Ferdinand von Wright: "Taistelevat metsot", 1886, kuva yllä.
Ferdinand von Wright: "Omakuva paletti kädessä", 1849 - 1852.
Kotitienoon vaihtelevat savolaismaisemat, joissa Ferdinand lapsesta asti tottui veljiensä kanssa samoilemaan, sytyttivät hänessäkin hehkuvan rakkauden luontoon ja varsinkin lintuihin.
Suomen kansa on veljeksistä rakastanut ja arvostanut erityisesti Ferdinandia, siihen on ehkä syynä juuri Taistelevat metsot, jonka Ferdinand von Wright maalasi yli kuudenkymmenen vuoden ikäisenä. Suurikokoinen työ valmistui pari vuotta sen jälkeen, kun Ferdinand halvaantui. Hän maalasi sen sängyssään maaten. Maalauksesta painetut lukemattomat jäljennökset ovat aikanaan koristaneet suomalaisten kotien seiniä, sekä myös lehtiä, kirjoja ja postikortteja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksinakin.
Taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin ja ylipäänsäkin von Wright-veljesten tunnetuin ja suosituin työ. Dramaattinen taistelu miellettiin ehkä suomalaisen kansan kohtalonkuvaksi vuosisadan vaihteen kansallisessa ilmapiirissä. Aune Lindström on todennut että koko muu Ferdinand von Wrightin tuotanto ei ole vaikuttanut siinä määrin hänen kuuluisuuteensa, kuin tämä yksi ainut työ. Taistelevat metsot on mestarin vanhuusvuosien voimakkain työ, vaikka sille ei annettaisikaan aivan ensimmäistä sijaa hänen taiteessaan.
Ferdinand von Wright: "Peippoja ja urpiaisia", 1868.
Ferdinand von Wright: "Teeriä", 1872.
Yksi Ferdinandin suosikkilintuja oli kyyhkynen, mutta hän maalasi mielellään myös ihan tavallisia, pihapiirin pikkulintuja. Omat erityiset, taiteilijalle mieluiset maalauskohteet lintujen joukossa olivat jylhissä maisemissa elävät petolinnut ja riistalinnut. Maalauksissa linnut esitetään usein ryhminä, joissa kaksi tai useampi saman lajin edustaja on aseteltu eläväksi, usein kolmionmuotoiseksi, kokonaisuudeksi. Kaikessa oli tärkeintä luonnonmukaisuus, niin lintujen asennoissa kuin taustamaisemissakin. Joissakin lintumaalauksissa on muitakin eläimiä, kuten koira, kettu tai vasikka.
Ferdinand von Wright: "Riekot". - Wilhelm von Wright on pohdiskellut riekon pukujen moninaisuutta näin: "Värinmuutostensa ansiosta lintu muistuttaa aina sitä maastoa jossa se oleilee, ja tämä onkin riekon ainoa puolustuskeino vihollisiaan, ennen kaikkea muuttohaukkaa ja tunturipöllöä vastaan. Minulle kerrottiin Lapissa, että ne ovat toisinaan vainonneet riekkoja niin ankarasti, että nämä ovat etsineet turvaa lappalaisten kodista ja porotokista".
Wilhelm von Wright on jatkanut riekkopohdiskeluaan näin: "Riekot liikkuvat isoina parvina, ja ne näyttävät luottavan niin suuresti lumen kaltaiseen väriinsä, että ne painautuvat lumeen ja niitä voi lähestyä muutaman askelen päähän ennen kuin ne lentävät tiehensä, äkkiä ja koko parvi yhtaikaa. Kuitenkin ne vain harvoin lentävät pitempään kuin 300 - 400 kyynärää kerrallaan." - (Kyynärä = mitta kyynärpäästä keskisormen päähän, eli runsaat puoli metriä.)
Ferdinand von Wright: "Ensi yllätys", 1880.
Ferdinand von Wright: "Retkiseurue Haminalahdella", 1869.
Silti, Ferdinand muista veljistään poiketen, sai taidemaalaukseen myös ainakin hieman ja hajanaisesti myös muodollista opetusta, kun hän vuonna 1842 opiskeli jonkin aikaa Tukholman taideakatemiassa. Hän sai jonkin aikaa nauttia maalauksen opetusta myös Turussa, jossa hänen opettajanaan toimi Robert Wilhelm Ekman (1808 - 1873). Dresdenissä vuonna 1858 käydessään ja ollessaan siellä kahden kuukauden ajan, Ferdinand oppi norjalaisen Siegwald Dahlin johdolla maalaamaan myös alla prima, suoraan pohjustetulle kankaalle, ilman alusmaalausta. Ferdinandia pidetään kuitenkin vanhempien veljiensä lailla itseoppineena taiteilijana.
Pääopin taiteilijan uralleen Ferdinand sai vanhemmilta veljiltään. Eipä hän olisi maalaamiseen voinut mistään löytääkään itselleen parempia opettajia kuin veljensä, joista etenkin veljessarjan vanhin Magnus johdatteli ja opetti nuorinta veljestä Ferdinandia maalaamisen ja taiteen maailmaan. Ferdinandin ikäero vanhempiin veljiinsä oli suuri ja nämä olivat jo valmiita taiteilijoita siinä vaiheessa, kun Ferdinand pienenä pilttinä alkoi kopioida heidän lintukuviaan. Hän alkoi jo myös varhain itsenäisesti piirtää lintukuvia ja molemmat vanhemmat taiteilijaveljet rohkaisivat ja auttoivat nuorinta eteenpäin, sillä ihastuneina he näkivät tässä elävän nerouden kipinän.
Ferdinand von Wright oli ensimmäisiä suomalaisia kuvataiteilijoita, joka ansaitsi elantonsa 1800-luvulla syntyneillä vapailla taidemarkkinoilla ilman muuta ammattia. Perinteisten kirkkomaalausten ja muotokuvien sijasta hän keskittyi uusiin aiheisiin, erityisesti maisemiin ja eläinkuviin. Hänen uransa alkoi uuden suomalaisen kuvataide-elämän syntyvuosina 1840-luvulla ja jatkui yli 1880- ja 1890-luvun suomalaisen maalaustaiteen kukoistuskauden.
Ferdinand von Wright: "Omakuva paletti kädessä", 1849 - 1852.
Ferdinand von Wright - (19.3.1822 - 31.7.1906)
Suomalainen taidemaalari Ferdinand von Wright oli nuorin Haminalahden kartanon kolmesta taiteilijaveljeksestä. Hän syntyi 19.3. vuonna 1822 Kuopion Haminalahdessa. Hän oli Henrik Magnus von Wrightin ja hänen vaimonsa Maria Elisabetin viidestoista lapsi. Ferdinand oli kaksitoista vuotta nuorempi, kuin hänen Wilhelm-veljensä ja peräti seitsemäntoista vuotta nuorempi, kuin Magnus-veli. Perhe asui maalaiskartanossa, jonka toimeentulo saatiin lähiluonnosta.Kotitienoon vaihtelevat savolaismaisemat, joissa Ferdinand lapsesta asti tottui veljiensä kanssa samoilemaan, sytyttivät hänessäkin hehkuvan rakkauden luontoon ja varsinkin lintuihin.
Suomen kansa on veljeksistä rakastanut ja arvostanut erityisesti Ferdinandia, siihen on ehkä syynä juuri Taistelevat metsot, jonka Ferdinand von Wright maalasi yli kuudenkymmenen vuoden ikäisenä. Suurikokoinen työ valmistui pari vuotta sen jälkeen, kun Ferdinand halvaantui. Hän maalasi sen sängyssään maaten. Maalauksesta painetut lukemattomat jäljennökset ovat aikanaan koristaneet suomalaisten kotien seiniä, sekä myös lehtiä, kirjoja ja postikortteja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksinakin.
Taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin ja ylipäänsäkin von Wright-veljesten tunnetuin ja suosituin työ. Dramaattinen taistelu miellettiin ehkä suomalaisen kansan kohtalonkuvaksi vuosisadan vaihteen kansallisessa ilmapiirissä. Aune Lindström on todennut että koko muu Ferdinand von Wrightin tuotanto ei ole vaikuttanut siinä määrin hänen kuuluisuuteensa, kuin tämä yksi ainut työ. Taistelevat metsot on mestarin vanhuusvuosien voimakkain työ, vaikka sille ei annettaisikaan aivan ensimmäistä sijaa hänen taiteessaan.
Ferdinand von Wright: "Peippoja ja urpiaisia", 1868.
Ferdinand von Wright: "Teeriä", 1872.
Yksi Ferdinandin suosikkilintuja oli kyyhkynen, mutta hän maalasi mielellään myös ihan tavallisia, pihapiirin pikkulintuja. Omat erityiset, taiteilijalle mieluiset maalauskohteet lintujen joukossa olivat jylhissä maisemissa elävät petolinnut ja riistalinnut. Maalauksissa linnut esitetään usein ryhminä, joissa kaksi tai useampi saman lajin edustaja on aseteltu eläväksi, usein kolmionmuotoiseksi, kokonaisuudeksi. Kaikessa oli tärkeintä luonnonmukaisuus, niin lintujen asennoissa kuin taustamaisemissakin. Joissakin lintumaalauksissa on muitakin eläimiä, kuten koira, kettu tai vasikka.
Ferdinand von Wright: "Riekot". - Wilhelm von Wright on pohdiskellut riekon pukujen moninaisuutta näin: "Värinmuutostensa ansiosta lintu muistuttaa aina sitä maastoa jossa se oleilee, ja tämä onkin riekon ainoa puolustuskeino vihollisiaan, ennen kaikkea muuttohaukkaa ja tunturipöllöä vastaan. Minulle kerrottiin Lapissa, että ne ovat toisinaan vainonneet riekkoja niin ankarasti, että nämä ovat etsineet turvaa lappalaisten kodista ja porotokista".
Wilhelm von Wright on jatkanut riekkopohdiskeluaan näin: "Riekot liikkuvat isoina parvina, ja ne näyttävät luottavan niin suuresti lumen kaltaiseen väriinsä, että ne painautuvat lumeen ja niitä voi lähestyä muutaman askelen päähän ennen kuin ne lentävät tiehensä, äkkiä ja koko parvi yhtaikaa. Kuitenkin ne vain harvoin lentävät pitempään kuin 300 - 400 kyynärää kerrallaan." - (Kyynärä = mitta kyynärpäästä keskisormen päähän, eli runsaat puoli metriä.)
Ferdinand von Wright: "Ensi yllätys", 1880.
Ferdinand von Wright: "Retkiseurue Haminalahdella", 1869.
Itseoppinut ja veljiensä opettama
Ferdinand von Wrightillä ei juurikaan ollut mahdollisuuksia järjestelmällisiin taiteellisiin, eikä muihinkaan opintoihin ja hänen muodollinen koulutuksensa jäi pääosin Haminalahden kotiopettajien varaan. Äiti opetti lapset lukemaan ja silloin tällöin pistäytyi kartanossa kotiopettaja, jonka johdolla tytötkin saivat oppia.Silti, Ferdinand muista veljistään poiketen, sai taidemaalaukseen myös ainakin hieman ja hajanaisesti myös muodollista opetusta, kun hän vuonna 1842 opiskeli jonkin aikaa Tukholman taideakatemiassa. Hän sai jonkin aikaa nauttia maalauksen opetusta myös Turussa, jossa hänen opettajanaan toimi Robert Wilhelm Ekman (1808 - 1873). Dresdenissä vuonna 1858 käydessään ja ollessaan siellä kahden kuukauden ajan, Ferdinand oppi norjalaisen Siegwald Dahlin johdolla maalaamaan myös alla prima, suoraan pohjustetulle kankaalle, ilman alusmaalausta. Ferdinandia pidetään kuitenkin vanhempien veljiensä lailla itseoppineena taiteilijana.
Pääopin taiteilijan uralleen Ferdinand sai vanhemmilta veljiltään. Eipä hän olisi maalaamiseen voinut mistään löytääkään itselleen parempia opettajia kuin veljensä, joista etenkin veljessarjan vanhin Magnus johdatteli ja opetti nuorinta veljestä Ferdinandia maalaamisen ja taiteen maailmaan. Ferdinandin ikäero vanhempiin veljiinsä oli suuri ja nämä olivat jo valmiita taiteilijoita siinä vaiheessa, kun Ferdinand pienenä pilttinä alkoi kopioida heidän lintukuviaan. Hän alkoi jo myös varhain itsenäisesti piirtää lintukuvia ja molemmat vanhemmat taiteilijaveljet rohkaisivat ja auttoivat nuorinta eteenpäin, sillä ihastuneina he näkivät tässä elävän nerouden kipinän.
Ferdinand von Wright oli ensimmäisiä suomalaisia kuvataiteilijoita, joka ansaitsi elantonsa 1800-luvulla syntyneillä vapailla taidemarkkinoilla ilman muuta ammattia. Perinteisten kirkkomaalausten ja muotokuvien sijasta hän keskittyi uusiin aiheisiin, erityisesti maisemiin ja eläinkuviin. Hänen uransa alkoi uuden suomalaisen kuvataide-elämän syntyvuosina 1840-luvulla ja jatkui yli 1880- ja 1890-luvun suomalaisen maalaustaiteen kukoistuskauden.
utsu Sakari Topeliukselle
"Voit olla vakuuttunut, että osaan täysin määrin arvostaa tätä etuoikeutta, enkä vaihtaisi rauhallista, riippumatonta elämääni koko maailman aarteisiin, niin onnellinen ja tyytyväinen olen. Tule sinä tänne (Haminalahteen), ja lupaan, että saat viettää päiväsi niin häiritsemättä kuin ikinä voit toivoa; raikasta ilmaa, tuoksuvia metsiä ja niiden siivekkäiden asujainten riemullisia mutta ei häiritseviä hymne..." - (Ferdinand von Wright kirjeessään Zachris Topeliukselle, 1873)
Ferdinand von Wright: "Käpytikka", 1860.
Ferdinand oli työssään äärimmäisen tarkka, mutta käytti myös taiteilijan vapautta. 1840-luvun alusta lähtien hän alkoi tehdä varsinaisia lintumaalauksia, joiden tunnusmerkkinä olivat pikkutarkat yksityiskohdat. Tällaista tyyliä luonnehditaan biedermeieriksi.
Jo kahdeksanvuotiaana Ferdinand luonnosteli vihkoonsa 36 taitavasti tehtyä linnunkuvaa. Kesällä 1832, kun Ferdinand oli kymmenvuotias, Magnus von Wright kirjoitti päiväkirjaansa: "Ferdinand on keväällä maalannut luonnon mukaan useita lintuja, jotka ovat joka suhteessa piirustukseltaan täydellisiä. Myös väritys on oikea, vaikka se ei voikaan olla vanhemman maalarin varmaan käsialaan verrattavaa - mutta Ferdinand saakin linnun valmiiksi 3 - 5 tunnissa."
Jos eivät saaneetkaan nauttia koulun opetuksista, niin sitäkin enemmän oppivat veljekset tuntemaan omakohtaisesti luontoa, samoillessaan metsissä ja järvellä eri vuodenaikoina. Nämä lapsuuden ja nuoruuden luontoretkistä kumpuavat virikkeet ilmenivät myöhemmin monin tavoin heidän taiteessaan ja lintutieteellisissä kirjoituksissaan.
Ferdinand von Wright: "Joutsenpari lammella", 1894.
Ferdinand von Wright: "Kotka jyrkänteen reunalla", 1880.
Haminalahden erakko
Ferdinand von Wright viihtyi kotiseudullaan, Kuopion Haminalahdessa ja asui ja työskenteli naimattomana siellä lähes koko elämänsä ajan - vaikka kävikin usein myös Ruotsissa ja viipyi siellä nuoruudessaan kuusikin vuotta yhteen menoon. 15-vuotiaana Ferdinand muutti Wilhelmin luo Ruotsiin, missä hän viipyi vuoteen 1844 ja osallistui Svenska foglar-teoksen kuvittamiseen. Toisen kerran hän asui veljensä luona vuosina 1850 - 1852 ja kävi siellä vielä 1881. Wilhelm-veljen merkitys opastajana ja esikuvana oli ratkaisevaa Ferdinandin kehitykselle.Kotiseuturakkaus ja suomalaisen maiseman kauneusarvojen tunnustaminen soveltuivat Ferdinand von Wrightin arvomaailmaan. Vanhuutensa vuosia Ferdinand von Wright vietti erakkona vanhanpojan elämää eläen. Hän rakennutti itselleen oman huvilan Haminalahden kartanon maille. Huvilan nimi oli sattuvasti Lugnet - suomeksi Lepo tai Rauha.
Huvilassaan taiteilija viihtyi parhaiten omissa oloissaan, maalaustensa, kukkiensa ja kesyjen lintujensa keskellä. Hänen elämänsä oli hyvin tyyntä ja rauhaisaa, juuri sitä, mitä hän rakasti, mutta maalauksiinsa hän sen sijaan sisällytti jännitystä senkin edestä. Hänen luontoaiheissaan on veljien teoksista poiketen usein kerronnallisuutta ja dramatiikkaa. Dramaattisimmista maalauksista yksi on Huuhkaja iskee jäniksen (1860).
orkeamman taiteellisen käsityksen puute
Nykypäivänä Wrightin veljeksiä pidetään maalaustaiteemme historian suurina mestareina, joiden saavutukset sekä taiteen
että tieteen saralla ovat hyvin arvostettuja. Pelkkää ylistystä ei Ferdinand von Wright ole
silti aina saanut arvostelijoilta. Siitä näytteenä
palanen yli sadan vuoden takaa:
"Ferdinand Wright oli syntyjään suomalainen, ja hänen taiteensa perustui lapsuudenaikaisiin vaikutelmiin
Savonmaan kauniista luonnosta. Hänen taiteellaan oli suuri merkitys hänen aikalaisiinsa, ja hänen välittömyytensä
ja rakastettava vaatimattomuutensa korvaavat tulevien polvien silmissä korkeamman taiteellisen käsityksen puutteen hänessä.
Epäsuotuisat olosuhteet ehkäisivät Ferdinand von Wrightin taiteellista kehitystä, joka muuten epäilemättä
olisi saavuttanut suuremman sopusoinnun." - (Valvoja NO 2, 1.1.1907)
Myöskin hänen muistokirjoituksessaan tohdittiin hänen kykyjään arvostella, mikä tietysti meidän näkökulmastamme tuntuu käsittämättömältä:
"Ferdinand von Wrightin taide on raikasta ja korutonta, yksityiskohdat ovat erityisellä huolella ja lämmöllä
kuvatut, mutta sen sijaan jää taiteellinen eheys hänen tauluissaan hiukan syrjempään. Silti ei ole hänen nimensä unhoon vaipuva,
sillä hänkin on ollut mukana meidän nyt kukoistavan maalaustaiteen perustusta laskettaessa." - (Helsingin Kaiku NO 32-33, 18.8.1906)
Ferdinand von Wright: "Teeriä kallion juurella", 1862.
Vuonna 1884 Ferdinand von Wright halvaantui ja joutui jättäytymään vuoteeseen. Vuonna 1885 hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Maalaamista hän ei kuitenkaan suinkaan lopettanut vaan jatkoi sitä, nyt vuoteessaan kyljellään maaten. Näinä viimeisinä vuosinaan hän maalasi erityisesti pihapiirin pikkulintuja. Loppuelämänsä aikana Ferdinand sai niin paljon tilauksia, että taiteiluun alkoi tulla tehtailun leimaa. Mutta silti jokaiselle tilaajalle kuva "noista herttaisista lintusista" oli ainutkertainen aarre.
Ferdinand von Wright: "Sikoja ja harakoita", 1880.
Ikääntyneenä ja halvausten runtelemana Ferdinand von Wright näin jatkoi viimeisinäkin vuosinaan taiteilijan kutsumustaan vielä vuoteestakin käsin. Näinä viimeisinä vuosikymmeninään hän jaksoi paneutua myös suuritöisempiin maalauksiin, ja yksi näistä ponnistuksista tuotti maalauksen Taistelevat metsot. Taiteilija kuoli kotonaan 84-vuotiaana vuonna 1906.
Jo neljä vuotta Ferdinandin kuoleman jälkeen, vuonna 1910, myi Adolf von Wrightin poika, Adolf hänkin, Haminalahden uusille omistajille. Niin oli lopullisesti päättynyt tuo Haminalahden kultainen aikakausi, joka jätti lähtemättömät, kauniit jälkensä suomalaisten mieliin ja taidehistoriaan.
Ferdinand von Wright: "Kesämaisema", 1877.
Lähteet
*ViikkoSavo: ”Ei hän kauhean tarkasti miettinyt, mistä elanto tulee” – Taiteilija Ferdinand von Wright eli boheemisti, oli ujo ja viihtyi luonnossa
*Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850-1920
*Matkailulehti nro 4 1917
*Tapio Laaksonen: Haminalahti
*Jukka Ervamaa: Magnus von Wright
*Ritva Talman: Tieteen ja taiteen rajamailla
*Kansallisbiografia
*Kansallisgalleria, Arkistokokoelmat, Helena Hätönen
*Kuopion taidemuseo
*Jyväskylän taidemuseo
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suomen kulttuurihistoria: Haminalahden von Wrightit - Tammi
*Museovirasto: Haminalahden kulttuurimaisema
*Suomen taide - WSOY
*Wikipedia
*Jyväskylän Yliopisto: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot
*Ateneum: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886
*HS: Von Wrightin veljekset tekivät taidetta ja tiedettä vasta-ammuttujen lintujen avulla - näyttely avautuu Ateneumissa perjantaina