Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Lies Van Rompaey

VÄHÄPÄÄSTÄINEN (Suncus etruscus) - (Savi, 1822)

Vähäpäästäinen tunnettiin aiemmin nimellä etruskipäästäinen. Sen heimo on päästäiset, alaheimo supiaiset ja suku vähäpäästäiset.

Ravinto ja elintavat

Vähäpäästäinen on hyönteissyöjä, se syö siten erilaisia hyönteisiä, toukkia ja myös lieroja. Ravintoon kuuluvat myös pikkuruiset sammakkoeläimet, liskot ja jyrsijät. Se voi saalistaa lähes itsensä kokoisia eläimiä. Se suosii saaliinaan pehmeän tukirangan omaavia lajeja, välttää muurahaisia, mutta nappaa heinäsirkat. Suuremmat saaliseläimensä se tappaa, puraisemalla pään poikki ja syömällä saaliin heti. Pienempiä ötököitä se voi kuljetella pesäänsä naposteltavaksi myöhemmin.

Vähäpäästäinen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Lies Van Rompaey


Vähäpäästäinen liikkuu enimmäkseen öisin taikka hämärän aikaan. Se tukeutuu saalistuksessa enemmänkin tuntoaistiin kuin näköön. Se elelee yksikseen muulloin, paitsi lisääntymisaikana.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Alberto Garcia Quesada

Supernopea kaikissa suhteissa

Vähäpäästäinen on liikkeissään erittäin nopea. Se tekee 780 liikettä minuutissa, 13 liikettä sekunnissa. Sillä on myös nopea aineenvaihdunta ja se syö 1,5 - 2 kertaa oman painonsa verran vuorokaudessa. Vähäpäästäisen sydän lyö 1511 kertaa minuutissa, eli 25 kertaa sekunnissa.

Kylminä aikoina ja ravinnon puutteessa vähäpäästäinen voi alentaa ruumiinsa lämpötilaa aina 12°C saakka ja vaipua tilapäiseen horrokseen, energiankulutuksen minimoimiseksi. Palautuessaan tästä alilämpöisestä horrostilasta vähäpäästäinen saa vilunväristyksiä taajuudella 3 500 kertaa minuutissa. Tämä nostaa sen ruumiin lämpötilaa 0,83° minuutissa.

Vähäpäästäisen levinneisyysalue

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Chermundy

Levinneisyys ja elinympäristöt

Vähäpäästäisiä elää Välimeren alueella, Lähi-Idässä, Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa - sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vähäpäästäinen viihtyy Välimeren korkeudella olevilla, lämpimillä tai kuumilla leveysasteilla.

Asuinseuduillaan se viihtyy metsissä ja niityillä, erityisesti ruohikkoisissa ja pensaikkoisissa maisemissa. Erityisen mieluisia asuinpaikkoja ovat hylätyt oliivi- ja viinitarhat ja muut kulttuurimaisemat.

Kevein ja pienin nisäkäs

Vähäpäästäinen on maailman kevein ja pienin tunnettu nisäkäs* - sen keskimääräinen paino on 1,8 grammaa. Painon vaihtelurajat ovat 1,3 - 2,5 grammaa. Pituutta on 3 - 5,2 cm ilman häntää, ja hännällä on pituutta 2,5 - 3 cm. Kantoaika 28 vrk ja poikasia syntyy 4 - 6. Elinikää kertyy 1,5 - 2,5 vuotta.

Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä ja -kokoisia.

Hapentarve on 3,22 kuutiosenttimetriä happea tunnissa.

*Siankuonolepakko on painoltaan samaa sarjaa vähäpäästäisen kanssa ja kilpailee tästä minikuninkaan tittelistä.

Vähäpäästäinen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Matteo Paolo Tauriello