SUSIUUTISIA VUODEN 2004 LOPPUPUOLISKOLTA


Tällä sivulla uutiset vuoden 2004 loppupuoliskolta. Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan lainata susiuutisiaan.

Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2006 susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2001 susiuutiset täällä.

SAIRAS SUSI AMMUTTIIN ENONKOSKELLA (21.12.2004)
NAARASSUSI AMMUTTIIN NURMEKSESSA (18.12.2004)
IDAHOSSA SUSIEN SALAKAATAJISTA SUURET VIHJEPALKKIOT (16.12.2004)
MAAILMANLAAJUINEN TUTKIMUS OSOITTAA, ETTÄ PETOELÄIMISTÄ EI OLE MERKITTÄVÄÄ HAITTAA (15.12.2004)
TIEDE-LEHDEN LUPU-SUSI ON KUOLLUT (3.12.2004)
KAINUUN RIISTANHOITOPIIRISSÄ HARJOITETAAN LAITONTA JA OMAVALTAISTA SUSIPOLITIIKKAA (19.11.2004)
PANTASUSI IGOR AMMUTTIIN KUHMOSSA (18.11.2004)
METSÄSTÄJÄT ODOTTAVAT KARJALASSA SUSIJAHTIIN PÄÄSYÄ (11.11.2004)
KAINUUN LUONNONSUOJELUPIIIRIN MUKAAN PERUSTELUT SUSILUPIEN MYÖNTÄMISELLE RIITTÄMÄTTÖMIÄ KAINUUSSA (28.10.2004)
SUSIEMME SALAKAADOT SAAVAT JATKUA RAUHASSA! (29.10.2004)
LUONTOLIITTO TUOMITSEE KAINUUN SUSIJAHDIT (29.10.2004)
KAINUUN ETELÄOSIIN VIISI SUDEN KAATOLUPAA (28.10.2004)
SUDENPYYNTILUPIEN LISÄYS EI OLE RATKAISU PETOVAHINKOJEN ESTÄMISEEN (12.10.2004)
SUSIPELKOA YLÄ-KARJALASSA (11.10.2004)
ENNÄTYSMÄÄRÄ SUSIA KAATUU KULUVANA METSÄSTYSVUOTENA! (24.8.2004)
SUURPETOIHIN KOHDISTUVIIN METSÄSTYSRIKOKSIIN SUHTAUDUTTAVA VAKAVAMMIN (14.9.2004)
SUURPETOTIETOKESKUS KUHMOON KESÄLLÄ 2005 (1.9.2004)
SUDEN SALAKAATO IDAHOSSA TULI MAKSAMAAN YLI 20 000 DOLLARIA (5.8.2004)
JANUS-SUSI KÄVÄISI ESPOOSSA (21.7.2004)
SUSIKANTA KASVUSSA RUOKOLAHDELLA (15.7.2004)


MINÄKÖ UUTISISSA!
SUSIKANTA KASVUSSA RUOKOLAHDELLA

Susikanta on kasvussa Ruokolahdella, jossa susia arvioidaan liikkuvan jo kolmisenkymmentä. Alueen petoyhdysmies Antti Marjakangas on tehnyt havaintoja parista runsaan kymmenen yksilön susilaumasta Pohja-Lankilan ja Jukajärven alueella. Ajoteillä ja talojen läheisyydessä on kierrellyt yksinäinen, ilmeisesti laumasta häädön saanut hukka.

"Se on ulvonut öisin tuossa meidän talon nurkalla, parin sadan metrin päässä pihasta. Koirat menivät ulvonnasta hyvin hiljaisiksi ja ryömivät koppeihinsa", Pohja-Lankilan kylässä asuva Marjakangas kertoo.

Hänen mukaansa yksinäinen kookas susi kiertää omaa laajaa reittiään kunnan alueella. Sen on nähty istuskelevan keskellä päivää jopa ajotiellä, mutta puikkivan liikennettä pakoon. "Jälki on leveä eli tuommoinen 11,5 senttiä, mutta arka se on, väistää nopeasti. Ilmeisesti se on erakoitunut, potkittu pois porukasta vanhuuttaan", Marjakangas arvioi.

Susilaumoissa on runsaasti pentuja, joten lisääntyminen on tapahtunut Ruokolahdella luontaisesti, muualta muuttaneista kanta ei ole karttunut. Suurempaa vahinkoa sudet eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet, pelkoa kylläkin.

"Onhan se hälyyttävää, jos susi liikkuu asuntojen läheisyydessä, pari koiraa täältä on ilmeisesti suden suuhun hävinnyt", Marjakangas päättelee. Hänen mukaansa varsinkin sairas susi on arvaamaton. Ruokolahdella on aiemmin häiriköinyt syyhypunkin sairastuttama susi.

Ruokolahden kunta on jo pitempään järjestänyt koululaisille kyytejä lasten ja petoeläinten kohtaamisen välttämiseksi. Marjakankaan mukaan erakkosuden reitti kulkee Pohja-Lankilan koulun ohi. (Kaleva.plus 15.7.2004)

JANUS KÄVÄISI ESPOOSSA

Sotkamon Rautavaaran laumasta lähtöisin oleva susi on käynyt vaelluksellaan Espoossa saakka. Ennen Espoota se raateli ja tappoi lampaita Kirkkonummella. Nyt susi on Hyvinkään seutuvilla matkalla pohjoiseen.

Kyseessä on nuori urossusi Janus, jonka liikkeitä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL seuraa. Januksella on gps-panta kaulassaan. Aikaisemmin seurannassa olleet sudet eivät ole vaeltaneet yhtä pitkälle etelään.

Ihmiset eivät ole sutta havainneet, vaikka se on käyskennellyt esimerkiksi puolentoista kilometrin päässä Espoon tuomiokirkosta. (Helsingin Sanomat/Tunturisuden susipalsta 21.7.2004)

SUDEN SALAKAATO IDAHOSSA TULI MAKSAMAAN YLI 20 000 DOLLARIA

Yhdysvaltain luoteisosassa sijaitsevassa Idahon osavaltiossa kiinni saatu suden salakaataja on tuomittu maksamaan ennätyksellisen suuri korvaus. Robin Shafer ampui hirvimetsällä ollessaan kohdalleen osuneen suden ja Liittovaltion tuomioistuimessa hänen maksettavakseen määrättiin rikoksesta 21 252 $ ja hän menetti määräajaksi metsästyslupansa. Rangaistuksen toivotaan toimivan pelotteena seudun muille salametsästäjille.

WOLF POACHER SENTENCED IN FEDERAL COURT

A Lewiston, Idaho, man pleaded guilty in Federal Court on July 29, 2004, to the killing of a gray wolf. Robin Shafer, after pleading guilty, was sentenced and ordered to serve one year of probation with nationwide revocation of hunting privileges, and to pay $21,252 in civil restitution to the Idaho Department of Fish and Game.

Shafer admitted in court that he had shot and killed the wolf during a 2003 elk hunt near Elk River, Idaho, and that he had taken the tail of the wolf to his Lewiston residence. The wolf, an adult female, was not radio-collared.

The U.S. Fish and Wildlife Service and Idaho Department of Fish and Game began investigating the case in late 2003 after the Department received a tip from a concerned citizen. State and federal investigators conducted an extensive search and found the carcass of what appeared to be a wolf under about four feet of snow near the campsite Shafer had used during the 2003 elk season. The investigators observed that the tail appeared to have been removed from the carcass.

The remains of the wolf were sent to the U. S. Fish and Wildlife Service's National Forensics Lab in Ashland, Oregon, and it was confirmed that the carcass was that of a gray wolf that had been shot. Investigators conducted numerous interviews and found what appeared to be a wolf tail in Shafer's| residence while conducting an interview there. The investigation indicated that the wolf had not been attacking or threatening Shafer when he shot it, and that he had transported the wolf carcass to his camp to show it to others. Shafer was charged in Federal Court with violating the Endangered Species Act, including the killing, possession, and transport of a gray wolf, a threatened species.

U.S. Magistrate Judge Mikel Williams sentenced Shafer in Moscow. Williams said at the sentencing, "Regardless of whether you agree with the law or not, you can not engage in vigilantism." Federal investigators requested that the Court order Shafer to pay the restitution to an Idaho Fish and Game account where it will be used to help offset costs of the state's gray wolf management program.

The U.S. Fish and Wildlife Service is currently arranging payment of a monetary reward to the concerned citizen whose call initiated the investigation. U.S. Fish and Wildlife Service's Law Enforcement Field Supervisor, Craig Tabor, noted, "We hope that this penalty will serve as a deterrent to others who would take the law into their own hands, and we are pleased to have the opportunity to provide funds that will support Idaho's increasing role in wolf management." (http://www.forwolves.org/ralph/wolfrpt.html - Maughan's Wildlife Reports 5.8.2004)

SUURPETOTIETOKESKUS KUHMOON KESÄLLÄ 2005

Suomen suurpedot karhu, susi, ilves ja ahma ovat näyttävästi esillä ensi kesänä avattavassa Kuhmon suurpetotietokeskuksessa. Nykyinen Metsähallituksen Kainuun luontokeskus saa talven aikana 500 neliömetriä lisää tilaa.

Pedot esitellään multimedian keinoin, eläviä tai edes täytettyjä eläimiä ei keskukseen hankita.

Tutkimuksellista yhteistyötä tehdään muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Kostamuksen ystävyyspuiston kanssa. (Kaleva.plus 31.8.2004)

SUURPETOIHIN KOHDISTUVIIN METSÄSTYSRIKOKSIIN SUHTAUDUTTAVA VAKAVAMMIN

Luonto-Liiton Susiryhmän mielestä suurpetojen salametsästykseen on puututtava tiukemmin. Metsästys on Suomessa yleinen ja suosittu harrastus, jolla on myös yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Salametsästystapaukset tulevat harvoin viranomaisten tietoon ja niiden selvittäminen takkuilee. Metsästysrikoksista annetut rangaistukset ovat liian lieviä.

Metsästyslain rikkomuksissa vahingonkärsijöinä ovat useimmiten eläimet, jotka eivät uhreina vaadi lainrikkojille rangaistuksia. Metsästäjien keskinäinen valvonta ei toimi, eivätkä kansalaiset ilmoita tietämiään metsästysrikoksia. Poliisin selvityksen (1) mukaan suurpetojen salakaadoista selvitetään hyvin pieni osa, vain 0 -10%. Koska vahingot eivät kohdistu ihmisiin, metsästysrikoksia ei yleensä pidetä yhteiskunnallisestikaan merkityksellisinä. Esimerkiksi suurpetojen kohdalla tahallisiakin lainrikkomuksia saatetaan pitää oikeutettuina.

Nykyisellään metsästysrikoksista annetut rangaistukset ovat niin lieviä, että niillä ei ole rikoksia ennaltaehkäisevää vaikutusta. Luonto-Liiton Susiryhmän mielestä rankaisukäytäntö ja metsästyksen valvontaan liikenevien resurssien niukkuus kuvastavat yleistä vähättelevää suhtautumista törkeisiinkin metsästysrikoksiin. Esimerkiksi Kajaanin käräjäoikeus päätti viime viikolla, ettei vuosina 1999 ­ 2002 kahden suden laittomaan tappoon ja yhden haavoittamiseen syyllistynyt mies saa teoistaan mitään seuraamuksia (2). Oikeus katsoi miehen toimineen kahdessa tapauksessa pakkotilanteessa koiriaan suojellakseen. Yhden suden tappo ei oikeuden mielestä ollut pakkotilanne, mutta oikeus totesi, ettei syytetyltä muunlaista suhtautumista tilanteeseen olisi voitu vaatia.

Kyseisessä tapauksessa tilanteiden pakottavuudesta ei ole muuta todistusta kuin miehen oma sana. Suden havaitsemiseen tai metsästyskoiran ja suden kohtaamiseen ei aina liity välitöntä vaaraa. Luonto-Liiton Susiryhmän mielestä metsästyskoirien suojelemiseksi on kehitettävä kestävämpiä ratkaisuja kuin susien ampuminen. Olisi myös saatava selkeät rajat sille, milloin saa ampua rauhoitetun eläimen suojellakseen omaisuuttaan. Pakkotilanteeksi ei tule tulkita pakottavaa halua ampua jokainen sattumalta kohdattu susi.

Lisätiedot

- Anu Salminen, Luonto-Liiton Susiryhmän projektityöntekijä, 050-5361024, anusalmi@cc.joensuu.fi - Outi Ovaskainen, Luonto-Liiton Susiryhmän puheenjohtaja, 040-5707274, outi.ovaskainen@helsinki.fi - www.luontoliitto.fi/susiryhma

Lähteet

1) Poliisin erävalvonnan asiantuntijaverkoston selvitys metsästykseen liittyvistä rikoksista sekä metsästyksen valvonnan tilasta. 30.11.2001. 2) Kajaanin käräjäoikeus, tuomio 04/824, 8.9.2004 (Luonto-Liitto tiedottaa 14.9.2004)

ENNÄTYSMÄÄRÄ SUSIA KAATUU KULUVANA METSÄSTYSVUOTENA!

Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirissä saa metsästää kuluvan metsästysvuoden aikana kahdeksan sutta. Maa- ja metsätalousministeriön torstaina myöntämä lupa koskee metsästysvuotta 1. elokuuta 2004 - 31. heinäkuuta 2005. Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri tavoitteli pyyntilupaa kymmenelle sudelle. Piirin riistapäällikkö Juha Kuittinen on kuitenkin tyytyväinen kahdeksaan metsästyslupaan. - Tämä on jo muutos parempaan. Pahimmat ongelmatapaukset saadaan nyt kuriin. Viime vuonna pyyntilupa myönnettiin vain kolmelle sudelle, Kuittinen toteaa. Riistapäällikön mukaan edellisen kerran Pohjois-Karjalassa on saatu metsästää yhtä paljon susia vuosina 1997 ja 1998. Ministeriö perustelee suurempaa pyyntilupien määrää sillä, että susikanta on vahvistunut Itä-Suomen alueella. Ministeriön arvion mukaan Suomen susikanta on kasvanut viime vuoden 150 yksilöstä nykyiseen noin 170-180 yksilöön. Poronhoitoalueen ulkopuolella pyyntilupia voidaan myöntää sudenmetsästykseen ainoastaan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Kymen riistanhoitopiireissä. Viime vuonna näissä kolmessa piirissä sallittiin yhteensä kahdeksan suden metsästys. Tänä vuonna vastaava lukema on 15. Kainuussa pyyntilupa myönnettiin viidelle ja Kymen aluella kahdelle sudelle. Tämä tarkoittaa, että nyt yli puolet pyyntiluvista (8) myönnettiin Pohjois-Karjalaan.

Kaikkia lupia ei välttämättä käytetä

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sauli Härkönen korosti STT:lle, ettei Itä-Suomessa välttämättä kaadeta kaikkia kiintiön sallimia susia. Härkösen mukaan metsästyksen kohteeksi joutuvat yksilöt, jotka esimerkiksi saalistavat tuotantoeläimiä ja koiria. Sudenpyyntikiintiö poronhoitoalueen ulkopuolella on poikkeuksellisen suuri viime vuosien määriin verrattuna. Härkösen mukaan ministeriö lähti siitä, että susikannasta voidaan metsästää myönnetyn kiintiön verran ilman, että vaadittu suotuisan suojelun tason järkkyisi. Poronhoitoalueella saa metsästää enintään yhdeksän sutta, yhden enemmän kuin viime metsästysvuonna. Sutta ei saa edelleenkään metsästää Pohjois- ja Itä-Suomen riistanhoitopiirien ulkopuolella. Susi on EU:n luontodirektiivin liitteen neljän mukainen laji eli susi on poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. (VerkkoKarjalainen 24.9.2004)

SUSIPELKOA YLÄ-KARJALASSA

Koululaisten vanhempia huolestuttavat tiedot laumoissa liikkuvista susista.

Ekaluokkalainen Sari Tolvanen kapuaa aamuhämärissä pikkubussin kyytiin. Huiskautus Tanja-äidille, ja matka kohti koulua alkaa. Bussi on jo toista kertaa aamun aikana Tolvasen pihassa. Kolme vanhempaa tyttöä on haettu kouluun jo tuntia aikaisemmin. Parin kilometrin metsätaipaleen päässä Kuohatin tiestä asuvat Tolvaset ovat saaneet joka vuosi tytöilleen kuljetuksen kotiovelta, koska susien ja karhujen uskotaan liikkuvan taloa ympäröivässä metsässä. Pari viikkoa sitten sudet raatelivat pystykorvan 300-400 metrin päässä Tolvasilta.
- Eräänä iltana kuuntelimme, kun susiemo komensi pentujaan ihan tuossa heinäladon takana. Ne eivät säikähtäneet meidän ääniämme. Pakenivat vasta sitten, kun lähdin menemään niitä kohti, kertoo Martti Tolvanen.
Tolvaset arvelevat asuvansa kahden susilauman välissä. Toinen on kuuden eläimen Viekin lauma ja toinen seitsemän yksilön Kuohatin lauma. Alueella on aina totuttu yksinäisiin susiin, muta nyt pelottavana pidetään sitä, että eläimet liikkuvat laumoissa. Tanja Tolvanen ei uskalla laskea tyttöjään enää edes 300 metrin päässä asuvan mummon luokse ilman vanhemman turvaa.
- Peto on peto. Kukaan ei tiedä sataprosenttisen varmasti, tuleeko se tenavien päälle vai ei, sanoo Martti Tolvanen
- Paitsi Helsingin herrat. Ne lupaavat, että ei tule, lisää Tanja
Tolvasen pihassa on kolme metsästyskoiraa häkeissään. Metsälle isäntä ei niitä enää vie.
- Lintua yritän ampua lentoon, mutta jänistä en ole metsästänyt enää ollenkaan.
- Sekarotuinen jäniskoiramme saattoi haukkua jänistä monta tuntia pienellä alueella. Sehän on kuin ruokakelloja soittaisi susille, sanoo Tanja.

Pentueet tiedossa

Martti Tolvanen sanoo kuulleensa kuiskeita, että metsästäjät ovat ottamassa oikeuden omiin käsiinsä.
- Tilanne on mennyt siihen pisteeseen, että niitä metsästetään joko laillisesti tai laittomasti, hän uskoo. Arvioiden mukaan Pohjois-Karjalassa jolkuttelee noin 70 sutta. Riistapäällikkö Juha Kuittinen Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä painottaa, että luku on arvio, koska tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.
- Tiedossa olevia pentueita on Nurmeksessa yksi, Valtimolla ja Lieksassa kaksi, Juuassa liikkuu pentue, joka oleilee osittain myös Rautavaaran puolella, Ilomantsi-Tuupovaara -alueelta löytyy myös pentueita, kertoo Kuittinen.
- Sudet liikkuvat pääsääntöisesti yöllä. Jos niillä on isompi saaliseläin, ne voivat olla useita vuorokausia pienellä alueella. Kun ne lähtevät liikkeelle, voi taivalta taittua kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa.
Riistanhoitopiirille on syksyn aikana tullut tietoja kaikkiaan seitsemästä suden kynsiin joutuneesta koirasta.

Susirikkain alue

- Ministeriön myöntämä kiintiö on kahdeksan sutta. Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri ratkoo, mille alueelle niitä kohdistetaan, kertoo ylitarkastaja Sauli Härkönen maa- ja metsätalousministeriöstä.
- Lähtökohta on riistanhoitopiirin alueella oleva susikanta. Ministeriössä päätetään, minkä verran susia voi metsästää niin sanotusti kestävän käytön periaatteella. Mietimme, miten poistettava yksilömäärä vaikuttaa koko valtakunnan tavoitteisiin.
-Kiintiötä nostettiin kolmesta kahdeksaan eli aika reippaasti viime vuoteen verrattuna, koska susien määrä Pohjois-Karjalassa on kasvanut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioiden mukaan koko maassa on pyöreästi 180 sutta. Pohjois-Karjalan alue on maan susirikkain noin 70 sudellaan.
- Susia tulee Venäjältä. Osa pentueista on niin sanotusti kahden passin omaavia.
- Seuraamme tilannetta koko ajan. Katsomme, miten kanta ja tilanteet kehittyvät, rauhoittelee Härkönen. Hän vakuuttaa, että ministeriössä ollaan tietoisia esimerkiksi koiriin kohdistuneista vahingoista.
- Ministeriöllä on oikeus myöntää poikkeuslupia, jos muuta ratkaisua ei ole. Se on tapauskohtaista harkintaa tilanteen mukaan, sanoo Härkönen." (VerkkoKarjalainen 9.10.2004/ Irmeli Teppo - Nurmes)

SUDENPYYNTILUPIEN LISÄYS EI OLE RATKAISU PETOVAHINKOJEN ESTÄMISEEN

Luonto-Liiton Susiryhmä toivoo, että valtio ottaa vastuuta petoasioiden kestävästä hoitamisesta ja vahinkojen ennaltaehkäisystä. Sudenpyyntilupien lisääminen ei ole kestävä ratkaisu. Ennaltaehkäisy, kuten petoaitojen rakentamien kotieläinten turvaksi, suojelee sekä lampaita että susia.

Susien paluu alueille, joissa niitä ei ole vähään aikaan asustellut, voi synnyttää ongelmatilanteita. Koska nuoret sudet vaeltavat pitkiäkin matkoja etsiessään sopivaa elinaluetta ja puolisoa, koira- ja kotieläinvahinkoja tulisi ennaltaehkäistä myös alueilla, joilla ei vielä ole vakituista susikantaa. Janus-suden kaatamiseen ei olisi tarvinnut myöntää lupaa, jos susien läsnäoloon ja vahinkoihin olisi varauduttu.

Tänä kesänä susipentueita on syntynyt noin viisi enemmän kuin viime vuonna. Suomen susikanta on kääntymässä vihdoin hienoiseen kasvuun, joten Luonto-Liiton Susiryhmän toive kestävästä ja tasaisesti levittäytyneestä susikannasta on mahdollinen.

Sudenmetsästykseen poronhoitoalueen ulkopuolella voidaan myöntää kaatolupa ainoastaan vahinkojen estämistarkoituksessa. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on myöntänyt yhteensä 15 pyyntilupaa (Liite 1) Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Kymen alueille. MMM perustelee pyyntilupien määrää susikannan ³suotuisalla kehityksellä². Päätös kuulostaa siltä, että susikantaa halutaan säädellä metsästämällä, vaikka sudenpyynnin pitäisi olla viimeinen keino, kun muut keinot vahinkojen estämiseksi eivät toimi.

Luonto-Liiton Susiryhmä jatkaa susiaidan rakentamista Etelä-Karjalan Parikkalassa paikallisen lampaankasvattajan kanssa. Perjantaina alkavissa talkoissa rakennetaan noin kilometrin mittainen suoja-aita.

Petoaitojen rakentaminen lampaiden tai muiden kotieläinten suojaksi tehdään talkootyönä. Luonto-Liiton Susiryhmän mielestä susiaitojen rakentaminen ei saisi olla ainoastaan kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden varassa, vaan valtion on otettava enemmän vastuuta petoasioiden kestävästä hoitamisesta.

Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, jonka tarkoituksena on toimia Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä pyrkii levittämään tietoa suurpetojemme elintavoista, vaikuttamaan asenteisiin sekä vähentämään turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.

Lisätietoja:

Anu Salminen, Luonto-Liiton Susiryhmän työntekijä, 050-5361024, anusalmi@cc.joensuu.fi

Outi Ovaskainen, Luonto-Liiton Susiryhmän puheenjohtaja, 040-570 7274, outi_ovaskainen@hotmail.com
www.luontoliitto.fi/susiryhma

KAINUUN ETELÄOSIIN VIISI SUDEN KAATOLUPAA

Kainuun riistanhoitopiirin myöntämät viisi susilupaa koskevat kolmea aluetta, joilla sudet ovat liikkuneet asutuksen tuntumassa. Luvat myönnettiin Heikki Väyryselle, jonka johdolla voidaan pyytää yksi susi Kajaanin Kuluntalahden ympäristössä, kaksi sutta Sotkamon ja Kuhmon rajoilla Tipasojan ja Vepsän välillä sekä kaksi sutta Kuhmon Niemiskylän ympärillä.

Riistanhoitopiiriin tuli neljä susilupahakemusta, joista kolme hylättiin. Aiemmin syksyllä on myönnetty viisi pyyntilupaa Kainuun poronhoitoalueelle. Riistanhoitopiiri on nyt myöntänyt koko susilupakiintiönsä tänä vuonna. Suden metsästysaika alkoi poronhoitoalueella lokakuun alussa ja muualla maakunnassa marraskuun alussa.

Susia on Kainuussa nyt runsaammin kuin vuosikymmeniin. Pääosin Kainuussa elää 6-7 laumaa, mutta tarkka määrä selviää vasta lumien tultua. Lisäksi Kainuussa liikkuu yksinäisiä susia sekä susipareja. Sudet ovat rajoittaneet ihmisten liikkumista ulkona ja metsästyskoirien käyttöä. (Kaleva.plus/Kirsi Haapea 27.10.2004)

LUONTOLIITTO TUOMITSEE KAINUUN SUSIJAHDIT

Luonto-Liitto syyttää Kainuun riistanhoitopiiriä metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin rikkomisesta. Liitto vaatii, että maa- ja metsätalousministeriön on peruttava poronhoitoalueen eteläpuolelle myönnetyt viisi sudenkaatolupaa. Luonto-Liiton mielestä susien ampuminen ei ole lain tarkoittamaa petovahinkojen ennaltaehkäisyä. Liiton mukaan Kainuussa ei ole juuri lainkaan lammastaloutta, jolle sudet olisivat uhka. Myöskään koiravahingot eivät kannanoton mukaan riitä perusteeksi kaatolupiin.

"Summittainen susien kaataminen hajottaa laumoja ja voi johtaa kotieläinvahinkoihin, koska yksittäinen susi ei pysty saalistamaan sille luontaista riistaa", kritisoi Luonto-Liiton Susiryhmän työntekijä Anu Salminen.

Kainuun riistanhoitopiirin päällikkö Jukka Keränen sanoo, että riistanhoitopiirin päätökset, myös susien kaatoluvat perustuvat aina lakiin. Kaatoluvat on hänen mukaansa myönnetty yleisen turvallisuuden takia ja tarkasti harkituille alueille Kajaaniin, Sotkamoon ja Kuhmoon. Luvat koskevat alueita, joissa sudet ovat liikkuneet asutuksen tuntumassa.

Kainuussa on kuusi tai seitsemän susilaumaa ja lisäksi yksittäisiä susia. Kainuun poronhoitoalueelle myönnettiin aiemmin syksyllä viisi kaatolupaa. (Kaleva.plus/Petri Hakkarainen 29.10.2004)

SUSIEMME SALAKAADOT SAAVAT JATKUA TÄYDESSÄ RAUHASSA!

Pohjois-Karjalassa kaadettu kymmeniä susia. Salakaadot ovat yleisessä tiedossa, mutta asiasta vaietaan.

- Jos koiranomistaja kohtaa metsällä suden, on päivänselvä juttu, että hän ampuu. Mikäli susi on liian kaukana, ammutaan ilmaan. Jos susi on ampumaetäisyydellä, susi lähtee, sanoo nimettömänä pysyttelevä pohjoiskarjalainen. Karjalainen on kuullut toisesta lähteestä, että pelkästään Tohmajärven ja Tuupovaaran alueella olisi tämän vuoden aikana ammuttu noin 20 sutta. Koko Pohjois-Karjalan salakaatoluvuista on esitetty huomattavasti suurempia arvioita. Lähteet haluavat pysytellä nimettöminä, koska pelkäävät nimellä esiintymisen vaikeuttavan elämäänsä. Kansanedustaja Erkki Pulliaisen (vihr.) mukaan salametsästys ei rajoitu Itä-Suomeen vaan koskee koko Suomea. Karjalaisen lähteen mukaan salametsästys ajoittuu talviaikaan. Salametsästys tapahtuu moottorikelkan ja lippusiiman avulla. Sulan maan aikana susien salakaadot ovat satunnaisia.

Poronhoitoalueella vain yksi pentue

Varmoja havaintoja susipentueista tehtiin viime vuonna 13. Pentueissa on syksyllä keskimäärin neljä pentua, joten pelkkä pentujen määrä kasvatti Suomen susikantaa viime vuonna yli 50:llä. Pennuista puolet on naaraita, jotka ovat sukukypsiä kolmen vuoden iässä. Pentueiden määrät ovat vuosi 2004 mukaan lukien ylittäneet jo viitenä peräkkäisenä vuotena kymmenen rajan, joten sudenpentuja on selvinnyt puolivuotiaaksi yli 200. Susikanta on samana aikana kasvanut 125:stä 150:een. Näin siis virallisen kanta-arvion mukaan. Vuosittain myönnetään kymmenkunta pyyntilupaa häirikkösusille. Minne sudet siis katoavat? Kaikki tuskin jolkottelevat Venäjälle.
- Venäjä olisi aika mielenkiintoinen suunta, koska kanta on siellä jo valmiiksi tiheämpi, Erkki Pulliainen toteaa lakonisesti. Susikanta painottuu vahvasti Pohjois-Karjalaan (etenkin Ylä-Karjala), Pohjois-Savoon ja Kainuun eteläosiin. Näillä alueilla on eniten myös pannoitettuja susia, jotka ovat tutkijoiden seurannassa. Kainuun susikanta rajoittuu kuin veitsellä leikaten poronhoitoalueeseen, missä on neljän vuoden aikana tavattu vain yksi pentue.
- Olosuhteethan täällä olisivat sudelle loistavat, Suomussalmen poliisipäällikkö Antti Karjalainen sanoo.

Salametsästyksen valvonta niukkaa

Antti Karjalainen johtaa työryhmää, jonka tarkoituksena on selvittää suurpetoihin ja hirvieläimiin kohdistuvan rikollisuuden laajuutta. Työryhmä saa raporttinsa valmiiksi ensi vuoden maaliskuussa. Antti Karjalaisen mukaan salametsästys on helppoa, koska valvontaa ei ole käytännössä lainkaan.
- Salametsästys on piilorikollisuutta, joten se voidaan paljastaa vain valvonnalla. Sanomalehti Karjalaisen nimetön lähde toteaa, että salametsästys on laajassa tiedossa.
- Kylillä tiedetään. Salakaatoja ei pystytä tekemään niin salaa, etteikö tieto leviä. Lippusiimametsästykseen tarvitaan paljon miehiä. Erkki Pulliainen on samoilla linjoilla. Pulliaisen mukaan salakaadoista tiedetään ja vaietaan paitsi kylillä, myös maa- ja metsätalousministeriössä.
- Tuskin minä olen ainoa eduskunnassa, joka asiasta tietää, Pulliainen kommentoi. Päätä piilotellaan siis pahasti pensaaseen. Samalla vedotaan Euroopan unioniin, jonka koetaan sitovan suomalaiselta päätöksenteolta kädet täysin.

Mikä olisi oikeaa susipolitiikkaa?

Kun susi rauhoitettiin täysin Puolassa ja Italiassa, kanta romahti salametsästyksen vuoksi. Kanta kääntyi jälleen kasvuun, kun susikantaa sai säädellä laillisen metsästyksen keinoin. Suden täysrauhoitus ei tunnu toimivan myöskään Suomessa. Ratkaisuksi on tarjottu alueellisia hoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmassa esimerkiksi Lieksan kokoisella alueella voitaisiin pannoittaa kahden lauman alfapariskunta. Nämä laumat olisivat seurannassa, reviiri olisi kaikkien tiedossa ja sudet saisivat elää rauhassa. Muuta susikantaa olisi lupa säädellä. Toiveissa on, että valtakunnan susikanta saadaan hoitosuunnitelman avulla nostettua tavoitetasolle ilman että susista aiheutuvat vahingot lisääntyvät. Erkki Pulliainen on vakuuttunut, että hoitosuunnitelma olisi oikea ratkaisu.
- Jos homma hoidetaan hoitosuunnitelman puitteissa ja kanta täyttää rakenteellisesti ja määrällisesti minimivaatimuksen. Tällöin meillä on niin hyvä perusta, että pystymme poistamaan uusia susia. Rakenteellisella minimivaatimuksella Pulliainen tarkoittaa susikantaa, jonka monimuotoisuus säilyy 90-prosenttisesti 150 vuoden ajan. Suomen olosuhteissa susikannan suuruus on tällöin 150-200 yksilöä.
- Suomen täytyy vain osoittaa, että homma on hallinnassa. Uskon, että asia on komission kanssa normaalisti neuvoteltavissa. Pulliainen kuitenkin huomauttaa, että neuvottelumahdollisuudet menetetään, mikäli villin lännen meininki jatkuu. (Verkko-Karjalainen 29.10.2004)

KAINUUN LUONNONSUOJELUPIIIRIN MUKAAN PERUSTELUT SUSILUPIEN MYÖNTÄMISELLE RIITTÄMÄTTÖMIÄ KAINUUSSA

Kainuun riistanhoitopiirin hallitus päätti myöntää Etelä-Kainuuseen kerralla kaikki Maa- ja metsätalousministeriön myöntämät viisi suden kaatolupaa. Riistanhoitopiirin päällikön julkisuuteen antamien lausuntojen mukaan luvat on myönnetty perustuen siihen, että Kainuussa on runsaammin susia kuin kymmeniin vuosiin ja että asutuksen tuntumassa liikkuneet sudet ovat rajoittaneet ihmisten liikkumista ulkona ja koirien käyttöä metsästyksessä.

Päätös on laiton, sillä se rikkoo sekä EU:n luontodirektiiviä että Suomen metsästyslakia. Se että Kainuussa on runsaammin susia kuin aikoihin, ei voi olla peruste susien tappamiselle. Metsästysasetuksen mukaan suden rauhoituksesta poronhoitoalueen ulkopuolella voidaan poiketa, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi tai yleisen turvallisuuden kannalta pakottavista syistä. Onko riistanhoitopiirin hallitus tarkastellut muita ratkaisumahdollisuuksia päättäessään luvista?

Siitä, miten sudet ovat rajoittaneet ihmisten elämää ja koirien käyttöä metsästyksessä, ei ole Kainuusta mitään tutkittua tietoa olemassa. Perusteena on käytetty faktojen sijasta mututietoa. Kainuun luonnonsuojelupiiri kaipaa julkisuuteen tietoa siitä, miten on määritelty se, että viiden suden tappaminen estää erityisen merkittäviä vahinkoja, millä tavoin ja missä määrin sudet ovat niin suuri uhka yleiselle turvallisuudelle, että sitä voidaan käyttää pakottavana syynä viiden suden tappamiselle. Ja lisäksi Kainuun riistanhoitopiirin hallituksen olisi perusteltava, miten näiden viiden suden poistaminen parantaa yleistä turvallisuutta. Tuntevatko ihmiset olonsa turvallisemmaksi, kun Kainuussa on viisi sutta vähemmän?

Susi on tämän syksyn aikana "raadellut" kahta koiraa Kainuussa, joka on riistanhoitopiirinkin mukaan vähän. Näiden tietojen perusteella ei voida katsoa, että kaikkien lupien myöntäminen heti estäisi erityisen merkittäviä vahinkoja.

Hallituksen päätös osoittaa tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä suden biologian tuntemusta kohtaan. Kokonaiset laumat ovat vahinkojen ehkäisyn kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin yksittäiset sudet, jotka eivät etenkään talviaikaan pysty yksin saalistamaan hirviä ja peuroja, jotka ovat susilaumojen luontaista ravintoa. Minimivaatimus luvanhaltijalle on, että laumoihin ei kosketa. Kuitenkin Heikki Väyryselle myönnetty lupa kohdistuu alueisiin, joilla susilaumat elävät.

Kainuun luonnonsuojelupiiri toistaa kannanottonsa, että metsästyksen tulisi kohdistua vain ja ainoastaan todellisiin häirikköyksilöihin.

Lisätietoja: Mervi Koskela, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry, 050-336 8400 (2.11.2004)

METSÄSTÄJÄT ODOTTAVAT KARJALASSA SUSIJAHTIIN PÄÄSYÄ

VARSINAISESTI SUSIJAHTI ALKAA VASTA LUMIEN TULTUA

Koiria tappaneen susilauman jahti alkaa Nurmeksessa ja Lieksassa varsinaisesti vasta lumien tultua. Siitäkin huolimatta, että susia oli jo alkuviikosta lippusiimassa Viekissä. Tai ehkä myös siinä saatujen kokemusten vuoksi.
- Alkuviikon kokemusten perusteella jahdissa tarvitaan lunta, Lieksan pyyntilupien haltija Kari Kokkonen sanoo. Hänen mukaansa lumi tehostaa metsästystä ja myös varmistaa sen, että se kohdistuu vahinkoa aiheuttaneeseen susilaumaan.

Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri myönsi jokin aika sitten Lieksaan ja Nurmekseen kumpaankin kolme sudenkaatolupaa. Luvat on tarkoitettu juuri koiria tappaneen lauman eliminoimiseen. Havaintojen mukaan tässä laumassa on johtajapariskunnan lisäksi neljä pentua.

Kokkosen mukaan lippusiimassa olleessa laumassa oli 6 - 8 sutta. Hän uskoo sen olleen juuri koirien kimppuun käyneen lauman. Susia on kuitenkin Kokkosen mukaan niin paljon, ettei asiaa pysty heti varmistamaan. Lippusiimassa ollut susilauma pääsi karkuun tiistaiaamuna.

ERITYISTÄ HUOLELLISUUTTA

- Metsästyksen kohdistaminen juuri vahinkoja aiheuttaneeseen laumaan vaatii erityistä huolellisuutta, Nurmeksen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Pulkkinen korostaa. Hänen mukaansa lauman varmistaminen on mahdotonta ennen lumien tuloa.
- Ennen lumia on mahdotonta päätellä, onko laumassa aikuisia susia vai pentuja, Pulkkinen sanoo. Vahinkoa aiheuttaneen lauman läheisyydessä on Nurmeksen puolella elellyt myös muita susia.
- Saamme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta tiedot Kuohatin lauman sijainnista, jotta emme sekoita sitä vahinkoa aiheuttaneeseen, Pulkkinen mainitsee.
- Jahti alkaa sitten, kun lumi on tullut. Sitä ennen emme tee yritystäkään, sillä ahdisteltuina sudet vain arkiintuvat, ja homma on saatava hoidettua hyvin ja perusteellisesti, Pulkkinen korostaa. Hänen mukaansa jahti edellyttää nurmekselaisten ja lieksalaisten tiivistä yhteistyötä.

KERRALLA JA KUNNOLLA

Tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sanoo, että vahinkolauman eliminoiminen tulisi hoitaa kunnolla ja yhdellä kerralla. Hänen mukaansa tämä edelyttää lumikelejä, ja turhiksi jäävät yritykset vain vaikeuttavat koko jahtia.
- Johtajapariskunta hermostuu, ja se vaikuttaa lauman käyttäytymiseen, mistä meillä on esimerkkejä mm. Kuhmosta, Ronkainen kertoo. Siellä lauma jakautui kahteen osaan reviirialueellaan. Mitä useammin lauma on ollut lippusiimassa, niin sitä herkemmin se sitten hajoaa.

Lauman jäsenten eliminoiminen on myös tapahduttava oikeassa järjestyksessä, eli ensin pennut ja viimeksi johtajapariskunta. Myös tämä siksi, ettei lauma pääsisi hajoamaan.

Ronkaisen mukaan sutta ennen näkemättömälle aikuisen erottaminen pennusta voi olla metsästystilanteessa vaikeaa. Aikuisiin nähden pentu on vielä kulmikkaan ja neliömäisen näköinen.
- Jos sudet liikkuvat laumassa, niin silloin hyvin usein pennut kulkevat viimeisinä ja johtajat edellä, Ronkainen opastaa. (Karjalainen 5.11.2004)

PANTASUSI IGOR AMMUTTIIN KUHMOSSA

Kuhmossa ammuttiin 18.11. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) radiopantaseurannassa ollut urossusi Igor. Igor oli myös laumansa johtajauros. (Luonto-Liitto 19.11.2004)

KAINUUN RIISTANHOITOPIIRISSÄ HARJOITETAAN LAITONTA JA OMAVALTAISTA SUSIPOLITIIKKAA

IGOR-SUDEN AMPUMINEN HUONOIN MAHDOLLINEN RATKAISU

Kainuun riistanhoitopiirissä harjoitetaan omavaltaista ja laitonta susipolitiikkaa. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) pitää puuttua tilanteeseen, joka on häpeäksi suomalaiselle petoasian hoidolle.

Kuhmossa ammuttiin eilen 18.11. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) radiopantaseurannassa ollut urossusi Igor. Igor oli myös laumansa johtajauros. Luonto-Liiton Susiryhmän mielestä jahdin kohdistaminen nimenomaan tähän yksilöön osoittaa, että Kainuussa rikotaan tieten tahtoen kaikkia järkevän metsästyksen periaatteita. MMM pitää ylimpänä sudesta vastaavana viranomaistahona puuttua Kainuun täysin käsistä karanneeseen sudenmetsästykseen välittömästi.

Johtajasuden ampuminen johtaa helposti lauman hajoamiseen ja sitä kautta lisääntyviin kotieläinvahinkoihin, sillä nuoret sudet eivät pysty keskenään saalistamaan luontaista riistaa. Metsästyksen tarkoituksena ei saa olla lisäongelmien tahallinen synnyttäminen, niin kuin Kuhmossa nyt tapahtuu.

Kainuun riistanhoitopiiri myönsi 26.10. erittäin kyseenalaisin perustein viisi sudenkaatolupaa poronhoitoaluuen eteläpuolelle. Riistanhoitopiiri sanoi tuolloin julkisesti, etteivät laumojen johtajasudet tule olemaan ammuttavien listalla. Nyt kuitenkin Kuhmossa ammuttiin nimenomaan johtajauros.

RKTL:n pantasuden ampuminen vaikeuttaa susitutkimusta. Luulisi olevan metsästäjienkin edun mukaista, että susikannan hoidon perustana oleva tutkimustieto lisääntyisi. Susitutkimuksen torpedoiminen aiheuttaa valtiolle myös turhia taloudellisia menetyksiä.

Lisätietoja:

Anu Salminen, Luonto-Liiton Susiryhmän työntekijä, 050-5361024, anusalmi@cc.joensuu.fi Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö, 040-5607303, sami.saynevirta@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/susiryhma

TIEDE-LEHDEN LUPU-SUSI ON KUOLLUT

Vuodesta 2001 alkaen ovat Tiede-lehden lukijat saaneet seurata Lupu-suden elämää lehden palstoilta. Seurannan on tehnyt mahdolliseksi RKTL, joka on radiopannoittanut Lupun ja välittänyt tiedot sen elämästä lehdelle. Lokakuussa vuonna 2004 neljävuotias Lupu löydettiin kuolleena Sonkajärveltä. Se oli ilmeisesti saanut surmansa saalistustilanteessa hirven potkusta. Lupu-susi oli tiettävästi ainoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuraama pantasusi, joka on kokenut luonnollisen kuoleman. Josko tällainen kuolintapa sudellekaan on luonnollinen, mutta ainut pantasuden kuolema, jota ei aiheuttanut ihminen. Seurannan aikana Lupu-naaras ehti saada kahdet pennut. Viimeisimmillä, keväällä 2004 syntyneillä on ikää vasta puolisen vuotta ja näiden puolenkymmenen pennun selviytymismahdollisuudet emonsa kuoltua ovat huonot. Omin päin tämän ikäiset pennut eivät osaa saalistaa kunnolla. Lupusta voit lukea enemmän Tiede-lehden nettijulkaisusta - jossa valitset linkeistä "Arkiston" ja siellä kirjoitat hakukenttään "Lupu". (Tunturisuden Susipalsta sekä Tiede-lehden eri numerot 3.12.2004)

MAAILMANLAAJUINEN TUTKIMUS OSOITTAA, ETTÄ PETOELÄIMISTÄ EI OLE MERKITTÄVÄÄ HAITTAA

Brittiläiset biologit Kate Graham, Andrew Beckerman ja Simon Thirgood ovat tutkineet maailmanlaajuisesti useiden eri petoeläinten - mukana susi - haittavaikutuksia. Heidän tutkimuksensa loppupäätelmä on, että petoeläinten aikaansaamat vahingot kotieläinten keskuudessa ovat pienet ja merkityksettömät, paljon pienemmät, kuin mitä luotu virheellinen kuva on. Tutkimuksensa loppupäätelmänä he toteavat myös, että petoeläimiin kuten suteen, kohdistettu vaino ei ole millään tavalla perusteltua, ottaen huomioon varsin vähäiset haitat, jotka niistä aiheutuvat. Vahingot ovat vähäiset ja taloudellisesti merkityksettömät.

Susi on heidän tutkimuksessaan ollut mukana Amerikassa. Suomeen sopeutettuna tilanne on varmasti ihan sama. Villiä riistaa saalistaessaan sudet eivät ole minkäänlainen kilpailija ihmiselle. Mitä taas tulee metsästäjien koiriin, ne ovat vähäistäkin järkeä käyttäen useimmiten suojattavissa. Muiden kotieläinten kohdalla susien aiheuttamat vahingot Suomessa ovat marginaalisia, ehkä joku lammas vuodessa.

Usein petoeläinten tappamien tiliin luetaan tapauksia, joissa todellinen syy on jokin sairaus taikka onnettomuus. Suomessa myös kadonneet koirat on helppo laittaa sudensyömäksi.

Rovdjur orsakar små skador
20041126, Stockholm (TT)

Över hela världen förföljs rovdjur, stora som små, för att de dödar tamdjur och konkurrerar med människorna om viltet. En ny studie visar dock att skadorna är relativt små och ekonomiskt försumbara.

Studien, som utförts av de brittiska biologerna Kate Graham, Andrew Beckerman och Simon Thirgood, redovisas i det senaste numret av den vetenskapliga tidskriften Biological Conservation. De tre forskarna har granskat fakta från 28 olika fallstudier, som tillsammans täcker in alla kontinenter utom Antarktis. De tar upp 19 olika rovdjursarter och deras bytesdjur, såväl tama som vilda.

Effekter analyseras
Bland arterna återfinns exempelvis lo och järv vars effekter på tamrenar och får i Norge och Sverige analyseras. Andra arter som ingår är varg och prärievarg i USA, puma i Brasilien, jaguar i Venezuela, snöleopard i Indien och Nepal och lejon, leopard och hyena i Zimbabwe och Kenya. I samtliga fall betraktades rovdjuren av lokalbefolkningen som mycket svåra skadegörare som måste hållas efter hårt. Men en genomgång av siffrorna visar att den gängse bilden av rovdjuren inte riktigt stämmer överens med verkligheten. Forskarna konstaterar att skadorna på tamdjur i samtliga fall var beskedliga. Som mest dödades 2,6 procent av tamboskapen i ett område under loppet av ett år. Förlusterna av tamrenar i Norge och Sverige hamnade i mitten på listan med 1,0 till 2,3 procent, medan förlusterna av får i Norge varierade mellan 0,02 till 0,6 procent.

Inte rimlig
Detta antyder att rovdjuren inte har några större effekter på vare sig den regionala eller nationella ekonomin, i något land. Deras uttag av vilda bytesdjur var visserligen betydligt större, fyra till nio procent, men den konflikten är annorlunda och svårare att beräkna i ekonomiska termer. Den omfattande förföljelsen av rovdjuren verkar med andra ord inte helt rimlig. I många fall får rovdjur dessutom skulden för förluster som beror på sjukdomar och olyckor.

Roland Johansson

http://www.de5stora.com/aktuellt/rovdjursnyheter/detalj.asp?Id=828 (Lisäykset Suomen osalta Tunturisusi 15.12.2004)

IDAHOSSA SUSIEN SALAKAATAJISTA SUURET VIHJEPALKKIOT

Kesällä 2004 joutui suden salakaatanut mieshenkilö maksamaan ennätykselliset yli 20 000 $ korvaukset. Susien salakaadot eivät Idahossa ole kuitenkaan loppuneet. Loka-marraskuun aikana syksyllä vuonna 2004 on eri puolilta Idahoa löydetty neljän salakaadetun suden ruumiit. The U.S. Fish and Wildlife Service maksaa jokaisesta sudesta vihjepalkkiota, joka salakaatajan kiinnisaamiseen ja rankaisemiseen johtavana on suuruudeltaan 5000 $.

Nämä neljä ilmitullutta salakaatoa ovat vain jäävuoren huippu kaikista salakaadoista. Idahossa on nykyisin noin 400 sutta ja niistä 50-115 arvioidaan saavan surmansa kuluvan vuoden aikana salakaatajien toimesta. Tämä on noin 10-25 % koko susipopulaation suuruudesta. Kääntöpuoli Idahon ja Montanan susien kohdalla on erikoinen, sillä vaikka susien salametsästys on laajaa, niin susitutkijoiden ja biologien mukaan susien menestyksekkäästi elpynyt kanta on mahdollisesti osittain metsästäjien ansiota. Metsästäjien jäljiltä maastoon jää suuret määrät hirvien ja muiden riistaeläinten metsästyksen yhteydessä syntyviä teurasjätteitä, jotka muodostavat tärkeän ravintolähteen alueen susille. Englanninkielinen lähde toteaa: "Could it be that hunters can be wolves' best friend? That would be a real story!" - jonka voisi vapaasti kääntää niin, että "Voisiko todellakin olla niin, että metsästäjät voisivat olla susien parhaita ystäviä? Mutta sepäs olisikin vasta jotakin!" (http://www.forwolves.org/ralph/hunter-killed-wolves.htm)

The U.S. Fish and Wildlife Service is seeking information about four gray wolves that were found dead between October and November in Idaho. The Service and Defenders of Wildlife are offering rewards of $5,000 per wolf for information leading to an arrest or conviction in any case.

All the wolves appeared to have been shot, and their carcasses have been sent to the Service’s National Forensics Laboratory in Ashland, Oregon, for further analysis. Investigators indicate that the wolves were found in various areas.

The first wolf was recovered in mid-October near the Gold Fork Park-n-Ski Area on the Boise National Forest near Idaho City.

Another wolf was found dead in the Partridge Creek area on the Payette National Forest near Riggins, and it is estimated that animal had been killed sometime between late October and early November.

Two other wolves were shot between late October and early November. Law enforcement agents recovered one of these animals in the Council area, near Weasel Gulch on the Payette National Forest, and the other at Mountain Meadows on the Boise National Forest near Stanley.

The killing of an animal protected under the Endangered Species Act is punishable by a fine of up to $100,000 and one year in jail.

Service law enforcement officials ask that anyone with information about any of these illegal killings or others, please contact the Office of Law Enforcement at 208-378-5333. Callers may remain anonymous. (http://www.forwolves.org/ralph/4Idaho-wolves-killed-reward12-9-04.htm)

NAARASSUSI AMMUTTIIN NURMEKSESSA

Nurmekselaisten ja lieksalaisten susijahti tuotti perjantaina ensimmäisen kaatonsa. Metsästäjien onnistui ampua lippusiimassa olleesta laumasta nuori naarassusi. Riistanhoitopiiri on myöntänyt Lieksaan ja Nurmekseen kuuden suden pyyntiluvat koiria raadelleen lauman eliminoimiseksi. Metsästäjät olivat laittaneet havaitsemiensa jälkien perusteella lauman lippusiimaan torstai-iltana Nurmeksen Höljäkkässä. Perjantainen jahti alkoi noin 50 metsästäjän kokoontumisella Maitomäen levikkeelle kantatie 75:n varteen. - Lippusiimassa makuulla ollut lauma hajosi välittömästi ajomiesten edessä, ja tämä susi kiersi ajomiehen taakse ja samalla passimiehen eteen, jahtivouti Eetu Karjalainen kertasi tapahtumia. Passimies pääsi ampumaan suden haulikolla noin 15 metrin päästä. Ammuttu, 27 kiloa painanut nuori naarassusi lähetetään tutkittavaksi Oulun yliopistoon. Karjalaisen mukaan susilauma oli ollut syömässä aikaisemmin tappamaansa hirveä. Lumien aikana lauman jäljiltä on löydetty kaksi hirvenraatoa.

Perjantaina lauman yksi jäsen kävi hakemassa kantatieltä auton alle jäänen jäniksen. Karjalainen kertoi susien metsästyksen tehostuneen hirvijahdin päätyttyä. Aikaisemminkin metsästäjillä on ollut muutama yhteispassitus, ja he ovat päässeet näkemäänkin mutta eivät ampumaan hukkia. Metsästykseen osallistunut Nurmeksen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Pulkkinen kertoi, että susi ammuttiin muutaman sadan metrin päässä paikasta, jossa hukat raatelivat hirvikoiran kuoliaaksi syksyllä. Metsästettävässä laumassa on ollut kaikkiaan kuusi eläintä. Pulkkisen mukaan sudet ovat varsin kesyjä ja saattavat oleilla hyvin lähellä ajomiehiä. Myös viikko sitten hukat pyörähtivät ajomiesten edestä heidän taakseen. Hirvijahdin aikana sudet saattoivat kulkea vain sadan metrin päässä ajoketun edellä. Karjalainen kertoi susijahdin jatkuvan lauantaiaamuna jälkien etsimisellä. Perjantaina metsästysolosuhteet olivat Pulkkisen mukaan hyvät suojasään ansiosta. Jahtikelit heikkenevät, mikäli alkaa pakastaa. (Verkko-Karjalainen 18.12.2004)

SAIRAS SUSI AMMUTTIIN ENONKOSKELLA

Etelä-Savossa liikkunut sairas susi ammuttiin Enonkoskella tiistaina. Paikallinen metsästysseura ampui kapisen suden poliisin pyynnöstä. Susi oli lähes karvaton, erittäin laiha ja huonokuntoinen. Komisario Jukka Kietäväinen Savonlinnan poliisista kertoi, että kapisesta sudesta on aiemmin tehty vain yksi mahdollinen havainto. Suden lopettaminen perustui metsästyslakiin, koska se oli avuttomassa tilassa ja sairas.
Sama susi havaittiin joulukuun alussa Heinävedellä, jossa se kierteli pihoja ja kaiveli tunkioita. Kaksikymmentäkaksi kiloa painanut naarassusi viedään tutkittavaksi Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun yksikköön. (Verkko-Karjalainen 21.12.2004)
www.tunturisusi.com

Alku | Perustiedot | Susikuvat | Kevennyksiä | Koirasusi | Uutiset | Koiraeläimet | Vetoomukset | Kirjat | Foorumi | Viekku