Villi Länsi

INTIAANIKULTTUURIT - KALIFORNIA

Kalifornia, Yhdysvaltain länsiosassa, Tyynen Valtameren rannalla, on vastakohtien maa. Sen rannikolla on mittaa 1200 mailia. Matalin kohta Death Valleyssa jää merenpinnan alapuolelle, kun korkein kohta Mont Whitneyn huippu Sierrassa kohoaa ylemmäksi, kuin mikään muu 48 osavaltion alueella. Great Valley on Kalifornian kaikkein vaikuttavin luonnon aikaansaannos.

Kuusi ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykettä

Kaliforniaan mahtuu kaikkiaan kuusi erilaista elinvyöhykettä: arktinen, kanadalainen, hudsonilainen, siirtymävyöyhyke, ylä-Sonora ja ala-Sonora. Kaikilla näillä kuudella vyöhykkeellä on osin erilaiset kasvillisuudet ja eläimistöt, jotka yhtyvät samoiksi niiden raja-alueilla.

Arktisella vyöhykkeellä kasveja edustavat voikukat, esikot, jumalten kukat ja sinilatvat - lintuja sierranpunapeippo, kolibrit sekä harmaat ja valkoiset pähkinänakkelit - nisäkkäitä sierrankaniini ja valkohäntäjänis, myös paksusarvilammas on ammoin elänyt täällä.

Intiaanit

Kanadalaisen, lauhkean vyöhykkeen puustoa edustavat pylväspinjat, valkokuoriset ketunhäntä- ja hopeapinjat, keltapinjat, jeffreynpinjat, vuoristopinjat, punahongat, katkat ja hemlokit - kasveja kääpiömanzanita, sierrantuhkelo, lumikukka ja useat yrttikasvit - lintuja kalifornian pinjapeippo, vuoriston sinirinta ja valkopäävarpunen, sininärhi, iltapeippo, sierranmetsäkana, sierranerakkorastas, sierranjunco, vesipääsky ja lännen pikkuvarpunen - nisäkkäitä sierrankaniini, sierranminkki, sierranmurmeli, erilaiset maaoravat, vuoristonäätä, oravat, punaoravat, lumikenkäjänis, piikkisika ja ahma.

Intiaanit

Siirtymävyöhykkeellä sijaitsevat Kalifornian suurimmat metsät, valtapuu on punapuu, muita puulajeja vaahtera, kalifornianlaakeripuu, douglaskuusi, madronapuu ja parkkitammi. Muinoin seuduilla elivät runsaslukuisina mustakarhu, ilves, villikissa, mustahäntäpeura, puuma, hirvi, kettu, näätä, minkki, vuoristosaukko, tyynenmeren pesukarhu ja pussirotta. Muita Kalifornian pohjoisempien osien eläimiä ovat kojootit ja peurat.

Ylä-Sonoran lajikirjoa edustavat harmaakarhu, antilooppi, puurotta, pensasjänis ja villikissa - annankolibri, kondorikotka, kellovarpunen, pensassieppo, kaliforniannärhi, tähtinärhi, kalifornianrastas, pikkukurppa, kottarainen, metsäkyyhky, laaksoviiriäinen ja harakka - sinitammi, vaivaistammi, kalifornianpuksipuu, vaivaispinja ja jukkapalmu.

Alemmalla Sonoran vyöhykkeellä kasvaa monenlaisia kaktuksia ja viuhkapalmuja, puuvillapuita ja laaksotammia. Yöeläinten kirjo on runsas ja siihen kuuluvat monenlaiset jyrsijät, pikkuketut, maaoravat, opossumit ja hyppyjänikset. Taivaalla liitelee alemmassa Sonorassa matkijalintuja ja texasinyöhaukkoja.

Kalifornia on muinoin, hyvin monipuolisine elinympäristöineen, houkuttanut puoleensa kansoja, joille metsästys, kalastus ja keräily ovat olleet tärkeitä. Ihan tarkasti ei tiedetä, milloin ensimmäinen ihminen liikkui Kaliforniassa, mutta siitä on kulunut ainakin 20 000 vuotta.

Vaikka seuduilla eli lukuisia intiaaniheimoja, kaikilla niillä oli elintavoissaan myös samankaltaisuuksia. Erityisenä piirteenä oli tammenterhojen käyttäminen ravintona, yleistä useille heimoille. Tammenterhoista tehtiin keittoa, puuroa ja leipää. Metsästys ja kalastus toivat monipuolisuutta ruokavalioon. Nisäkkäiden ohessa aterialla maistuivat myös käärmeet.

Joidenkin heimojen ruokavalioon kuului koira, joidenkin erityistä herkkua oli haisunäätä. Suurin osa heimoista karttoi harmaakarhun ja kojootin syömistä, sillä nämä eläimet olivat osa uskonnollisia menoja.

Intiaanit

Hupat

Hupat elivät Trinity-joen varrella luoteisessa Kaliforniassa. Heidän pääasiallinen ravintonsa käsitti tammenterhoja ja lohta. Hupamiehet olivat taitavia puutöissä, naiset puolestaan korinpunojina. Hupat järjestivät vuosittain naapureidensa yurokkien ja tarokkien kanssa Valkoisen Peurannahan tanssit ja hyppytanssit, jotka kestivät kymmenen päivää sekä Harjatanssit, joilla parannettiin sairaita lapsia. Tolowat olivat hyviä venemiehiä ja he rakensivat kanoottejaan punapuusta.

Pomot olivat useiden seudun heimojen tapaan taitavia korintekijöitä ja heidän korejaan pidetään kauneimpina kaikista. Karokit tekivät ajoittain sotaretkiä, joilla naisetkin olivat mukana huoltojoukkoina. Modocit kävivät pitkällisen sodan liittovaltion armeijan kanssa ja liittovaltion oli tehtävä suuria ponnistuksia, kunnes modocien vastarinta oli murskattu (katso intiaanit->intiaanisodat).

Wintut olivat vuoristokansaa ja heidän taloutensa perustui lohiin, peuraan ja tammenterhoihin. Costanoat liikkuivat avojaloin ja ilman päähinettä aina muulloin, paitsi seremoniallisissa tilaisuuksissaan. He tekivät korviinsa ja nenäänsä reikiä ja tunkivat niihin mitä erilaisimpia koruja ja koristeita.

Kalifornian intiaaniheimot alueittain

1. Tolowa 2. Karok 3. Yorok 4. Shasta 5. Hupa 6. Chilula 7. Whilkut 8. Wiyot 9. Chimariko 10. Wintu 11. Mattole 12. Nongati 13. Sinkyone 14. Lassik 15. Wailaki 16. Cahto 17. Yuki 18. Pohjoinen Pomo 19. Koillinen Pomo 20. Itäinen Pomo 21. Kaakkoinen Pomo 22. Keskus Pomo 23. Eteläinen Pomo 24. Kashaya 25. Nomlaki 26. Achumawi 27. Atsugewi 28. Maidu 29. Yana 30. Konkow 31. Nisenan 32. Patwin 33. Järvi Miwok 34. Wappo 35. Rannikko Miwok 36. Miwok 37. Pohjoislaakson Yokuts 38. Costanoan 39. Esselen 40. Monache 41. Vuoren juuren Yokuts 42. Etelälaakson Yokuts 43. Tubatulabal 44. Salinan 45. Chumash 46. Kitanemuk 47. Tataviam 48. Serrano 49. Gabrielino 50. Luseno 51. Cahuilla 52. Cupeno 53. Diegueno.

Intiaanit