Vaippasakaalin nimi englanniksi, black-backed
jackal, kuvaa hyvin sen ulkonäköä:
turkissa selkäpuolella kulkee niskasta häntään saakka hopeanhohtoinen vaippa, jossa
on mustavalkoinen karvoitus.
Kyljet ja raajat ovat punaruskeat.
Painoa vaippasakaalilla on 7 - 13 kg, hartiakorkeutta 38 - 48 cm ja koko ruumiilla
pituutta 65 - 74 cm. Hyvin liikkuvaiset korvat ovat isot, teräväkärkiset ja
pystyssä ja suhteessa lähes yhtä suuret kuin fennekillä. Häntä on
30 - 38 cm pitkä
ja tuuhea ja siinä peitinkarvat ovat tummat. Vaippasakaalin kuulo-
ja hajuaisti ovat erityisen herkät ja tehokkaat.
Uros on jonkin verran
suurempi kuin naaras, mutta ei kovinkaan paljon.
Vaippasakaalin raajat ovat hoikat, mutta samalla hyvin voimakkaat ja jäntevät.
Varpaita on kussakin käpälässä neljä ja polkuanturoita viisi. Raajan sisäpinnalla
on viides varvas eli kannus, joka ei kosketa maata. Kynsiään vaippasakaali
ei voi vetää piiloon ja ne kasvavat jatkuvasti.
Levinneisyys
Vaippasakaali elää Afrikassa ja siellä kahdella erillisellä
alueella. Toinen alue käsittää eteläisimmän osan Afrikkaa: Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana
ja Zimbabwe. Toinen asuinalue on Afrikan itärannikolla, Keniassa, Somaliassa ja
Etiopiassa.
Vaippasakaalit elävät enimmäkseen savannilla tai harvakasvuisissa
metsissä. Ne tulevat kyllä toimeen lähes aavikkomaisissakin oloissa, mutta
viihtyvät parhaiten tuottoisilla heinikkoalueilla.
Vaippasakaali elää myös
hiekkaisilla tasankomailla lähellä meren rannikkoa tai jokien varsilla, missä
se metsästelee ravinnokseen runsaasti tarjolla olevaa riistaa, kuten pieniä
ja keskikokoisia nisäkkäitä ja lintuja.
Käyttäytyminen
Vaippasakaali muistuttaa käytökseltään koiraa ja olemukseltaan kettua.
Vaippasakaalit ovat sosiaalisia eläimiä,
jotka saattavat saalistaa isona laumana.
Tosin yksinkin taikka parina liikkuvia vaippasakaaleja on. Peruslauman muodostaa
kuitenkin vain pariskunta
pentuineen. Nämä eläimet ovat liikekannalla sekä päivin että öin, joskin öiseen
aikaan liikkuminen voi olla aktiivisempaa.
Lisääntyminen
Parittelu tapahtuu pitkällä
aikavälillä toukokuun ja elokuun välillä. Koiraeläinten tapaan vaippasakaalit
jäävät paritellessaan kiinni toisiinsa keskimäärin 20 minuutiksi. Kantoaika on 60 vrk
ja pentuja syntyy 1 - 8 mutta keskimäärin 4.
Pentujen syntymäpaino on 200 - 250 grammaa.
Pentujen karva on tummempaa kuin aikuisten.
Pesäluolastaan pennut tulevat ulos 3 kuukauden iässä ja omilleen ne siirtyvät
elämään hieman alle vuoden ikäisinä.
Sukukypsyyden vaippasakaali saavuttaa 11 kuukauden iässä ja se voi elää luonnossa
noin 8 vuoden ikäiseksi, vankeudessa jopa 14 vuoden ikäiseksi.
Vaippasakaalit varovat ihmistä eivätkä ole aggressiivisia isommille eläimille,
mutta puolustavat kyllä tarvittaessa omaa reviiriään.
Esihistoriaa
Nykyisen vaippasakaalin jäljet johtavat kahden miljoonan vuoden taakse. Itäisen Afrikan
Olduvain kerrostumista on löydetty sakaalimaisen eläimen fossiileja.
Vaippasakaali onkin Canis-suvun vanhimpia tunnettuja jäseniä. Vaikuttaa siltä,
kuin se olisi säilyttänyt alkuperäisen olemuksensa poikkeuksellisen hyvin
ja edustaisi koiraeläinten alkukantaisinta tyyppiä.
Tarinat sakaaleista elävät
Vaippasakaaleita on pidetty vanhan eläinkirjan mukaisesti
"pelkureina ja kavalina", jotka yön pimeydessä väijyvät matkalaisiakin,
päästäkseen täyttämään vatsansa leiripaikalle jääneistä luista ja muista tähteistä.
Niitä on pidetty myös mestarivarkaina, jotka tulevat öisin kyliin
ja vievät suihinsa kaiken, mitä löytävät.
Siellä, missä sakaalit elävät, niistä liikkuu lukemattomia
uskomuksia ja tarinoita. Nämä tarinat ovat sävyltään samanlaisia,
kuin pohjoisempana tarinat ketusta. Sakaalit ovat viekkaita
ja älykkäitä - aina valmiita konnankoukkuihin ja kepposiin.
Elinvoimainen kanta
Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN
(The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2006 uhanalaisuusluokituksessaan vaippasakaalin
tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli
kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
Lähteet
ADW:
Canis mesomelas
Black-Backed Jackal
IUCN Red list
Eläinten maailma