SUSIUUTISIA VUODEN 2003 LOPPUPUOLISKOLTA


Tällä sivulla uutiset vuoden 2003 loppupuoliskolta. Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.

Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2006 susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2001 susiuutiset täällä.

SUTTA MOOTTORIKELKOIN JAHDANNEILLE POROMIEHILLE METSÄSTYSKIELTO (24.12.2003)
SUSI AMMUTTIIN HYRYNSALMELLA (21.12.2003)
KUHMOSSA ASUU NOIN 10 JA VIERAILEE NOIN 20 SUTTA (19.12.2003)
SUSI KAATUI POROMIESTEN JAHDISSA SUOMUSSALMELLA (28.11.2003)
PORONHOITOALUEEN SUSIEN SEURANNASTA (24.11.2003)
PANTASUSI NIPPE AMMUTTIIN TAIVALKOSKELLA (24.11.2003)
KAKSI SUTTA KAATUI POROMIESTEN SUSIJAHDISSA SUOMUSSALMELLA (23.11.2003)
30 - 40 POROMIESTÄ SUSIJAHDISSA KAINUUSSA (20.11.2003)
LUONTO-LIITTO VAATII PERUSTELUJA HÄIRIKKÖSUDELLE (19.11.2003)
SUSI AMMUTTIIN IGORIN LAUMASTA KUHMOSSA (18.11.2003)
SUSI AMMUTTIIN NORJASSA HIRVIMETSÄLLÄ - TOINEN KUOLI JUNAN ALLA (5.11.2003)
KAINUUN JA KUHMON SUSIEN KAATOLUVISTA (1.11.2003)
TOHMAJÄRVEN SUSIEN KAATOLUVISTA (1.11.2003)
SUSI TAPETTIIN HIILIHANGOLLA ILOMANTSISSA! (25.10.2003)
EUROPARLAMENTAARIKKO RIITTA MYLLER VAATII KAATOLUPIA (23.10.2003)
VAHTIKOIRISTA HYVIÄ KOKEMUKSIA ITALIASSA (20.10.2003)
16 SUDELLE MYÖNNETTY KAATOLUPA! (14.10.2003)
KOLMELLE SUDELLE KAATOLUPA TOHMAJÄRVELLE! (10.10.2003)
SUSI AMMUTTIIN TOHMAJÄRVELLÄ! (3.10.2003)
HALLAN POROMIEHET SUSIJAHDISSA (17.9.2003)
PENTUJA SYNTYNYT AINAKIN 60 TÄNÄ VUONNA (15.9.2003)
SUSIEN PALUU PELOTTAA JA KIEHTOO SAKSALAISIA (3.9.2003)
SUSI AMMUTTIIN JOROISISSA! (19.8.2003)
SUSIEN MÄÄRÄ LASKUSSA RUOTSISSA JA NORJASSA SALAKAATOJEN SEURAUKSENA (28.8.2003)

MINÄKÖ UUTISISSA!
SUSI AMMUTTIIN JOROISISSA!

Sian ja ainakin kaksi koiraa tappanut susi lopetettiin Joroisten Kaitaisissa lauantaina. Paikallinen metsästysseura ampui suden pellolle kiväärillä varhain aamulla. Ruho lähetettiin tutkittavaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Susi liikuskeli jonkin aikaa Kaitaisissa asumusten lähellä. Sian se nappasi erään talon pihapiiristä ja raateli sen kuoliaaksi. Laihannäköinen peto vaikutti arvaamattomalta eikä pelännyt ihmisiä. Juvan poliisilaitoksen poliisipäällikkö antoi perjantaina metsästysseuralle luvan tappaa susi johdetussa metsästyksessä. (Suora lainaus, lähteenä Maaseudun Tulevaisuus verkkoliite 18.8.2003)
SUSIEN MÄÄRÄ LASKUSSA RUOTSISSA JA NORJASSA

Ennen kaikkea salakaatojen johdosta on Ruotsin ja Norjan susikanta kääntynyt laskuun. Vielä vuonna 2002 arvioitiin maiden susien määräksi yhteensä noin 100 yksilöä. Kesällä 2003 on susien yhteen laskettu määrä näissä kahdessa maassa 80 - 90 yksilöä. (De5Stora 7.7.2003)
SUSIEN PALUU PELOTTAA JA KIEHTOO SAKSALAISIA

Jos suomalaisilla on sopeutumista karhujen ilmestymiseen lähimetsiin, näyttää saksalaisilla olevan vastaavia pulmia susien palatessa Saksaan. Sadan vuoden poissaolon jälkeen ensimmäiset sudet ovat levittäytyneet Saksaan Puolan rajan yli.

Susi on merkittävä symboli monessa kulttuurissa, mutta saksalaisille sillä on ollut erityisen suuri merkitys. Sekä muinaiset germaaniheimot että myöhemmin natsit ylistivät suden kykyjä metsästävänä petona. Toisaalta susi on demonisoitu monessa saksalaisessa kansantarinassa.

Sana wolf (susi) on yhä varsin yleinen Saksan nimistössä. Se on osa monen paikkakunnan nimeä ja samoin käytetty henkilönnimenä. Alan epävirallinen ennätys syntyi, kun jalkapalloseura VfL Wolfsburg pestasi valmentajakseen Wolfgang Wolfin.

"Jotkut toivottavat suden varauksetta takaisin saksalaiseen luontoon. On kuitenkin myös niitä, jotka pitävät sutta vahingollisena ja suurena vaarana", linjaa Saksin osavaltion ympäristö- ja maatalousministeriön edustaja Michael Gruschwitz.

Saksalaisen riistan suojeluyhdistys onkin julistanut tämän vuoden Suden vuodeksi.

"Saksassa on elänyt käsitys, jonka mukaan susi on vaarallinen ihmisille ja lemmikkieläimille. Haluamme päästä erään tästä Punahilkka-syndroomasta", Gruschwitz toteaa. (Kaleva.plus 25.8.2003)
PENTUJA SYNTYNYT AINAKIN 60 TÄNÄ VUONNA

Tällä hetkellä maassamme elää noin 150 sutta. Kanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen "susimies" Seppo Ronkaisen mukaan hiljalleen kasvanut. Hänen mukaansa tänä vuonna meille on syntynyt ainakin 60 pentua. Pentueita on syntynyt 13 - 14, kussakin niistä on keskimäärin 4 - 5 pentua.

Radiolähetintä kantavia susia Suomessa on tällä hetkellä kymmenen, ja niiden liikkumista ja vaellusta voidaan seurata varsin tarkoin.

Maa- ja metsätalousministeriö on ollut viime vuosina maltillisilla linjoilla susien metsästyksessä. Se on myöntänyt vuosittain vain muutamia lupia vahinkoa aiheuttaneiden susien kaatamiseen. Lupien määrä on kuitenkin kasvamassa. Viime vuonna kuolemantuomio annettiin jo 14 hukalle. (Eläinmaailma 6/2003)
HALLAN POROMIEHET SUSIJAHDISSA

Susista on tullut entistä kovempi riesa poromiehille Kainuussa. Petovahingot nousivat rajusti Hyrynsalmella porokarjoissa jo viime vuonna. Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen sanoi, että tänä kesänä sudet ovat tappaneet porojen vasoja vielä enemmän. Petovahinkoja ei kuitenkaan voida vielä arvioida tarkasti. Lopullinen hävikki paljastuu syksyn teurastuksissa.

Petovahinkojen lisääntyminen on ollut rajua eteläisellä poronhoitoalueella. Kaartinen laskee, että teurasmäärät ovat pienentyneet vasahävikin vuoksi kymmenessä vuodessa kahdella kolmanneksella. Vasakadosta huolimatta edellisenä poronhoitovuotena pudotus oli suuri, sillä pääosin vasatuottoon perustuva teurasmäärä putosi lähes puoleen.

Hallan paliskunnassa teurastettavaksi riitti viime syksynä enää 530 poroa, kun vuotta aiemmin teurastettiin tuhat poroa. Kaartisen mukaan pudotuksen syy johtuu yksistään petovahingoista.

Kaartinen kertoo, että poromiesten havaintojen mukaan susi levittäytyy Kainuussa länteen.

"Ennen vahinkoalueet olivat Vuokkijärven eteläpuolella, mutta nyt useista susista on tehty havaintoja Näljängässäkin", Kaartinen sanoi.

Hallan paliskunta sai maa- ja metsätalousministeriöltä erikoisluvan kahdeksi viikoksi yhden suden kaatoon. Susijahti on kuitenkin sulalla kelillä hankalaa. Aika kului umpeen. Metsästystä varten on haettu toinen lupa, johon ministeriöltä ei ole saatu vielä vastausta.

"Yhdellä luvalla ei ole paljon merkitystä. Susimäärät ovat sellaiset, että pienillä toimilla asiaa ei saada enää kuntoon", Kaartinen sanoi.

Hänen mielestä porotalous loppuu vahvoilla susialueilla kokonaan, ellei kantaa ryhdytä verottamaan kunnolla.

Susijahti alkaa poronhoitoalueella lokakuun alussa. Metsästys on kuitenkin luvanvaraista. (Kaleva.plus 12.9.2003)
SUSI AMMUTTIIN TOHMAJÄRVELLÄ

Tohmajärvellä maanviljelijä ampui suden. Susi oli lähellä ihmisasutusta ja poliisilla ei ole huomautettavaa tapahtuman johdosta. MMM oli jo myöntänyt alueelle yhden poikkeusluvan suden kaatoon. Kyseinen ampuja on jättänyt MMM:lle anomuksen kymmenen suden kaatamisesta. (Tunturisusi 3.10.2003)
KOLMELLE SUDELLE KAATOLUPA TOHMAJÄRVELLE!

MMM on myöntänyt kolmen suden kaatoluvan Tohmajärvelle. Maanviljelijä Jarmo Hasunen Tohmajärven Jylmän kylässä saa ampua taikka ammuttaa paikallisilla metsästäjillä kolme sutta sikalansa ja pihapiirinsä tuntumista. Ylitarkastaja Sami Niemi maa - ja metsätalousministeriöstä oli myöntämässä tätä susien tappolupaa. Hänen mukaansa Hasusen alun perin kymmenen suden lupa-anomuksen taustaa selvitettiin lausunnoin Riista- ja Kalataloustutkimuslaitokselta ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiriltä. Tämä susien kaatolupa on ristiriidassa kuitenkin Lieksan rajavartioalueen kesän suurpetohavaintojen kanssa, sillä niiden mukaan susien määrän kasvusta raja-alueella ei ole minkäänlaisia viitteitä.

"Tämä ei ole se oikea ratkaisu minun mielestäni. Kun kerran on päätetty, että susi on Suomessa uhanalainen eläin ja että sen kantaa tullaan kasvattamaan, niin ne keinot pitäisi olla toisenlaiset", sanoo aluepäällikkö Heikki Pönkkä Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiristä. (MTV3 Kymmenen Uutiset 10.10.2003 - Verkko-Karjalainen 11.10.2003 - Tunturisusi)
16 SUDELLE KAATOLUPA!

MMM on myöntänyt tänä vuonna 16 sudelle kaatoluvan! Poronhoitoalueella saadaan tappaa kahdeksan sutta ja itärajan maakunnissa toiset kahdeksan. EU:n komission ympäristöosasto on uhannut nostaa kanteen Suomea vastaan EY:n tuomioistuimessa liian löyhäkätisen lupapolitiikan johdosta.

Suomessa elää RKTL:n tuoreiden laskentojen mukaan juuri nyt 137 - 157 sutta yli kymmenessä laumassa. Kokonaismäärä on lievässä nousussa. (Helsingin Sanomat 14.10.2003)
VAHTIKOIRISTA HYVIÄ KOKEMUKSIA ITALIASSA

Maailman luonnonsuojelujärjestö WWF on käynnistänyt Italiassa ohjelman maremmano-abruzzese-rotuisen koiran kasvattamiseksi ja kouluttamiseksi uudelleen paimenten käyttöön. Italiassa nopeasti kasvanut susikanta verotti vuosikausia vartioimatonta karjaa tavalla joka sai karjankasvattajat kuohuksiin. Italialainen temperamentti ja piittaamattomuus sutta koskevista suojelusäännöksistä johti lukemattomiin suden salakaatoihin. Pahimmillaan arveltiin maan susista neljänneksen tulleen vuosittain laittomasti tapetuiksi. Maremmana tunnettu rotu onkin noussut avainasemaan paitsi karjan vartijana myös Italian susien suojelussa. Koirien palattua takaisin alkuperäiseen tehtäväänsä karjan paimeneen, ovat susivahingot maassa pienentyneet samoin kuin susien salakaadotkin. Samankaltaisia kokeiluja koirien ja susien kanssa on hyvällä menestyksellä tehty muun muassa Espanjassa.

Suomessa rekisteröidään vuosittain satoja koiria, joiden alkuperäinen tarkoitus on ollut perheen karjan ja omaisuuden vartiointi. Kyseisillä roduilla verenperintö elää vielä voimakkaana ja suuri osa sopeutuisi perinteisiin työtehtäviinsä siinä missä perheen lemmikiksikin. (Verkko-Karjalainen 20.10.2003)
EUROPARLAMENTAARIKKO RIITTA MYLLER VAATII KAATOLUPIA

Joensuulainen europarlamentaarikko Riitta Myller (sd.) kehottaa Pohjois-Karjalan päättäjiä kutsumaan EU:n komission virkamiehiä vierailulle maakuntaan tutustumaan sen susitilanteeseen ja samalla keskustelemaan asiasta maakunnan asukkaiden ja petotutkijoiden kanssa. Myllerin mielestä maakunnassa käyty ankara keskustelu susikannan kasvusta ja susien aiheuttamasta vaarasta on syytä käydä suoraan EU:n luontodirektiiviä valvovien komission virkamiesten kanssa.
"Jos voidaan osoittaa, että susikanta on vahvistunut eikä sutta uhkaa sukupuutto ja että sudet uhkaavat ihmisten turvallisuutta, on komission voitava taipua antamaan poikkeusmenettelyn mukaisia kaatolupia", Myller toteaa. (Verkko-Karjalainen 23.10.2003)
SUSI TAPETTIIN HIILIHANGOLLA ILOMANTSISSA!

Mies tappoi koiran kimppuun käyneen suden kotiportaillaan Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Susi ilmaantui pihapiiriin perjantaina iltapäivällä Ilomantsin Ilajalla. Asukkaat yrittivät ensiksi hätistää suden pois huutamalla.

Kun susi tarrasi kiinni portailla olleeseen koiraan löi talon isäntä hyökkääjää rappuharjalla. Susi kaatui iskusta maahan. Sen jälkeen isäntä lopetti suden hiilikoukulla, jonka vaimo ehti tuoda avuksi miehelleen.

Asetta tilanteessa ei pystytty käyttämään, koska se oli lukkojen takana.

Poliisi toimitti suden lauantaina riistantutkimusasemalle tutkittavaksi. (Kaleva.plus 25.10.2003)
TOHMAJÄRVEN SUSIEN KAATOLUVISTA

Maanviljelijä Jarmo Hasuselle myönnetty poikkeuslupa kolmen suden kaatoon jäi käyttämättä myönnetyn ajan puitteissa. Aika päättyi lokakuun viimeisenä päivänä. Susia Tohmajärven Jylmän seudulla on liikkunut jälkihavaintojen perusteella ja Hasusen pihapiirissäkin, mutta ei siten, että kaatotilannetta olisi päästy yrittämään. Poikkeuslupa rajasi kaatomahdollisuuden pihapiiriin. Hasunen aikoo lumien tultua kutsua edustajia maa -ja metsätalousministeriöstä tutustumaan tilansa susitilanteeseen.

Riistapäällikkö Juha Kuittinen Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä muistuttaa, että piirin alueelle myönnetty kiintiö susien kaatoa varten on kolme kappaletta. Ehtoihin kuuluu se menettely, että tästä kiintiöstä vähennetään Hasusen aiemmin ampuma susi ja äskettäin Ilomantsin Ilajalla Oiva Kainulaisen hiilikoukulla tappama susi.

Tohmajärveltä on tehty kaksi uutta kaatolupa-hakemusta. Ylitarkastaja Sauli Härkönen maa - ja metsätalousministeriöstä vahvisti, että Tohmajärveltä on tullut kaksi yksityisen henkilön anomusta yhteensä 18 suden kaatoon. Kumpikaan hakijoista ei ole Hasunen. Luvat on haettu siten, että tarkoitus olisi käyttää jahtiin metsästysseurojen alueita.
- Olemme saaneet asiaan kuuluvat lausunnot Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä sekä riista - ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Päätös joka tapauksessa tehdään, mutta en osaa sanoa, onko se myönteinen vai kielteinen tai minä päivänä päätös tehdään, sanoo Härkönen. (Verkko-Karjalainen 1.11.2003)
KAINUUN JA KUHMON SUSIEN KAATOLUVISTA

Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt Kuhmoon kaksi sudenpyyntilupaa. Metsästysalue on itäosassa kaupunkia, muun muassa Niemiskylän läheisyydessä.

Sudenmetsästys alkaa marraskuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy maaliskuun lopussa. Poronhoitoalueella metsästys alkoi jo lokakuun alussa.

Kuhmoon haettiin kolmea kaatolupaa. Kainuun riistanhoitopiirin päällikkö Jukka Keränen sanoo, että yksi lupa jätettiin myöntämättä siltä varalta, jos sattuu vahinkotapauksia.

Hakemuksessa perusteltiin kaatolupia susien aiheuttamilla merkittävillä vahingoilla metsästykselle ja metsästyskoirille. Sudet ovat useita kertoja liikkuneet asutuksen tuntumassa ja aiheuttavat pelkoa. Niemiskylän läheisyydessä on jolkotellut susilauma, jossa arveltiin olevan johtajaparin ja keväällä syntyneen pentueen. Susien epäillään tappaneen jo puolenkymmentä koiraa.

Kainuun riistanhoitopiiri sai kaikkiaan seitsemän luvan kiintiön kaatolupaa maa- ja metsätalousministeriöltä alkavalle sudenpyyntikaudelle. Kolme niistä on tarkoitettu vahinkosusien poistamiseen poronhoitoalueen ulkopuolelta ja neljä poronhoitoalueelle. Vielä poronhoitoalueella ei ole saatu kaadettua yhtään sutta.

Maa- ja metsätalousministeriön arvioiden mukaan Suomen susikanta on noin 130-150 yksilöä, joista suurin osa elää Itä-Suomessa.

Suomi on joutunut EU:n valvontakomission huomion kohteeksi myönnettyjen pyyntilupien määrän vuoksi. Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin mukaan täysin rauhoitettuja ja niitä saadaan tappaa vain erityisen tiukin ehdoin. (Kainuun Sanomat verkkoliite 30.10.2003)
SUSI AMMUTTIIN NORJASSA HIRVIMETSÄLLÄ

Norjassa Ulvådalenissa, pohjoiseen Elverumista, hirvimetsällä ollut mies ampui suden. Metsästäjä sanoo kahden suden hätistelleen hänen koiraansa - toisen susista mies ampui ja toinen pääsi pakenemaan. Norjassa elää tällä hetkellä enää kymmenkunta sutta.

Samalla seudulla Elverumin pohjoisosissa jäi hieman aiemmin susi junan alle, kuollen heti vammoihinsa. (De5Stora 4.11.2003)
SUSI AMMUTTIIN IGORIN LAUMASTA KUHMOSSA

Perjantaina 14.11. ammuttiin Kuhmossa Igorin laumaan kuulunut 28-kiloinen, aikuinen naarassusi. Kuhmolainen metsästäjä ampui pyyntilupaan kuuluneen suden perjantaina Kiekinkosken koillispuolella Kuhmon itäosassa. (Suurpetotietokeskus 18.11.2003/Kuhmolainen 18.11.2003)
LUONTO-LIITTO VAATII PERUSTELUJA HÄIRIKKÖSUDELLE

Luonto-Liiton susiryhmän mielestä häirikkösusi-käsite vaatii periaatteellista pohdintaa ja perustelua. Susiryhmä toteaa tiedotteessaan, että sudet eivät synny häiriköiksi, vaan häiritsevän käyttäytymisen taustalla on aina jokin syy. Ryhmän mielestä vielä usein tavalla tai toisella ihmisen aiheuttama. Maa- ja metsätalousministeriön myöntämät susien kaatoluvat on tarkoitettu nimenomaan häirikkösusien poistamiseen. Paikallisella tasolla lupien kohdentamisesta päättävät riistanhoitopiirit, jotka ovat susiryhmän mielestä viime kädessä määrittelemässä, mikä on häirikkösusi. Luonto-Liiton susiryhmä muistuttaa, että ihmisen kannalta häiritsevästi käyttäytyvä susi käyttäytyy lajilleen ominaisesti. Esimerkiksi suden metsässä tapaama koira on sudelle luontaisesti joko reviirille tullut kilpailija tai helppo saalis. - Suden luontaista aggressiivista käyttäytymistä metsästyskoiria kohtaan tuskin voidaan poistaa ampumalla summittaisesti joku seudun susista, ikään kuin kostoksi menetyksistä, susiryhmä toteaa.

Susien kanssa opittava elämään

Lain mukaan poikkeuslupa susien kaatoon voidaan myöntää erityisen merkittävien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, ellei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Sudensuojelijat eivät väitä etteikö yksittäisellä koiralla tai muulla kotieläimellä olisi merkittävää arvoa. - Mutta eikä tällöin jokaisella noin 140:stä uhanalaisesta sudestakin ole tämä merkittävä arvonsa? Ja eikö muita ratkaisuja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi olisi kokeiltava ennen tappotuomion julistamista?, susiryhmä kysyy. Susiryhmän mielestä karja ja koirat pitäisi suojata asianmukaisesti, eikä odottaa, että sudet oppivat erottamaan ne niin sanotusta sallitusta riistasta. Luonto-Liiton susiryhmän mielestä sudet voivat kuitenkin joskus käyttäytyä normaalia häiritsevämmin saalistamalla esimerkiksi yksinomaan koiria tai karjaa. Tällöin susiryhmäkin hyväksyy näiden tiettyjen yksilöiden poistamisen ongelman ratkaisemiseksi. (Verkko-Karjalainen 19.11.2003)
30 - 40 POROMIESTÄ SUSIJAHDISSA KAINUUSSA

Kainuun poronhoitoalueella tällä viikolla alkanut susien metsästys ei vielä ole tuottanut tulosta. "Kahtena päivänä on Suomussalmen Lohisärkän maastossa lippusiimalla metsästetty susia, mutta pyyntionnea ei ole ollut", kertoi susien metsästysluvan haltija Matti Hytönen keskiviikkoiltana.

Keskiviikkona pyynnissä oli mukana 30 - 40 miestä. Metsästystä jatketaan jälleen torstaina.

Poronhoitoalueelle on Kainuuseen myönnetty neljä suden pyyntilupaa.

Kainuun poronhoitoalueella eli Hyrynsalmella, Suomussalmella ja Puolangan pohjoisosissa asustaa Hytösen arvion mukaan 15 sutta. Susien tappamia poroja on löydetty Kainuun paliskuntien alueelta satoja. (Kainuun Sanomat Verkkoliite 20.11.2003)
KAKSI SUTTA KAATUI POROMIESTEN SUSIJAHDISSA SUOMUSSALMELLA

Suomussalmen Pärsämönkankaalla ammuttiin lippusiimaan lauantaina kaksi sutta. Ensimmäinen susi kaatui puolenpäivän aikaan ja toinen iltapäivällä.

Kaatolupien haltija Matti Hytönen arvioi, että sudet olivat samoja, jotka ajoivat perjantaiaamuna poron jäihin Kiantajärven Pärsämönrannassa. Metsästäjät löysivät alueelta suden jälkiä, jotka johtivat kohti parin kilometrin päässä olevaa lauantaista ampumapaikkaa.

Pärsämönkangas sijaitsee Juntusrannantien varrella noin 30 kilometriä Suomussalmen taajamasta koilliseen. Lauantaina susia oli metsästämässä 50 miestä. Lauantaina ammutuista susista toinen oli uros ja toinen naaras.

Kainuun poronhoitoalueelle, joka käsittää Suomussalmen, Hyrynsalmen ja osan Puolankaa, on myönnetty neljä suden pyyntilupaa, joista puolet on nyt käytetty. Sudet ja muut suurpedot ovat syöneet Ylä-Kainuun paliskunnista tänä vuonna jopa satoja poroja. (Kainuun Sanomat verkkoliite 23.11.2003)
PANTASUSI NIPPE AMMUTTIIN TAIVALKOSKELLA

Radiopannoitettu susi kaadettiin Taivalkosken Jokijärvellä viime torstaina (20.11.2003). 39 kiloa painaneen urossuden ampunut Taivalkosken paliskunnan poroisäntä Tapani Luokkanen on nyreissään siitä, etteivät tutkijat vieläkään anna poromiehille tietoja susien liikkeistä.

– Meille suorastaan valehdellaan, lataa poroisäntä, joka joukkoineen jäljesti hukkaa koko viime viikon.

Kaadon jälkeen Luokkanen oli yhteydessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkijoihin, joiden mukaan pantasusia ei pitänyt olla poronhoitoalueella. Suden liikkeistä ei kuulostanut olevan tietoa, vaikka radiopannan vilkkuvien ledien perusteella se näytti olevan toiminnassa.

Suden korvaan oli Luokkasen mukaan lisäksi kiinnitetty piltta, jonka numeron perusteella oli sanottu, että otus oli jo ammuttu Joukokylässä vuonna 2000.

Haamususi oli kuitenkin kulkeutunut Jokijärven Alakylän maastoon Puhokselta. Majovasuon seudulla se oli tappanut ainakin yhden vaatimen.

Viikonlopun aikana suden tulojälkiä aiotaan seurata mahdollisten lisävahinkojen selvittämiseksi. Lehden painoon mennessä oli jälkien perusteella löydetty laaja alue, jossa susi oli hätyytellyt ja hajottanut porotokan.

Oulun lääniin myönnettyjen kahden sudenkaatoluvan haltija ja jahtipäällikkö, Paliskuntain yhdistyksen jäsen Heikki Härmä Kuusamosta on myös ihmeissään suden ilmestymisestä.

– On sovittu, että poronhoitoalueelle saapuvista pantasusista ilmoitetaan. Tällainen tapaus herättää epäilyksiä ja pahaa verta.

Härmä sai kaadetun radiopannan haltuunsa Luokkaselta. Aluksi ajatuksena oli pitää lähetin piilossa ja katsoa tuleeko kukaan sitä peräämään. Lopulta se kuitenkin päätettiin luovuttaa suoraan tutkijoille.

– Mikä tässä maksaa ja kuka koettaa pimittää tietoja, ihmettelee Härmä.

Hän on sitä mieltä, että kaikkien yhteinen etu olisi, että susien liikkeistä annettaisiin poromiehille edes kartat. Ilman niitä poromiehet saavat etsiä petojen tappamia raatoja summittaisesti pitkin metsiä. Valvontatyön vuosittaiset kustannukset nousevat korkeiksi. (Iijoki Seutu 24.11.2003)
PORONHOITOALUEEN SUSIEN SEURANNASTA

Marraskuussa vuonna 2003, RTKL:n Oulun riista- ja kalantutkimusyksikön erikoistutkija Samuli Heikkinen kertoo, että radioseurannassa olevia pantasusia ei seurata päivittäin. Pantaan sijoitettu GPS-laite kerää paikkatiedot, jotka puretaan viikoittain satelliitin kautta Skotlannissa sijaitsevalla tutkimusasemalla.

Alun perin seurannassa on ollut susia 15, mutta puolenkymmentä lähetintä on sammunut. Osa susista on Heikkisen mukaan muuttanut Venäjälle ja osa kauemmas etelään. Muutamia GPS:nsä rikkoneita eläimiä on vielä ajoittain pystytty seuraamaan VHF-radiolla, jolloin seuranta ei ole aina kattavaa.

Ilpo Kojolan kertoman mukaan poronhoitoalueella on tällä hetkellä pantasusia Suomussalmen Juntusrannassa. Näljängässä asustavan susilauman jäseniä ei ole pannoitettu. (Iijoki Seutu 24.11.2003)
SUSI KAATUI POROMIESTEN JAHDISSA SUOMUSSALMELLA

Suomussalmen Alavuokissa kaadettiin 28.11. perjantaina iltapäivästä lippusiiman avulla yksinäinen susinaaras. Jahtiin osallistui yhteensä 50 miestä. Jahti päättyi Leilin maastoon Hyrynsalmen ja Suomussalmen rajamaille.

Kainuun riistanhoitopiirin Kainuun poronhoitoalueelle myöntämistä suden pyyntiluvista on jäljellä enää yksi neljästä. Poromies Matti Hytösen mukaan sudenpyyntiin on tarkoitus hakea erikoispyyntilupia maa- ja metsätalousministeriöltä. Ylä-Kainuun poronhoitoalueella liikkuu edelleen kymmenkunta sutta. (Kainuun Sanomat verkkoliite 28.11.2003)
KUHMOSSA ASUU NOIN 10 JA VIERAILEE NOIN 20 SUTTA

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola esitteli Kuhmossa paikkakunnan petotilannetta noin kuudellekymmenelle kuhmolaiselle petoyhdysmiehelle, jotka toimittavat riistanhoitoyhdistysten kautta RKTL:lle havaintotietoja luonnossa kohtaamistaan pedoista ja niiden jäljistä.

Kojolan mukaan Kuhmossa asuu tällä hetkellä noin kymmenen sutta, ja itärajan takaa sekä naapurikunnista täällä vierailee noin 20 eläintä. Koko Venäjän Karjalan alueella susia on Kojolan mukaan noin 400 eläintä, eli noin kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Sudenpentuja kartoitettiin vuonna 2002 olleen noin 25-30 yksilöä, mutta tämän vuoden tietoja ei vielä ole ennen petoyhdysmisten raporttien laskemista. Erikoistutkija Ilpo Kojola kertoi petoyhdysmiesten koulutustilaisuudessa myös muiden petojen tämänhetkisestä tilanteesta Kuhmossa. Karhuja on Kuhmossa noin 40 eläintä, sekä ahmoja ja ilveksiä löytyy muutamia. Ilveksiä löytyy lähinnä vain kaupungin länsiosista, mutta ahmoja on myöskin rajan pinnassa. Yksi ilvespentuekin on löydetty.

Parin viime vuoden aikana kolmessa laumassa susille tehdyn ulosteanalyysin mukaan sudet syövät peuroja, mutta varsinkin syvän lumen aikana hirvi on susille huomattavasti yleisempi saalis. Hirvi on peuraa raskaampana eläimenä helpompi saalis sudelle upottavassa hangessa.

Nuoret sudet siirtyvät Kuhmosta joka suuntaan, jopa neljänsadan kilometrin päästä on löydetty Kuhmosta lähteitä yksilöitä. Pohjoiseen porohoitoalueelle lähtevät sudet eivät yleensä pääse siellä pariutumisvaihetta pidemmälle ennen ampumista, mutta muualla tilanne on valoisampi. Etelä- ja Länsi-Suomessa sudet ovat aiheuttaneet tuhoa kotieläimille. Venäjälle siirtyvien susien liikkeistä ei ole tarkkoja havaintoja, koska pannat toimivat GSM -tekniikalla, joka ei toimi kaikkialla Karjalan alueella.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on osittain siirtänyt susitutkimustaan etelämmäksi pois Kuhmosta, koska siellä elävien susien liikkeiden on huomattu suuntautuvan enemmän Länsi- ja Etelä-Suomen alueille, jotka ovat tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia suuntia. RKTL suunnittelee pannoittavansa ensi talvena 15 uutta sutta. (Kuhmolainen 16.12.2003)
SUSI AMMUTTIIN HYRYNSALMELLA

Kainuun riistanhoitopiirin Kainuun poronhoitoalueelle myöntämät suden pyyntiluvat tulivat täyteen 19.12. perjantaina, kun Hyrynsalmella kaadettiin yksinäinen susinaaras. Lupia oli yhteensä neljä. Hakokylän Kukkurin maastoon sijoittuneeseen jahtiin osallistui yhteensä 30 miestä.

Kaatolupien haltijan Matti Hytösen mukaan Kainuun poronhoitoalueella liikkuu edelleen paljon susia. Sudenpyyntiin aiotaan hakea erikoislupia maa- ja metsätalousministeriöltä. (Kainuun Sanomat verkkoliite 19.12.2003)
SUTTA MOOTTORIKELKOIN JAHDANNEILLE POROMIEHILLE METSÄSTYSKIELTO

Rovaniemen hovioikeus kovensi Kuusamon käräjäoikeuden viidelle poromiehelle laittomasta susijahdista määräämiä rangaistuksia. Käräjäoikeus tuomitsi kaikki miehet metsästysrikoksesta, koska he olivat jahdanneet 5. tammikuuta 2002 Kärpänkylän Pukarin alueella sutta moottorikelkkaa apuna käyttäen. Neljä miehistä sai 25 päiväsakkoa ja yksi 30 päiväsakkoa, koska hänen todettiin syyllistyneen myös rajavyöhykelain rikkomiseen. Käräjäoikeus ei kuitenkaan määrännyt poromiehiä metsästyskieltoon. Hovioikeus puolestaan määräsi kaikille vuoden pituisen metsästyskiellon, koska moottorikelkkojen käyttö osoitti, että miehet eivät piitanneet metsästystä koskevista säännöksistä.

Poromiesten moottorikelkoin suorittaman susijahdin tapasivat ja todensivat maastosta kaksi rajavartijaa. Heidän mukaansa moottorikelkkamiehet yrittivät kahdella moottorikelkalla ajaa suden passimiesten ammuttavaksi. (Kaleva 24.12.2003)
www.tunturisusi.com

Alku | Perustiedot | Susikuvat | Kevennyksiä | Koirasusi | Uutiset | Koiraeläimet | Vetoomukset | Kirjat | Foorumi | Viekku