralla taikka muulla lyömäaseella hakaten. Toinen susista pelastui tässä vaiheessa, kun lumituisku peitti sen pakojäljet.

    Silminnäkijän mukaan liiaksi kylien lähelle erehtyvä susi on "vapaata riistaa". Jos susi palaa korpeen, ei kukaan lähde sen perään. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 13.2.2002)


    KAINUUN SUSIDRAAMA JATKUU

    Salametsästäjiltä karkuun päässyt toinen ns. citysusi jatkaa pakoaan Kainuussa - tämän suden jäljillä ovat petotutkijat, poliisit ja salametsästäjät. Kainuun riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Tapani Pääkkönen Hyrynsalmelta vaatii lupaa häiriköivien susien lopettamiseksi. Samalla hän kuitenkin paheksuu Sotkamossa tapahtunutta suden salakaatoa ja tuomitsee moiset menettelyt.

    Pääkkösen mukaan kansalaisten sietokyky Kainuussa on ylitetty ja ihmiset eivät voi hyväksyä sitä, että sudet tulevat ihan pihapiiriin ja rappusille. Hänen mukaansa susitilanne on ryöstäytynyt käsistä.

    EU:n tavoitteiden mukaan Suomessa pitäisi olla vuoteen 2006 mennessä 160 sutta. Kainuussa pelätään nyt, että tuo määrä ylitetään jo ensi kesänä. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 14.2.2002)


    SUSIPELKO KASVUSSA - ASENNEMUUTOSTA TARVITAAN!

    Vaikka susi on asiantuntijoiden mukaan uhanalaisempi laji kuin saimaannorppa, niin siltikin susipelko on kasvussa. Metsästysneuvos Christian Krogell on arvioinut eduskunnan susiseminaarissa, että "kaikki ovat sitä mieltä, että Suomessa on oltava petoeläimiä - kunhan ne vain eivät ole meidän kylässämme."

    Asennemuutos suhteessa suteen on välttämätön: sutta ei saa päästää kuolemaan sukupuuttoon! (Aamulehti/verkkoliite 14.2.2002)


    SUOMEN SUDEN LIIKKEITÄ SEURAILLAAN RUOTSISSA

    Suomen puolelta Ruotsiin, Norrbotteniin siirtyneen radiopannoitetun urossuden liikkumisia seuraillaan tarkoin tutkijoitten toimesta. Tällä hetkellä susi majailee Stora Sjöfallets-kansallispuiston lähettyvillä Norrbottenin länsiosissa. Paikalliset saamelaiset poromiehet ovat vaatineet joko suden lopettamista taikka sen siirtoa eteläisempään Ruotsiin. Viranomaistahot eivät näihin vaateisiin ole suostuneet; heidän mukaansa suden on omia aikojaan saatava liikkua kohti etelää, josta sen toivotaan löytävän omia lajitovereitaan. Tutkijat seuraavat erityisellä mielenkiinnolla, onnistuuko tämä yksinäinen susi löytämään muita susia pitkien matkojen takaa. (De 5 Stora 11.3.2002)


    KUHMOSSA LENTIIRAN KOULUN LUOKKA ALKOI SUDEN KUMMIKSI!

    Kuhmossa Lentiiran koulu on toisena kouluna Suomessa tehnyt susihistoriaa ja alkanut suden kummiksi. Kyseessä on koulun 5-6 luokka. Luokan kummisusi on vain puolivuotias tänä kevättalvena pannoitettu susi, jolle nimeksi on annettu Severi. Yhdessä opettajansa Tero Poukkasen ja tutkija Seppo Ronkaisen kanssa luokka tulee seurailemaan, mitä Severi tekee ja missä se liikkuu.

    Kiteeltä löytyy koulu, jossa tätä aiemmin on otettu susi kummisudeksi. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 23.3.2002)


    SUSIPARI LIIKKUU PYHÄJOELLA

    Radiolähetinpannoitettu tutkimussusi liikkuu tällä hetkellä Pyhäjoen ja Vihannin (Pohjanlahden rannikkokuntia Oulun eteläpuolella Raahen lähellä) välisellä alueella. Seuranaan tällä pannoitetulla naarassudella on pannoittamaton uros. Kyseinen naarassusi on Ilpo Kojolan mukaan pannoitettu noin vuosi sitten Sotkamon Hiidenportin laumasta. RKTL:n tutkijat ovat käyneet varmistamassa tämän pantasuden yksilöllisyyden. Susi on siirtynyt synnyinseudultaan runsaat 200 kilometriä ja Kojolan mukaan tämä on normaali siirtyminen sudelle, lähellä keskiarvoa. Kuitenkin RKTL:n pantasusista on pystytty seuraamaan vain seitsemän suden siirtyminen muille seuduille - ja tämä susi on näistä seitsemästä kulkenut toiseksi kauimmaksi. Mistä uros on naaraan seuraan kulkenut, ei tiedetä. Kojolan mukaan on mahdollista, että naarassusi on kohdannut yksinäisen vaeltelevan urossuden. Myös on mahdollista, että parivaljakko on jo alunalkaen lähtenyt vaellukselleen yhdessä Savon suunnalta. Kojolan mukaan yleinen mekanismi susien käyttäytymisessä on se, että naaras ensiksi asettuu asumaan jollekin tietylle uudelle alueelle ja sen seuraan sitten liittyy uros.

    Pohjois-Pohjanmaalla asustelee kaksi muutakin sutta, joten susia alueella on yhteensä neljä. Yksi yksinäinen susi liikkuu Siikajoen alueella ja toinen yksinäisistä susista liikuskelee Kärsämäen-Haapaveden alueella. Kojolan mukaan Vihannin-Pyhäjoen välinen harvaan asuttu alue sopii näillä tienoilla hyvin susiparin elinalueeksi. Nämä sudet ovat arkoja - pysyvät piilossa ja saalistavat ravinnokseen hirviä, joita kyseisellä alueella on runsaasti. (Kaleva 24.3.2002)


    SUSISYMBOLIIKKAA SOTKAMOSSA

    Sotkamossa avautuu sunnuntaina 24.3. kolmen taiteilijan, Juha Sven Korhosen, Timo Aarnialan ja Ariadna Donnerin taidenäyttely, jossa yhteisenä aiheena on susi. Näyttely on avoinna joka päivä toukokuun loppuun asti ja siihen pääsy on vapaa. Kaikillekin taiteilijoille susi on myyttisyydessään aina ollut innoittava ja antoisa kuvauskohde - niin myös tämän taidenäyttelyn taiteilijoille.

    Arkipäivän elämässäkin tänä päivänä kaikille kainuulaisille susi on hyvin ajankohtainen aihe, joka saa ihmiset syttymään joko puolesta taikka vastaan. Nämä kolme taiteilijaa tuovat oman näkökulmansa tähän keskusteluun. Harvat ovat suden nähneet, ja eivät nämäkään taiteilijat itse ole luonnossa nähneet koskaan sutta. Ariadna Donner on nähnyt metsäretkillään suden jälkiä. ”Niin kuin tämä synnyttävä susi, sen nimi on susi tai ihminen. Se on tunne, joka tuli synnytyksessä. Kun synnytin, tunsin olevani susi. Kun nainen synnyttää, kuolema ja elämä ovat niin lähekkäin. Oivallat elämän kiertokulun”, selittää Ariadna Donner kuvakudostaan. Ariadna Donnerin mukaan pelossa sutta kohtaan on samoja aineksia, kuin peloissa kaikkea outoa ja tuntematonta kohtaan - samaa pelkoa tunnetaan muita rotuja, vieraita kulttuureja ja vaikkapa maahanmuuttajia kohtaan.

    Juha Sven Korhosen mielestä ihmisiä pelotellaan ihan turhaan susilla. Hän toteaa: "Koska sudella on niin vahva symboliarvo, sen voi kuvassa laittaa mihin tilanteeseen tahansa ja sillä voi kuvata niin monta asiaa." Timo Aarnialaa järkyttää salametsästys, minkä hyvänsä eläimen salametsästys. Hänen mielestään salametsästyksestä puhutaan vähemmän - ja ihan eri äänensävyt tulevat mukaan silloin, kun alkaa susilla pelottelu. (Kainuun sanomat/verkkoliite 24.3.2002)


    RANUAN ELÄINPUISTON SUDET

    Ranuan eläinpuiston susilaumassa eletään aikoja, jolloinka lauman hierarkiassa odotetaan piakkoin tapahtuvaksi muutoksia. Lauman johtajasudella on ikää jo 12 vuotta ja sen väsymisestä ja lauman uudelleen järjestymisestä on jo merkkejä ilmassa. Noin muutoin Ranuan sudet voivat hyvin ja kuljeskelevat paksuissa turkeissaan kevättunnelmissa ja kesää odotellen. Puiston työntekijät ovat nimenneet yhden susista Irokeesiksi - Irokeesi on viime kesän pentuja ja erityisen rohkea ja utelias yksilö, joka tulee ihmisistä parin metrin päähän makupaloja havittelemaan. (Kaleva 30.3.2002)


    KUHMOSSA TÄLLÄ HETKELLÄ VAIN 3-4 SUTTA

    Paikallisten luontoharrastajien ja luontokuvaajien tekemien havaintojen ja jatkuvan seurannan mukaan Kuhmon alueella elää tällä hetkellä vain 3-4 sutta. Susien vähäisyydestä hyvää kuvaa antaa se, että eräs koiravaljakkoyrittäjä samoili juuri Kuhmon maastoissa viikkokausien ajan - ilman pienintäkään havaintoa susista. Ainoat suden jälkihavainnot hän sai poro/peura-aidan tuntumasta poronhoitoalueen puolelta. (Susisivujen toimittaja 8.4.2002)


    POHJOIS-KARJALASSA PYRITÄÄN SOPUUN PETOJEN KANSSA

    Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa on alkanut EU:n tukemana hanke, jonka tavoitteena on sopuisa yhteiselo suden, karhun ja ihmisen välillä. Tavoitteeseen pyritään jakamalla suurpedoistamme asiallista tietoa, joka vähentäisi petopelkoja. Erityisenä kohderyhmänä ovat varsinaisilla petoalueilla elävät ihmiset, joille jaetaan kaiken aikaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Projektin myötä arvioidaan myös erilaisten petovahinkojen tuottamia riskejä. Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn panostetaan niin, että ulkomailta tuotuja karkottimia koekäytetään. Hankkeen myötä suurpedot yritetään myös kytkeä tehokkaammin luontomatkailuun. (Kaleva 9.4.2002)


    JAHTIKAUSI PÄÄTTYI - SUSIA KAADETTIIN YHTEENSÄ 6

    Suden metsästämisen jahtikausi päättyi maaliskuun lopussa. Poronhoitoalueella susia kaadettiin ensimmäistä kertaa luvanvaraisena. Koko poronhoitoalueella kaadettiin kaksi sutta. Toinen niistä kaadettiin Lapin riistanhoitopiirissä Sallan paliskunnan Niitselyskairassa. Tämän yhden lisäksi poronhoitoalueella kaadettiin yksi susi ministeriön myöntämän niinsanotun tappoluvan turvin, jossa voitiin menetellä metsästysasetuksesta poiketen. Tämä yksilö kaadettiin Narkauksen paliskunnassa moottorikelkkoja apuna käyttäen.

    Näiden kahden poronhoitoalueella kaadetun suden lisäksi Suomessa kaadettiin susia kuluneena talvena seuraavasti: yksi susi Kymen riistanhoitopiirin alueella ja yksi susi Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin alueella. Edelleen - Kainuussa kaadettiin kaksi sutta poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella. Yhteensä susia siis kaadettiin kuusi yksilöä.

    Edellisen metsästysvuoden aikana Suomessa kaadettiin yhteensä 26 sutta. (Kaleva 10.4.2002)


    VENÄJÄ JA VOLGOGRADIN SUDET

    Venäjällä Volgogradin alueella susien määrä on viime vuosina kasvanut. Juuri kuluneena talvena ovat sudet joutuneet koville: kun susia on paljon ja talvi ankara, on ravinnon löytäminen vaikeaa. Paikalliset viranomaiset ovat julistaneet sodan susia vastaan. Metsästäjien saaminen susijahtiin on vaikeaa, sillä tehtävä on raskas ja vaativa ja ansiot siitä pienet. Joillakin alueilla kuitenkin on jo susien määrä tämän jahdin tuloksena vähentynyt. (
    PRAVDA.Ru Volgograd 18.1.2002)


    SUURPEDOT - SUSI JA TULEVAISUUS

    Vapaaehtoisten petoyhdysmiesten verkkoa on tarkoitus laajentaa suden esiintymisalueilla kuten Kainuussa. Petoyhdysmiehet tekevät omilla alueillaan havaintoja kaikista suurpedoistamme ja välittävät tietonsa edelleen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka käyttää aineistoa yhtenä osana arvioidessaan petoeläintemme, sudenkin, määriä kulloinkin maassamme. Susia on maassamme tällä hetkellä 120 - karhuja 900-1000 - ahmoja reilu sata ja ilveksiä saman verran kuin karhuja. Suomessa ei aiota petoeläinten seurannassa toteuttaa Ruotsin suunnittelemaa mallia, joka perustuu dna-profiilin käyttöön: maastosta kerättävät eläinten jätökset ja niitten analysointi antaa tässä seurannassa tarkat tiedot.

    Tiedonsaannin petoeläinkantojen kehittymisestä pelätään kuitenkin vaikeutuneen ja vaikeutuvan. Tämä johtuu kantojen hiljaisesta kasvusta, EU:n taholta tulevasta seurannasta, muuttuneesta metsästyskäytännöstä ja eri ryhmien hyvin erilaisista suhtautumisista petoeläimiimme; eri laidoilta löytyvät poromiehet, suojelijat, metsästäjät, paikalliset asukkaat, petotuhoista kärsineet jne. Petoeläinhavainnoista ei tällä hetkellä ilmoiteta enää yhtä hanakasti, kuin aiemmin - ja tämä vääristää ainakin jonkin verran tiedon saantia kantojen kehityksestä.

    Maa- ja metsätalousministeriössä seurataan petoeläinkantojen kehitystä rauhaisasti: eläinmäärien annetaan kasvaa ja levitä luontaisesti ja hiljalleen. Siirtoihin suhtaudutaan kielteisesti; uusille alueille tulleiden petoeläinten on saatava rauhassa sopeutua uuteen ympäristöönsä ja näin paikallisille asukkaillekaan ei koidu tulokkaista haittaa ja niihin totutaan. (Kaleva 14.4.2002 Aimo Kajava)


    WISCONSIN JA SUDET

    1970-luvun puolivälissä Wisconsinissa ei ollut ensimmäistäkään sutta - silloin ensimmäinen susilauma siirtyi sinne Minnesotan puolelta. Vuonna 1992 susien määrä oli vielä alhainen, vain 42 yksilöä. 1990-luvulla alkoi susikannan rivakka runsastuminen niin, että vuonna 1997 susien määrä Wisconsinissa oli jo 148. Vuonna 2001 susia oli osavaltion alueella 251 - ja tuosta määrä on viimeisen vuoden kuluessa noussut jo 320 susiyksilöön. Susien määrän kasvuun ovat vaikuttaneet suojelutoimet, hyvät ravinto-olot ja se, että pentueet ovat välttyneet sairauksilta. Myös paikallisten asukkaitten suhtautuminen aiemmin uhanalaiseen suteen on muuttunut dramaattisesti positiiviseen suuntaan. Nykyisin esimerkiksi Wisconsinin pohjoisimmissa osissa on hyvin vaikeaa löytää ihmistä, jonka mielestä sudelle ei alueelta löytyisi elintilaa - tilanne ei vuosia sitten ollut sama ja yhtä hyvä.

    Jokin aika sitten löydettiin maastosta suden radiopanta. Paikalliset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että on erittäin epätodennäköistä, että susi olisi itse saanut jollakin keinolla irrotetuksi pannan kaulastaan. Todennäköistä on, että salametsästäjä on ampunut suden ja heittänyt siltä irrottamansa radiopannan luontoon. Salakaadon selviämiseen johtavasta vihjeestä ovat paikalliset viranomaistahot luvanneet 4500 dollarin vihjepalkkion.

    (Wisconsin on osavaltio USA:n Keskilännessä. Sen pinta-ala on alle puolet Suomen pinta-alasta ja siellä on asukkaita noin 5 miljoonaa. Lähteet Wiscons Department of Natural Resources, Journal Sentinel ja alt.wolves-uutisryhmä 18.4.2002)


    SUSIEN JA KARHUJEN SEURANTAA SATELLIITEISTA

    RKTL aikoo käyttää petoeläintemme seurannassa lähitulevaisuudessa satelliittien apua. Yhdelle Kuhmon susista on koemielessä jo asennettu satelliittipanta. Tämän susiyksilön kaulassa on myöskin gsm-kortti ja sen avulla suden kulkua voidaan seurailla tietokoneen näytöltä. Nyt seuraavaksi karhumme otetaan satelliittivalvontaan: satelliittipanta on tarkoitus asentaa ainakin 15 karhulle. Sopivia karhuja etsitään piakkoin ja pannoitettavat yksilöt nukutetaan ilmasta helikopterista nukutuspiikki ampuen. Yhden pannan hinta on 1700 euroa. Kolme satelliittia osallistuu karhun paikantamiseen - ja sijainti määrittyy muutaman kymmenen metrin tarkkuudella. (Kaleva 24.4.2002)


    KARHU JA SUSI SAMALLA HAASKALLA

    Jos karhu on ruokailemassa haaskalla ja paikalle tulee yksi susi - jatkaa karhu ateriointiaan. Mutta jo kaksi paikalle saapuvaa sutta karkottavat karhun pakosalle. Susilauman edestä karhu siis väistyy.

    Alkavan kesän kuluessa karhuja pannoitetaan yhteensä 20. 34 karhua on pannoitettu RKTL:n toimesta jo aiemmin. Pannoittamisessa on riistantutkija Seppo Ronkaisen mukaan otettava huomioon se perustavaa laatua oleva ero suden ja karhun käyttäytymisen välillä, että susi saadaan alistumaan ihmiselle, karhu ei alistu koskaan. (Ylen Ykkönen 2.5.2002 klo 9 - asiantuntijana Seppo Ronkainen)


    PYHÄJOELLA ODOTELLAAN SUSIPENTUETTA

    Pyhäjoen ja Vihannin maastoissa Pohjois-Pohjanmaalla elelevä susipari näyttää jääneen alueelle pysyvästi. Ja pentujakin on odotettavissa pariskunnan pannoitetulle Millalle. Länsirannikolla ei ennen näitä susia ole asustellut pysyvästi susia miesmuistiin. Alueen ihmisissä susiparin näille seuduille sijoittuminen on herättänyt suurta mielenkiintoa. Raahessa järjestettiin susista tiedotustilaisuuskin, joka keräsi paikalle runsaasti kuulijoita.

    Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla tiedetään Ilpo Kojolan mukaan varmuudella olevan tällä hetkellä susia yhteensä puolenkymmentä. Tämän Pyhäjoen susipariskunnan lisäksi varmat susihavainnot ovat olemassa Siikajokilaaksosta ja Kärsämäki-Haapavesi alueelta. (Kaleva 3.5.2002)


    SUSI AMMUTTIIN VAMMALASSA

    Kuttutilan tuntumissa liikuskellut naarassusi on ammuttu Vammalassa sunnuntaina 5.5. (Metro-lehti 7.5.2002)


    ÄHTÄRIN ELÄINPUISTON SUDET

    Ähtärin eläinpuistossa susista tehdään tarkkoja havaintoja. Puisto-oloissakin susilauman tarkka hierarkia säilyy ja jokaisen suden on tiedettävä oma paikkansa. Nuoret sudenpennut koettelevat rajojaan - mutta liialliset tunkeilut torjutaan ja paluu häntä koipien välissä on edessä. Eläinpuiston esimiehen mukaan sudet käyttäytyvät laumana hieman samoin kuin kanat. Jos lauma erottaa jonkun hyljeksimänsä suden joukostaan, otetaan tilalle jo kohta toinen susi. Puolikesy susi muistuttaa kilttiä koiraa; se ei pure ruokkijansa kättä. Jos susien siirtelyssä yksi jää hetkeksikin erilleen pois laumasta, alkaa se heti ulvoa ikäväänsä. (ETlehti 3/2002)


    SUSIEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ SUHTEESSA IHMISEEN

    Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan susien käyttäytymisessä ihmisten suhteen on huomioitava seuraavaa. Kun vaikkapa menneinä vuosisatoina susi on käynyt ihmisen päälle, niin toteaa Kojola tähän:

    "Asioita ei saisi painaa villaisella, vaan katsoa mitä asiasta on kirjattu tai kirjoitettu, vaikkakin suden hyökätessä kimppuun on kyseessä aina jokin poikkeuksellinen tilanne, sillä terve, hyväkuntoinen susi pelkää ihmistä kuolemaansa saakka".

    Näitä poikkeuksellisia tilanteita suden käyttäytymiseen voi aiheuttaa esim. rabies eli raivotauti. Kojola:

    "Tyypillisin poikkeuksellinen tilanne on raivotautia eli rabiesta sairastava susi. Vanhimmat dokumentit rabieksen vaivaamien susien hyökkäyksistä ovat 1500-luvulta".

    Toisen poikkeuksellisen käyttäytymisen voi aiheuttaa suden kesyyntyminen. Kojola:

    "Raivotaudin ohella kesyyntyminen altistaa eläimiä hyökkäämään ihmisten kimppuun. Aikoinaan susia vangittiin pentuina ja kasvatettiin tarhoissa turkisten toivossa. Osa susista leimautui ihmiseen, pääsi karkuun tarhasta ja palasi tappajana."

    Yleisesti Kojola analysoi suden käyttäytymistä näin:

    "Vaikka riski joutua suden hyökkäyksen kohteeksi on Suomessa miltei olematon, on paras lääke pitää raivotauti poissa ja estää susien kesyyntyminen. Esim. Vancouverissa Kanadassa retkeilijöiden ruokkimalla kesyttämää susilaumaa jouduttiin harventamaan, koska sudet alkoivat hyökkäillä ihmisten kimppuun, jos herkkupaloja ei tipahtanutkaan. Ihmisten liepeille pysyvästi lyöttäytyvät sudet pitää poistaa susipopulaatiosta. Näin sudet pysyvät ihmisarkoina ja asuttavat vain laajoja metsäalueita, jonne ne kuuluvat". (Metsästys ja Kalastus-lehti/toukokuu 2002)


    NORRBOTTENIN SUOMEN SUSI SIIRRETÄÄN ETELÄMMÄKSI

    Ruotsissa - Stora Sjöfallets-kansallispuiston lähettyville Norrbottenin länsiosissa alkutalvesta asettunut "suomalaissusi", jolle on annettu nimeksi John (Jussi) on nyt päätetty siirtää etelämmäksi. Paikalliset saamelaiset poromiehet ovat vaatineet joko suden lopettamista taikka sen siirtämistä eteläisempään Ruotsiin. Talvemmalla viranomaiset eivät suostuneet vaatimuksiin, vaan asetuttiin odottamaan, että susi omaehtoisesti lähtisi liikekannalle kohti etelää ja hakeutuisi lajikumppaneittensa seuraan. Näin susi ei kuitenkaan ole tehnyt - vaan se on asettunut tienoolleen poroalueelle pysyvästi. Nyt Norrbottenin lääninhallitus on antanut uuden päätöksensä saamelaisten hakemukseen ja päättänyt, että sutta ei lopeteta - mutta se tullaan siirtämään etelämmäksi lähelle muita Ruotsin susia. Yhtenä tärkeänä perusteena päätöksessä mainitaan tämän urossuden suuri tervehdyttävä, geneettinen merkitys Ruotsin pienelle omalle susikannalle. Päätöksen perusteina on myös suden porotaloudelle muodostama uhka; myös se uhka, että salakaatajat tappavat suden, kasvaa hetki hetkeltä. (De 5 Stora 14.5.2002)


    KUHMON PETOKESKUS EDELLEEN SUUNNITTELUVAIHEESSA

    Metsähallituksen ajatus valtakunnallisesta suurpetojen tietokeskuksesta Kuhmoon on suunnitteluvaiheessaan. Tietokeskus tulee sijoittumaan toteutuessaan Kuhmossa sijaitsevaan Kainuun luontokeskukseen - jonka toiminnan painopiste siirtyisi metsä- ja suoluonnosta suurpetoihin. Juuri Metsähallituksen aktiivista roolia suurpetojemme suhteen puolustaa puistonjohtaja Ari Meriruoko sillä, että suuri osa pedoistamme elelee Metsähallituksen mailla, jotka suurimmaksi osaksi sijaitsevat juuri Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tietoa kansalaisille tullaan jakamaan mm. Internetin suomin mahdollisuuksin; on-line-yhteyksiä mm. karhujen haaskapaikoille harkitaan.

    Tietokeskuksen tavoitteena on viestittää, että pedot kuuluvat Suomen luontoon ja niiden kanssa voidaan elää sovussa. Pelkoja voidaan hälventää asiallisella ja puolueettomalla tiedotuksella. (Kaleva 23.5.2002)


    RUOTSISSA PASTORI TOMAS BRYNILS VASTUSTAA JOHN-SUDEN SIIRTOA ALUEELLEEN

    Norrbottenin Suomen suden Johnin siirtoa vastustetaan. Pastori Tomas Brynils, joka on pappisvirkansa ohessa myös maanviljelijä ja metsästyksen harrastaja, on kerännyt liki tuhat allekirjoitusta adressiin, jossa vastustetaan suden siirtoa suunnitellulle alueelle, jossa pastori itsekin asuu. Pastorin mukaan susi ei ole tervetullut Länsi-Taalainmaalle - päinvastoin, siellä jo entuudestaan olevaa susikantaa on pienennettävä. Pastori pitää tienoillaan irrallaan mm. omia lampaitaan, joittenka turvallisuudesta hän on huolestunut. Pastori Brynilsin mielestä on väärin, että Lääninhallitus on tehnyt päätöksen suden siirtämisestä, kysymättä asiaan kantaa paikallisilta ihmisiltä, joittenka on pastorin mukaan saatava kuljeskella omissa metsissään ilman pelkoa petoeläimistä. (De 5 Stora 28.5.2002)


    SALAKAADETTU SUSI LÖYTYI RUOTSISSA!

    Nordupplandissa Ruotsissa löydettiin kuollut, ammuttu susi salakaatajan jäljiltä. Poliisi tutkii tapahtunutta rikosta, jonka selvittämistä se pitää hyvin vaikeana. Sudelle suoritetaan ruumiinavaus. Suuret määrät paikallisia asukkaita, eläintenomistajia ja metsästäjiä aiotaan kuulustella tapahtuneen johdosta. Ruotsissa tällaisesta metsästysrikoksesta saa vankeutta vähintään puoli vuotta - ja enimmillään jopa neljä vuotta. (De 5 Stora 10.6.2002)


    MOOTTORIKELKAT EIVÄT OLE HYVÄKSI SUSILLE

    Montanan yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että moottorikelkat vahingoittavat susia. Sudet tulevat alttiimmiksi sairauksille, kun niitten immuunijärjestelmä on moottorikelkkojen myötä horjutettu. Snowmobiling can stress wolves and elk so much that it harms their ability to fight off diseases, according to a study by Montana State University. The study found elevated levels of stress hormones in wolves and elk during the heaviest snowmobile use. These hormones can shut down the animals' immune systems. (DENlines 13.6.2002)


    RUOTSISSA KESKUSTAPUOLUE HYVÄKSYI 200 SUDEN TAVOITTEEN

    Ruotsissa Keskustapuolue (Centerpartiet) on Helsingborissa pitämässään kokouksessa, pitkässä keskustelussa ja väittelyssä, hyväksynyt Ruotsille sopivaksi susimääräksi 200 sutta. Susia pitäisi kuitenkin voida metsästää heti siinä vaiheessa, kun lajin säilyminen on näin varmistettu. Susivahingot on kokouksen päätöslauselman mukaan korvattava vahingon kärsineille täysimääräisinä. (Dagens Nyheter 19.6.2002/De5Stora)




    Kuva alla Copyright
    Tambako the Jaguar - Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
  • Susi Canis lupus

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


    Susista englanniksi

    Wolf Song of Alaska

    International Wolf Center
    Wolf Haven International

    Wolf Park


    Tunturisuden susisivujen lähteitä

    Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
    Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
    Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
    Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
    Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
    Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
    Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
    Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
    Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
    Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
    Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
    Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
    Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
    Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
    Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

    Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


    Susi Canis lupus
    Sudenpennut
    Kesän sudenpennut

    Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***