|
|
BILLY THE KID (23.11.1859 New York, USA - 14.7.1881 Fort Sumner, Uusi Meksiko)
Henry McCarty, joka tunnetaan paremmin nimellä Billy the Kid, on yksi lännen
kuuluisimmista lainsuojattomista. Hänestä käytettyjä nimiä ovat myös Henry Antrim
(isäpuolensa sukunimen mukaan) ja William H. Bonney (hänen mahdollisen isänsä William Harrison Bonneyn mukaan).
Hänen biologinen isänsä oli joko Patrick Henry McCarty, Michael McCarty,
William McCarty, Edward McCarty - tai William Harrison Bonney.
Kirjavuus nimistössä johtuu siitä, että Henryn eli Billy the Kidin syntyjuuret ja koko
lapsuus kietoutuvat historian hämäriin, eikä hänen biologisesta isästään ole selvyyttä.
Maailman parhaat historioitsijat ja sukuselvitystutkijat ovat tehneet kaikkensa,
jotta Billy the Kidin molemmat vanhemmat olisi saatu selvitetyksi, mutta eivät ole onnistuneet
pyrkimyksissään.
Hänen äitinsä on varmuudella Catherine McCarty/Katherine McCarty Bonney. Äidinkään sukunimen
kohdalla ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, että käyttikö hän tyttönimeään vai
mahdollisesti jonkun aviomiehensä nimeä, Billyn syntyessä.
Billy the Kidillä oli nuorempi velipuoli, Joseph Antrim.
Myös Billy the Kidin syntymäpaikka on ollut hämärän peitossa.
Useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat julistautuneet Billy the Kidin syntymäpaikaksi.
Onpa hänen arveltu syntyneen myös Euroopassa, joko Irlannissa tai Englannissa.
Nykyisin Billy the Kidin
katsotaan melkoisella varmuudella syntyneen New Yorkissa ja siellä East Sidessa.
|
|
|
|
|
|
Varhaiset vuodet
Huom. Seuraavassa käytetään selvyyden vuoksi Henry McCartysta nimeä Billy, taikka Billy
the Kid. Vaikka hänet opittiin tuntemaan Billy the Kidinä vasta
näiden tapahtumien jälkeen.
Vuonna 1868 Billyn äiti Catherine McCarty muutti kahden poikansa kanssa
Indianapolikseen, Indianaan. Siellä äiti kohtasi William Antrim-nimisen
miehen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1873 - hääkirkon sijaintipaikka
oli Santa Fe, New Mexico. Mies oli taipuvainen kiertämään maailmaa, etsien
kultaa ja pelaten kapakoissa, ja äiti sai tulla poikineen toimeen, miten
vain suinkin kykeni. Catherine McCarty pesi vaattteita, leipoi piirakoita
ja teki kaikkia muita, mahdollisia töitä - miehen kierrellessä maailmalla.
Billy the Kid käytti itsestään myöhemmin usein sukunimeä Antrim, tämän
pelurin elämää viettävän isäpuolensa mukaan.
Catherine McCarty poikineen päätyi kaupunkiin nimeltänsä Silver City,
ja siellä Catherine, jo pidempään tuberkuloosia sairastettuaan, kuoli
16.9.1874. Näin Billy the Kid jäi orvoksi 14-vuotiaana.
Naapurissa
asuva, hotellin omistava perhe otti Billyn hoteisiinsa ja Billy
teki vastineeksi työtä perheen hotellissa. Hänen työnantajansa kehui Billyä,
pitäen tätä ahkerana ja todeten, että Billy oli ainut todella kunnollinen työntekijä, joka hänellä koskaan oli ollut
ja joka ei koskaan varastanut mitään.
Billy kävi myös koulua, ja eräs hänen opettajistaan kuvaili häntä
myöhemmin hyväksi oppilaaksi, joka oli aina valmis auttamaan muita.
Opettajan mukaan Billy ei aiheuttanut ongelmia sen enempää, kuin kukaan
muukaan poikaoppilas.
Nuoruudessaan Billy lueskeli ajan ns. kioskikirjallisuutta, ja eräät
hänen elämänsä tutkijat ovat esittäneet, että hän näistä rikoksia romantisoivista
kertomuksista olisi saanut vaikutteita myöhemmälle lainsuojattoman uralleen.
Uskottavampaa on kuitenkin se, että hän myöhemmin oli herkkä turvautumaan
aseeseen muista syistä - esimerkiksi siksi, että hän ei fyysisiltä ominaisuuksiltaan
ollut kovinkaan vahva.
|
Olemus
Billy oli laiha ja notkealiikkeinen, aikalaiset
kuvasivat häntä kissamaiseksi - ja pituudeltaan 175 cm.
Hänellä oli siniset silmät ja silmiinpistävän näkyvät oravanhampaat.
Hänellä oli aikuisenakin ihan kuin lapsenkasvot, johtuen ehkä
juuri hampaistakin. Billyn lapsenkasvoilla viipyilevä,
hieman kuin unisen veltto ilme on antanut aiheen epäillä myös jonkinlaista jälkeenjääneisyyttä,
mikä on virheellinen epäilys ja tulkinta.
Billy the Kid oli käytökseltään yleensä varsin ystävällinen. Hän
pukeutui mielellään näyttävästi ja suosi hattunaan meksikolaista
sombreroa.
Herraskaisiin hienostelutaipumuksiin liittyvä, päinvastaisuutta edustava taipumus käytellä tuliaseita ja vieläpä hyvin,
tekivät yhdessä Billystä ristiriitaisen hahmon.
Hänestä tuli elämänsä myötä yhtä aikaa sekä pahamaineinen lainsuojaton,
että Villin Lännen myyttinen hahmo, jota monet jälkeen päin ovat ihailleet.
Ajautuminen rikoksen poluille - juustovarkaana
Billy ajautui ensimmäisiä kertojaan rikoksen poluille huhtikuussa
vuonna 1875. Tällöin hän jäi kiinni juustovarkaudesta, ja
Grant Countyn seriffi Harvey Whitehill pidätti hänet.
Whitehill kertoi myöhemmin, että hän piti Billystä -
ja hän joutui pidättämään Billyn virkavelvollisuuksiensa vuoksi, ei niinkään
siksi, että olisi halunnut.
Vaatteiden ja aseiden varkaus
24. syyskuuta 1875 Billy pidätettiin jälleen, nyt epäiltynä aseiden
ja vaatteiden varastamisesta erään kiinalaisen omistamasta pesulasta.
Kaksi päivää tämän jälkeen teinirikollinen Billy pakeni vankilasta savupiipun kautta.
Tästä hetkestä alkaen, Billy oli kaiken aikaa enemmän taikka vähemmän,
karannut ja karkulainen. Hän liikkui eri puolilla Arizonaa,
ja asui mm. Fort Grant-linnakkeen lähistöllä, tehden töitä seudun rancheilla.
Näihin aikoihin hän myös testaili pelitaitojaan paikallisissa pelisaluunoissa.
Hevosvarkaissa
Samoihin aikoihin Billy tutustui skottisyntyiseen, entiseen ratsuväen
mieheen nimeltänsä John R. Mackie, jonka kanssa he kahdestaan lähtivät
tuottoisaan mutta hyvin riskialttiiseen hevosvarasteluun. Näihin aikoihin
Kid sai lempinimen Kid Antrim, joka selittyi Billyn elämää tutkineen
Robert M. Utleyn mukaan sillä, että Billy oli
nuori, hoikka, parraton ja miellyttävä olemukseltaan.
Riitaa ja ammuskelua
Vuonna 1877 Billy riitaantui Fort Grantin irlantilaissyntyisen siviilisepän,
nimeltään Frank "Windy" Cahil, kanssa. Seppä alkoi työkseen kiusata Billyä.
Elokuun 17. päivänä, kovan riidan jälkeen, seppä paiskasi Billyn maahan.
Tällöin Billy veti esille aseensa ja ampui seppää, joka kuoli seuraavana päivänä.
Syyttäjän mukaan teko oli oikeudeton ja rikos, vaikka eräiden todistajien
mukaan Billy toimi itsepuolustukseksi. Joka tapauksessa Billy pakeni Arizonasta
Uuteen Meksikoon,
peläten sekä tekonsa oikeudellisia seuraamuksia, että Cahilin ystävien kostoa.
Vuosia myöhemmin Louis Abraham, joka oli tuntenut Billyn Silver Cityssä,
väitti, että yhteenotossa seppä ei kuollutkaan.
Ammattimaiseksi rikolliseksi
Apache Tejossa, Uudessa Meksikossa - Billy liittyi paikallisten karjavarkaiden
joukkioon "The Boys". Joukkion kohteena olivat karjaparoni John Chisumin karjalaumat.
Billyn liittyminen tähän rikollisjoukkioon huomioitiin niin, että se mainittiin
paikallisessa lehdessäkin. Ei ole selvillä, kuinka pitkään Billy oli mukana
tässä rosvojoukkiossa, mutta eipä aikaakaan, kun hän oli jo poistunut omille teilleen
ja liikkui samana vuotena 1877 Pecos Valleyssa, joka sekin on Uudessa Meksikossa.
Apachien armoilla
Pecos Valleyhin Billy saapui jalan, sillä apachet olivat hieman aiemmin
ryöstäneet häneltä hevosen ja pakottaneet hänet jatkamaan matkaansa jalan.
Pecos Valleyssa hän osui saapumaan Heiskell Jonesin kotitilalle.
Nuori mies oli saapuessaan kuoleman kielissä, mutta talon emäntä hoivasi
hänet kuntoon. Billy sai talosta lähtiessään itselleen myös varustuksen
ja hevosenkin, joten häntä kohdeltiin todella ystävällisesti.
Näihin aikoihin Billy alkoi käyttää itsestään nimeä Willam H. Bonney.
Vasemmalla, Billy the Kidin valokuvasta tehty värillinen, vanha postikortti.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright
Kristymp
|
|
|
|
|
Lincolnin piirikunnan sota
Syksyllä 1877 Billy muutti Lincoln Countyyn, Uuteen Meksikoon. Siellä hän oli
mukana seudun maanviljelijöiden ja karvankasvattajien välisessä karjasodassa,
nimeltään Lincoln County War. Tämän karjasodan sekavissa tapahtumissa, verisillä näyttämöillä
Billy oli mukana siinä joukkiossa, joka 1.4.1877 Lincolnin pääkadulla
ampui väijyksistä kaksi lainvalvojaa. Ammutuiksi tulivat seriffi William J. Brady
ja apulaisseriffi George W. Hindman. Billykin sai näissä taisteluissa luodin reiteensä.
Hän oli vielä mukana tässä sodassa, ehkä ampuikin Bob Beckwith-nimisen miehen,
mutta pakeni sitten Teksasiin.
Fort Sumnerin ampumistapaus
Aina vuoteen 1880 saakka Billy vietti pakosalla ollen lainsuojattoman elämää, ryöstäen karjaa, pelaten
ja ollen mukana kaikenlaisissa kahinoissa. Tammikuussa 1880 hän ampui Fort Sumnerissa, Uudessa Meksikossa,
saluunassa Joe Grantin.
Grant oli aiemmin uhonnut, että kun hän näkee Billyn, niin hän heti ampuu tämän.
Saluunassa Billy hakeutui Grantin seuraan - Grant ei tunnistanut Billyä. Billy pyysi
mielenkiinnosta nähtäväkseen Grantin hienon revolverin, ja saatuaan sen käsiinsä, viritti
sen huomaamattomasti niin, että iskuri seuraavalla laukauksella ei osuisi nalliin,
vaan tyhjään patruunapesään. Sen jälkeen hän ojensi revolverin takaisin Grantille
ja kertoi samalla olevansa Billy the Kid. Tällöin Grant heti yritti ampua Billyn,
mutta kuului vain tyhjän aseen naksahdus - ja sen sijaan Billy ampuikin nyt Grantin.
Tästä tapauksesta on olemassa myös toisenlaisia kuvauksia ja tarinoita, kuten useimmista
ajan tapahtumista.
Pat Garrett - pidätys ja pako
Joulukuussa 1880 Pat Garrett, joka oli valittu Lincolnin piirikunnan seriffiksi
saman vuoden syksynä, possensa kanssa pidätti Billyn. 9.4.1881 Billy
todettiin oikeudessa syylliseksi seriffi William J. Bradyn murhaan ja hänet tuomittiin
hirtettäväksi. 28.4.1881, kun Garrett ei ollut kaupungissa, Billy ampui
kuoliaaksi kaksi vartijaansa ja pakeni. Tämän tapahtuman yksityiskohdat eivät
ole tiedossa. Ammutuiksi tulivat Garrettin apulaisseriffit James Bell ja Robert Ollinger.
Takaa-ajo ja kuolema pimeässä makuuhuoneessa
Tällainen väkivaltainen, murhia sisältänyt pako ei voinut jäädä ilman vakavia seuraamuksia.
Kaikki mahdollinen oli tehtävä, jotta tekijä saisi rangaistuksensa.
Pat Garrett aloitti apulaisineen Billyn takaa-ajon, joka lopulta päättyi siihen,
että Billy tuli ammutuksi.
Näistä viime tapahtumistakin on olemassa useampia erilaisia
versioita, mikä niistä on oikea, jää arvioitavaksi. Joka tapauksessa, Billy
the Kid kuoli 14.7.1881. Hän tuli seriffi Garrettin ampumaksi Fort Sumnerissa pimeässä hotellihuoneessa,
lyhyen sananvaihdon jälkeen.
Seriffi Pat Garrett sai selville sen hotellin, jossa Billy majaili,
ja asettui tämän poissa ollessa apulaisineen odottamaan Billyn huoneeseen tämän paluuta.
Kun Billy the Kid tuli pimeään makuuhuoneeseen, hän aisti,
että siellä on joku ja ennätti kysellä espanjaksi: "Quién es? Quién es?" - eli kuka siellä,
kuka siellä? Seriffi tunnisti äänestä, että kyselijä oli
Billy the Kid. Häneltä olisi varmaankin ollut hyvin vaarallista ja varomatonta vastata
pimeyden keskeltä, että "Täällä seriffi Garrett, olen tullut pidättämään sinut - kädet ylös!" - Sen sijaan
hän vastasikin revolvereillaan, ampumalla välittömästi kuolettavat laukaukset.
Näin kaikki siis mahdollisesti tapahtui yhden tapahtumasta kertovan version mukaan.
Erikoisimmissa, uudemmissa selvityksissä esitetään jopa, että
seriffi Garrett olisi sitonut sänkyyn Billylle houkutukseksi erään naisen.
Kun Billy saapui makuuhuoneeseen, niin Garrett olisi ampunut hänet väijyksistä.
|
Maine kuoleman jälkeen
Värikkäästä elämästään huolimatta Billy the Kid eli elämänsä kohtuullisen tuntemattomana.
Hänellä oli paikallista mainetta ja hänet tunsivat kaikki ne, jotka hänen kanssaan olivat tekemisissä.
Varsinaiseen suureen maailmanmaineeseen yhtenä Lännen suurimmista
lainsuojattomista hän nousi vasta kuolemansa jälkeen.
Hän on saanut myös paljon puolestapuhujia ja ihailijoita. Hänellä oli eläessään
paljon espanjalaisia ystäviä, joden mukaan Billy ei ollut vähimmässäkään
määrin tunteeton tappaja, vaan mitä ystävällisin, seurallisin ja iloisin
mies - jolla oli aina aikaa huvittelulle ja tanssille, ja joka aina oli lojaali ystävilleen.
Kun Billy the Kid kuoli, oli hänellä ikää 21 vuotta ja pian liitettiin
hänen myyttiinsä uusi luku, jonka mukaan hän olisi tappanut elämänsä aikana
21 miestä, yhden jokaista elinvuottaan kohti. Todellisuudessa hän lienee
ampunut hengiltä 4 - 9 miestä. Mikä on oikea määrä, sitä ei voida
koskaan enää selvittää.
Billy the Kid ei saa armahdusta
Historian tunnetuimpiin pyssymiehiin lukeutuva Billy the Kid ei saa armahdusta.
Armahduspyyntöä puntaroinut Yhdysvaltain New Mexicon osavaltion kuvernööri Bill Richardson ilmoitti joulukuun lopussa vuonna 2010,
ettei anteeksiannon tueksi ole riittävästi todisteita.
Sheriffi Pat Garrett ampui Billy the Kidin kuoliaaksi vuonna 1881, vaikka silloisen kuvernöörin väitetään
luvanneen lainsuojattomalle armahduksen.
Billy the Kidillä on runsaasti faneja, ja he ovat ajaneet tämän armahtamista yli 10 vuotta. Sheriffin
jälkeläiset ovat vastustaneet hanketta, koska he kokevat armahduksen tekevän esi-isästään kylmäverisen tappajan.
Uuden Meksikon kuvernööri Lew Wallace lupasi Billy the Kidille armahduksen jo vuonna 1879,
ja tätä luvattua armahdusta vastaan Billyn oli tarkoitus todistaa syyttäjän
puolella oikeusjutussa, jossa kolmea miestä syytettiin yksikätisen lainvalvojan
murhasta Lincoln Countyn karjasodassa. Wallace ei kuitenkaan julkistanut
virallisesti tätä armahdustaan ja niin se ei saanut aikanaan lainvoimaa.
Kuvernööri Bill Richardson tuli kielteiseen päätökseensä erityisesti sillä perusteella,
että Billy the Kid ampui hengiltä tämän osalleen luvatun armahduksen
jälkeen kaksi viatonta ihmistä, eli apulaisseriffit, paetessaan.
(Verkkouutiset 31.12.2010)
Billy the Kidin valokuva myytiin jättihinnalla
Tämän sivun oikeassa yläkulmassa on ainoa tunnettu valokuva Billy the Kidistä.
Kuva on ns. tinakuva (eng. ’tintype’) ja se myytiin huutokaupassa Denverissä Yhdysvalloissa lauantaina 25.6.2011.
Myyntihinta oli yli 2,3 miljoonaa dollaria eli 1,6 miljoonaa euroa. Summa on huomattavasti suurempi kuin
mitä järjestäjät osasivat odottaa. He olettivat saavansa kuvasta korkeintaan 400 000 dollaria.
Myös nimillä William Bonney, Henry Antrim, Henry McCarty tai pelkästään "the Kid" tunnettu lainsuojaton maksoi
itse vuonna 1880 tai 1881 otetusta kuvasta 25 senttiä.
Tämä tinakuva on otettu saluunassa New Mexicon ulkopuolella.
Kuvassa näkyvät Billy the Kidin aseet, Winchester-kivääri ja Colt-revolveri.
Kuva kulkeutui Bonneyn rikostoveri Dan Dedrickille, joka jätti sen omille lapsilleen.
Kuva oli näytteillä newmexicolaisessa museossa 1980-luvulla, mutta sen jälkeen sitä on säilytetty suojaavassa kirjekuoressa.
Kuvan osti australialainen miljonääri William Koch, jonka veljet ovat tulleet tutuiksi konservatiivipoliitikkojen rahoittajina.
Kuva oli yksi huutokaupan 400 Villiin Länteen liittyvästä esineestä, joiden
joukossa oli Buffalo Billiin liittyviä dokumentteja,
intiaanien esineistöä ja Andy Warholin intiaani- ja cowboytaidesarjaan
kuuluva teos, jossa navajonainen lapsi selässään.
(Iltasanomat 26.6.2011 - Guardian News and Media 27.6.2011)
*ClipArt Copyright
ClipartHeaven.com
Lähteinä mm:
Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
Mike Sotter: Villi Länsi
Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West
Norman Bancroft-Hunt ja Werner Forman: The Indians of The Great Plains
United States Marshals Service
Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY
Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava
Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS
Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava
Michael Johnson: Villi Länsi - Otava
Kultainen Villi länsi - Tammi
The Apaches - Osprey Publishing
Colin F. Taylor, William C. Sturtevant: Suuri Intiaanikirja - Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Taidekuva yllä Copyright
ryanbmolloy / Ryan
*Kuva muistokivestä alla Copyright
Zooomabooma
|
|
|
|
