Villi Länsi
Tunturisuden sivut

Apassi SITTING BULL - ISTUVA HÄRKÄ (1831 - 1890)

Tatanka Iyotake/Yotanka eli Istuva Härkä oli teton-dakotoihin kuuluneen hunkpapa-heimon poppamies (hunkpapa = siouxien kansan läntisen haaran tetonien heimo) ja siouxheimojen päällikkö sekä poliitikko, jolla oli suuri vaikutusvalta cheyennejen ja arapahojen keskuudessa.

Istuva Härkä yhdisti dakota-heimot (dakota = sioux, siouxin päähaarat ovat itäinen santee, keskiosan wichiyela ja läntinen teton) ja hänestä tuli kunnioitettu ja pelätty sotapäällikkö. Hänen vaikutusvaltansa oli suurimmillaan vuonna 1876, jolloin hänen johtamansa intiaaniarmeija löi Little Big Hornin taistelussa Kenraali Custerin johtaman ratsuväkiosaston. Istuva Härkä vangittiin turvallisuussyistä vuonna 1890 ja hän sai surmansa kannattajiensa suorittamassa vapautusyrityksessä.

Sitting Bull

Maalaus Sitting Bull/Istuva Härkä - Sonja Boekhorst. Used with permission

"Nuorena olin innokas tutustumaan uusiin asioihin ja oppimaan uutta - ja siksi opinkin nopeasti. - In my early days I was eager to learn and to do things, and therefore I learned quickly." - Sitting Bull

Sitting Bull

Istuva Härkä tunnetaan siouxien lakota-haaraan kuuluneen hunkpapa-heimon heimon päällikkönä ja "pyhänä miehenä" (Holy Man). Uskotaan, että Istuva Härkä olisi syntynyt Grand River joen varrella Dakota Territoriossa. Hän oli hyvin poliittisesti aktiivinen henkilö ja sotajoukkojen johtaja jo nuorena.

Oli kuitenkin vain ajan kysymys että Istuva Härkä joutui sotaan Yhdysvaltojen armeijoita vastaan. Ensimmäisen kerran he kohtasivat kesäkuussa 1863. Sen jälkeen taistelut seurasivat toistaan ja vuonna 1868 Istuvan Härän rohkeus ja strategiakyky johtivat hänet Lakota kansan päälliköksi.
Istuva Härkä

Istuva Härkä patsaana. Klein Museum - Mobridge, Etelä-Dakota, USA.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Brandon Dalton


Istuva Härkä

Istuvan Härän viisauksia

"Kun olin nuori poika, siouxit omistivat koko maailman. Aurinko nousi ja laski heidän maillaan. He lähettivät kymmenen tuhatta soturiaan taisteluun.

Missä ovat nuo soturit nyt? Kuka löi heidät? Missä ovat maamme nyt? Kuka ne omistaa?

Kuinka valkoinen mies voi koskaan sanoa, ettei ryöstänyt siouxien maata ja varastanut siouxien omaisuutta? Sen sijaan he väittävät, että minä olen varas.

Hyökkäsinkö koskaan valkoisen naisen kimppuun taikka vahingoitin häntä? Siltikin nuo naiset sanovat, että minä olen paha.

Onko ikinä kukaan tullut luokseni nälissään ja lähtenyt ruokkimatta? Onko kukaan koskaan nähnyt minun lyövän vaimoani tai kohtelevan väärin lapsiani? Mitä lakia minä olen rikkonut?

Onko se väärin, että rakastan omiani? Olenko paha siksi, että ihoni on punainen? Koska olen sioux? Koska synnyin täällä, missä isäni eli? Koska olin valmis kuolemaan kansani ja maani puolesta?"

Istuva Härkä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Istuva Härkä Madame Tussaudin vahakabinetissa - Copyright © Flickr/InSapphoWeTrust

Little Big Horn

Istuva Härkä johti Little Big Hornin taistelussa 25. kesäkuuta 1876, 3 500 sotilaan sioux- ja cheyenne-joukkoja, vaikka ei itse henkilökohtaisesti ollutkaan taistelupaikalla.

Powder- joen mailla Montanassa ja Wyomingissa eli joukko siouxeja, cheyennejä ja arapahoja, yllättävän rauhallisesti aina kesään 1874 asti. Heidän päällikkönsä oli hunkpapa-heimon päällikkö Istuva Härkä. Vuoden 1874 kesänä Istuva Härkä ja toinen oglala-sioux päällikkö Hullu Hevonen kuulivat, että intiaanien pyhää vuorta Black Hillsia oli loukattu kenraali Custerin ja seitsemännen ratsuväkirykmentin toimesta. Custer väitti etsivänsä paikkaa uudelle linnakkeelle, mutta todellisuudessa hän tutki alueen malmiesiintymiä.

Niinpä hänen toimiaan ei estetty. Kultaa löytyikin niin runsaasti, että uutta kultaryntäystä ei voitu estää. Päälliköt asettivat kuitenkin hinnan niin korkeaksi, että siihen ei voitu suostua. Tästä syystä Yhdysvaltain sisäasiainministeri määräsi kaikki vapaat cheyennet ja siouxit ilmoittautumaan intiaanitoimistossa viimeistään 31.01.1876. Kaikkia jotka eivät ilmoittautuneet pidettäisiin vihollisina.

Istuva Härkä ja Hullu Hevonen jättivät jostain syystä tulematta ja niin maaliskuussa vuonna 1876 eversti J. J. Reynoldsin johtama kolmas ratsuväki hyökkäsi heidän leiriinsä. Reynolds yllätti intiaanit täysin, mutta ei käyttänyt yliotetta hyväkseen. Intiaanit huolehtivat naisten ja lasten turvallisuudesta ja hyökkäsivät takaisin. Reynolds ajettiin pakosalle ja hän joutui suureen häpeään.

Kesäkuussa 1876 kokoontui 1 000 - 3 000 cheyennejen ja siouxien parasta soturia, joita johtivat Istuva Härkä ja Hullu Hevonen. He hyökkäsivät 17.06.1876 Rosebud-joelle majoittuneen kenraali George Crookin sekä tämän 1 300 miehen kimppuun. Tappiot olivat vähäisiä molemmilla puolilla, mutta lopulta Crook joutui perääntymään. Voitto valoi intiaaneihin uutta voimaa ja he jatkoivat matkaansa Little Big Hornille, jonne saapui myös kenraali Custer. Siitä seuraavan taistelun johdosta Little Big Horn on intiaanien kuuluisimpia paikkoja.

Syytettynä verilöylystä Istuva Härkä johti heimonsa Kanadaan, missä se eli vuoteen 1881, kunnes 20. heinäkuuta hän miehineen antautui Yhdysvaltojen joukoille Fort Bufordissa Montanassa. Maan hallitus oli kuitenkin luvannut Istuvalle Härälle armahduksen. Myöhemmin Istuva Härkä kiersi maata Buffalo Billin Wild West Shown vetonaulana. Istuva Härkä yhdistettiin myös Aavetanssi-liikkeeseen (Ghost Dance). Yhdysvaltain hallitus piti tätä uhkana ja lähetti joukon intiaanipoliiseja pidättämään Istuvan Härän. Seuranneessa kahakassa Istuva Härkä ja tämän poika Korpinjalka saivat surmansa.

Vanhemmalla iällään hän oli (ja on edelleen) kuuluisa myös opetuksistaan ja puheistaan intiaanien tavasta elää ja kunnioittaa kaikkea Suuren Hengen (Great Spirit) luomaa ja Maa-äidin (Mother Earth) antamaa.

Villi Länsi

Istuvan Härän tomahawk, joka hänellä on ollut mukana sotaretkillään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Istuvan Härän tomahawk - Copyright Pete Zarria


Villi LänsiLähteinä mm:
Kari J. Kettula: Villi Länsi, Villi Länsi
Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
Mike Sotter: Villi Länsi
Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West
Norman Bancroft-Hunt ja Werner Forman: The Indians of The Great Plains
United States Marshals Service
Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY
Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava
Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS
Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava
Michael Johnson: Villi Länsi - Otava
Kultainen Villi länsi - Tammi
The Apaches - Osprey Publishing
Colin F. Taylor, William C. Sturtevant: Suuri Intiaanikirja - Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat