Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Lies Van Rompaey
VÄHÄPÄÄSTÄINEN (Suncus etruscus) - (Savi, 1822)
Vähäpäästäinen tunnettiin aiemmin nimellä etruskipäästäinen.
Sen heimo on päästäiset, alaheimo supiaiset ja suku vähäpäästäiset.
Ravinto ja elintavat
Vähäpäästäinen on hyönteissyöjä, se syö siten erilaisia hyönteisiä, toukkia ja myös lieroja.
Ravintoon kuuluvat myös pikkuruiset sammakkoeläimet, liskot ja jyrsijät. Se voi saalistaa lähes
itsensä kokoisia eläimiä. Se suosii saaliinaan pehmeän tukirangan omaavia lajeja, välttää muurahaisia,
mutta nappaa heinäsirkat. Suuremmat saaliseläimensä se tappaa, puraisemalla pään poikki ja syömällä saaliin heti.
Pienempiä ötököitä se voi kuljetella pesäänsä naposteltavaksi myöhemmin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Lies Van Rompaey
Vähäpäästäinen liikkuu enimmäkseen öisin taikka
hämärän aikaan. Se tukeutuu saalistuksessa enemmänkin tuntoaistiin kuin näköön.
Se elelee yksikseen muulloin, paitsi lisääntymisaikana.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Alberto Garcia Quesada
Supernopea kaikissa suhteissa
Vähäpäästäinen on liikkeissään erittäin nopea. Se tekee 780 liikettä minuutissa, 13 liikettä sekunnissa.
Sillä on myös nopea aineenvaihdunta ja se syö 1,5 - 2 kertaa
oman painonsa verran vuorokaudessa. Vähäpäästäisen sydän lyö 1511 kertaa minuutissa, eli 25 kertaa sekunnissa.
Kylminä aikoina ja ravinnon puutteessa vähäpäästäinen voi alentaa ruumiinsa lämpötilaa
aina 12°C saakka ja vaipua tilapäiseen horrokseen, energiankulutuksen minimoimiseksi.
Palautuessaan tästä alilämpöisestä horrostilasta vähäpäästäinen saa vilunväristyksiä
taajuudella 3 500 kertaa minuutissa. Tämä nostaa sen ruumiin lämpötilaa 0,83° minuutissa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Chermundy
Levinneisyys ja elinympäristöt
Vähäpäästäisiä elää Välimeren alueella, Lähi-Idässä, Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa - sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.
Vähäpäästäinen viihtyy Välimeren korkeudella olevilla, lämpimillä tai kuumilla leveysasteilla.
Asuinseuduillaan se viihtyy metsissä ja niityillä, erityisesti ruohikkoisissa ja pensaikkoisissa maisemissa.
Erityisen mieluisia asuinpaikkoja ovat hylätyt oliivi- ja viinitarhat ja
muut kulttuurimaisemat.
Kevein ja pienin nisäkäs
Vähäpäästäinen on maailman kevein ja pienin tunnettu nisäkäs* - sen keskimääräinen paino on 1,8 grammaa.
Painon vaihtelurajat ovat 1,3 - 2,5 grammaa.
Pituutta on 3 - 5,2 cm ilman häntää, ja hännällä on pituutta 2,5 - 3 cm.
Kantoaika 28 vrk ja poikasia syntyy 4 - 6.
Elinikää kertyy 1,5 - 2,5 vuotta.
Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä ja -kokoisia.
Hapentarve on 3,22 kuutiosenttimetriä
happea tunnissa.
*Siankuonolepakko on painoltaan samaa sarjaa vähäpäästäisen kanssa ja kilpailee tästä minikuninkaan tittelistä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Matteo Paolo Tauriello