Tunturisuden sivut
Villi Länsi Pohjois-Amerikan eläimiä

Ahma (engl. wolverine) (Gulo gulo) - alaskanpiiskujänis eli alaskanpika (engl. collared pika) (Ochotona collaris) - amerikanbiisoni eli biisoni (puhveli) (engl. buffalo) (Bison bison) - amerikanliito-orava (pohjoinen laji) (engl. - northern flying squirrel) (Glaucomys sabrinus) - amerikanliito-orava (eteläinen laji) (engl. - southern flying squirrel) (Glaucomys volans) - amerikanmäyrä (engl. American badger) (Taxidea taxus) - amerikannäätä (engl. American marten) (Martes americana) - amerikanpiiskujänis eli amerikanpika (engl. American pika) (Ochotona princeps) - amerikansaukko (engl. otter) (Lutra canadensis) - hanka-antilooppi (engl. antelope) (Antilocapra americana) - harmaakarhu (karhu, maakarhu, ruskeakarhu) (engl. grizzly bear) ruskeakarhun alalaji (Ursus arctos horribilis) - harmaakettu (engl. gray fox) (Urocyon cinereoargenteus) - harmaaorava (engl. grey squirrell) (Sciurus carolinensis) - hevonen (engl. horse) (Equus caballus) - hirvi (engl. moose) (Alces alces) - huppuskunkki (haisunäätä) (engl. hooded skunk) (Mephitis macroura) - hyppyhiiret ja koivuhiiret (engl. birch mice, jerboas, and jumping mice) useampia lajeja, kuten niittyhyppyhiiri, hyppyrottien heimo Dipodidae - jaguaari (engl. jaguar) (Panthera onca) - juovaskunkki (haisunäätä) (engl. striped skunk) (Mephitis mephitis) - jänikset useampia lajeja, esim. lumikenkäjänis (Lepus americanus), heimo Leporidae - jääkarhu (engl. polar bear) (Ursus maritimus) - kanadanilves (engl. Canada lynx) (Lynx canadensis) - kanadanmajava (engl. American beaver) (Castor canadensis) - kanadannäätä eli pekani (kalastajanäätä) (engl. fisher) (Martes pennanti) - kanadanpuupiikkisika eli urso (engl. North American porcupine) (Erethizon dorsatum) - karibu (poro) (engl. caribou - reindeer) (Rangifer tarandus) - kauluspekari (engl. collared peccary) (Pecari tajacu) - kissakettu eli preeriakettu (engl. Swift Fox, Kit Fox tai Prairie Fox) (Vulpes velox) - kettu (punakettu) (engl. red fox) (Vulpes vulpes) - kissafretti (engl. ringtail) (Bassariscus astutus) - kodiakinkarhu (engl. Kodiak bear, Alaskan brown bear) ruskeakarhun alalaji (Ursus arctos middendorffi) - kojootti (preeriasusi) (engl. prairie wolf) (Canis latrans) - kärppä (engl. ermine) (Mustela erminea) - (itäinen) kärsäkunkki (haisunäätä) (engl. eastern hog-nosed skunk) (Conepatus leuconotus) - (läntinen) kärsäkunkki (haisunäätä) (engl. western hog-nosed skunk) (Conepatus mesoleucus) - lumikko (engl. least weasel) (Mustela nivalis) - lumivuohi (engl. Rocky Mountain goat, mountain goat - Kalliovuorten vuohi, suomeksi käytetty myös vuorivuohi) (Oreamnos americanus) - maaoravat (engl. chipmunk) noin 15 lajia, heimo Sciuridae suku Tamias - minkki (engl. American mink) (Mustela vison) - murmeli (engl. marmot) (Marmota caligata) - mustajalkahilleri (engl. black-footed ferret) mantereen harvinaisin nisäkäs (Mustela nigripes) - mustakarhu (engl. black bear) (Ursus americanus) - muulipeura (engl. mule deer) (Odocoileus hemionus) - myyrät useita lajeja, heimo Muridae - opsossumi (Didelphis virginiana) - orava (engl. squirrel) kuusi lajia heimo Sciuridae suku Sciurus - paksusarvilammas (engl. bighorn sheep - myös mountain sheep, suomeksi käytetty myös vuorilammas) (Ovis canadensis) - pesukarhu (engl. raccoon) (Procyon lotor) - peurahiiret (engl. deer mouse) yli 50 lajia, suku Peromyscus - pumpulihäntäkaniinit (engl. cottontail rabbit) useita lajeja, suku Sylvilagus - punailves (engl. bobcat) (Lynx rufus) - punaoravat (engl. red squirrel) kaksi lajia, heimo Sciuridae suku Tamiasciurus - punasusi (engl. red wolf) (Canis rufus) - puuma (engl. mountain lion) (Felis concolor) - saariharmaakettu eli saarikettu (engl. island gray fox) (Urocyon littoralis) - saukot useampia lajeja kuten amerikansaukko (Lontra canadensis, heimo näätäeläimet (Mustelidae) - siiselit noin 15 lajia (engl. ground squirrel) heimo Sciuridae suku Spermophilus - susi (engl. wolf) (Canis lupus) - taskurotta eli gofferi (engl. pocket gopher) (Geomys bursarius) - täplikässkunkki (haisunäätä) (engl. eastern spotted skunk) (Spilogale putorius) - vaivaispäästäinen (amerikankääpiöpäästäinen) (engl. least shrew) (Cryptotis parva) - valkohäntäpeura (engl. whitetailed deer) (Odocoileus virginianus) - valkonenäkoati (engl. white-nosed coati) (Nasua narica) - vapiti eli hirvi (wapiti) (engl. elk) (Cervus elaphus) - vuorimajava (engl. mountain beaver) (Aplodontia rufa).

Amerikanmäyrä

Amerikanmäyrä (engl. American badger) (Taxidea taxus).

Mäyrät ovat näätäeläimiä Mustelidae, joista ne kuitenkin poikkeavat selvästi. Ne ovat tukevia, matalajalkaisia eläimiä, joilla on jykevät leuat. Useimmat ovat lähinnä keräilijöitä eivätkä vikkeliä petoja. Niiden pitkäkyntiset etutassut sopivat kaivamiseen, mäyrät ovatkin tyypillisiä luolaeläimiä. Amerikanmäyrä elää laajalla alueella Etelä-Kanadasta Meksikoon ja on petomaisempi kuin sukulaisensa. Se saalistaa mielellään maaoravia ja muita pienehköjä jyrsijöitä. Amerikanmäyrä on erityisen hyvä kaivaja ja voi vaaran uhatessa kaivautua turvaan noin minuutissa.

Yhteispelillä se sujuu! Amerikanmäyrän erikoista käyttäytymistä edustaa sen yhteissaalistus kojootin kanssa. Yleensä eläimet saalistavat vain lajikumppaneidensa seurassa. Jo vanhoissa intiaanitaruissa kerrotaan kojootin ja mäyrän metsästävän siiseleitä yhdessä. Työnjako on sellainen, että kömpelömpi amerikanmäyrä huolehtii siiseleiden esille kaivamisesta maan alta, kojootti taas pitää vahtia, että yksikään esille saatu siiseli ei pääse livahtamaan pakosalle. Molemmat voivat myös kaivaa eri suunnista samaan käytävään. Tämän kaltaisen yhteissaalistuksen on tehnyt mahdolliseksi molempien lajien sosiaalisuus, pitkäikäisyys ja paikallisuus. Kojootti myös etsii siiselit ja löydettyään niitä hakee mäyrän paikalle, yrittäen leikkiä sen kanssa koirilta tuttua "etpä saa minua kiinni!" leikkiä. Yhteisuurastusta kestää kerrallaan parikin tuntia, eli yleensä niin kauan, kuin mäyrä on aktiivinen. Sittenpä onkin aika levähtää, toivottavasti maukkaiden siiseli-rukkien jälkeen ja odotella uusia seikkailuja.

Amerikannäätä

Amerikannäätä (engl. American marten) (Martes americana).

Alaska ja Kanada, Kalifornia, Sierra Nevada ja Kalliovuoret ovat upeaturkkisen amerikannäädän uljaita kotiseutuja. Se elää myös osissa Michigania, Minnesotaa, Mainea ja Wisconsinia. Kaikkien näätien tapaan myös amerikannäätä on pienestä koostaan huolimatta taitava ja pelottava saalistaja, joka nopeasti ja notkeasti liikkuu milloin maassa milloin puussa. Saaliseläimiä ovat oravat, kanit ja pikat. Amerikannäätä on jonkin verran pienempi, kuin näätä ja se onkin samalla kaikista näätäeläimistä pienin.

Näädät ovat yöeläimiä ja viihtyvät useimmiten yksin. Tosin, ne saalistavat usein myös päivällä silloin, kun saalista on enemmän.

Näädät ovat olleet arvokkaita turkiseläimiä ja myös amerikannäätä joutui kullanhohtoisen, tummanruskean turkkinsa vuoksi 1900-luvun alkupuolella liiallisen metsästyksen kohteeksi. Ansapyytäjille se oli tutkivan ja pelkäämättömän luonteensa, sekä loputtoman ruokahalunsa vuoksi erityisen helppo pyydettävä. Nyttemmin amerikannäätäkannan tuho on saatu metsästysrajoituksin ja metsitysohjelmin estetyksi, mutta siltikin sen kanta on erillisissä osissa ja rajoittunut ja osin uhattu.

Kanadanpuupiikkisika

Kanadanpuupiikkisika eli urso (engl. North American porcupine) (Erethizon dorsatum).

Kookkaat kanadanpuupiikkisiat eli ursot liikkuvat varsinkin kesäisin paljolti maassa, niinpä ne voivat elää puuttomillakin alueilla. Metsissä ne viihtyvät parhaiten ja ne elävätkin Kanadan, Yhdysvaltojen ja Pohjois-Meksikon metsäseuduilla. Talvella nämä piikikkäät, kömpelöt ja hidasliikkeiset menninkäiset kiipeilevät puissa syöden kuorta ja neulasia. Piikkisikojen vihollisia ovat jaguaarit, kotkat ja ihmiset ja siksi kanadanpuupiikkisiankin suojana olevat 30 000 terävää piikkiä eivät ole vain koriste. Vaikka piikit eivät ole myrkyllisiä, ne voivat aiheuttaa hyökkääjälle, kuten ihmiselle, kohtalokkaan tulehduksen. Eräillä seuduilla puupiikkisiat ovat runsastuneet liikaa ja niiden seuraan on siirretty kanadannäätiä. Kanadannäätä on erikoistunut piikkisikojen saalistukseen. Se pyöräyttää uhrinsa selälleen, jolloin suojaton vatsa paljastuu.

Vuoristovuohi

Lumivuohi (engl. Rocky Mountain goat, mountain goat - Kalliovuorten vuohi, suomeksi käytetty myös vuorivuohi) (Oreamnos americanus).

Lumivuohet elävät itäisen Pohjois-Amerikan vuoristoissa. Niiden käytös on siinä mielessä poikkeavaa, että urokset keskinäisissä taisteluissaan todella voivat vahingoittaa vaarallisesti toisiaan - taistelut eivät ole vain näytöksiä. Lumivuohia on Pohjois-Amerikassa siirretty uusille vuoriseuduille paksusarvilampaan tapaan, kun on pyritty estämään lajin katoaminen. Jyrkät kalliot ja vuoristojäätiköiden reunat runsaslumisilla alueilla ovat lumivuohien mieluisinta asuinseutua. Painavimmat urokset voivat painaa yhtä paljon, kuin painavimmat paksusarvilammaspässitkin - 140 kg. Koossa on suurta vaihtelua, maantieteellisen sijoittumisen mukaan.
Maaorava

Maaoravat (engl. chipmunk) heimo Sciuridae ja suku Tamias. Maaoravat ovat oravankaltaisia pieniä, jyrsijöiden lahkoon Rodentia kuuluvia eläimiä. Niitä on useampia eri lajeja, ehkä noin 15 lajia kaiken kaikkiaan, kaikkien suku Tamias. Useimmat maaoravalajit elävät läntisessä Pohjois-Amerikassa, vain yksi laji, Tamias sibiricus, elää koillisessa Aasiassa, Siperiasta Koreaan ja Japaniin saakka. Lajin englanninkielinen nimi on ehkä alunalkaen tullut ojibwe-kielen sanasta chitmunk, joka tarkoittaa punaista oravaa. Nimensä mukaisesti maaoravat elävät maassa ja viihtyvät avoimilla ruohostomaillakin. Jotkut maaoravalajit kiipeilevät myös taitavasti puissa, mutta nekin viettävät suuren osan ajastaan piiloillen kallioiden koloissa, kaatuneiden puiden alla ja risukoissa. Maaoravat ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät jyviä, pähkinöitä, munia ja hyönteisiä. Maaoravat muodostavat löyhäsiteisiä yhdyskuntia. Ne ovat päiväeläimiä ja voivat liikkua ruuanhaussaan yhden päivän aikana pitkiäkin matkoja. Maaoravilla on yhdestä kahteen poikuetta vuodessa. Yleensä poikasia on 3 - 5, mutta vaihteluväli on 1 - 10. Lisääntymisikäisiä maaoravat ovat 1 - 7 vuotiaina.

Mustakarhu

Mustakarhu (engl. black bear) (Ursus americanus).

Mustakarhu on Pohjois-Amerikan oloihin sopeutunut karhu, joka saattaa saalistaa jopa karibuja. Mutta sille kelpaavat tunnetusti myös eväsretkeläisten tarjoamat voileivät tai kaatopaikan herkut. Mustakarhujen turkin väreissä on suuria vaihteluita. Mustakarhu elää samoilla seuduilla ja samassa ekologisessa lokerossa harmaakarhun kanssa. Aikoinaan mustakarhua tavattiin kaikkialta Pohjois-Amerikan metsäseuduilta ja Meksikon pohjoisosista. Mustakarhua on vainottu yhtä ankarasti kuin karhua. Se on kuitenkin piilottelevampi ja lisääntyy nopeammin. Siksi yksikään mustakarhun 18 alalajista ei ole uhanalainen. Mustakarhun alalajeja ovat kermodeskarhu, kanelikarhu, idänmustakarhu ja newfoundlandinmustakarhu.

Punaoravat (engl. red squirrel) heimo Sciuridae suku Tamiasciurus. Kaksi lajia punaoravia elää Pohjois-Amerikassa, punaorava (Tamiasciurus hudsonicus), joka on kuvassa oikealla, sekä lännenpunaorava (Tamiasciurus douglasii).

Orava

Oravat (engl. squirrel) heimo Sciuridae suku Sciurus. Meidän oravamme sukuisia Sciurus-oravalajeja elää kuusi Pohjois-Amerikassa, esimerkiksi yleinen abertinorava eli tupsukorvaorava (Sciurus aberti) ja arizonanharmaaorava (Sciurus arizonensis).

Siiselit noin 15 lajia (engl. ground squirrel) heimo Sciuridae suku Spermophilus. Oravien heimoon kuuluu koko maailmassa 50 sukua ja 273 lajia ja näistä lajeista 15 on Pohjois-Amerikassa eläviä siiseleitä, jotka yleensä ovat talviajan horroksessa. Siiseleitä ovat leopardisiiseli, kolumbiansiiseli ja kaliforniansiiseli.

Paksusarvilammas

Paksusarvilammas (engl. bighorn sheep - engl. myös mountain sheep, suomeksi käytetty myös vuorilammas) (Ovis canadensis).

Kalliovuorten karuilla rinteillä elää kaksi vuohieläimiin kuuluvaa lajia, paksusarvilammas ja lumivuohi. Lajit eroavat sekä ulkonäöltään, että tavoiltaan suuresti, vaikka ovatkin sukua toisilleen, ovat alttiina samanlaiselle ilmastolle, syövät samankaltaista ravintoa ja pakenevat samoja petoja. Lumivuohen turkki on valkoinen ja paksu, paksusarvilampaan karva harmaata ja lyhyttä. Lumivuohen sarvet ovat pienet, mustat ja terävät, paksusarvilampaalla ne ovat valtavat, vaaleat ja tylpät. Lumivuohien väliset tappelut ovat lyhyitä, rajuja, verisiä ja harvinaisia; paksusarvilampaat tappelevat usein ja niiden ottelut ovat pitkiä, rituaalinomaisia ja tavallisesti vaarattomia. Paksusarvilampaat iskevät päänsä yhteen, lumivuohet eivät. Nämä erot kuvastavat eläinten erilaisia elintapoja: lumivuohet puolustavat tiettyjä alueita ympäri vuoden, kun taas paksusarvilampaat tekevät laajoja vuodenaikaisvaelluksia.

Peurahiiri

Peurahiiret (engl. deer mouse) suku Peromyscus.

Amerikassa ei ollut alun perin varsinaisia rottia eikä hiiriä, vaan niiden paikan luonnossa täyttivät hyvin samannäköiset mutta kehityshistorialtaan erilliset amerikanhiiret. Sukuja on 79 ja lajeja 423. Ne ovat itse asiassa läheisempää sukua jopa myyrille kuin oikeille hiirille.

Amerikanhiirten tunnetuin suku on luultavasti peurahiiret Peromyscus, joita on noin 50 lajia. Näitä meidän metsähiirtämme muistuttavia jyrsijöitä tapaa lähes kaikkialta Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Muutamat lajit ovat Pohjois-Amerikassa levinneet laajalle pohjoisia tundra-alueita lukuunottamatta, mutta USA:n kaakkoisosissa ja erityisesti Keski-Amerikassa on kymmeniä lajeja, joiden levinneisyys on varsin suppea; pari lajia tunnetaan vain yhdeltä löytöpaikalta.

Pumpulihantakani

Pumpulihäntäkaniinit (engl. eastern cottontail) suku Sylvilagus.

Pumpulihäntäkaniineja on useampia lajeja ja ne kaikki kuuluvat Sylvilagus-sukuun. Pienin, kääpiökaniini painaa 0,4 kg ja suurin, rämekaniini 2,3 kg. Pumpulihäntäkaniinien elinalueissa on suuria eroja, niitä tavataan eteläisestä Kanadasta Argentiinaan ja Paraguayhin. Useimmat lajeista ovat paikoin yleisiä. Lajeja ovat aavikkokaniini, meksikonkaniini, metsäkaniini, omiltemenkaniini, pensaskaniini, saarikaniini, suokaniini, tresmasiankaniini, uudenenglanninkaniini ja vuorikaniini.

Kanadanhirvi

Vapiti eli hirvi (wapiti) (engl. elk) (Cervus elaphus). Vapiti on saksanhirven lähisukulainen, mutta sitä hieman kookkaampi hirvieläin. Vapiteja elää yli 750 000 Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Yhteen vapitilaumaan voi kuulua 200 yksilöä.

Intiaanit ja hevoset - Hieman hevosen kehityshistoriaakin - mustangit ja appaloosat.
Kanadanmajava - turkiskauppaa ja tutkimusmatkoja
Intiaanien palvoma karhu


Creative Commons
Sivun alareunassa Monument Valley - kuva Copyright davidanthonyporter - Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Villi Länsi
*** tunturisusi.com linkit ***