Varis Corvus corone

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Jyrki Salmi

VARIS (Corvus corone)

Kukapa ei olisi joskus kuullut variksen raakkuvan "kraak kraak kraak!". Varis on yksi niistä linnuista, jotka turhaan ovat saaneet kantaa eräänlaista harmillisen haittalinnun leimaa. Yhtään ei suhtautumista varikseen ole parantanut se, miten varis raakkuu, päinvastoin. Eiväthän sen raakkuvat ja rääkyvät äänet mitään suloisia sointuja ole, mutta siltikin varis on viisas, älykäs, sosiaalinen ja kaunis lintu, kuten kaikki muutkin varislinnut.

Varis on hyvin tunnettu lintu, joka pesii yleisenä kulttuuriympäristöjen ja rantojen metsiköissä koko maassa.

Variksella on pituutta noin 47 cm, ja se painaa noin puoli kiloa. Sen pää, kurkku ja rinnan yläosa, siivet sekä pyrstö ovat kiiltävän mustat, ruumis harmaa. Se lentää suoraviivaisesti melko hitain, tasaisin siiveniskuin - eikä yleensä kaartele liikkumattomin siivin, kuten tekee korppi.

Varikset varpuslinnuissa

Varikset kuuluvat varpuslintujen lahkoon Passeriformes - siinä lahkossa varisten heimoon Corvidae - ja ovat lahkonsa kookkaimpia edustajia. Useimmilla lajeilla on tumma höyhennys, muutamat ovat kirjavia. Sukupuolet ovat keskenään samanlaiset. Tummat lajit ovat usein hyvin seurallisia ja ne ovat kaikkiruokaisia. Yleisesti varikset ovat kovaäänisiä - äänet ovat käheitä, vaakkuvia tai kilahtavia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla yllä Copyright © Irmeli Aro
*Kuva oikealla alla Copyright © Roine Johansson

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Kristof Borkowski

Ravinto

Varis on kaikkiruokainen. Poikaset saavat kuitenkin aluksi vain hyönteisravintoa. Varis syö mm. jyviä, marjoja, jätteitä, pikkujyrsijöitä, munia ja linnunpoikasia. Varis on erityisesti talvisin tuttu näky tunkioilla ja kaatopaikoilla. Lintulaudoillakin niitä tapaa usein.

Varikset osallistuvat myös puhtaanapitoon ja väijyvät teiltä autojen alle jääneitä, kuolleita eläimiä ruuakseen.

Osa kielteisistä virityksistä ihmisten varissuhteissa johtuu siitä, että varis on pesärosvo. Häikäilemättä se ryövää muiden lajien pesistä munat ja poikaset suihinsa.

Varis

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla yllä Copyright © Roine Johansson
*Kuva vasemmalla alla Copyright © Third1

Nuori varis - Pikku Huopalahti, Helsinki - 7.7.2010.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tomi Tapio

Levinneisyys

Varis elää Pohjois-Euraasiassa, Keski- ja Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Afrikassakin variksia elää Egyptissä, Niilin varrella. Suomessa varis on yleinen koko maassa. Kannan painopiste on Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Laajoilla erämaa-alueilla sekä Lapissa varis on harvinaisempi. Varis on kulttuurilaji ja viihtyy siellä, missä ihminenkin. Suomessa pesii 200 000 300 000 varisparia.

Kaupunkivaris

Varikset ovat myös kaupunkien kanta-asukkaita.

Pesintä

Varis rakentaa oksista, maasta, sammaleesta ja juurikuidusta sekä karvoista ja villasta tehdyn pesänsä puun latvaan tai rungon kupeeseen. Tavallisimpia pesäpuita ovat kuusi ja mänty - mutta pesäpuuna voi olla myös lehtipuu. Saaristossa pesä sijaitsee usein matalissa puissa tai pensaikoissa, jopa kalliosyvänteissä. Pääasiasssa naaras vastaa pesän rakentamisesta.

Varis rakentaa lähes poikkeuksetta uuden pesän joka vuosi. Sen vanhoja pesiä käyttävät hyväkseen muut lajit.

Varikset elävät tavallisesti elinikäisessä parisuhteessa.

Munia on 5 - 6. Niiden väritys on harmaanvihreä ja ne ovat tiheään harmaiden tai ruskeiden pilkkujen peittämät. Munintakausi kestää huhtikuun alusta aina toukokuun alkuun. Poikaset kuoriutuvat 18 - 20 vrk:n kuluttua haudonnan aloittamisesta. Vain naaras hautoo. Haudonnan aikana koiras vahtii pesän läheisyydessä.

Yllättävää on, että varisten poikasilla on usein poikkeuksellisen paljon vaaleita sulkia. Valkeat sulat ovat heikkoja, ja valkeasiipiset varikset ovatkin huonoja lentämään.

Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia ruualla, jota ne oksentavat. Poikaset ovat lentokykyisiä noin 30 vrk:n iässä, jolloin ne jättävät pesän. Vain yksi pesye vuodessa.

Muutto

Varis on osittaismuuttaja. Suomen variksista osa muuttaa muualle, osa talvehtii täällä ihmisasutuksen turvin. Keväällä ensimmäiset muuttavat varikset saapuvat yleensä maaliskuun alkupuolella - muutto jatkuu vilkkaana huhtikuun ajan ja heikkona vielä toukokuun alkupuolellekin. Syksyllä muutto alkaa syyskuun lopulla, huipentuu lokakuussa ja jatkuu vähäisenä marraskuun lopulle ja joulukuun alkuun saakka. Liikehdintää on havaittu vielä joulu-tammikuussakin.

Muuttokanta talvehtii lähinnä Pohjanmeren maissa. Maamme itä- ja eteläosan linnut muuttavat Baltian, muut etupäässä Ruotsin kautta. Varikset muuttavat joko yksittäin tai hyvin vaihtelevan kokoisissa ja melko hajanaisissa parvissa, usein pikemminkin laajoissa rintamissa.

Missä variksia, siellä variksenpelättimiä!

Nokivaris

Nokivaris on variksen alalaji. Se on kokonaan musta, heikosti metallinkiiltoinen. Nokivarista on tavattu Suomessa satunnaisesti. Se on melko vaikeasti erotettavissa nuoresta mustavariksesta.

Lähteet
Lähteet
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
YLE: Varis ja harakka
*ClipArt Copyright ClipartHeaven.com