Menu
Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä, Yellowstonen kansallispuistossa etualan puut ovat lännenpihtoja. Niitä käytetään monenlaisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin, lue siitä tältä sivulta alempaa.

Katso ylin kuva kokonaisena.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, Yellowstone, Copyright - Malcolm Manners


LÄÄKEKASVIT

Ihminen on käyttänyt kasveja lääkkeenä jo hyvin kauan. Joitakin niistä on viljeltykin jo tuhansia vuosia, esimerkiksi pellavaa noin vuodesta 4 000 eaa. Kasvilääkeaineet syntyvät kasvin aineenvaihdunnan tuloksena, jolloin aine joko varastoituu (tärkkelys) - tai erittyy pihkan ja hartsin tapaan.

Yrttilääkintä

Fytoterapia (fyto=kasvi, kreik.) eli kasvien avulla tapahtuva lääkintä on kehittynyt historian hämärissä. Juuri kansanlääkintä on hyödyntänyt kasvikunnan tarjoamia lääkitysmahdollisuuksia. Maailmassa on liki miljoona eri kasvia, joista varsin rajallista määrää on suuremmin tutkittu. Yrttilääkinnällä on siten olemassa rajattomat kasvivarannot, jotka odottavat löytäjäänsä, tutkijaansa ja oivaltajaansa.

Näin syntyy rohdos

Kasvi sisältää lukemattomia aineita, mutta vain harvoja niistä voidaan pitää lääkeaineina. Lääkkeen tapaan vaikuttavaa ainetta on yleensä vain jossakin tietyssä kasvin osassa ja vain se osa kerätään. Tavallisimmin kasvista käytetään ja kerätään joko yhtä taikka useampaa osaa seuraavista: verso, lehti, juuri, maaverso, kukka tai sen osa, kuori, sipuli, puuaines, hedelmä, siemen tai hedelmän kuori. Kun kerätyt kasvit on puhdistettu, käsitelty ja kuivattu - saatua tuotosta nimitetään rohdokseksi.

Vaaralliset kasvit - varoitus!

Kasvikunnan tuotteita on käytetty myös synkemmissä yhteyksissä. koska useat kasvit voivat olla ihmiselle myrkyllisiä ja jopa tappavia. Myrkkykatkouutetta käytettiin kuolemantuomioiden täytäntöönpanoissa Kreikassa ja Persiassa jo ajalla 400 eaa. Oletetaan, että Sokrateen kuolemantuomio toteutettiin 399 eaa. juuri myrkkykatkouutteella.

Joissakin kasveissa on runsaasti terveydelle haitallisia tai jopa vaarallisia aineita, joten ne ovat siksi myrkyllisiä. Tällaiset kasvit on parempi jättää jokaisen keräämättä kokonaan. Myös on huomioitava, että osa kasveista voi olla apteekkitavaraa, jolloinka niiden käyttäminen omin päin ei tule kysymykseen. Lääkekasveja keräävällä tulee olla suuri perehtyneisyys keräämiinsä kasveihin ja keräämisen yhteydessä on huolellisesti paneuduttava siihen, mitä alan kirjallisuus kertoo kustakin kasvista. Mitenkään kepeästi ja pikapäätöksillä ei tule aloittaa lääkekasvien keruuta, saatika käyttöä.

On vaarallista ja yksisilmäistä pitää lääkekasvien käyttöä aina oikeana ja terveyteen johtavana tienä. Älä siis koskaan aloita itsesi lääkitsemistä kasveilla, ennenkuin olet tutkituttanut ja määrityttänyt tilasi lääkärillä. Erityisesti, jos tilaasi liittyy kuumeen nousua, kouristuksia, kipuja tms. välittömiä seuraamuksia - ota aina yhteyttä ensisijaisesti lääkäriin.
Lännenpihta (Abies lasiocarpa)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Lännenpihta - kuva Copyright - Lance and Erin


Intiaanien lääkekasveja

Lännenpihta (Abies lasiocarpa) - katoya, makeamänty

Melko suuri, ikivihreä pihta, joka kasvaa Kalliovuorten maisemissa. Tavallisin korkeus noin 20 metriä, mutta suurimmat 50 metriä korkeita. Puujätin rungon läpimitta voi olla metrin. Neulaset ovat vihreitä ja kävyt pituudeltaan 6-12 cm, kypsinä väriltään mustanvioletteja. Suomessa koristepuuna ja Pohjois-Amerikassa nykyisin myös joulukuusena käytetty.

Erilaiset käyttötarkoitukset

Lännenpihtaa käytettiin ainakin kolmella eri tavalla.

Villi Länsi Mustajalat polttivat lännenpihtaa seremonioissaan suitsukkeena.

Villi Länsi Rinnan päälle asetettuna hauteena hoidettiin kuumetta ja vilustumista.

Villi Länsi Rasvaan sekoitettuna sitä käytettiin sekä hiusvetenä että hajuvetenä. Hajuvedeksikin se oli varsin käyttökelpoista, sillä sen tuoksu on voimakas. Erityisesti kuivilla paikoilla kasvavien lännenpihtojen tuoksu on voimakas.
Näin kerätään lääkekasveja

Jos itse aiot kerätä lääkekasveja, intiaanien tapaan, niin silloin on syytä ottaa huomioon eräitä seikkoja. Aluksi sinun pitää hankkia alan kirjallisuutta ja tutustua huolellisesti kasveihin ja niiden ominaisuuksiin ja ulkonäköön - ja opetella tunnistamaan niitä. Kasvien lääkkeellisten aineitten koostumus, määrä ja lääkkeellinen vaikutus ovat riippuvaisia useista tekjöistä, joista tärkeimpiä ovat kasvuolosuhteet, asianomaisten kasvinosien korjuuaika, säilömistapa ennen lääkkeen käyttämistä hoitoon sekä se, miten valmistetta on varastoitu siihen asti. Nämä periaatteet pätevät aina, ja sen vuoksi muutamia sääntöjä on syytä opetella.

Kerääjällä ei saa olla käsissään haavoja eikä hän saa syödä, juoda taikka tupakoida kerätessään. Kerättyjen kasvien on oltava puhtaita, niihin ei saa tulla mukaan multaa. Useammat kasvilajit eivät saa mennä sekaisin keräyskorissa - vaan kannattaa keskittyä keräämään aina yhtä lajia, taikka korkeintaan paria lajia kerrallaan.

Villi Länsi Kasvit kerätään, kun vaikuttavien aineiden määrä on suurimmillaan, mikä tarkoittaa useimmiten kasvukautta.

Villi Länsi Keräämisajankohtaa ei voi määrittää kalenterista. Ankaralla talvella, myöhäisellä keväällä ja kylmällä kesällä on suuri vaikutus siihen, miten vaikuttavat aineet kasveissa kehittyvät.

Villi Länsi Maanpäälliset osat kerätään, kun sää on hyvä, aurinkoinen ja kuiva, ei kuitenkaan paahteinen.

Villi Länsi Kasvit kerätään tukevaan astiaan, mieluiten koriin.

Villi Länsi Lehdet kerätään nuorina, mutta kuitenkin täysikasvuisina. Niiden tulee olla puhtaita ja terveitä ja ne kerätään mieluiten ennen kukintaa.

Villi Länsi Versot (lehdet, kukat ja varret) kerätään nuorina, mutta kuitenkin täysikasvuisina.

Villi Länsi Terveet, ei kovin paksut varret leikataan kukkineen. Kukat kerätään kukinnan alussa. Kukka on kasvin herkimmin vaurioituvia osia, joten sitä ei saa kerätä esim. muovipussiin ja sen keräämisessä on oltava varovainen.

Villi Länsi Hedelmät kerätään niiden alkaessa kypsyä.

Villi Länsi Puun kuori irrotetaan keväällä mahlan ollessa runsaimmillaan.

Villi Länsi Puuaines otetaan pienistä rungoista tai paksuista oksista kasvukauden alussa tai lopussa.

Villi Länsi Maanalaiset osat, juuri ja maaverso, otetaan joko syksyllä, ennen kasvin talvilepoa - tai keväällä, ennen kasvukautta.

Villi Länsi Sipulit ja mukulat otetaan talteen syksyllä.

Jatkokäsittely

Helpoin tapa säilöä kerätyt lääkekasvit, on niiden kuivaaminen. Tutustu alan kirjallisuudesta lääkekasvien puhdistukseen, kuivaamiseen, varastointiin ja käyttöön. Hyvä lähdekirja on vaikkapa Gummeruksen kustantama: Lääkekasveja luonnosta ja puutarhasta. Monia muitakin alan teoksia löytyy kirjastosta.
Villi Länsi
Kuvassa yllä lännenpihdat. Mount Rainier National Park, Washington.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva lännenpihdat yllä, Mount Rainier National Park - Copyright - MiguelVieira


Yucca glauca

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Soapweed - Great Plains yucca - Copyright Matt Lavin


Soapweed - Great Plains yucca (Yucca glauca) - ek-siso-ke, kirpeäviini

Villi Länsi Juuria keitettiin vedessä ja saadulla keitoksella estettiin hiustenlähtö. Keitosta käytettiin hiusshampoon tapaan. Sama keitos soveltui myös ärtyneen ihon hoitamiseen.

Villi Länsi Mustajalat uskoivat myös, että tämä kasvi oli paras murtumiin ja nyrjähdyksiin. Niiden hoitamiseksi juuria viipaloitiin kuumaan veteen ja vahingoittunutta ruumiinjäsentä pidettiin tulehdusten estämiseksi kohoavassa höyryssä.

Villi Länsi Juuriviipaleita voitiin myös asetella haavojen päälle hoitavassa tarkoituksessa, ehkäisemään verenvuoto ja tulehdukset.

Villi Länsi Kasvin lehdistä saatiin myrkkyäkin, jota käytettiin nuolissa.

Lääkkeiden valmistus ja käyttö

Intiaaneilla oli sadoittain eri kasveja, joista he valmistivat erilaisilla menetelmillä lääkkeitä mitä erilaisimpiin sairauksiin. Erilaisia yrttejä kerättiin tarpeiden mukaan ja yleisin tapa valmistaa niistä lääkkeitä oli keittäminen vedessä. Parantamisessa ei luotettu yksinomaan lääkkeiden tehoon, vaan niiden käytön yhteydessä suoritettiin monenlaisia taikakeinoja, laulettiin ja luettiin taikasanoja ja -loitsuja.

Eri lääkekasvien kyky parantaa erilaisia sairauksia riippui usein kasvin nimestä taikka ulkomuodosta ja mahdollisista liittymisistä näiltä osiltaan itse sairauden olemukseen. Lääkkeitä potilaaseen saatiin monenlaisin menetelmin. Niitä voitiin nauttia sisäisesti, niitä voitiin hieroa taikka sivellä potilaan ihoon - joskus lääkettä voitiin höyrystää potilaaseen kattilan yllä. Joskus lääke puhallettiin potilaan päälle ruokopuhallusputkella. Keinovalikoima vaihteli eri intiaaniheimoilla ja eri poppamiehillä.
Lääkekasvien keruu intiaanien tapaan

Yrttien kerääminen oli vaativaa ja totista puuhaa ja sitä tehtiin erityisesti loppukesästä, kun kaikki kasvit olivat täysin kehittyneitä. Yrttien kerääjä saattoi suorittaa erilaisia taikoja ja loitsuja, onnistuakseen tehtävässään. Eräässä heimossa yrttienkerääjä uhrasi ennen keräämisen aloitusta tupakkaa neljään ilmansuuntaan - sekä vielä tämän lisäksi maalle ja taivaalle.

Samaan aikaan kerääjä mumisi ääneen hiljaisia rukouksia ja vakuutteli luonnon jumalille ja hengille, että ei hän ei ottaisi enempää, kuin oli tarpeen. Samalla mumistiin hartaita toiveita siitä, että salaperäiset voimat tekisivät kaiken tarvittavan, jotta kerätyt kasvit säilyttäisivät lääkevoimansa.

Kasvien käsittely ja varastointi

Keräämisen jälkeen kaikki kasvit kuivattiin huolellisesti ja jokainen laji varastoitiin erikseen niin, että se helposti löytyisi tarvittaessa.

Muutakin kuin lääkekäyttöä

Useimmat kerätyt yrtit käytettiin intiaanien omien sairauksien hoitoon - milloin silmien, sisäisten vaivojen, ihon taikka keuhkovaivojen parantamiseen, milloin mihinkin. Osa yrteistä käytettiin jauhettuna metsästyksen yhteydessä. Niitä nautittiin tällöin joko piipulla taikka tupakoimalla. Kesken peuran ajon metsästäjät saattoivat istuutua niille aloilleen, polttamaan jotakin peuranmetsästystä suosivaa yrttiä. Väitetään, että pianpa juuri äsken takaa-ajettu peura palasi vainoojiensa luokse, ilmaan leviävän houkuttavan savunhajun myötä.

Lääkelaukun kanssa maailmalle

Intiaanit kuljettivat mukanaan erityistä lääkelaukkua taikka -kukkaroa, joka oli valmistettu jonkin pienen turkiseläimen, kuten majavan, kärpän taikka preeriakoiran nahasta. Tosin, laukut olivat hyvin erikokoisia - suurimmat oli tehty sudenkin nahasta. Jos vihollinen sai ryöstetyksi lääkelaukun - tai jos se vaikkapa katosi, intiaani sai osakseen koko heimon halveksunnan. Laukku oli tärkeä ja siitä oli syytä pitää hyvä huoli!

Villi Länsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Silverweed, Argentina anserina - Copyright - kestrel360


Ketohanhikki (Argentina anserina) - kita-kop-sim, kuivajuuri

Keltaisin kukin helottava ruohokasvi. Ketohanhikki on yleinen myös koko Euroopassa ja kasvaa Suomessakin yleisenä maan eteläisissä osissa. Laidunten, peltojen ja runsastyppisten maiden kasvi.

Villi Länsi Juurista saatiin lääke ripuliin.

Villi Länsi Kasvin osia saatettiin laittaa jalkineen sisälle estämään jalan hikoilua.

Villi Länsi Voitiin hoitaa epileptisen tyyppisiä kohtauksia.

Villi Länsi Käytettiin karkottamaan noitia ja muutenkin maagisissa yhteyksissä.

Villi Länsi Nykykäsityksen mukaan lievittää myös kuukautiskouristuksia, lisää mahanesteiden ja sapen eritystä.
Artemisia frigida

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva , Maruna, Artemisia frigida - Copyright Matt Lavin


Maruna (Artemisia frigida) - kaksamis, makeasalvia, vanhamies

Villi Länsi Juuria tai latvoja keitettiin ja saadulla juomalla ehkäistiin ja parannettiin vuoristokuumetta.

Lääkekasvien teho

Miten tehokkaita intiaanien lääkkeet ja hoitomenetelmät olivat - ja paranivatko potilaat. Tätä on tänä päivänä vaikeaa arvioida. Paraneminen saattoi tuolloin, ihan kuten nykyisinkin, johtua ei vain eri kasvien farmakologisista vaikutuksista - vaan myös potilaan psykosomaattisesta virittäytymisestä. Useinhan potilaan oma usko siihen, että hänelle tarjottu hoito ja lääkitys parantaa - voi olla ratkaisevan tärkeää ja aiheuttaa sen, että potilas todellakin paranee. Arvioipa intiaanien lääketiedettä nyt miten hyvänsä, niin ainakin se oli tuolloin yli sata vuotta sitten yhtä tehokasta, kuin ajan länsimainenkin lääketiede ja lääkitys.

Näiden intiaanien käyttämien lääkekasvien aika ei suinkaan nykyisinkään ole mitenkään ohi. Lääketiedekin ottaa vaikutteita näistä entisajan menetelmistä ja lukuisat yksityiset ihmiset turvautuvat parannuskeinoja omiin sairauksiinsa etsiessään - muinaisiin intiaanienkin, mutta myös koko maailman ja suomalaisten omiin lääkekasveihin ja niiden vaikutuksiin.
Squaw Root - (Conopholis americana)

Tämän kasvin nimenä Amerikassa on myös karhun maissi (Bear corn). Parantaa monenlaisia naistenvaivoja, vaihdevuosien oireita, verenvuotoja ja päänsärkyä. Voidaan nauttia myös tavallisena teenä.
Mustajalkojen lääkekasveja

Villi Länsi Sweet Grass, (Savastana odorata) - se-pat-semo, makearuoho. Punottiin kuivaamisen jälkeen nauhoiksi ja käytettiin suitsukkeena seremonioissa. Veteen liuotettuna käytettiin hiusvetenä.
Villi Länsi Squaw root, (Conopholis americana) - nits-ik-opa, kaksoisjuuri, naistenjuuri. Käytettiin kipeän kurkun parantamiseen ja myös paiseille parantamaan tulehduksen. Syötiin raakana, keitettynä ja muhennoksissa.
Villi Länsi Tufted primrose, (Pachylobus caespitosus) - oks-pi-poku, tikkujuuri. Juuri survottiin ja märkää survosta levitettiin haavoille tai paiseille estämään tulehdusta. Kasvi kasvaa alkaalisilla paikoilla ja sitä löytyy runsaasti soramailta.
Villi Länsi Alum root, (Heuchera parviflora) - apos-ipoco, alunajuuri. Ensiksi survottiin juuri ja sitten saatua survosta levitettiin haavoille ja paiseille.
Villi Länsi Willow leaved dock, (Rumed salicifolius) - matoa-koa-kai, keltainen juuri, suojuuri. Tätä soilla kasvavaa kasvia käytettiin monenlaisiin vaivoihin, myös paiseisiin.
Villi Länsi Crow Root, (Lacinaria puncatata) - mais-to-nata, varisjuuri. Kasvia kutsuttiin varisjuureksi, koska varikset ja korpit söivät sitä syksyisin. Käytettiin keitettynä paiseisiin. Siitä tehtiin myös teetä vatsavaivoihin ja saatettiin syödä raakanakin.
Villi Länsi Parsnip, (Leptotaenia multifida) - o-muck-kas, isoturnipsi. Porkkanoiden sukuun kuuluva isoturnipsi kasvoi kukkuloiden hiekkaisilla rinteillä. Sitä kerättiin syksyisin ja siitä valmistettiin juoma, jota annettiin heikkokuntoisille ja ihmisille, joita haluttiin lihottaa. Juurta käytettiin survottuna myös suitsukkeena. Päätaudissa hevoset pantiin hengittämään poltetun isoturnipsin savua. Aivoihin sekoitettuna sitä käytettiin myös parkitsemiseen.
Villi Länsi Double bladder pod, (Physaria didymocarpa) - pa-kito-ki, harmaalehti. Kasvoi hiekkaisilla mailla. Kurkkukipuihin, kouristuksiin ja vatsavaivoihin. Sitä haudutettiin myös vedessä kuumilla kivillä ja käytettiin paiseisiin.
Villi Länsi Rattle weed, (Aragallus lagopus) - a-sat-chiot-ake, heliseväruoho. Sen jotkut kukat ovat purppuranpunaisia, jotkut sinisiä, keltaisia tai valkoisia. Kasvaa hiekkaisilla mailla. Pureskelemalla suussaan esti kurkkunsa turpoamisen.
Villi Länsi Windflower, (Anemone globosa) - a-sa-po-pinats, näyttää sulalta. Viihtyy tuulisilla paikoilla, kukkuloiden rinteillä, tasangoilla ja vuorilla. Keskikesällä kukat kypsyvät haituvavartisiksi siemeniksi, joita mustajalat polttivat lääkkeeksi päänsärkyyn.
Villi Länsi American White Hellebore, (Veratrum speciosum) - et-awa-asi, panee-sinut-niistämään. Kasvi kasvaa vuoristometsissä noin kuuden jalan korkuiseksi. Juuri on myrkyllinen. Kuivatuista juurenpaloista saatiin murskaamalla päänsärkylääkettä.
Villi Länsi Red bane berry, (Actaea arguta) - sixa-wa-kasim, mustajuuri. Joko punaiset taikka valkoiset marjat. Kasvaa vuorten lähellä jokivarsipensaikoissa. Keitetty juuri hoivasi yskän ja vilustumisen.
Villi Länsi White bane berry, (Actaea oburnea) - siximas, mustajuuri. Keitetty juuri hoivasi yskän ja vilustumisen.
Villi Länsi Indian horehound - six-ocasim, intiaanihurtanminttu. Lasten kylmettymiseen.
Villi Länsi Northern valerian, (Valeriana septentrionalis) - apoks-ikim, hajujuuri. Juurista kuumaa juomaa vatsakipuihin.
Villi Länsi Paper Leaf alder, (Alnus tenuifolia) - a-much-ko-iyatsis, punasuupensas. Kuoresta kuuma juoma risatautiin. Pureskeltaessa suu tuli punaiseksi, siitä kasvin nimi.
Villi Länsi Horse mint, (Monarae scabra) - ma-ne-ka-pe, nuori mies. Kukinnot lämpimään veteen, jolla huuhdeltiin silmiä, tulehduksen estämiseksi.
Villi Länsi Says rose, (Rosa Sayi) - kine, ruusumarja. Juuresta tehty juoma lasten ripuliin.
Villi Länsi Long plumed avens, (Steversia ciliata) - so-ya-its, makaa mahallaan. Keitettynä silmien hoitoon.
Villi Länsi Wild potato, (Solanum trifolorum) - omaka-ka-tane-wan, villiperuna. Marjoja keitettiin ja annettiin lapsille ripuliin.
Villi Länsi Dog bane, (Apocynum cannabinum) - nuxapist, pieni huopa. Juuresta keittämällä ulostuslääkettä. Hiuspesuaineena esti hiusten lähdön.
Villi Länsi Pore fungus, (Polyporus) - a-po-pik-a-tiss, tekee hiuksesi harmaiksi. Ulostuslääkkeenä. Liikakäyttö harmaannutti hiukset.
Villi Länsi Sharp leaved beard tongue, (Pentstemon acuminatus) - at-si-po-koa, tulenmakuinen. Keitettynä vatsakipuihin ja pahoinvointiin.
Villi Länsi Juniper, (Juniper scopulorum) - six-in-oko, kataja. Marjoista pahoinvointilääke.
Villi Länsi Gum plant, (Grindelia scuarrosa) - aks-peis, tahmearuoho. Keitetty juuri maksavaivoihin.
Villi Länsi (Gutierresia diversifolia) - opet-at-sapia - höyry hengitettynä hoitavaa.
Villi Länsi (Evernia vulpina), - e-simatch-sia, väri. Männyssä kasvava jäkälä päänsärkyyn.
Villi Länsi Yellow cancer root, (Thalesia fasciculata) - ana-wawa-toks-tima, biisoninruoka. Kasvia pureskeltiin ja levitettiin haavoille.
Kultapiisku - (Solidago virgaurea)

Kultapiiskua on käytetty lääke-, yrtti- ja rohdoskasvina jo keskiajalla ja sillä on hoidettu kymmeniä erilaisia vaivoja ja sairauksia. Sillä on hoidettu mm. virtsatievaivoja. Kasvin tieteellinen lajinimi, solidago, tarkoittaakin parantamista.
Nykyisiä Suomestakin löytyviä lääkekasveja

Villi Länsi Ahomansikka (Fragaria vesca)
Villi Länsi Ahosilmänruoho (Euphrasia rostkoviana)
Villi Länsi Basilika (Ocimum basilicum)
Villi Länsi Fenkoli (Foeniculum vulgare)
Villi Länsi Heinäratamo (Plantago lanceolata)
Villi Länsi Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum)
Villi Länsi Humala (Humulus lupulus)
Villi Länsi Iisoppi (Hyssopus officinalis)
Villi Länsi Isolehtilehmus (Tilia platyphyllos)
Villi Länsi Kamomillasaunio (Matricaria recutita)
Villi Länsi Kanerva (Calluna vulgaris)
Villi Länsi Kangasajuruoho (Thymys serpyllum)
Villi Länsi Karhunvatukka (Rubus fruticosus)
Villi Länsi Kataja (Juniperus communis)
Villi Länsi Keltakannusruoho (Linaria vulgaris)
Villi Länsi Keltakatkero (Gentiana lutea)
Villi Länsi Keltamo (Chelidonium majus)
Villi Länsi Ketohanhikki (Potentilla anserina)
Villi Länsi Keto-orvokki (Viola tricolor)
Villi Länsi Ketotyräruoho (Herniaria glabra)
Villi Länsi Kevätesikko (Primula veris)
Villi Länsi Kielo (Convallaria majalis)
Villi Länsi Kiiltomalva (Malva sylvestris)
Villi Länsi Koiranruusu (Rosa canina)
Villi Länsi Korianteri (Coriandrum sativum)
Villi Länsi Kultapiisku (Solidago virgaurea)
Villi Länsi Kyläkellukka (Geum urbanum)
Villi Länsi Kynteli (Satureja hortensis)
Villi Länsi Leskenlehti (Tussilago farfara)
Villi Länsi Mali eli koiruoho (Artemisia absinthium)

Metsätammi Quercus robur

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Metsätammi - kuva Copyright - MPF


Villi Länsi Metsätammi (Quercus robur) (kuva yllä)
Villi Länsi Misteli (Viscum album)
Villi Länsi Mustaherukka (Ribes nigrum)
Villi Länsi Mustikka (Vaccinium myrtillus)
Villi Länsi Mäkimeirami (Origanum vulgare)
Villi Länsi Nokkonen (Urtica dioica)
Villi Länsi Oratuomi (Prunus spinosa)
Villi Länsi Pietaryrtti (Tanacetum vulgare)
Villi Länsi Pihatatar (Polygonum aviculare)
Villi Länsi Pukinjuuri (Pimpinella saxifraga)
Villi Länsi Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)
Villi Länsi Raate (Menyanthes trifoliata)
Villi Länsi Rauduskoivu (Betula pendula)
Villi Länsi Rohtosappi (Centaurium minus)
Villi Länsi Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea)
Villi Länsi Rohtotädyke (Veronica officinalis)
Villi Länsi Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis)
Villi Länsi Rosmariini (Rosmarinus officinalis)
Villi Länsi Ruuta (Ruta graveolens)
Villi Länsi Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Villi Länsi Siankärsämö (Achillea millefolium)
Villi Länsi Sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi)
Villi Länsi Sikuri (Cichorium intybus)
Villi Länsi Suopayrtti (Saponaria officinalis)
Villi Länsi Tarha-ajuruoho (Thymus vulgaris)
Villi Länsi Tuoksuorvokki (Viola odorata)
Villi Länsi Vadelma (Rubus idaeus)
Villi Länsi Valkopeippi (Lamium album)
Villi Länsi Voikukka (Taraxacum vulgare)
Villi Länsi Vuohenherne (Calega officinalis)
Villi Länsi Väinönputki (Angelica archangelica)

Lähteinä mm:
Lääkekasveja luonnosta ja puutarhasta - Gummerus
Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
Mike Sotter: Villi Länsi
Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West
Norman Bancroft-Hunt ja Werner Forman: The Indians of The Great Plains
United States Marshals Service
Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY
Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava
Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS
Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava
Michael Johnson: Villi Länsi - Otava
Kultainen Villi länsi - Tammi
The Apaches - Osprey Publishing
Colin F. Taylor, William C. Sturtevant: Suuri Intiaanikirja - Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat


*** tunturisusi.com linkit ***