Kuva yllä, Ferdinand von Wright: "Metsämaisema Haminalahdelta, 1880". - Mänty, koivu, kylätie, riukuaita, taustalla pelto - siinä on suomalaisen maiseman elementtejä, jotka monin paikoin ovat säilyneet muuttumattomina tähän päivään asti. Tyypillistä kyllä, koivusta on kiskottu tuohta, jota käytettiin vielä monenlaisiin tarve-esineisiin. Maalauksen oikeassa reunassa, puunrunkojen lomista näkyy Haminalahden Hovi, von Wrightien sukukartano ulkorakennuksineen. Maalauksessa on myös seitsemän lintulajia, mutta vain harakat etualalla erottuvat.

agnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright

Suomalaiset von Wrightin taiteilijaveljekset Magnus (1805 - 1868), Wilhelm (1810 - 1887) ja Ferdinand (1822 - 1906) muistetaan erityisesti mestarillisina lintukuvaajina, vaikka he olivat myös suomalaisen maisemamaalauksen uranuurtajia. Heidän merkityksensä itsenäisen suomalaisen taiteen kehittymisessä on ollut tavattoman suuri. He olivat uranuurtajia sanan varsinaisessa merkityksessä.

Veljeksillä on aina samojakin piirteitä, mutta myös eroja Wrightin veljesten luonteissa ja tavoissa löytyi. Ferdinand oli luonteeltaan ujo boheemi, ei kuitenkaan silti vähimmässäkään määrin holtiton. Hän ei kuitenkaan hirveän paljon miettinyt sitä, mistä elanto tulee. Magnus puolestaan oli säntillinen, ahkera ja työteliästä elämää viettävä. Wilhelm oli yhdellä sanalla ilmaisten aristokraattinen.



Von Wrightin aatelinen sukuvaakuna. - Kuva Copyright © Edaen - Creative Commons.

Käsityöläisiä - sukuvaakuna - nimen Wright alkuperä

Von Wrightien kodin, Haminalahden kartanon "vanha majuri", eli taiteilijaveljesten isä, oli taitavan sepän ja puusepän maineessa, asuessaan Leppävirralla. Hän oli siis taitava käsityöläinen. Kiinnostus ja taipumus käsitöihin olivat usean sukupolven ajan ominaisia von Wrightin suvun jäsenille.

Myös taiteilijaveljesten taidetta kutsutaan usein käsityömäiseksi, sillä se antaa todellisuudelle uskottavan kuvan kohteestaan, pienimpiäkin yksityiskohtia myöten.

Von Wrightien sukuvaakunassakin on keskellä kolme kirvestä. Englannin kielen sana wright tarkoittaa käsityöläistä. Kerrotaankin, että suvun vanhin jäsen olisi tullut Dundeesta, Skotlannista Narvaan, joka tuolloin kuului Ruotsille. Hänen poikansa George asettui sinne suutariksi ja Georgesta tuli myöhemmin ammattikuntansa esimieskin. Georgen pojasta Henrikistä tuli karoliini, joka kuoli Suomessa elettyään hyvin monivaiheisen elämän. Henrikin poika, nimeltään Georg Henrik, aateloitiin vuonna 1772 Ruotsissa Kustaa III:n vallankaappauksen yhteydessä kuten veljensäkin, ja hän otti nimen von Wright. Vaakunan kolme kirvestä ovatkin todennäköisesti muisto traditiosta, joka juontaa juurensa suvun skottilaisesta alkuperästä.

Ornitologiaa

Ferdinand von Wrightin sanotaan päässeen lintumaalarina niin pitkälle, että hänellä ei kenties koko maailmassa ollut toista samanveroista kilpailijaa - Magnus ja Wilhelm von Wrightiä lukuun ottamatta!

Veljekset olivat myös lintututkijoita ja tunsivat omana aikanaan linnut varmasti paremmin, kuin kukaan muu. Heitä pidetään usein "vain" taiteilijoina, mutta tosiasiassa he, erityisesti Magnus ja Wilhelm olivat lintututkijaveljensä Juliuksen ohella myös lintutieteemme uranuurtajia. Heidän veroisiaan ornitologeja ei 1800-lukumme ennen J.A. Palmenia tunne muita.

Wilhelm von Wright jopa poisti linnustosta siihen mukaan ujuttautuneen, olemattoman lajin. 1800-luvun johtavien eläintieteilijöiden mielestä Pohjolassa eli merikotka ja isomerikotka. Wilhelm osoitti, että isomerikotka on nuoruuspukuinen merikotka. Hän todisti asian mittaamalla ja tutkimalla huolellisesti Ruotsin Bohuslänissä ampumansa merikotkat.



Wilhelm von Wright: "Riippuvia sorsia", 1851.

Lintujen lähitarkastelua

Veljeksille oli suurta hyötyä siitä, että he maalatessaan äärimmäisen pikkutarkasti ja realistisesti lintuja, tunsivat lintujen anatomian ja kaikki yksityiskohdat hyvin tarkasti. Kun kameroita ja valokuvausmahdollisuutta ei ollut, joutuivat veljekset tappamaan tavattoman määrän lintuja, joita sitten täytettiinkin.

Taiteilijaveljekset halusivat malleikseen tuoreita, vasta-ammuttuja lintuja. Nokan, silmän ja jalkojen värit näet muuttuvat nopeasti kuoleman jälkeen.

Näin he saattoivat läheltä tarkastella lintuja ja voivat ikuistaa ne valokuvamaisen tarkasti maalauksiinsa. Lintujen ampuminen ei veljesten aikana ollut ristiriidassa luonnonrakkauden kanssa; sitä pidettiin ihan luonnollisena, eikä ollut olemassa minkäänlaista pikkulintujenkaan suojelua saati rauhoitusmääräyksiä, eikä muutakaan luonnonsuojelutoimintaa.

Ferdinand von Wright: "Näköala Haminalahdelta", 1853.

Suomalaisen ihannemaiseman kuvaajat

Veljesten kotiseutu, Haminalahti, edusti ihanteellista kuvitusta sille ihannemaisemalle, jonka Johan Ludvig Runeberg oli etenkin Maamme-runossaan nostanut koko Suomen tunnusmaisemaksi. Se on ihanteellinen, mutta samalla realistinen ja kansallinen. Haminalahden kartano ympäristöineen tuli von Wright-veljesten maalausten välityksellä eräänlaiseksi Suomen biedermeyer-kauden yleiseksi tunnukseksi.

Magnus ja Ferdinand von Wrightin maisemat eivät siten olleet vain kuvataiteellisia saavutuksia, vaan ne ennen kaikkea edustivat kaikkein syvällisintä, isänmaallista tunnetta ja isänmaanrakkautta. Niinpä myös itse Sakari Topelius nimitti Ferdinandin maalausta Näköala Haminalahdelta, Maamme-laulun uudeksi säkeistöksi. Tämän maalauksen Ferdinand on maalannut, Haminavuoren laelta maisemaa katsellen.

"He maalaavat väreillä - niin kuin Runeberg maalaa sanoilla"

Ferdinand von Wright: "Rajuilma Haminalahdella", 1857. - Rajuilmaa Haminalahdella on pidettävä suomalaisen maisemaromantiikan edustavimpana esimerkkinä, jolle voimme antaa sijan ajan eurooppalaisessa taiteessa, kirjoitti suomalainen taidehistorioitsija Aune Lindström vuonna 1932.

Ferdinand von Wright oli myös mestarillinen maisemamaalari ja muotokuvamaalari. Maisemamaalauksessa Rajuilma Haminalahdella luonto ei olekaan lempeän hymyilevä, vaan näyttää hurjan ja pelottavan mahtinsa. Mahtavat pilvimuodostelmat vievät taulun pinnasta pääosan, ja maisema näkyy lähestyvän ukonilman komeassa ja kammottavassa valaistuksessa.

Vanha Haminalahden Hovi, eli von Wrightien kotikartano, näkyy vastarannalla, jolloin katsoja näkee sen sijainnin kauniissa savolaisessa järvimaisemassa, Kallaveden Haminalahteen ja Mustalahteen rajautuvalla niemellä. Haminalahden Hovi on Kuopion Haminalahden kylässä, Kallaveteen kuuluvan samannimisen kapean lahden pohjukassa, sijaitseva tila, jonka empiretyylinen päärakennus valmistui vuonna 1850. Tilan omisti von Wrightien aateloitu säätyläisperhe.

Aikalaisille maalaus oli liiankin raju ja voimakas ja sitä siksi vieroksuttiin. Kaiken itse paremmin, kuin suurimmatkaan taiteilijat, tietävät kriitikot moittivat myös sitä, että maalauksen etualalla tyynenä lampaineen lojuvan paimenpojan "paita olisi saanut olla puhtaampi". Jopa Topelius oli tämän pahaenteistä rajuilmaa uhkuvan maalauksen kohdalla sitä mieltä, että siitä tihkuva tunnelma oli omiaan masentamaan ihmismieltä. Vasta jälkipolvet ovat ihastuneet tähänkin maalaukseen, jota pidetään mestarillisena luomuksena.



Magnus von Wright: "Helsingin rautatie Töölönlahden kohdalla", 1862. - Kuva Copyright Helsingin kaupunginmuseo. - Ratapohjaa nähtynä Kaisaniemen puolelta Eläintarhaan päin. Etualalla vaihdemiehen koppi. Oikealla matalahkoa kalliota merkinantopylväineen ja säleaitoineen, takana puistoa. Taempana ratapenger ylittää Töölönlahden, ja rata jatkuu kallioon tehdyn leikkauksen läpi. Rautatie kuvattuna kesällä 1862, rata oli avattu käyttöön 17.3.1862.



Ferdinand von Wright: "Metsoja soitimella", 1862.

Teeret ja metsot

Metsot ja teeret olivat veljeksille erityisen tuttuja lintuja. He metsästivät näitä lintuja säännöllisesti, sillä teeri oli veljesten aikana maamme tärkeimpiä riistalintuja. Ampumistaan riistalinnuista he pitivät tarkkaa päiväkirjaa. Yhtenäkin syksynä he ampuivat 144 teertä.

Ilman metsästysharrastusta ja ampumataitoa ei von Wright-veljeksistä varmastikaan olisi tullut sellaisia lintumaalareita, joina heidät tunnetaan. Mutta vähintään yhtä tärkeän pohjan heidän uralleen antoi Haminalahden luonto.



Ferdinand von Wright: "Käpylinnut", 1888.

Lähteet
*ViikkoSavo: ”Ei hän kauhean tarkasti miettinyt, mistä elanto tulee” – Taiteilija Ferdinand von Wright eli boheemisti, oli ujo ja viihtyi luonnossa
*Kati Jalkanen: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850-1920
*Matkailulehti nro 4 1917
*Tapio Laaksonen: Haminalahti
*Jukka Ervamaa: Magnus von Wright
*Ritva Talman: Tieteen ja taiteen rajamailla
*Kansallisbiografia
*Kansallisgalleria, Arkistokokoelmat, Helena Hätönen
*Kuopion taidemuseo
*Jyväskylän taidemuseo
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suomen kulttuurihistoria: Haminalahden von Wrightit - Tammi
*Museovirasto: Haminalahden kulttuurimaisema
*Suomen taide - WSOY
*Wikipedia
*Jyväskylän Yliopisto: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot
*Ateneum: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886
*HS: Von Wrightin veljekset tekivät taidetta ja tiedettä vasta-ammuttujen lintujen avulla - näyttely avautuu Ateneumissa perjantaina

Ferdinand von Wright

Ferdinand von Wright: "Omakuva paletti kädessä", 1849 - 1852.

Magnus von Wright

Ferdinand von Wright: "Magnus von Wright", 1849. - Taidemaalari Magnus von Wright veljensä Ferdinand von Wrightin maalaamassa muotokuvassa.

Wilhelm von Wright

Wilhelm von Wright valokuvassa, kuvaaja tuntematon.