Alku   Villi Länsi   Intiaanit   Sodat   Seriffit   Lainsuojattomat   Cowboyt   Kultaa   Rautatie   Eläimistö   Viihde   Westernit   Forum

TEXAS RANGERS Texas Rangers on tärkeä osa Villin Lännen myyttistä historiaa. Useille kaikki se, mitä he pitkän, liki kaksisataa vuotta kestäneen historiansa aikana ovat tehneet, on varsin hämärän peitossa. Seriffit tunnistetaan helpommin ja he nostavat mieliimme kuvia savuisista saluunoista taikka kaksintaisteluista ilta-auringon purppuroimalla pölyisellä pääkadulla. Rangerit puolestaan väläyttävät joidenkin asiaan vihkiytyneiden mieliin kuvaa Texasin ja Meksikon villeistä rajaseuduista, missä hurjimpienkin rikollisjoukkioiden perässä kiitävät leppymättöminä ja koskaan väsymättä, lakiaan seuduille jakaen vieläkin hurjemmat ja voittamattomat rangerit. Alkuaikoinaan rangerit oli puolisotilaallinen organisaatio ja sen mukaisesti heidän toimensakin olivat usein osallistumista alueen sotiin, uudisasukkaiden puolella sekä vihamielisiä intiaaneja, että Texasin hallinnasta kilvoittelevaa Meksikoa ja Meksikon suunnalta yli rajan tunkevia roistojoukkioita vastaan. Myöhemmin, Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen ja lopullisesti 1920-luvulle tultaessa, heidän työnsä muutti pysyvästi luonnettaan, sotilastoimet jäivät ja he jatkoivat ratsastavina poliiseina taistelua rikollisia vastaan. Tässä työssään he olivat hyvin motivoituneita ja päteviä - heillä oli hyvä aseistus ja he toimivat hyvin suunnitelmallisesti ja johdetusti ja olivat tehokkaita, kuten aina. Rangereiden periksiantamattomuus, täydellinen työlleen ja kulloisillekin tehtävilleen omistautuminen ja voittamattomuus eivät ole vain myyttejä, vaan todellisuutta. Vain yhden kerran historiansa kuluessa rangerit ovat suuremmassa taistelussa hävinneet. Jos he lähtivät jonkin rikollisen taikka rikollisjoukkion jäljille, he pysyivät poikkeuksetta perässä niin kauan, että tehtävä oli suoritettu, vaatipa se vaikka kuinka suuria ponnistuksia. Siellä, missä roistojoukkiot olivat saamassa seudut haltuunsa, sinne hälytettiin apuun Texasin rangerit. Yleensä he pärjäsivät näissä yhteenotoissa aina, vaikka heitä lukumääräisesti olisi ollut vähänkin ja siksi heitä pelättiin ja kunnioitettiin paatuneimpienkin konnien keskuudessa. Rangereiden perinteitä tänäkin päivänä jatkaa ja ylläpitää pieni määrä, runsas sata, Texasin rangeria. Texasin rangereiden keskushallinto sijaitsee Austinissa, Texasin pääkaupungissa. Enää heitä ei tarvita laittamaan kuriin lainsuojattomia ja nyrkkisankareita, vaan heidän työnsä tänään pitää sisällään poliisityötä laidasta laitaan, murhatutkimuksia, poliittisen korruption tutkintaa ja mitä hyvänsä rikospoliisiluonteista työtä. Epävirallinen perustamisvuosi Texasin rangereille on vuosi 1823 ja perustajan nimi on Stephen F. Austin. Vuonna 1835 yksikkö sai muodollisesti ja laillisesti virallisemman aseman. Texasin State Bureau of Investigation on rangereiden hallinnollinen majapaikka nykyisin. Rangereiden määrä nykyisin on varsin pieni, heitä oli 118 vuonna 2005 - naisia joukossa oli tuona vuonna kaksi. Rangerit ovat olleet mukana useissa Texasin historian tärkeimmissä tapahtumissa ja he ovat olleet taltuttamassa eräitä vanhan lännen kuuluisimpia rikollisia, joista on syytä mainita aseroisto John Wesley Hardin, pankinryöstäjä Sam Bass sekä lainsuojattomat Bonnie ja Clyde. Texasin rangereista on kirjoitettu lukuisia kirjoja, sekä historiallisia tutkimuksia että viihteellisiä kioskikirjoja, myös sarjakuvia Tex Willerin tapaan. Kaikki tämä on ollut tekemässä heistä merkittävää osaa koko Villin Lännen sankaritaruun. TEXASIN RANGEREIDEN HISTORIAA Varhain 1820-luvulla noin 600 - 700 perhettä oli muuttanut, pääosin Yhdysvaltain puolelta Texasiin, asettuen sinne asumaan ja perustamaan kotejaan ja tilojaan. Tuolloin ei ollut olemassa vielä mitään armeijaa, joka olisi suojannut uudisasukkaita intiaaneilta ja rosvoilta. Niinpä Stephen F. Austin vuonna 1823 muodosti pieniä vartio-osastoja ts. ratsupoliisiosastoja, jotka aloittivat partioinnit maaseuduilla ja jo tällöin näitä ratsumiehiä alettiin kutsua nimellä rangers eli suomeksi rangereiksi. Alkuvaiheessa miesten lukumäärä oli pieni ja heitä saattoi olla yhdessä osastossa enimmillään kymmenkunta. Vuoteen 1835 saakka rangereiden määrä pysyikin varsin pienenä, mutta tuolloin heidän asemansa määriteltiin vahvemmin Texasin silloisessa hallinnossa ja miesten määräkin kohosi vuonna 1835 jo yli kolmeensataan. Texasista itsenäinen valtio vuonna 1836. Kymmenen vuoden ajan Texas oli itsenäinen valtio, jolla oli oma hallituksensa, armeijansa, laivastonsa, ulkopolitiikkansa ja taloutensa. Vuonna 1845 Texas liittyi Yhdysvaltoihin ja siitä tuli liittovaltion 28. osavaltio. Texasin itsenäisyyden ajan parina ensimmäisenä vuotena rangerit eivät näytelleet mitenkään ratkaisevaa osaa Lännen tapahtumissa. Vartiointinsa ohessa he toimivat pikalähetteinä ja uudisasukkaiden oppaina ja tunnustelijoina, näiden tunkiessa entuudestaan tuntemattomille maille. Vuonna 1838 tilanne dramaattisesti muuttui, sillä silloin presidentiksi tullut intiaaneihin vihamielisesti suhtautunut Mirabeau B. Lamar laittoi rangerit sotimaan Cherokee- ja Comanche-intiaaneja vastaan. Kapteeni John Coffee "Jack" Hays (kuva oikealla) johti rangereita 1840-luvulle tultaessa ja tällöin taistelut sekä intiaaneja että meksikolaisia vastaan jatkuivat ajoittain kiivaina. Hays koulutti tehokkaasti ja tarmolla miehiään, jotka hänen johdollaan oppivat sekä tähtäämään, ampumaan, että uudelleen lataamaan aseensa kiitävän ratsunsa selässä. Tämä merkitsi radikaalia ja innovatiivista sen ajan taistelumenetelmien paranemista - sillä ennen tätä oli ratsun selästä aina laskeuduttu jalkeille sekä ampumisen että aseen lataamisen ajaksi. Uudet taistelutaktiikat mahdollistuivat myös paremman aseistuksen myötä ja näitä aseita tehokkaimmillaan edustivat Colt-revolverit. Samuel Hamilton Walker oli yksi Haysin upseereista ja hänen kehitystyönsä tuloksena päivänvalon näki tuolloin Coltin Walker-malli. Näinä vuosina alkoi levitä ja vakiintua rangereiden maine rajaseutujen voittamattomina taistelijoina. Intiaanit saattoivat tuhoretkillään rannikkoa kiertäessään ja kaupunkeja polttaessaan liikkua jopa tuhannen miehen osastona, kuten tapahtui vuonna 1840. Tämän comanche-intiaanien ratsujoukon matkan pää oli nimeltään Plum Creek, jossa rangereiden ja Texasin ratsuväen yhteisosasto löi taistelussa intiaanit. Kuvassa Texasin rangereiden suosima ase, Colt Paterson-revolveri. Tätä viidestilaukeavaa Colt-mallia käytti ensimmäisen kerran taistelussa kapteeni Jack Hays vuonna 1844 comancheja vastaan käydyssä Walker Creekin taistelussa. Meksikon sota 1846 - 1848. Tämän sodan aikana Texas kuului jo Yhdysvaltoihin - ja niinpä liittovaltion armeijan mukana oli useita Texas Rangers-komppanioita. Ne ottivat osaa moniin taisteluihin ja rangereiden merkitys sekä ylivoimaisina sissisodan taitajina, että alueiden tuntemuksen vuoksi oppaina ja tunnustelijoina koko armeijalle oli liittovaltiolle hyvin tärkeä. Meksikolaisten keskuudessa pelko näitä voittamattomia rangereita kohtaan jäi pysyväksi. Kun rangerit yhdessä liittovaltion - U.S.Army - armeijan kanssa miehittivät Mexico Cityn kaupungin syksyllä vuonna 1847, los Diablos Tejanos eli Texasin paholaiset (Texas Devils), joiksi rangereita meksikolaisten keskuudessa kutsuttiin, otettiin kaupungissa vastaan pelolla ja kauhulla. Rangereiden merkitys koko Meksikon sodassa levitti heidän maineensa myös koko Yhdysvaltoihin. Heidän urotöistään ja voitoistaan kirjoitettiin paljon ajan lehtiin ja näin sensaatiomainen taru voittamattomista rangereista oli lähtenyt vastustamattomasti liikkeelle. Rangerit syyllistyivät ehkä jossakin määrin Meksikossa ollessaan myös väestön väkivaltaiseen kohteluun, mutta se oli kaikkien sotien mukana kulkeva lieveilmiö, eikä pahemmin tahrannut rangereiden mainetta. Eräitäkin meksikolaisia siviilejä hirtettiin, ammuttiin taikka heidät vapautettiin omaisuudestaan. Eräs liittovaltion kenraali olisi halunnut pidätyttää näistä epäillyistä rikoksista kerralla 700 rangeria, mutta tämä hänen suunnitelmansa ei johtanut mihinkään. 1850-luvulla rajaseutujen turvaamista. Meksikon sodan päätyttyä rangerit vähitellen irtaantuivat yhteyksistään liittovaltion armeijaan ja palasivat 1850-luvulla tehtäväänsä puolustamaan Texasin rajaseutujen asukkaita. Tämän vuosikymmenen lopulla rangerit kävivät isompiakin taisteluita sekä intiaanien että kapinoivien meksikolaisten kanssa. Näinä vuosina kävi selväksi, että Yhdysvaltain liittovaltion armeija ei voinut tarjota turvaa Texasin valtavan alueen asukkaille ja siksi rangereiden, joilta tämä tehtävä puolestaan hyvin onnistui, läsnäolo oli ehdottoman välttämätöntä alueen asujaimiston turvallisuuden takaamiseksi. Yhdysvaltain sisällissota 1861 - 1865 ja vuosisadan loppupuoli. Texas irtaantui Yhdysvalloista sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1861 ja liittyi eteläisten valtioiden muodostamaan konfederaatioon. Useat rangerit liittyivät yksittäin ja omin päin mukaan taistelemaan konfederaation armeijassa. Sisällissodan päättyessä vuonna 1865 määrättiin rangerit hoitamaan Texasin poliisitehtäviä. Seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin Frontier Battalion, joka koostui kuudesta komppaniasta, joissa oli kussakin 75 miestä. Tämä erityisjoukko jatkoi erityisellä menestyksellä taistelua sekä intiaaneja että meksikolaisia bandiitteja vastaan. Näinä vuosikymmeninä rangerit saivat myös erityistä mainetta siitä, että he jäljittivät ja ottivat kiinni pahamaineisen rikollisen toisensa jälkeen. Erityisesti on mainittava Texasin rangereiden kapteeni Leander H. McNelly (1844 - 1877) ja hänen 40 rangerin erikoisjoukkonsa Special Force, joka menestyi taisteluissa keinoilla, joiden useinkin ikävästi sanottiin olevan myös brutaalimpia, kuin takaa-ajettujen rikollisten keinot konsanaan. Varsin summittaiset pikateloitukset olivat yleisesti käytössä ja niillä ratkottiin paikan päällä tilanteet ilman pitkiä kuljettamisia ja oikeudenkäyntejä. Olivatpa Leander H. McNellyn käyttämät keinot kuinka kyseenalaisia hyvänsä, niin tehokkaita ne kuitenkin olivat ja hänen jäljiltään seutu todella rauhoittui ainakin tilapäisesti. Salineron kapinassa vuonna 1877 Texasin rangerit kokivat historiansa ainoan tappion. Tuberkuloosia sairastanut McNelly kuoli vuonna 1877 vain jonkin verran yli 30-vuotiaana. 1800-luvun lopun lähestyessä laajat alueet Texasin rajaseuduista rauhoittuivat, rangereiden vuosikymmeniä kestäneiden ponnistelujen jäljiltä. Viimeinen intiaanisota Texasissa käytiin vuonna 1881. Meksikon vallankumous vuonna 1910. Texasin ja Meksikon välisten rajaseutujen rauha rikkoontui täydellisesti vallankumouksen alkaessa. Monenlaisin aikein ratsastavat hurjat asejoukkiot viilettivät rajan yli ja rangereita tarvittiin taas kipeästi. Sadoittain uusia rangereita pestattiin palvelukseen, eikä jokaisen kohdalla ehditty juuri lainkaan tarkistella, minkälaisin taustoin ja aikein tulija oli pestautumassa. Tällä tavalla pikaisesti rekrytoidut rangerit saivat nimityksen "Minute Men". Väen käydessä värikkääksi myös meno yltyi varsin hurjaksi eivätkä monetkaan rangereiden ratsujoukoista paljonkaan eronneet alueen muista roistojoukkioista, vaikka tehtävä oli toinen. Aikavälillä vuodesta 1910 vuoteen 1919 jopa tuhansia espanjalaissyntyisiä, myös siviilejä sai surmansa rangereiden toimista. Rangereiden historiassa nämä olivatkin kaikkein myrskyisimpiä aikoja. Vuonna 1919 rangereiden erityisryhmät lakkautettiin ja hallinnollisesti tehtiin monenlaisia toimia, jotta kansalaisten luottamus rangereihin saataisiin palautumaan. Samalla, kun rangereiden määrää jyrkästi vähennettiin, jäljelle jäävien palkkausta parannettiin ja näinkin odotettiin tasokkaampien miesten hakeutuvan rangerin töihin. Rangerit taas sotilaista poliiseiksi 1920-luvulla. Tällä vuosikymmenellä rangerit palasivat rajaseutujen sodista takaisin poliisiluonteisiin tehtäviinsä ja kunnostautuivat niin, että heidän maineensa puhtain aattein ja keinoin rikollisia vastaan toimivana järjestönä kansalaisten parissa palautui. He hillitsivät edelleen ja kuin ikuisesti jatkuvia karjasotia, partioidessaan rajoilla ottivat kiinni tequilan salakuljettajia, tuhosivat laittomia viinatislaamoja ja jäljittivät etsintäkuulutettuja rikollisia. Erityisesti rangereita tarvittiin rauhoittamaan Texasin öljyalueille nopeasti kohoavia öljykaupunkeja, joissa ilman heitä olisi vallinnut täysi anarkia. Kehitys 1930-luvulta aina nykypäivään. Suuri pulakausi, joka alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1929 pörssiromahduksen jälkeen, pakotti liittovaltion roimasti leikkaamaan kaikkia kuluja. Tällöin myös Texasin rangereiden lukumäärää alennettiin ja miehiä oli palveluksessa enää 45. Rangereiden liikkumiseen varattiin vain kaksi keinoa: he saivat kulkea junilla ilman vapaalippunsa kera, taikka käyttää omia hevosiaan. Vuonna 1933 rangereiden lukumäärä oli enää 32 miestä. Seurauksena tästä oli se, että Texasista tuli turvallinen piilo- ja pakopaikka monille tuon ajan rikollisille, joita olivat Bonnie ja Clyde=Bonnie Parker ja Clyde Barrow, George "Machine Gun" Kelly, Pretty Boy Floyd ja Raymond Hamilton. Vuonna 1935 tilanteen normalisoimiseksi ja rikollisuuden kuriin saattamiseksi yhdistettiin rangerit ja Texas Highway Patrol uuden hallintoyksikön, Texas Department of Public Safety (DPS), alaisuuteen. Pienin muutoksin, rangereiden hallinnollinen asema ja sijoittuminen Texasin poliisiorganisaatiossa on säilynyt ja määrittynyt tuon vuoden 1935 mukaisesti tähän päivään asti. Rangereiden poliisityön luonne alkoi kehittyä rikospoliisityön ja -tutkimuksen suuntaan, käytännön järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon jäädessä Texas Highway Patrol'in vastuulle. Linkkejä aiheeseen liittyen Official Texas Rangers website (Texas Department of Public Safety) Offical Texas Ranger Hall of Fame and Museum Texas Rangers and The Mexican War Entry for Texas Rangers from the Handbook of Texas Online Texas Rangers elokuvissa - näissä elokuvissa rangerit ovat joko keskeisissä taikka sivurooleissa. Bonnie and Clyde (1967) In True Grit (1969) Lone Wolf McQuade (1983) The Texas Chainsaw Massacre Part 2 (1986) A Perfect World (1993) From Dusk Till Dawn (1996) From Dusk Till Dawn 3: The Hangman's Daughter (2000) Kill Bill Vol. I (2003) Texas Rangers (2001) Man of the House (2005) Elokuvissa monien muiden näyttelijöiden ohella Texasin rangerin roolissa ovat olleet John Wayne, Clint Eastwood, Glen Campbell, Tom Mix, Dylan McDermott, Willie Nelson, Chuck Norris, Gene Autry, Bill Elliott, George O'Brien, Roy Rogers, Audie Murphy, Nick Nolte, Tim McCoy, Richard Widmark, Sam Jones ja William Holden. Kuuluisin kaikista Texasin rangereista on varmaankin tämän sivun kuvissa esiintyvä Tex Willer. Tex on sarjakuvakulttuurin, italo-westernin luomus ja suuri sankari. Lähteinä mm: Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa. Mike Sotter: Villi Länsi. Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West. Wikipedia Lähde tiedoille sekä Haysin ja Coltin kuva Texas Ranger Hall of Fame and Museum Tex Willerin kuva Tex Willer Dutch Homepage

Tombstone   Jäljitystä   Texas Rangers   Tex Willer   Pecos Bill   Buffalo Bill   Musiikki   Kirjat   Aseet   Guestbook Viekku

www.tunturisusi.com