Intiaanit

GERONIMO (jur-ahn-i-moh)

Geronimo, apachenimeltään Goyathlay (Hän joka haukottelee), syntyi 16. kesäkuuta 1829 Meksikon territoriossa, nykyisen Uuden Meksikon alueella. Hän oli bedonkohe-apache syntyperältään. Bedonkohet elivät Gila Riverin pohjoispuolella ja Mogollon-vuorten länsipuolella Uuden Meksikon ja Arizonan raja-alueella. Myöhemmin hän liittyi pohjoisten chiricahua-apachien joukkoon. Hänen vaimonsa Juh sekä serkkunsa Ishton ja Asa Daklugie olivat chiricahua-apachien nednhi-heimon jäseniä.

Vuonna 1858 hänen äitinsä, vaimonsa ja lapsensa murhattiin julmasti yllätyshyökkäyksessä apachien leiriin, minkä jälkeen hän vihasi meksikolaisia lopun elämäänsä. Hänestä tuli yksi pelätyimmistä ja hurjimmista intiaanisotureista. Meksikolaiset vastustajat antoivat hänelle nimen Geronimo, joka on espanjankielinen versio nimestä Jerome. Joidenkin mukaan tämä oli meksikolaisten yritys hänen apachenkielisen nimensä ääntämisestä, toiset taas sanovat Geronimon vihollisten kutsuneen apuun Pyhää Jeromea hyökätessään.

Geronimo taisteli yhä lukuisammaksi kasvavia vihollisjoukkoja vastaan, jotka koostuivat sekä meksikolaisista, että yhdysvaltalaisista joukoista. Hän tuli tunnetuksi uskaliaista ryöstöretkistään ja pakomatkoistaan. Geronimon apachesoturit muodostivat viimeisen merkittävän intiaanijoukon, joka kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain hallituksen hallintaoikeutta intiaanien mailla.

Intiaanit

Kotimaa ja vapaus

Geronimokin rikkoi joskus lupauksensa, amerikkalaisten mittapuulla. Mutta ei läheskään yhtä usein, kuin amerikkalaiset pettivät hänet. Ja vaikka amerikkalaiset eivät pitäneet lupauksiaan, hän oli silti valmis tekemään heidän kanssaan uusia sopimuksia. Kyllä, hän myös ryyppäsi - mescalia, mutta ei sen enempää kuin monet häntä jahdanneista sotilaista. Hän surmasi naisia ja lapsia, mutta amerikkalaiset surmasivat yhtä monta tai enemmänkin, eikä sitä pidetty laisinkaan rikoksena, jos uhrit olivat apasseja.

Ennen kaikkea, Geronimo taisteli taitavasti ja rohkeasti, niin kuin vain hyvin harvat ovat taistelleet, toivotonta ylivoimaa vastaan. Eikä hän taistellut ahneuden tai voitonpyynnin, tai vallanhimon vuoksi, vaan ja ainoastaan niistä kahdesta syystä, joita amerikkalaiset arvostavat enemmän kuin mitään muuta: hän taisteli kotimaansa ja vapautensa puolesta.

Intiaanit

Arizonan karkaileva paholainen

Arizonan kesyttömät vuoret olivat Geronimon ja hänen apachiensa koti- ja turvapaikka. Sieltä käsin he hyökkäilivät uudisasukkaiden, ranchien ja vankkurkikaravaanien kimppuun. Vuoristossa he sitten piiloutuivat takaa-ajajiltaan.

Geronimo ehti olla elämänsä aikana usein takaa-ajettuna, sillä usein kun hänet saatiin kiinni, hän karkasi. Peräti 3 000 sotilasta oli viime vaiheessa vuonna 1886 hänen jäljillään. Maaliskuussa hän antautui ja jättäytyi kenraali Crookin käsiin. Muutaman päivän kuluttua hän kuitenkin muutti mielensä ja pakeni jälleen. Tällä kertaa hänen peräänsä laitettiin 5 000 sotilasta ja 500 jäljittäjää.

Syyskuun 4. päivänä vuonna 1886 Geronimo antautui viimeisen kerran kenraali Nelson A. Milesille Skeleton Canyonin luona. Näin oli tämän valkoisten vihaaman ja pelkäämän, mutta apachien urheimpana vapaussoturinaan pitämän päällikön aika ohi.

Intiaanit

Turistinähtävyys

Vanhalla iällä Geronimosta tuli turistinähtävyys: hän esiintyi messuilla ja ansaitsi elantonsa myymällä matkamuistoja ja valokuvia itsestään. Kuvansa hän myi 25 sentillä kappale, mutta 50 sentillä, jos hän kirjoitti kuvaan nimensä suurilla tikkukirjaimilla. Presidentti Theodore Rooseveltin virkaanastujaisissa hän ratsasti tämän juhlakulkueessa ja esiintyi myös St. Louisin maailmannäyttelyssä.

Pyynnöistä huolimatta hänen ei kuitenkaan sallittu palata synnyinseudulleen. Geronimo kuoli Oklahomassa keuhkokuumeeseen vuonna 1909.

Geronimon katkerat viimeiset ajat

Geronimo, apachien viimeinen vapaustaistelija, katui loppuunsa saakka sitä, että oli antautunut ja luopunut vapaustaistelusta. Hän sanoi viimeisinä aikoinaan:

"Olisi ollut parempi elää kaksi tuntia vapaana miehenä vuorilla kuin kaksikymmentä vuotta valkoisten vankina".

Villi Länsi

Kuvassa Yhdysvaltain armeijan kivikasalla merkitsemä paikka, jossa Geronimo lopullisesti antautui 4.9.1886.


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Jonathan Patt