|
|
SUSIUUTISIA VUODEN 2005 LOPPUPUOLISKOLTA
Tällä sivulla uutiset vuoden 2005 alkupuoliskolta.
Sanomalehti Kaleva on antanut tietyin, tarkoin ehdoin ja edellytyksin, luvan lainata
tässä yhteydessä susiuutisiaan. Samoin, sanomalehti Kainuun Sanomat on antanut luvan
lainata susiuutisiaan.
Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä.
Vuoden 2006 susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä.
Vuoden 2001 susiuutiset täällä.
EU pitää kiinni suden suojelusta (5.10.2005)
Suomi sai komissiolta kanteen sudenmetsästyksestä (27.9.2005)
Sudet levinneet Oulun läänin länsi- ja eteläosiin (13.9.2005)
Sotkamossa myrkytetty susi kuoli tuskallisesti (16.8.2005)
Pantasusi myrkytettiin Kainuussa (15.8.2005)
Tyttö ja susi (6.7.2005)
Tyttö ja susi-elokuva
Tyttö ja susi-elokuvan kuvaukset alkavat loppukesästä. Elokuvan tekijöiden joukossa on
Raimo O. Niemi, joka muistetaan elokuvasta Poika ja ilves. Elisa Viiri omistaa itse
neljä siperianhuskya ja on siitä erityinen henkilö, että hän on Lapissa mukana
kouluttamassa siperianhuskyja, jotka aikanaan saavat kunnian esittää tulevan elokuvan susia.
(Radio Pooki 6.7.2005)
On odotettavissa, että tästä susielokuvasta tulee samanlainen, kansaivälinenkin
menestyselokuva, kuin Poika ja ilves-elokuvasta.
Elokuva on saanut kansainvälistä rahoitusta ja leviää sen siivittämänä Pohjoismaihin
sekä Iso-Britanniaan.
Euroopan neuvoston elokuvarahasto Eurimages myönsi tukensa Kinoproduction Oy:lle.
Elokuva on suomalais-ruotsalais-englantilainen yhteistuotanto, jonka kokonaisbudjetti
on 1,9 miljoonaa euroa. Suomen elokuvasäätiö ja Pohjoismainen elokuva- ja tv-rahasto
ovat myös tukeneet hanketta.
Kokoperheen seikkailuelokuvan ohjaa Raimo O. Niemi ja se kertoo 12-vuotiaasta Sallasta,
joka pelastaa kaksi sudenpentua salametsästäjien kynsistä ja joutuu pyytämään apua
biologiselta äidiltään johon hän ei ennen ole halunnut olla yhteydessä.
Leffan kuvataan kokonaisuudessaan Kuusamossa syyskesällä 2005 sekä talvella 2006.
Elokuva saa ensi-iltansa Suomessa jouluna 2006. (Mesta.net/leffat)
"Elokuva kertoo Sallasta, pienessä Pohjois-Suomalaisessa kylässä asuvasta
12-vuotiaasta koulutytöstä. Salla viihtyy metsässä ja tuntee sielussaan
yhteenkuuluvuutta luonnon kanssa. Hän elää ottovanhempiensa kanssa, isä on kylän
poliisi ja äiti hoitaa lomamökkien vuokrausta turisteille. Salla yrittää piikikkäällä
käytöksellä peittää ihastustaan luokkatoveriinsa Matiakseen, joka on porotilallisen
poika joka viihtyy paremmin tietokoneen ääressä kuin poroaitauksessa. Seudun tärkein
tulonlähde on poronhoito, joten sudet ovat olleet miespolvien ajan uhka asujaimiston
elinkeinolle. Sallan biologinen äiti palaa yllättäen pienelle paikkakunnalle,
Sallan tietämättä kuka hän oikeasti on. Seikkailu alkaa, kun Salla ja Matias
pelastavat kaksi orpoa sudenpentua salametsästäjien käsistä. Sudenpentujen
piilottelemisesta ja pelastamisesta salametsästäjä Venesmaan ulottuvilta rakentuu
elokuvan toiminnallinen kaari. Tyttö ja susi on myös tarina siitä, miten Salla ja
hänen biologinen äitinsä Laila löytävät toisensa vuosien jälkeen. Verisiteen
lisäksi heitä yhdistää salaperäinen yhteys luontoon. Elokuva Tyttö ja susi on
90-minuuttinen selviytymistarina. Nuoresta iästään huolimatta Salla joutuu
tarttumaan rohkeasti elämän kulkuun, tekemään ratkaisuja, jotka haastavat yhteisön,
mutta samalla pakottavat hänet itsensä selvittämään ja syventämään omat suhteensa
läheisiin ihmisiin. Tyttö ja susi on koko perheen seikkailuelokuva joka vie katsojan
jännittävien ja humorististen tapahtumien keskelle villiin luontoon."
Käsikirjoitus:
Heikki Vuento.
Ohjaus:
Raimo O Niemi.
Kuvaus:
Kari Sohlberg.
(Suomen Elokuvasäätiö)
Pantasuden kuolinsyyksi paljastui myrkyttäminen
Myrkytys varmistui Sotkamon Maanselästä kesäkuun alussa löytyneen suden
kuolinsyyksi. Susi oli pantasusi, eli sillä oli kaulassaan Riistan- ja
kalantutkimuslaitoksen seurantapanta. Eläinlääkintä- ja
elintarviketutkimuslaitos (EELA) selvitti kuolinsyyn heinäkuun aikana.
Käytetty myrkky oli EELAn tutkimusten mukaan strykniiniä. Strykniinin myynti
lopetettiin Suomessa noin kymmenen vuotta sitten. Myrkyn täytyi siten olla
vanhaa varastoa, jota oli säilytetty vastoin määräyksiä. Strykniiniä on
aiemmin käytetty rotanmyrkkynä ja yleisesti myös ketun syöttipyynnissä.
Tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riistan ja kalantutkimuslaitokselta löysi
suden itse.
Sudelle olisi syntynyt pentue
Kyseessä oli Venus-niminen naarassusi. Sudelle olisi syntynyt pentue,
mutta myös ne menehtyivät myrkkyyn emon mahassa. Naaraan vatsasta löytyi
EELAn tutkimuksissa kahdeksan sikiötä. Erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo,
että kyseessä oli yksi tuotteliaimmista seurannassa olleista laumoista.
Huono juttu susikannan levittäytymisen kannalta, että juuri nämä
poistuivat. Venus ja Uranus-uros ovat tuottaneet paljon yksilöitä, jotka
ovat jolkotelleet länteen ja etelään. Jälkeläisiä on tavattu itäisellä
Pirkanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asti. Tästä laumasta
tulleet sudet eivät meidän tietojemme lähteneet kohti poronhoitoalueita. Ei
ole myöskään tiedossa, että kyseinen lauma olisi ainakaan viime vuosina
aiheuttanut koira- tai kotieläinvahinkoja.
Myrkky on laiton pyyntiväline
Sotkamon poliisi kertoo, ettei teosta vielä epäillä ketään. Susi on
rauhoitettu eläin, joten sen tappaminen on rikos. Tämän lisäksi
myrkky on laiton pyyntiväline. Kainuussa on tapettu pantasusia ennenkin.
Vuonna 2001 pantasusi Ugrin yli ajettiin tahallisesti Kuhmossa.
Susi tapettiin lopullisesti sähköllä. Viime marraskuussa Kuhmossa kaadettiin
pantasusi Igor. (Kainuun Sanomat 13.8.2005)
Luonto-Liitto tiedottaa: Sotkamossa myrkytetty susi kuoli tuskallisesti
Luonto-Liitto on huolissaan petovihan rikollisista ilmenemismuodoista.
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) tutkimuksissa selvisi,
että kesäkuussa Sotkamon Maaselästä kuolleena löydetty susi oli myrkytetty
strykniinillä. Myrkky oli viety maastoon syöttinä tai haaskaan kätkettynä,
vaikka metsästyslaki kieltää myrkkysyöttien käytön täysin. Susi on
rauhoitettu eläin, joten sen tappaminen ilman erikseen myönnettyä kaatolupaa
on aina laitonta.
EELA:n mukaan strykniinin aiheuttama kuolema on eläimelle tuskallinen
voimakkaine lihaskouristuksineen ja hengitysvaikeuksineen, ja oireet voivat
kestää jopa pari tuntia. Strykniiniä on käytetty esimerkiksi rotanmyrkkynä,
ja sen käyttö ja myynti on ollut kiellettyä noin kymmenen vuoden ajan.
Luonto-Liitto tuomitsee jyrkästi myrkyn levittämisen maastoon. Susien laiton
tappaminen rikkoo maa- ja metsätalousministeriön ohjaamaa
suurpetopolitiikkaa ja vaikeuttaa susitutkimusta. Lisäksi myrkyn
levittäminen vaarantaa esimerkiksi marjastajien ja metsästäjien mukana
liikkuvien koirien sekä luonnonvaraisten eläinten hengen.
"Myrkyn levittänyt henkilö vaarantaa yleisen turvallisuuden, sillä metsässä
voi olla vielä myrkkyä. Esimerkiksi karhunmetsästys alkaa 20.8., ja
maastossa liikkuu metsästyskoiria", sanoo Luonto-Liiton susiryhmän
puheenjohtaja Mervi Koskela.
Kuollut susi oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) vuonna
2001 pannoittama Venus-tutkimussusi, ja sillä oli kahdeksan sikiötä
kohdussaan. RKTL:n mukaan Venuksen ja sen puolison muodostama lauma ei ole
tiettävästi aiheuttanut koira- tai kotieläinvahinkoja. Venus on jo kolmas
Kainuussa laittomasti tapettu pantasusi: vuonna 2001 tapettiin Ugri-susi
ajamalla autolla sen yli ja viimeistelemällä hengenlähtö sähköllä. Viime
marraskuussa ammuttiin laittomasti Igor-tutkimussusi.
Luonto-Liiton susiryhmä epäilee, että ilmi tulleet tapaukset ovat vain
jäävuoren huippu: pannoittamattomien susien salakaadot eivät tule julki.
Metsästyksenvalvontaa onkin ehdottomasti tehostettava.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, jonka tarkoituksena on toimia
Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä pyrkii levittämään
tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, vaikuttamaan
asenteisiin sekä vähentämään turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan
(Luonto-Liitto tiedottaa 16.8.2005)
Sudet levinneet Oulun läänin länsi- ja eteläosiin
Sudet ovat viimeisen vuoden aikana levittäytyneet pysyvästi nyt myös Oulun
riistanhoitopiirin länsi- ja eteläosiin. Alueella on nyt susia reilusti toista
kymmentä.
Riistapäällikkö Keijo Kapiaisen mukaan aiemmin alueella on tavattu enemmänkin
vaeltavia yksilöitä, nyt susia on alueella pysyvästikin.
"Ei meillä sillä alueella ole kymmeniin vuosiin ollut näin paljon susia. Tosin ei
niitä vieläkään ole paljon", riistapäällikkö Kapiainen luonnehtii tilannetta.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen ei ole tilanteesta
yllättynyt. Se on käynyt selväksi jo tutkimuksessa mukana olevien pantasusienkin
liikkumisen kautta.
Suomen susikanta painottuu edelleen erityisesti Kainuun eteläosiin, Pohjois-Karjalaan
ja yleensä itärajan seudulle, mutta näillä alueilla hyvät reviiripaikat ovat käyneet
vähiin susikannan voimistuttua.
"Itä-Suomessa on jo sen verran täyttä, että nuoret sudet hakevat uusia reviirejä muualta.
Sudet ovat lähteneet liikkeelle joka suuntaan. Vapaita alueita on löytynyt esimerkiksi
Keski- ja Länsi-Suomesta, mutta myös Aunuksen Karjalan suunnalta", Samuli Heikkinen kertoo.
"Aika monta eläintä on Oulun riistanhoitopiirin alueellekin jäänyt."
Sudet liikkuvat
paljon
Samuli Heikkisen mukaan sudet liikkuvat paljon ja hyvinkin pitkiä matkoja.
Esimerkiksi Heikkisen tutkijakollegat Norjasta kertoivat yhden seurannassa olleen
pantasuden kadonneen heiltä Oslon pohjoispuolella, ja pari vuotta myöhemmin sama
susi kohtasi matkansa pään Urho Kekkosen kansallispuistossa Lapissa.
Susihavaintojen ja niihin liittyvien yhteydenottojen lisääntyminenkin kertovat
kiistatta, että susia on uusilla alueilla nähty.
Samuli Heikkisen mukaan soittoja on tullut muun muassa Ylivieskan seudulta.
(Kaleva 9.9.2005 Helge Murtovaara)
Suomi sai komissiolta kanteen sudenmetsästyksestä
Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut Euroopan yhteisöjen
tuomioistuimessa Suomea vastaan kanteen. Kanne on saapunut
ulkoasiainministeriöön 26. syyskuuta. Komissio katsoo kanteessaan,
että Suomi rikkoo yhteisön luontodirektiiviä (92/43/ETY).
Luontodirektiivin mukaan susien metsästys on lähtökohtaisesti
kielletty. Tästä voidaan poiketa vain direktiivissä mainituin
edellytyksin. Komissio katsoo, että nämä edellytykset eivät täyty,
koska suden suojelun taso ei Suomessa ole suotuisa ja muita
vaihtoehtoisia tapoja on käytettävissä. Lisäksi komissio katsoo, että
susien pyyntilupia myönnetään ilman, että on asianmukainen yhteys
erityisen merkittävää vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.
Suomella on kuukausi aikaa antaa vastineensa kanteeseen. Tuomioistuin
voi kuitenkin pyynnöstä pidentää vastausaikaa. Suomen kannasta
asiassa tiedotetaan erikseen sen jälkeen, kun EU-ministerivaliokunta
on käsitellyt asiaa.
Lisätietoja: EU-tuomioistuinasioiden johtaja Tuula Pynnä,
ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5709
(Valtioneuvoston viestintäyksikkö -
Tiedote 295/2005
27.9.2005)
EU pitää kiinni suden suojelusta
EU-komissio vaatii, että Suomessa on oltava vähintään tuhat sutta, ennen kuin
lajin suojelua voidaan lieventää. Asiasta kertoo keskiviikon Maaseudun Tulevaisuus.
Suomessa on tällä hetkellä noin parisataa sutta. Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja
riistaosaston ylitarkastaja Sauli Härkönen pitää EU:n vaatimusta mahdottomana.
Nykyinenkin susikanta on Härkösen mukaan aiheuttanut ongelmia muun muassa
karjatilallisille ja poronhoitajille. Viime vuonna valtio korvasi suden aiheuttamia
vahinkoja 70 000 eurolla.
Vuonna 2001 julkaistussa Suomen lajien uhanalaisuusraportissa susi luokitellaan
erittäin uhanalaiseksi. EU lähtee tulkinnasta, jonka mukaan suden tappolupaa ei
saa myöntää missään oloissa.
EU myös haastoi Suomen viime viikolla EY-tuomioistuimeen liian löyhin perustein
myönnetyistä sudenpyyntiluvista. (Kaleva.plus 5.10.2005)
|
|