|
|
Vuorisusi (Cuon alpinus)
Vuorisusiuroksella on painoa 15 - 21 kg ja nartulla 10 - 17 kg. Turkin väritys on
vaihteleva, riippuen asuinseudustakin,
mutta selkäpuolella punertavat sävyt ovat yleisiä. Tämä suurikorvainen laji
on hieman arvoituksellinen, sillä se ei oikein tunnu sopivan mihinkään ryhmään
koiraeläinten jaottelussa. Suomalainen nimi vuorisusikin on hieman ontuva eläimelle,
joka näyttää paljon enemmän koiralta tai peräti ketulta. "Asiatic wild dog", "Red dog"
ja "Indian wild dog" ovat kuvaavia,
käytettyjä nimiä - aasianvillikoira, punainen koira ja intianvillikoira. Red dog oli Rudyard Kiplingin
Viidakkokirjassa käyttämä nimitys vuorisudesta. Nimen alkuosa vuori on kyllä kuvaava,
sillä laji viihtyy erityisesti vuoriseuduilla.
Tieteellisen nimen tälle lajille antoi
Pallas vuonna 1811.
Useiden koiraeläinten tapaan vuorisusikin
on sosiaalinen eläjä ja muodostaa lauman, jossa on tavallisesti kymmenkunta jäsentä.
Vuorisudet saalistavat yleensä laumana kaikkia niitä sopivan kokoisia nisäkkäitä, joita niiden
asuinseuduilla on. Villisiat, peurat, vuorilampaat ja antiloopit sisältyvät
saaliseläimiin asuinseudun mukaan.
Vuorisudet elävät Siperiassa ja eteläisessä Keski-Aasiassa. Niitä tavataan
Intiasta, Malaijin niemimaalta, Sumatralta ja Jaavalta. Monenlaiset maastot
soveltuvat tämän lajin elinympäristöksi. Se enimmäkseen karttaa avointa aavikkoa,
mutta elää myös Siperiassa kallioisilla ylänköalueilla ja Intiassa tiheissä
viidakoissa. Thaimaassa se viihtyy yli kolmen kilometrin korkeudessa vuorilla.
Vuorisusi asustelee itse kaivelemassaan luolastossa, jonkin toisen eläimen jäljiltä
jääneessä luolassa taikka luonnonluolassa. Tällaisessa luolastossa voi olla
kuusikin sisäänkäyntiä ja kymmeniä metrejä maanalaisia tunneleita siellä
täällä sijaitsevine laajennuksineen. Tällaisen laajan luolalabyrintin
rakentamisen voivat suorittaa useat vuorisusisukupolvet pitkällä aikavälillä.
Vuorisuden kantoaika on 63 vuorokautta. Pentuja syntyy 1 - 12. Sukukypsyys
on saavutettu 1 vuoden iässä ja elinvuosia voi vankeudessa kertyä 15.
Vuorisusia on säälimättä myrkytetty ja tapettu ja metsästetty kaikin keinoin
ja tällä hetkellä se onkin uhanalainen laji, jonka sukupuuttoon kuoleminen
on mahdollista. Siperiassa elävällä vuorisuden alalajilla on upea nimi, sillä
se on Siperian tunturisusi.
Alalajit
Itäaasianvuorisusi Cuon alpinus alpinus (Venäjän itäosat)
Cuon alpinus lepturus (Jangtse-joen eteläpuoli,
Kiina)
Dekkanin villikoira Cuon alpinus dukhunensis (Gangesin eteläpuoli, Intia)
Cuon alpinus adjustus (Pohjoinen Myanmar ja
Indokiina)
Cuon alpinus primaevus (Himalaja Nepal, Sikkim ja Bhutan)
Cuon alpinus laniger (Kashmir ja Eteläinen Tiibet)
Länsiaasianvuorisusi Cuon alpinus hesperius (Venäjä, Turkestan ja Kiina)
Cuon alpinus fumosus (Läntinen Setsuan, Kiina, Mongolia)
Cuon alpinus infuscus (Eteläinen Myanmar, Malesia, Thaimaa ja Vietnam)
Cuon alpinus sumatrensis (Sumatra)
Cuon alpinus javanicus (Jaava)
Ylin kuva Public Domain -
alempi kuva Ralf Schmode
Koiraeläimet
|
|
