Susi (Canis lupus)

Vanha eläinkirja kuvailee suden elämää näin: "Susi asustaa synkissä, tiheissä metsissä, louhikkoisissa vuoristoissa tai rämesoilla. Se välttää yleensä ihmistä, mutta käy kuitenkin asutuilla seuduillakin ruokailumatkoilla. Päiväsaikaan susi pysyttelee tavallisesti hiljaa piilopaikassaan, mutta voi aloittaa vaelluksensa jo varhain iltapäivällä, jos tuntee olonsa turvalliseksi. Viimeistään hämärän tullessa se lähtee etsimään saalista. Susi on luonteeltaan kulkuri. Siksi se vaeltaa yhdessä yössä pitkiäkin matkoja, ainaisesti ahnaan suursyömärin tapaan saalista etsien."

Susi Canis lupus

Susi jolkottaa
Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi

Susipentu
Susipentu

Valkoinen arktinen susi


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar

SUSIUUTISIA VUODEN 2002 LOPPUPUOLISKOLTA


Tällä sivulla ovat tärkeimmät susiuutiset vuoden 2002 loppupuoliskolta. Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.

Vuoden 2010 susiuutiset.
Vuoden 2009 susiuutiset.
Vuoden 2008 susiuutiset.
Vuoden 2007 loppupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset.
Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset.
Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset.
Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset.
Vuoden 2006 susiuutiset.
Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset.
Vuoden 2001 susiuutiset.

SUSI AMMUTTIIN RUOKOLAHDELLA (31.12.2002)
POROMIEHET SUIVAANTUNEET SUSIIN - HALLAN PALISKUNNALTA LÄHTI KANTELU EU-KOMISSIOLLE (14.12.2002)
SUDESTA TULI SOTKAMOSSA EHKÄ SUOTTA SYNTIPUKKI! (27.11.2002)
KOIRA KUOLI SUDEN SUISSA SOTKAMOSSA (25.11.2002)
NORJASSA SUDET SALAKAADETAAN! (17.11.2002)
NYT AMMUTTIIN SUOMUSSALMELLA KAKSI SUTTA! (14.11.2002)
SUSI KAADETTU SEKÄ KUUSAMOSSA ETTÄ SUOMUSSALMEN NÄLJÄNGÄSSÄ (11.11.2002)
POROT JA SUDET EIVÄT KOJOLAN MUKAAN MAHDU SAMALLE ALUEELLE (29.10.2002)
KOIRA SUDEN SUIHIN KATERMAN VÄLIVAARASSA (26.10.2002)
SUSI MULLIN KIMPUSSA SYSMÄSSÄ (11.10.2002)
POIKKEUSLUPA SUDENKAATOON RUOTSISSA (10.10.2002)
SUSI LIIKKUU HARTOLASSA (25.9.2002)
SUDET LIIKKUVAT KEURUULLA JA MULTIALLA (19.9.2002)
EU:N LUONTODIREKTIIVI SUOJASI NYTKIN SUSIAMME (11.9.2002)
KAINUUN POROMIEHILLE EI POIKKEUSLUPAA SUSIEN HÄVITTÄMISEEN! (10.9.2002)
SUSIA SUOMESSA JUURI NYT 132-150 - SUSIA EI OLE PORONHOITOALUEELLA KAINUUSSA NIIN MONTA, KUIN POROMIEHET VÄITTÄVÄT (7.9.2002)
SUSIA OLI VUODEN 2001 LOPUSSA SUOMESSA VÄHINTÄÄN 125 (5.9.2002)
KAHDEKSALLE SUDELLE HAETAAN TAPPOLUPAA KAINUUSSA! (3.9.2002)
TAAS KATOSI SUSI RUOTSISSA SUSIEN TAIVAASEEN (31.8.2002)
SUDET LIIKKEELLÄ KUUSAMON KESKUSTAN TUNTUMISSA?! (10.8.2002)
SUDET KATOAVAT RUOTSISSA TAIVAAN TUULIIN! (8.7.2002)



MINÄKÖ UUTISISSA!



SUDET KATOAVAT RUOTSISSA JÄLKEÄKÄÄN JÄTTÄMÄTTÄ!

Ruotsissa Taalainmaalla on viimeisten kolmen vuoden aikana kadonnut yhteensä viisi sutta. Viimeisimmät kaksi sutta ovat kadonneet viime kuun kuluessa - ja susitutkija Olof Liberg toteaa, että on olemassa suuri mahdollisuus, että sudet on ammuttu. Kun sudet ovat asettuneet reviirilleen ja on pentujen tekemisen aika, eivät ne missään oloissa jätä vapaaehtoisesti asuma-aluettaan. Tällaista eivät tutkijat ole tähän aikaan vuodesta koskaan todenneet tapahtuneen. Yksi jäljettömiin kadonneista susista on kaksivuotias naarassusi Camilla, johon kadotettiin radioseuranta-yhteys 15 päivänä toukokuuta. Camilla oli asettunut pysyvästi löytämälleen reviirille, jossa se odotteli itselleen urosparia. Camillaa etsittiin vielä kesäkuun kuluessa, mutta minkäänlaista jälkeäkään siitä ei enää löydetty. Susitutkija Liberg ei halua vierittää syytä susien ilmeisistä salakaadoista metsästäjien niskoille, sillä hänen mukaansa susia vihaavat Ruotsissa hyvin monet. (De5Stora 1.7.2002)


SUDET LIIKKEELLÄ KUUSAMON KESKUSTAN LÄHELLÄ?!

Lenkkeilijä kohtasi pururadalle mennessään perjantaiaamuna Kuusamon Tolpanniemessä kolme sutta muistuttanutta eläintä. Myös toinen nainen teki havainnon samoista eläimistä: "nyt asutusalueen reunalla asunut nainen kertoi nähneensä ikkunasta, kun kaksi sutta juoksi talojen välistä kohti Kuusamon keskustaa, joka sijaitsee neljän kilometrin päässä." Poliisi pitää nähtyjä eläimiä mitä ilmeisimmin susina. Jos joku muukin näkee vielä nämä sudet, jotka aamunäyttäytymistensä jälkeen katosivat - niin voi soittaa tiedot havainnoistaan Kuusamon poliisille numeroon 559 9207. (Kaleva.plus.pohjois-suomi 10.8.2002)


TAAS KATOSI SUSI RUOTSISSA SUSIEN TAIVAASEEN

Ruotsissa surmattiin taas susi! Gräsön pohjoisosassa, Östhammarin kunnassa ammuttiin sunnuntaina, 25 päivänä elokuuta hengiltä jälleen yksi Ruotsin vähistä susista - kyseessä oli 45 kg:n painoinen hyväkuntoinen urossusi. Ruotsin lakien mukaan ampuja ei ole tehnyt mitään rikosta taikka väärin - sillä hän puolusti karjaansa. Aiemmin oli tienoilla jokunen lammas tullut suden syömäksi. (De5Stora 30.8.2002)


KAHDEKSALLE SUDELLE HAETAAN TAPPOLUPAA SUOMUSSALMELLA!

Poromiesten mukaan "täystuho on tulossa, jos susia ei poisteta poroalueilta". Heidän mukaansa poronhoito ja sudet eivät sovi samalle alueelle. Huomattava määrä poronraatoja on löydetty susien jäljiltä. Poromiesten "pinna on nyt täysi" - ja poroisäntä Hannu Kaartinen kuvaa tilannetta katastrofiksi. Hallan paliskunta on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriölle hävittämislupa-anomuksen kahdeksasta sudesta. Anomus on jätetty runsas viikko sitten - mutta siihen ei ole tullut vielä vastausta. (Kainuun Sanomat verkkoliite 3.9.2002)


SUSIA OLI VUODEN 2001 LOPPUESSA SUOMESSA VÄHINTÄÄN 125

Susien lukumäärä oli Suomessa vuoden 2001 loppuessa vähintään 125. Kainuun susikanta pieneni 20 yksilöä, mutta Kaakkois-Suomen runsastuneen kannan ansiosta susien määrä säilyi 125-140 yksilössä. (RKTL:n tiedote 3.9.2002 sekä Kaleva 4.9.2002)


SUSIA SUOMESSA JUURI NYT 132-150

Koko maassa arvioi RKTL tällä hetkellä olevan 132-150 sutta. Tänä kesänä syntyi susipentueita koko maahan yhteensä 11. Näitten pentueitten lisäksi Suomessa liikuskelee 6 pentuetta, jotka ovat tulleet itärajan takaa. Suomen puolella syntyneessä pentueessa on syksyllä keskimäärin 3,5-4 pentua. Arvioidessaan susien määrää ei RKTL ota kantaa siihen, mikä olisi "susien kestävä metsästysmäärä". Se toteaa, että "susien vähäisestä lukumäärästä johtuen samansuuruinen susisaalis voi johtaa toisistaan suuresti poikkeaviin kehityssuuntiin susien määrissä". Lausunnon mukaan poiston vaikutus riippuu saaliiksi päätyvien susien iästä, sukupuolesta ja lisääntymisbiologisesta asemasta susiyhteisössä. Tämän lisäksi toteaa RKTL, että nämä arviot tällä hetkellä sekä susien kokonaismäärästä että pentueitten lukumäärästä ovat alustavia ja varmemmat tulokset saadaan vasta sitten, kun maa saa lumipeitteen.

Poronhoitoalueella Kainuussa susia on 5-10 - arvioi RKTL. Suomussalmen eteläosassa liikkuvien susien joukossa voi olla pentue, joka on syntynyt Kuhmon puolella. Merkille pantavaa on se, että RKTL arvioi susien määrän poronhoitoalueella pienemmäksi, kuin tekevät paikalliset poromiehet. Heti Kainuun poronhoitoalueen eteläpuolella liikkuu RKTL:n mukaan 25-30 sutta. Susipentueita näillä seuduilla tälle vuodelle mainitaan kaksi varmistamatonta Kuhmosta. Näitten pentueitten lisäksi alueella vierailee kolme pentuetta. Valtimolla Pohjois-Karjalassa pesineiden kahden perhelauman liikkuma-alueista on toisella valtaosa ja toisella lähes puolet Kainuun puolella Sotkamossa. Nurmeksessa pesinyt lauma vierailee satunnaisesti Kuhmon eteläosissa. (Kainuun Sanomat verkkoliite 7.9.2002)


KAINUUN POROMIEHILLE EI POIKKEUSLUPAA SUSIEN HÄVITTÄMISEEN!

Maa- ja metsätalousministeriö hylkäsi kainuulaisten poromiesten poikkeuslupa-anomuksen perustellen päätöstään mm. sillä, että tähän aikaan vuodesta susia on hankala metsästää ja että tappajasusia on vaikea yksilöidä. Näin Hallan paliskunta ei saa hävittää poroja tuhoavia susia alueeltaan. Poikkeuslupaa oli haettu kahdeksan suden kaatamiseen.

Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen on tyrmistynyt ministeriön ratkaisusta. Hänen mukaansa koko poroelinkeino on Suomessa vaarassa, jos tuhoja tekeviä susia ei saa hävittää. "Onko näin, että Suomen valtio syöttää yksityisomaisuuden tietoisesti suurpedoille", Kaartinen kysyy karvaasti. Hänen mukaansa Hallan alueella liikuskelee ainakin kymmenkunta sutta laumoissa. Niiden jäljiltä on löytynyt kesän aikana jo noin 70 poron raatoa. Kaartinen arvioi, että poromiehille koituneet taloudelliset vahingot lähentelevät jo 100 000:ta euroa. Valtiolta tulevat korvaukset eivät hänen mielestään alkuunkaan kata vahinkoja.

Hallan paliskunta on poronhoitoalueen eteläisin paliskunta itärajalla. Se käsittää Hyrynsalmen, Suomussalmen eteläosat ja osan Puolankaa. Hallan paliskunnassa on noin 85 poronomistajaa.

Varsinainen sudenmetsästysaika alkaa lokakuussa. Maa- ja metsätalousministeriön odotetaan ilmoittavan kiintiöistä lähiviikkojen aikana. (Kaleva.plus.pohjois-suomi 10.9.2002)


EU:N LUONTODIREKTIIVI SUOJASI NYTKIN SUSIAMME

Maa- ja metsätalousministeriö perustelee kielteistä päätöstään Kainuun poromiesten susienhävitysanomukseen sillä, että koko maan susikanta on pieni. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että ratkaisu oli EU:n luontodirektiivin mukainen. Suomi on susien suojelun suhteen EU:ssa suurennuslasin alla, joten muunlaiseen ratkaisuun ei ollut edes mahdollisuutta. ”Päätöksessä on myös eläinsuojelullinen näkökulma.” Poikkeuslupahakemuksessakin on ilmoitettu, että kyseessä on susilauma, jossa on tämän vuoden pentuja, Krogell huomauttaa. (Kainuun Sanomat verkkoliite 11.9.2002)


SUDET LIIKKUVAT KEURUULLA JA MULTIALLA

Keuruulla, Ampialassa jäi pässilauma petoeläinten raatelemaksi alkuviikosta. Ilmeisestikin asialla olivat sudet. Pässilaitumelta on matkaa lähimpään asuntoon noin puoli kilometriä. Keuruun naapurikunnassa Multialla kaadettiin puolestaan viime viikolla karhu - ja karhujahdin aikana nähtiin maastossa yksi susi. (Kaleva 19.9.2002)


SUSI LIIKKUU HARTOLASSA

Hartolassa liikkuu susi. Yksinäisestä sudesta on tehty useampia näköhavaintoja - ja myös vasikan jätteitä on sen reitiltä löytynyt. Hartola on Järvi-Suomen paikkakunta, joka sijaitsee runsaat viisikymmentä kilometriä Mikkelistä länteen kohti Sysmää ja Tamperetta - se on siis Mikkelin ja Tampereen välimaastossa. (Lähteet hyvin sekalaiset foorumit 25.9.2002)

POIKKEUSLUPA SUDENKAATOON RUOTSISSA

Skyddsjakt tillåts på varg i Norduppland.
Naturvårdsverket har beslutat att tillåta skyddsjakt på vargen i Norduppland som dödat eller skadat cirka 120 får. - Nu finns ingen annan lämplig lösning än skyddsjakt, säger Björn Risinger, chef för Naturresursavdelningen på Naturvårdsverket. När angreppen började var Nordupplands fårägare tämligen dåligt rustade mot angrepp av stora rovdjur. De hade stängsel runt fåren, men inte rovdjurssäkra elstängsel.

Ruotsissa viranomaiset ovat antaneet poikkeusluvan kaataa susi, joka on joko surmannut taikka vahingoittanut Nordupplandissa noin 120 lammasta. Edellisellä kerralla, kun tälle sudelle haettiin poikkeuskaatolupaa elokuussa, siihen ei suostuttu. Nyt viranomaisten mukaan muita keinoja, kuin kaataa susi, ei ole enää käytettävissä. Tuhojen välttämiseksi on alueen lammastarhoja aitailtu, mutta se ei ole pystynyt pitämään sutta loitolla lampoloista. Tierps ja Östhammars ovat nyt ne Ruotsin kunnat, joissa karjankasvattajilla on lupa kerätä susijahtijoukko kokoon tämän suden surmaksi.

Värmlantiin myönnettiin viime kesänä samanlainen suden poikkeuskaatolupa - se oli ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen Ruotsissa, kun suden poikkeuskaato hyväksyttiin. Ruotsissa pyrkimyksenä on saavuttaa susikanta, joka on suuruudeltaan 200 yksilöä - siihen edettäisiin 20 suden vuosivauhdilla. Kun tuo määrä joskus saavutetaan, niin sitten arvioidaan koko susikysymys tarkoin uudelleen vahinkoineen kaikkineen ja päätetään, miten jatkossa edetään. (De5Stora 3.10.2002)


SUSI MULLIN KIMPUSSA SYSMÄSSÄ

Torstaina aamupäivällä jäi ulkotarhassa ollut mulli Sysmän Nikkarilassa suden raatelemaksi - mulli jäi henkiin. Ilmeisesti kyseessä on sama susi, joka on liikuskellut viime viikkoina Hartolan ja Sysmän alueella. Kyseessä on isokoinen susi, joka liikkuu yksin ja se on nähty lähietäisyydeltä useamman kerran. Sudelle on haettu tappolupaa - mutta maa- ja metsätalousministeriö on sen evännyt. (Kaleva 11.10.2002)


KOIRA SUDEN SUIHIN KATERMAN VÄLIVAARASSA

Katerman Välivaarassa katosi pihalta koira suden suihin. Tätä aluetta Hiidenportin puistoalueella pitää reviirinään "Hiidenportin lauma". Ja tämä Katerman Välivaara kuuluu kyseisen lauman reviirin ihan takalaitaan; tutkimusmestari Seppo Ronkaisen mukaan lauma metsästää muutaman kerran vuodessa tuolla alueella. Laumaa johtaa vaalean naaraan ja silmäpuolen uroksen muodostama pari - laumaan on syntynyt laskujen mukaan tänä vuonna neljä pentua, joten koko lauman koko on yhdeksän sutta. (Kuhmolainen 22.10.2002)

Kuhmossa arvioidaan tällä hetkellä olevan susia yhteensä viisitoista. Pantasusia on kaksi, Igor ja Jutta. (Mindy, susisivujen vakituinen avustaja 25.10.2002)


POROT JA SUDET EIVÄT KOJOLAN MUKAAN MAHDU SAMALLE ALUEELLE

Sudet ovat kesän ja syksyn aikana tappaneet Hyrynsalmelta Suomussalmen ja Kuusamon rajamaille ulottuvalla alueella noin 160 poroa. Tämä lukema perustuu poromiesten omiin arvioihin. Näistä vahingoista johtuen alueella paineet susien hävittämiseen ovat kovat. Kaatolupia on Kainuun riistanhoitopiiri myöntänyt poronhoitoalueelle kolme ja Oulun riistanhoitopiiri kaksi. Poromiehet eivät ole vielä lähteneet susijahtiin, sillä lunta on vielä vähän ja jälkien seuraaminen siten vaikeaa.

RKTL:n susitutkija Ilpo Kojola on sitä mieltä, että porot ja sudet eivät voi elää samalla alueella - hänen mukaansa sudet on poistettava poronhoitoalueelta. Tilanteen kehittymistä on hankaloittanut se, että Kuhmon lauma on lähtenyt leviämään väärään suuntaan, eli pohjoiseen. Etelämmässä puolestaan Nurmeksen ja Rautavaaran nuoret susiyksilöt ovat levittäytyneet kohti länttä aina Keuruulle saakka.

Maa- ja metsätalousministeriössä tilannetta seurataan ja poikkeuskaatolupia harkitaan mahdollisesti vasta sitten, kun nyt voimassa olevat kaatoluvat on käytetty. Onhan mahdollista myös, että kaatamatta jäävät sudet siirtyvät poroalueelta muualle. Ministeriö korvaa poronomistajille petojen aiheuttamia vahinkoja. Teurasvasasta maksetaan 336 euroa ja siitosvaatimesta kaksinkertainen korvaus 773 euroa.

Koko Kainuun susikannaksi arvioivat tutkijat tällä hetkellä 20 yksilöä. Poronhoitoalueen eteläisimmissä osissa arvioidaan olevan noin 6-8 sutta. (Kaleva.plus 29.10.2002)


SUSI KAADETTU SEKÄ KUUSAMOSSA ETTÄ NÄLJÄNGÄSSÄ

Lokakuun alussa poronhoitoalueella alkaneen sudenmetsästyskauden kuluessa on kaadettu yksi susi. Se ammuttiin lokakuussa Kuusamossa. Riistanhoitopiireillä on mahdollisuus myöntää pyyntilupa kaikkiaan seitsemän suden metsästykseen.

Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt kaikki kolme lupaansa Suomussalmen Hallan paliskunnalle, jossa jahdit eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta. Oulun riistanhoitopiiri on niin ikään myöntänyt jo molemmat kaksi lupaansa Kuusamon Kallioluoman paliskunnalle, jossa niistä on siis toinen käytetty.

Lapin riistanhoitopiiri on myöntänyt kahdesta luvastaan tässä vaiheessa toisen Sallan paliskunnalle. (Kaleva.plus 5.11.2002)

Toinenkin susi on jo kaadettu. Myös Suomussalmen Näljängässä ovat poromiehet kaataneet suden torstaina 7 pnä kuluvaa marraskuuta. (Susisivujen keskustelufoorumi 11.11.2002)


KAKSI SUTTA AMMUTIIN SUOMUSSALMELLA

Kaksi sutta, uros ja naaras, ammuttiin keskiviikkona 13 pnä marraskuuta Suomussalmen Säynäjäsuolla. Sudet ammuttiin saman lippusiiman sisältä puolenpäivän aikaan ja noin klo 15. Kaatopaikka on Moisiovaarantien ja viitostien välissä noin 15 kilometriä Ämmänsaaresta etelän suuntaan. Sudenkaatajina oli kaksi eri henkilöä.

Säynäjäsuon alueella liikuskelee vielä alunperin viiden suden laumasta näitten kaatojen jälkeen kolme sutta. Näillekin susille aiotaan hakea kaatoluvat. (Kainuun Sanomat verkkoliite 14.11.2002)


NORJASSA PANTASUDET SALAKAADETAAN

Norjassa on hävinnyt kolme radiopannoin varustettua sutta lyhyen ajan kuluessa jäljettömiin. Yksi häviäminen voitaisiin vielä laskea laiterikon tiliin, mutta kolmen varmatoimisen lähettimen suunnilleen saman aikaista rikkoutumista ei pidetä mahdollisena. Ainoana uskottavana olettamuksena pidetään sitä, että joku tai jotkut ovat hankkineet sellaiset radiopeilauslaitteet, joilla on voitu peilata susien liikkeitä. Sopivan tilaisuuden tullen hukat on sitten poistettu vähin äänin päiviltä. Nyt Norjassa harkitaan jopa koko tutkimusprojektin lopettamista. (Jahti nro4/2002)


KOIRA SUDEN SUIHIN SOTKAMOSSA

Susi puri sotkamolaisen jämtlanninpystykorvan hirvimetsällä henkihieveriin sunnuntaina noin kello 12 aikaan Sotkamon Saukossa. Pahoin haavoittunut koira kuoli eläinlääkärin antamaan lopetuspiikkiin. (Kainuun Sanomat verkkoliite 25.11.2002)


KOIRA JÄIKIN EHKÄ TOISEN KOIRAN SUIHIN SOTKAMOSSA

SUDESTA TULI SUOTTA SYNTIPUKKI

Hiidenportin alueella Sotkamossa sunnuntaina hirvenmetsästyksen yhteydessä henkihieveriin raadeltu koira ei välttämättä joutunut suden suuhun. Koira tuotiin eläinlääkäriin Kajaaniin, jossa se jouduttiin lopettamaan. Riista- ja kalatalouslaitoksen (RKTL) petotutkija Seppo Ronkainen kävi maanantaina tarkistamassa koiran raadon. Ronkainen arvioi, että kolmivuotiaan jämtlanninpystykorvan vahingot on aivan hyvin voinut aiheuttaa myös toinen koira.

"En lähtisi suoralta kädeltä syyttämään sutta koiran kuolemasta. Olen tottunut näkemään suden purentajälkiä ja ne ovat hieman erilaisia kuin tästä koirasta löydetyt jäljet. Yleensä kun susi ottaa koiraa hampailla niskasta, se ei lähde enää juoksentelemaan."

Seppo Ronkaisen mukaan varmuus asiaan olisi löytynyt vain, jos hän olisi päässyt tutkimaan tuoreeltaan jäljet tapahtumapaikalta. Ronkainen jatkaa, että tiedotusvälineissä sutta on ennenkin syytetty suotta vahingontekijäksi. Esimerkin hän ottaa Vieremältä tältä syksyltä. Siellä kolmen koiran kopla tappoi jämtlanninpystykorvan. "Tiedotusvälineissä teko laitettiin suoraan suden syyksi. Myöhemmin jälkihavaintojen perusteella tekijäksi osoittautui kolmen koiran lauma." Hiidenportin alueella on viiden suden lauma, joka on pannoitettu. Se oli viime viikonloppuna 20 kilometrin päässä koiran haavoittumispaikasta. (Seppo Karppinen/Kaleva 26.11.2002)


Poromiehet suivaantuneet susiin - Hallan paliskunnalta lähti kantelu EU-komissiolle

Hallan paliskunta on tehnyt poroisännän allekirjoittaman kantelun EU-komissiolle nykytilanteesta.
"Valtava tuholainen on poronhoitoalueella", Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen selventää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Eero Helteelle Kuhmon Ylivieksin metsästysmajalla tulen räiskyessä nuotiossa.

Samalla Helle saa kuulla, että RKTL:n susitutkijat eivät välttämättä edes välitä poronhoitoalueella liikkuvista susista. Esimerkkinä Kaartinen ja paliskunnan työnjohtaja Markku Matero mainitsevat sen, etteivät tutkijat ole ilmoittaneet poromiehille susien saapuneen poronhoitoalueelle. Poromiehet suhtautuvatkin nuivasti susitutkimukseen. Helle puolestaan katsoo, että yhteistyötä pitäisi tehdä.

Kaartisen ja Materon mukaan susiongelma Kainuun poronhoitoalueilla on niin paha, että se uhkaa jopa koko elinkeinoa. Mikäli korjausta tilanteeseen ei saada, loppu on edessä puolessakymmenessä vuodessa. "Sitäkö ne haluaa", Kaartinen kysyy ja kertoo, että uuden saaminen pedon tappaman poron tilalle vie kolme vuotta. Korjaantumista ei kuitenkaan pääse tapahtumaan, kun sudet verottavat koko ajan porokarjaa. Mikäli tilanne saataisiin nyt rauhoittumaan, poronhoidon ennalleen palaaminen veisi Kaartisen mukaan viisi vuotta.

Nykyinen tilanne syntyi sen jälkeen, kun poromiehiltä otettiin pois vapaus poistaa alueelle tulleet sudet. Nyt homma on luvanvaraista. Hallan paliskunta onkin tehnyt poroisännän allekirjoittaman kantelun EU-komissiolle nykytilanteesta.

Valituksen mukaan poronhoitoalueella on ylitihentymä kaikkien suurpetojen - karhun, suden, ahma ja ilveksen - osalta, ja se haittaa poronhoitoa. Poromiehet toivovat komission höllentävän petopolitiikkaansa poronhoitoalueella. Kaartinen muistuttaa suden olevan direktiivin mukaan poronhoitoalueella vapaata riistaa. Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin pani sen tappamisen luvanvaraiseksi.

"Suomessa ylireagoitiin. Oli turhaa hätävarjelun liioittelua", Matero näkee, miksi luvanvaraisuuteen mentiin.

"On nähty, että susia nousee Kuhmosta poronhoitoalueelle", Kaartinen tietää. Hän ja Matero ovatkin sitä mieltä, että Kuhmo ja muut poronhoitoalueeseen rajoittuvat pitäjät pitäisi pitää puhtaina sudesta, kun pedot kerran kulkevat poroalueelle. Yhtenä vaihtoehtona suden levittämiseksi muualle Suomeen he näkevät siirtoistutukset, joihin päättäjät eivät kuitenkaan ole taipuneet. (Kainuun Sanomat verkkoliite 14.12.2002)


SUSI AMMUTTIIN RUOKOLAHDELLA

Joulukuun viimeisellä viikolla ammuttiin Ruokolahdella 35-kiloinen naarassusi.




Kuva alla Copyright
Tambako the Jaguar - Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, ja alla Copyright © Flickr/ucumari


Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park


Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.


Susi Canis lupus
Sudenpennut
Kesän sudenpennut

Sudenpentujen kesäisiä keppileikkejä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako the Jaguar
*** www.tunturisusi.com ***