Tiesitkö että?!
Toteemipaaluun ei sidottu koskaan ketään.
Toteemipaalut olivat parhaimmillaan yli 20-metrisiä ja niillä
saattoi olla ympärysmittaa 3 metriä. Vain Amerikan luoteisosien
rannikkointiaanit veistivät näitä paaluja, yleensä setripuun rungosta.
Toteemipaaluihin veistettiin mitä satumaisimpia hahmoja
käytellen sahaa, kirvestä, veistä ja talttaa. Hyvä veistäjä
oli erittäin arvostettu. Vanhoissa elokuvissa
taikka sarjakuvissa esiintyy joskus intiaaneja tanssimassa toteemipaaluun
kiinni sidotun vangin ympärillä. Tätä ei kuitenkaan koskaan tapahtunut,
sillä intiaanit eivät koskaan sitoneet ketään kiinni pyhiin paaluihinsa.
|
Ei ylipainoisia intiaaneja. Miljoonat amerikkalaiset,
monet intiaanitkin, kamppailevat nykyisin ylipaino-ongelmiensa
eli lihavuuden kanssa. Villissä lännessä pitkin preerioita
ratsastava läski intiaani oli hyvin harvinainen, ehkä täysin tuntematon
näky. Eivätkä cowboytkaan ehtineet lihomaan. Väkisinkin tuolloin
pysyttiin laihoina, sillä ulkoilmaelämä ja jatkuva liikkeellä
olo kulutti paljon energiaa. Sen ohessa ruokailu useimmiten
oli varsin vaatimatonta, kuitenkin perusterveellistä - mässäilyihin
ei ollut mahdollisuuksia, eikä nälkäkään ollut tuntematon asia.
|
Mitä olivat preeriakuunarit? Tasainen preeria
tuo mieleen kuin meren, heinämeren. Katetuissa vankkureissa
vaalea kangaskate näyttää kaukaa ihan kuin purjeelta. Uudisasukkaiden
vankkureita kutsuttiinkin usein preeriakuunareiksi ja heidän
karavaaninsa olivat kuin preerioilla hitaasti eteneviä
purjelaivaosastoja. Jos on laivan kulku myrskyisellä merellä
keikkuvaa, niin sitä oli tämän preerialaivankin kulku.
Vankkurit särkyivätkin usein ja niiden pyörät juuttuivat
ja hajosivat syviin pyöränuriin. Virkistystä matkalaisille saattoivat
tuoda intiaanit, jotka eivät aina hyökänneet - vaan tulivat
vaihtamaan ruokaa erilaisiin tarvikkeisiin.
|
|
Cowboyssa oli myös intiaaneja ja mustia. Elokuvissa
cowboyt ovat useimmiten valkoisia. Todellisuudessa
joka kolmas cowboy oli joko musta taikka intiaani.
Bat Mastersonin ystävä oli musta cowboy Nat Love,
joka ratsasti paremmin ja ampui tarkemmin, kuin juuri kukaan muu.
Deadwoodin rodeokisoissa hän voitti kisan toisensa jälkeen
ja saikin lisänimen "Deadwood".
|
Cowboyn kalsareissa oli takaluukku!
Kalsareiden takaluukusta voi tulla mieleen pieni lapsi, mutta
tällainen systeemi oli usein cowboynkin kalsareissa,
ja se ainakin nopeutti hänen toimiaan paljaan taivaan alla.
Kiire oli aina suuri, sillä karja ei jäänyt odottamaan.
|
Cowboy ei käyttänyt hattua vain päässään.
Leveälierinen hattu cowboyn päässä suojasi auringolta
ja sateelta. Hattua käytettiin myös tarvittaessa sekä cowboyn että
hevosen juoma-astiana ja joskus jopa pesuvatinakin.
Kylmillä säillä sen lieret käännettiin leuan alle mummonhuivin tapaan.
|
|
Cowboyn tunnisti parhaiten hajusta. Karjanajomatkat
saattoivat kestää jopa kuukausia ja näissä oloissa peseytyminen
preerioilla oli hyvin harvinaista. Siksi cowboyn tunnistikin parhaiten
jo kaukaa hajusta. Viimeistään cowboyn tunnisti tämän
hypättyä ratsultaan, keinuvasta ja hajasäärisestä kävelytyylistä.
|
Lehmiä miljoonittain irrallaan. Lehmiä pääsi suuria määriä,
intiaanien hyökkäyksienkin vuoksi, irtaalleen ja villeinä elämään.
Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen näitä vapaana kulkevia lehmiä
oli noin viisi miljoonaa - ja etelässä lehmä olikin
tovin aikaa liki arvoton.
|
Palkkio intiaanin päänahasta! Ajattelemme, että vain
intiaanit ottivat päänahkoja. Mutta erääseen aikaan Amerikan
viranomaiset maksoivat palkkion jokaisesta tapetusta intiaanista.
Palkkion lunastajan oli esitettävä skalppi.
|
|
Intiaanit ymmärsivät merkkikielellä toisiaan!
Pohjois-Amerikan intiaaneilla oli yli 200 eri kieltä ja sadoittain
paikallismurteita. Kielten runsaudesta huolimatta he ymmärsivät
toisiaan käyttämällä merkkikieltä.
|
Intiaaniheimoja yli 800! Tunnemme apassit, siouxit
ja joukon muita intiaaniheimoja. Mutta hyvin harva voi sanoa tuntevansa
kaikki intiaanien heimot, sillä niitä oli yli 800. Pienimmissä
heimoissa jäseniä oli vain muutama sata, suurimmissa tuhansia.
|
Intiaanejakin polttomerkittiin! Lehmät polttomerkittiin,
polttoraudalla, niin että tiedettiin, kuka minkäkin lehmän omisti.
Ensimmäisinä Meksikoon tulleet espanjalaiset valloittajat
polttivat intiaanienkin poskeen ison G-kirjaimen - se oli orjan merkki.
|
|
Turvetaloilla alkuun. Uudisasukkaille asumaan alkaminen
oli preerioilla erityisen helppoa, sillä puut puuttuivat ja pellot olivat
valmiita. Toisaalta, puuta ei ollut myöskään rakentamiseen eikä ruuan laittamiseen
taikka lämmitykseen. Ensimmäiset talot rakennettiinkin usein
turvelaatoista ja tällaiset talot kestivät vuosia.
|
Ei aitapuita eikä piikkilankoja! Puuta ei ollut karja-aitauksienkaan
rakentamiseen. Niinpä uudistilalliset keräsivät luonnosta valmiit
aitatarpeet, piikikkäät mesquitopensaat, joista he rakensivat
karjalleen tarvittaessa aitauksia.
|
Linnunrata oli laukkaavien eläinten tomua! Tasankointiaaneille
biisoni oli pyhä eläin. Heidän harras toiveensa oli kuoltuaan päästä sellaiseen
paikkaan taivaassa, jossa oli paljon biisonien henkiä. Linnunradan uskottiin
olevan laukkaavien eläinhenkien jälkeensä jättämää tomua.
|
|
Taiteilijasta tuli intiaanien ystävä! Tällä sivulla on amerikkalaisen
taiteilijan George Catlinin maalaus. Hän patikoi vuosien ajan, 1830-1836, yksinään
pitkin tasankoja ja vieraili 48 heimon luona maalaten yli 600 taulua.
Valokuvaustahan ei ollut vielä keksitty.
Useat näistä Catlinin kohtaamista intiaaneista
eivät olleet ikinä nähneet valkoista miestä, mutta he ottivat taiteilijan
hyvin vastaan ja hänestä tuli heidän ystävänsä.
|
Catlinin galleriasta intiaanit tutuiksi. George Catlinin
maalaukset, jotka tunnettiin nimellä "Intiaanigalleria", kiersivät
valmistuttuaan ympäri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa kolmenkymmenen vuoden ajan.
Näiden hyvin realististen maalausten kautta lukemattomat ihmiset
tutustuivat aitoon Lännen elämään.
|
Lännessä oli myös naisrosvoja. Kaikki Lännen lainsuojattomat
eivät suinkaan olleet miehiä. Eräs Lännen kuuluisimpia maantierosvoja
ja hevosvarkaita oli nainen nimeltä Belle Starr. Hänen asuunsa kuuluivat yleensä
kultaiset korvarenkaat, suuri meksikolaishattu ja samettihame. Hänen kohtalonsa
oli karu, kuten niin monen tuolloin - hän sai surmansa vuonna 1889, selkäänsä osuneesta,
tuntemattoman ampujan luodista.
|
