Susisivut
Vaippasakaali (Canis mesomelas)

Vaippasakaalin nimi englanniksi, black-backed jackal, kuvaa hyvin sen ulkonäköä: turkissa selkäpuolella kulkee niskasta häntään saakka hopeanhohtoinen vaippa, jossa on mustavalkoinen karvoitus. Kyljet ja raajat ovat punaruskeat.

Painoa vaippasakaalilla on 7 - 13 kg, hartiakorkeutta 38 - 48 cm ja koko ruumiilla pituutta 65 - 74 cm. Hyvin liikkuvaiset korvat ovat isot, teräväkärkiset ja pystyssä ja suhteessa lähes yhtä suuret kuin fennekillä. Häntä on 30 - 38 cm pitkä ja tuuhea ja siinä peitinkarvat ovat tummat. Vaippasakaalin kuulo- ja hajuaisti ovat erityisen herkät ja tehokkaat. Uros on jonkin verran suurempi kuin naaras, mutta ei kovinkaan paljon.

Vaippasakaalin raajat ovat hoikat, mutta samalla hyvin voimakkaat ja jäntevät. Varpaita on kussakin käpälässä neljä ja polkuanturoita viisi. Raajan sisäpinnalla on viides varvas eli kannus, joka ei kosketa maata. Kynsiään vaippasakaali ei voi vetää piiloon ja ne kasvavat jatkuvasti.
Vaippasakaali Canis mesomelas
Koiraeläimet
Levinneisyys

Levinneisyys

Vaippasakaali elää Afrikassa ja siellä kahdella erillisellä alueella. Toinen alue käsittää eteläisimmän osan Afrikkaa: Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana ja Zimbabwe. Toinen asuinalue on Afrikan itärannikolla, Keniassa, Somaliassa ja Etiopiassa.

Vaippasakaalit elävät enimmäkseen savannilla tai harvakasvuisissa metsissä. Ne tulevat kyllä toimeen lähes aavikkomaisissakin oloissa, mutta viihtyvät parhaiten tuottoisilla heinikkoalueilla.

Vaippasakaali elää myös hiekkaisilla tasankomailla lähellä meren rannikkoa tai jokien varsilla, missä se metsästelee ravinnokseen runsaasti tarjolla olevaa riistaa, kuten pieniä ja keskikokoisia nisäkkäitä ja lintuja.
Käyttäytyminen

Vaippasakaali muistuttaa käytökseltään koiraa ja olemukseltaan kettua. Vaippasakaalit ovat sosiaalisia eläimiä, jotka saattavat saalistaa isona laumana. Tosin yksinkin taikka parina liikkuvia vaippasakaaleja on. Peruslauman muodostaa kuitenkin vain pariskunta pentuineen. Nämä eläimet ovat liikekannalla sekä päivin että öin, joskin öiseen aikaan liikkuminen voi olla aktiivisempaa.

Vaippasakaali Canis mesomelas
Lisääntyminen

Parittelu tapahtuu pitkällä aikavälillä toukokuun ja elokuun välillä. Koiraeläinten tapaan vaippasakaalit jäävät paritellessaan kiinni toisiinsa keskimäärin 20 minuutiksi. Kantoaika on 60 vrk ja pentuja syntyy 1 - 8 mutta keskimäärin 4. Pentujen syntymäpaino on 200 - 250 grammaa. Pentujen karva on tummempaa kuin aikuisten.

Pesäluolastaan pennut tulevat ulos 3 kuukauden iässä ja omilleen ne siirtyvät elämään hieman alle vuoden ikäisinä. Sukukypsyyden vaippasakaali saavuttaa 11 kuukauden iässä ja se voi elää luonnossa noin 8 vuoden ikäiseksi, vankeudessa jopa 14 vuoden ikäiseksi.

Vaippasakaalit varovat ihmistä eivätkä ole aggressiivisia isommille eläimille, mutta puolustavat kyllä tarvittaessa omaa reviiriään.
Koiraeläimet
Esihistoriaa

Nykyisen vaippasakaalin jäljet johtavat kahden miljoonan vuoden taakse. Itäisen Afrikan Olduvain kerrostumista on löydetty sakaalimaisen eläimen fossiileja. Vaippasakaali onkin Canis-suvun vanhimpia tunnettuja jäseniä. Vaikuttaa siltä, kuin se olisi säilyttänyt alkuperäisen olemuksensa poikkeuksellisen hyvin ja edustaisi koiraeläinten alkukantaisinta tyyppiä.

Tarinat sakaaleista elävät

Vaippasakaaleita on pidetty vanhan eläinkirjan mukaisesti "pelkureina ja kavalina", jotka yön pimeydessä väijyvät matkalaisiakin, päästäkseen täyttämään vatsansa leiripaikalle jääneistä luista ja muista tähteistä. Niitä on pidetty myös mestarivarkaina, jotka tulevat öisin kyliin ja vievät suihinsa kaiken, mitä löytävät.

Siellä, missä sakaalit elävät, niistä liikkuu lukemattomia uskomuksia ja tarinoita. Nämä tarinat ovat sävyltään samanlaisia, kuin pohjoisempana tarinat ketusta. Sakaalit ovat viekkaita ja älykkäitä - aina valmiita konnankoukkuihin ja kepposiin.
Vaippasakaali Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vaippasakaalin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Lähteet
ADW: Canis mesomelas Black-Backed Jackal
IUCN Red list
Eläinten maailma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva, vaippasakaali Copyright Jerry Oldenettel
*Ylin iso kuva, vaippasakaali Copyright colinjackson1972
*Kolmanneksi alin, pieni kuva, vaippasakaali Copyright Jo Mur
*Toiseksi alin iso kuva, vaippasakaali Copyright zrim
*Alin pieni kuva, vaippasakaali Copyright janborgstede


Koiraeläimet
Koiraeläimet
Pennut

Vaippasakaalin kuuden viikon ikäiset pennut.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright myheimu
Vaippasakaali
Vaippasakaali (Canis mesomelas) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Matt Francey
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***