Menu
Vappu
Kuva yllä freepik - www.freepik.com

Tunturisusi Katso ylin kuva kokonaisena.

Vappu VAPPU

Vappu on erityisesti työväestön ja opiskelijoiden juhla, mutta samalla koko kansan juhla ja kevään juhla. Alkuaan vappu, toukokuun 1. päivä, oli katolisen pyhimyksen Vapun eli Valpurin muistopäivä, keskiaikainen kirkollinen juhlapäivä.

Vapun historia ulottuu 700-luvulle. Vuonna 710 syntynyt Wessexiläinen Walburgis (Walburg, Walborga, Walburga) matkasi veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa Württembergiin auttamaan Boniface-nimistä lähetyssaarnaajaa saksalaisten käännytyksessä. Walburgis ryhtyi nunnaksi ja asettui veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin. Walburgis valittiin ensimmäisenä naisena johtajaksi, abbedissaksi, luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Tuohon aikaan tämä virkanimitys oli kohahduttava, sillä sekaluostarissa piti olla tavan mukaan miesjohtaja.

Walburgis huolehti erityisesti tyttöjen opetuksesta, perusti hyvän sairaalan ja teki luostaristaan kulttuurityön keskuksen. Walburgis kuoli 25.2.779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5.779. Vappua eli Valborgin päivää kutsutaan myös valpurinpäiväksi tai valpuriksi. Katolisessa kalenterissa Walburgisin päivä on 25.2., mutta ruotsalaisessa ja suomalaisessa kalenterissa Valborgin päivä on 1.5. Katolilaisen tavan mukaan vapun päivänä noudatettiin pyhäpäivän työkieltoja. Suomalaisessa suussa Walburgisista tuli Valpuri.

Vappu on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1978. Se on suomalaisen työn päivä. Vapussa yhdistyvät kansainvälinen työväenaate, keskieurooppalainen kevätjuhla, skandinaavinen ylioppilaiden kevätiloittelu, moderni katukarnevaali ja perisuomalainen humalahakuinen juomatapa.

Suomeen vapun päivän juhliminen siirtyi ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi Ruotsista 1800-luvulla. Ruotsissa olivat Upsalan ylioppilaat alkaneet viettää 1840-luvulla juhlapäivänään toukokuun ensimmäistä. Tämä esimerkki vaikutti siihen, että myös Suomessa opiskelijat ottivat juhlapäiväkseen vapun.

Suomessa vappua on vietetty ylioppilaiden juhlapäivänä Turun akatemian aikaan 1810-20-luvulla. 1848 alkaen ylioppilaiden juhla ajoittui Kukanpäivään eli Floran päivään (13.5.). 1920-luvun vaiheilla suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan uudelleen toukokuun ensimmäiselle päivälle. Opiskelijoiden juhlaksi juuri vappu tuli siksikin, että ylioppilailla oli ennen vanhaan kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin tiettynä päivänä ja silloin vietettiin kevätjuhlaa. Alkujaan Floran päivään sijoittunut lakinvaihto siirtyi vappuun.

Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu muinaiseen valpurinpäivään, muissa maissa joissa vappua juhlitaan perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin. Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. 1.5. oli perinteisesti päivämäärä, jolloin työsopimukset uudistettiin Yhdysvalloissa. Yleislakon jälkeen vaatimuksiin suostuttiin. Työväestön juhlapäiväksi vappu valittiin Pariisin kongressissa 1889. Säännöllisen vapunpäivänvieton työväenjärjestöt aloittivat Suomessa 1902.

Jo 1900-luvulla oli tapana lähteä ravintolaan syömään vappulounasta ja kuuntelemaan kuorokonsertteja. 1920-luvulta lähtien vappuun ovat liittyneet myös erilaiset koristeet kuten ilmapallot, serpentiinit ja vappuviuhkat. Vappu on myös yleinen vapaapäivä.

Vappuun kuuluvat sekä vapun aatto että vapun päivä. Opiskelijoiden vapun juhla siirtyi alkamaan vappupäivän sijaan vappuaattona jo 1920-luvulla. Runsaalla alkoholin naukkailulla vappujuhlinnassa on pitkät perinteet. Jo 1800-luvulla opiskelijat nautiskelivat punssia ja boolia.

Vapun ajankohta ei kevätjuhlalle täällä pohjolassa ole paras mahdollinen, sillä säät voivat vaihdella odotetuista helteistä raekuuroihin. Opiskelijat ovat keksineet suojaksi huonoille säille haalarit. 1970-luvulla korkeakoululaiset hyppäsivät oppiaineensa värejä ja tunnuksia kantaviin haalareihin.

Vappu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © John Cullen


Kansanperinnettä ja noituutta

Vappupäivä on kuulunut Suomessa vanhoihin maatalouden merkkipäiviin. Karjan menestymistä edistettiin erilaisilla vappuna suoritetuilla taioilla. Pohjanmaalla karjaonnen varmistivat lapset, jotka "kellottelivat" eli juoksivat lehmänkellot kaulassa pitkin ja poikin peltoja. Rannikollakin on varmistettu karjaonnea, polttamalla juhlatulia, joiden uskottiin karkottavan susia. Noin muutoin, varhemmin ei vappua perinteisesti juhlittu maaseudulla, vaan se oli kaupunkilaisten juhla.

Vappuna kuului heti herättyään huudahtaa: "Ka selkääni!" Tämän jälkeen selkä kesti hyvin kesän töissä, kuten elopelloilla.

Myös Valpurin yönä luudilla lentelevät noidat ovat olleet liikkeellä Saksassa pääsiäisen ja halloweenin tapaan, ja kokoontuneet milloin Kyöpelin, milloin Hornan vuorelle punomaan pahoja juoniaan. Saksassa näitä luutanoitia vastaan suojauduttiin monin keinoin, melskaamalla ja ilmaan ampumalla. Meillä tämä noitavaino on kuitenkin keskittynyt vain pääsiäiseen ja nykyisin myös halloweeniin.

Pallottelua

Kuva freepik - www.freepik.com.

"Työn-orjat! Sorron yöstä nouskaa!
maan äärin kuuluu kutsumus.
Nyt ryskyin murtuu pakkovalta,
tää on viime ponnistus.
Pohja vanhan järjestyksen horjuu.
Orjajoukko taistohon!
Alas lyökää koko vanha mailma,
ja valta teidän silloin on!
:,: Tää on viimeinen taisto!
Rintamaamme yhtykää,
niin huomispäivänä kansat
on veljet keskenään! :,:"


Teekkareiden juhlaa

Vappu tunnetaan erityisesti teekkareiden juhlana. Teekkareiden eli teknillisten korkeakoulujen opiskelijoiden vappujuhlat ovat ihan oma lukunsa. Niihin kuuluu itse tehtyjen pilalehtien myymistä, teekkarijäyniä julkisilla paikoilla ja suuria joukkojuhlia.
Havis Amanda

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Kimmo Kulovesi


Havis Amandan lakitus

Havis Amanda paljastettiin suuren julkisen kohun saattelemana Helsingin Kauppatorilla syyskuussa 1908. Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin suunnittelema suihkulähdekokonaisuus on Helsingin kaupungin tilaustyö. 1900-luvun alussa kaupungissa oli suhteellisen vähän julkisia veistoksia. Leo Mechelinin johtama Suomen taideyhdistys ehdotti tuolloin, että eurooppalaista ilmapiiriä luomaan kaupunkiin tilattaisiin Pariisista moderni suihkulähde.

Mantan lakitus on vappuperinteenä lähes yhtä vanha kuin veistos itse. Jo kesällä 1909 huhuttiin, että Havis Amanda oli saanut lakin päähänsä erään aamuyön tunteina. Vuoden 1921 lakituksen jälkeen Ville Vallgren kirjoitti: Katso, tyttäreni, Havis Amandasta on tullut opiskelija. Vapun ns. virallinen osuus alkaa Havis Amanda -patsaan eli Mantan lakituksella Kauppatorilla klo 18:00 vappuaattona 30.4. Mantaa on lakitettu "epävirallisemmissa" merkeissä jo vuodesta 1932 lähtien, ja nykyiseen muotoonsa se vakiintui vuonna 1951, joskin vielä 70-luvulla patsas sai päähineensä vasta puolen yön aikaan.

Muiden patsaiden lakitus

Havis Amanda ei ole ainut vappuna lakitettava patsas. Turkulaiset ylioppilaat lakittivat oman Liljansa jo 1920-luvulla. Rovaniemellä lakin saa Jätkäpatsas, Oulussa Franzén, Joensuussa Torsopatsas, Kajaanissa Elias Lönnrot, Jyväskylässä Minna Canth, Lahdessa Hirvi-patsas, Tampereella Suomen Neito-patsas ja Kuopiossa Veljmies - sekä monet muut patsaat eri puolilla maatamme.

Työväen juhlaa ja vappuparaateja

Sosiaalidemokraatit halusivat 1800-luvun lopulla oman, kaikille maille yhteisen keväisen juhlapäivänsä, ja niin syntyi vappu. Tällöin oli aluksi tarkoitus järjestää mielenosoituksia kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Sosialistinen internationaali päätti vuonna 1899, että työväen yhteinen päivä olisi 1. toukokuuta. Ajankohta on peräisin Yhdysvaltojen työläisten mielenosoituspäivästä.

Helsingissä marssittiin ensimmäisen kerran vuonna 1898, tosin vielä silloin raittiusaatteen vuoksi. Pikku hiljaa alettiin marssia työväenaatteen puolesta. Poliittisten paraatimarssien taustalla ovat yhtenä osatekijänä yllätyksellisesti itse asiassa kävelyretket, joita työväestö järjesti 1800-luvulla. Silloin lähdetttiin kesän alkupäivinä pois kaupunkien pölyisistä kortteleista, eväskorien kanssa retkelle vehreään ja virkistävään luontoon.

"Kaikissa työläiskaupunginosissa työväen vappu oli merkittävä juhla. Silloin työläiset kokoontuivat osoittamaan mieltä parempien työ- ja elinolosuhteiden puolesta. Ihmiset pukeutuivat parhaimpiinsa eikä juopuneita hyväksytty mukaan. Tärkeällä asialla piti olla selvin päin ja käyttäytyä asiallisesti. Vappuna osoitettiin julkisesti yhteenkuuluvaisuutta muiden maiden työläisten kanssa. Eräs vappumarssien vakituisista tunnuksista on aina ollut: "Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!" (Pispalan vappujuhlat: Vappu ennen)

Ullanlinnanmäen vappu

Helsingin Ullanlinnanmäki on yksi vapunviettomme näkyvimpiä ja keskeisiä näyttämöitä ja tv-uutisista seuraamme vuosittain sekä Mantan lakitusta että Ullanlinnanmäen vappua. Ullanlinnanmäelle kokoonnutaan piknikin viettoon jo aamuvarhain, mukana ovat omat ruoat ja juomat. Monet panostavat huolella tähän juhlintaan ja mukana on mitä parhaimpia puistoretkitarpeita.

Vappuna kymmenet tuhannet juhlijat suuntaavat Kaivopuistoon seurustelemaan ja nauttimaan ruokaa ja juomaa keväisen piknikin hengessä. Suomenkieliset ylioppilaat juhlivat perinteisesti vappuaamua Kaivopuiston Ullanlinnanmäellä, kun taas suomenruotsalaiset suuntaavat Kaisaniemeen. Aamupäivällä järjestettävässä tilaisuudessa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja Retuperän WBK, ja ylioppilaskuntien edustajat pitävät puheita.

Pallottelua

Kuva freepik - www.freepik.com.

Vappuruokia ja -juomia

Perinteinen vapun ajan juoma on sima. Sima mainitaan jo Kalevalan tarinoissa, mutta nykyisen kaltaista simaa on valmistettu 1700-luvulta. Siman valmistuksen oppivat meillä säätyläispiirit 1700-luvun lopulla ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjasta, samoin kuin munkkienkin valmistamisen. Simaa alettiin tuolloin tarjoilla esimerkiksi pappiloiden vappukalaaseissa. Ne olivat suuria, koko seurakunnalle tarkoitettuja juhlia. 1800-luvulla simanvalmistus yleistyi nopeasti ja herrasväki joi sitä pitkin kevättä ja kesääkin. Nykyisin sima on olennainen osa vappujuhlaamme.

Siman kanssa tarjotaan usein perinteisiä vapun ajan leivonnaisia, munkkeja ja tippaleipiä. Tippaleivät lienevät alkujaan saksalaisia leivonnaisia. Niitä on tarjoiltu jo 1700-luvulla suomalaisissa säätyläiskodeissa ja 1830-luvulla Helsingin Kaisaniemen ravintolassa, jossa ravintolan pitäjä Kajsa Wahllund niitä möi asiakkailleen.
Vappu
Vappu
Vappu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, kolme kuvaa yllä Helsingin vapusta 2010, Copyright © Chiva Congelado


Vappu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Blue moon in her eyes


Kun vappuna uittaa hevosen, niin paarmat eivät pure sitä kesällä.

Jos hanhi nähdään ennen vappua, ei talvi kestä enää kauan. (Perä-Lapissa)

Vappuna vasa hangella. (Porojen vasontakauden alku)

Vappu tulee vasta kainalossa.

Älä itke ruma lapsi, ostetaan vappuna sulle naamari.

Ei tippaleipä tapa, sanoi kondiittori keliaakikolle.

Ei vappu ole köyhän ystävä. (Ruuat keväällä jo loppu)

Se käy vapunpäivävaleesta. (Vappu on ollut valehtelijan hyvä päivä)

Mitä on Maariana katolla, on vappuna vaolla.

Mitä Moarijan malol (tuohi- tai olkikaton malolta eli riu'ulta), sitä Vappuna vaol.

Mitä Maariana malalla (katolla), sitä Vappuna vaolla.

Vappu vakan pellolle kantaa, viikon päästä viimmeistäänki. (Viljankylvön aikoja)

Tipurtius tietä neuvoo, Vappu vaot valjastaa, kesän keikkuvan etehen.

Mikä vappuna katolla se pian sairaalas!

Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.

Laskiainen lapset tappaa, pääsiäinen päähän nappaa, helluntai hengen ottaa, juhannus juhlan tuopi. (Sananparsi katovuosien ajoilta)


Vappukoristeet

Vapun välttämättömiä tarpeita ja koristeita ovat:
- ilmapallot ja ilmapallopumput
- vappuhuiskut eli vappuhuiskat
- serpentiinit
- jättilasit, vapputorvet, kannatustorvet, räikät, käärmepillit, vettä ruiskivat kukat, jättikammat, jättitutit, tuuliviirit, taikurin ilmapallopussit, konfettipommit, konfettitykit ja kaikki muu, mitä sattuu olemaan tarjolla!

Lähteet
Suuri perinne kirja. Toim. Satu Aalto. Karisto Oy 2008.
Helsinki.fi
Aalto-Yliopiston Ylioppilaskunta AYY
SKS: Vappu
Ruokatieto.fi: Vappu
evl.fi
http://www.katajala.net - Vapun historia


Pallottelua

Kuva freepik - www.freepik.com.
*** tunturisusi.com linkit ***