|
|
|
|
PONY EXPRESS - HEVOSPIKAPOSTI
Missourin ja Kalifornian välillä toimi lyhyen aikaa
vuosina 1860 - 1861 tämä erikoinen ratsulähettipalvelu, joka pyrki maksimaaliseen
nopeuteen. Matkaan, jolla oli pituutta 3164 kilometriä, kului aikaa vain
vajaat kymmenen päivää. Kaikki mahdollinen tehtiin, jotta pikaratsastus
oli mahdollinen. Tarkasti suunnitellun reitin varrelle sopivien matkojen päähän perustettiin
vaihtoasemat, joilta ratsastajat lennossa saattoivat vaihtaa levänneet hevoset.
Oikealla ratsulähetin patsas - Colorado Welcome Center.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright
Frank Reese
|
|
|
|
|
|
Ratsulähetti
Tämän viitan sijaintipaikka Floyd and Stagecoach Inn, Fairfield Utah, lähellä Saltlake Cityä.
Kuva vuodelta 2004.
|
Ratsulähetin kiitoa
Mark Twain on kirjassaan Roughing kuvannut ratsulähettiä eloisasti.
"Ajajan huomatessa kaukaisuudessa pienen lähestyvän täplän, kuului huuto:
Sieltä tulee! - ja heti ilmestyi vaunujen ikkunoihin tarkkaavaisia
silmäpareja. Hetkeä myöhemmin ratsastaja kiiti ohi pölypilven keskellä
matkustajien kiljahdusten ja hurraa-huutojen saattelemana, joihin hän
vastasi nopealla kädenheilautuksella, ja sitten hän oli jo poissa.
Ja niin äkkiä se kaikki kävi, niin epätoden tuntuisena katoavana
välähdyksenä, että ainoastaan postisäkin kupeelle leijunut
ja siihen värisemään jäänyt vaahtokupla sai meidät uskomaan,
että todella olimme nähneet oikean hevosen ja miehen".
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
John Shappell
|
|
|
|
|
Muistokivi lähtöpaikassa
Muistokivi paikalla, josta ensimmäinen pikaratsulähetti lähti matkalleen 3.4.1860, tasan klo 17.00 -
St Joseph Missouri, USA. Ensimmäisen ratsastajan alla oli musta hevonen,
hänellä oli aseinaan Raamattu "suojaksi moraaliselta saastumiselta", sekä kaksi
Colt-revolveria.
Reitti kulki Pohjois-Amerikan mantereen poikki Saint Josephista Missourin osavaltiosta Kalifornian Sacramentoon.
Reitin varrella oli 157 Pony Express-asemaa, jotka sijaitsivat toisistaan noin
16 km etäisyydellä.
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Jimmy Emerson
75 hevosen vaihtoa
Tavallisesti yksi mantereen ylitys tiesi sitä, että matkan aikana hevonen
vaihtui levänneeseen 75 kertaa. Kirjemaksu oli 10 dollaria unssilta.
Yksittäisten ratsastajien yhtämittaiset ratsastukset saattoivat olla pitkiä.
Buffalo Bill, joka myös oli mukana, väitti, että hän ratsasti kerran 21 tuntia tauotta ja teki sinä
aikana taivalta 515 km.
|
|
|
|
|
|
Orvot lapset halutuimpia ratsuläheteiksi
Lehti-ilmoituksin ratsuläheteiksi haettiin laihoja, jänteviä ja enintään 18-vuotiaita
nuorukaisia, joiden täytyi olla kokeneita ratsastajia ja "valmiita antautumaan
kuolemanvaaraan päivittäin". Orvoille annettiin etusija.
Vaarallinen työ
Ratsulähetin
työ oli vaarojen täyttämää. Häntä ei uhannut vain erämaa kaikkine vaikeuksineen,
vaan myös maantierosvot ja intiaanit. Yksi nimekkäistä ratsuläheteistä
oli Wild Bill Hickok, hän tuli työhön 15-vuotiaana. Ratsulähettejä ihailtiin suunnattomasti. Pölypilven
keskellä kiitävä ratsulähetti oli yksi ajan sankareita, jollaisen näkeminen
postivaunujen matkalaisillekin oli odotettu ja suuri hetki.
Paiute-intiaanit hyökkäilivät alkukesästä 1860 useille Pony Express-asemille,
surmaten lähes 20 työntekijää ja saaden saaliikseen 150 hevosta.
Ratsulähetti sai palkkaa 25 dollaria viikossa, mikä oli ajankohdan
huomioiden hyvä palkka, kun tavallisen työläisen viikkopalkka noina
aikoina oli dollari viikossa.
Pikaryntäilyn loppu
Pikareitti jäi lyhytaikaikaiseksi, sillä lennättimestä tuli näihin aikoihin
ratsulähettejä ylivoimaisesti nopeampi tiedonsiirtotapa. Ratsukoiden rynnistäessä
mielipuolisella vauhdilla ristiin rastiin mantereen halki, ne ohittivat
pieniä työmiesryhmiä, jotka etenivät rauhallista vauhtia ja kaivoivat pylväitä maahan.
Koko mantereen ylittävä sähkösanomalinja eteni noin 19 km päivävauhtia läheten
idästä ja lännestä yhtymäkohtaansa Salt Lake Cityssä. 24. lokakuuta 1861
linjat kohtasivat ja ensimmäinen sähkösanoma yhdisti heti rannikot
toisiinsa. Kaksi päivää myöhemmin Pony Express kuoli.
Omistajille jäi tästä yrityksestä paljon muistoja ja 200 000 dollarin tappiot.
|
|
|
|
|
Ratsulähetti
Pony Wxpressin ratsulähettien muistoksi ja kunniaksi on kohotettu useita patsaita.
Tämän patsaan sijaintipaikkana Marysville, Kansas, USA.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Jimmy Emerson
|
Lähteinä mm:
Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa.
Mike Sotter: Villi Länsi.
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit.
Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West.
Norman Bancroft-Hunt ja Werner Forman: The Indians of The Great Plains.
Suuri Intiaanikirja - Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
(Colin F. Taylor, William C. Sturtevant, 1991)
|
|
|
|
|
