Tunturisuden sivut
TEXAS RANGERS - Texas Ranger Division

Texas Rangers on tärkeä osa Villin Lännen myyttistä historiaa. Useille kaikki se, mitä he pitkän, liki kaksisataa vuotta kestäneen historiansa aikana ovat tehneet, on varsin hämärän peitossa. Seriffit tunnistetaan helpommin ja he nostavat mieliimme kuvia savuisista saluunoista taikka kaksintaisteluista ilta-auringon purppuroimalla pölyisellä pääkadulla. Rangerit puolestaan väläyttävät joidenkin asiaan vihkiytyneiden mieliin kuvaa Texasin ja Meksikon villeistä rajaseuduista, missä hurjimpienkin rikollisjoukkioiden perässä kiitävät leppymättöminä ja koskaan väsymättä, lakiaan seuduille jakaen vieläkin hurjemmat ja voittamattomat rangerit.

Alussa poliiseja ja sotilaita - nykyisin poliiseja

Alkuaikoinaan rangerit oli puolisotilaallinen organisaatio ja sen mukaisesti heidän toimensakin olivat usein osallistumista alueen sotiin, uudisasukkaiden puolella sekä vihamielisiä intiaaneja, että Texasin hallinnasta kilvoittelevaa Meksikoa ja Meksikon suunnalta yli rajan tunkevia roistojoukkioita vastaan. Myöhemmin, Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen ja lopullisesti 1920-luvulle tultaessa, heidän työnsä muutti pysyvästi luonnettaan, sotilastoimet jäivät ja he jatkoivat ratsastavina poliiseina taistelua rikollisia vastaan. Tässä työssään he olivat hyvin motivoituneita ja päteviä - heillä oli hyvä aseistus ja he toimivat hyvin suunnitelmallisesti ja johdetusti ja olivat tehokkaita. Jos rikollinen sai rangerin jäljilleen, hänen mahdollisuutensa paeta olivat vähäiset.

A Handful of Men, by Robert Wilder

A Handful of Men, by Robert Wilder - Crest s396, 1960 PBO - Cover art by James Meese.

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/John McClaverty
Photo used with permission.
Texasin Rangereiden historiaa

Varhain 1820-luvulla noin 600 - 700 perhettä oli muuttanut, pääosin Yhdysvaltain puolelta Texasiin, asettuen sinne asumaan ja perustamaan kotejaan ja tilojaan. Tuolloin ei ollut olemassa vielä mitään armeijaa, joka olisi suojannut uudisasukkaita intiaaneilta ja rosvoilta. Niinpä Stephen F. Austin vuonna 1823 muodosti pieniä vartio-osastoja ts. ratsupoliisiosastoja, jotka aloittivat partioinnit maaseuduilla ja jo tällöin näitä ratsumiehiä alettiin kutsua nimellä rangers eli suomeksi rangereiksi. Vuonna 1835 yksikkö sai muodollisesti ja laillisesti virallisemman aseman.

Alkuvaiheessa miesten lukumäärä oli pieni ja heitä saattoi olla yhdessä osastossa enimmillään kymmenkunta. Vuoteen 1835 saakka rangereiden määrä pysyikin varsin pienenä, mutta tuolloin heidän asemansa määriteltiin vahvemmin Texasin silloisessa hallinnossa ja miesten määräkin kohosi vuonna 1835 jo yli kolmeensataan.

Rangereiden nimityksiä vuosien mittaan

Rangereilla on vuosien mittaan ollut monia nimityksiä - kuvassa näitä nimityksiä Rangereiden museon infotaulussa, Texasissa.
Villi Länsi
Texasista itsenäinen valtio vuonna 1836

Kymmenen vuoden ajan Texas oli itsenäinen valtio, jolla oli oma hallituksensa, armeijansa, laivastonsa, ulkopolitiikkansa ja taloutensa. Vuonna 1845 Texas liittyi Yhdysvaltoihin ja siitä tuli liittovaltion 28. osavaltio.

Texasin itsenäisyyden ajan parina ensimmäisenä vuotena rangerit eivät näytelleet mitenkään ratkaisevaa osaa Lännen tapahtumissa. Vartiointinsa ohessa he toimivat pikalähetteinä ja uudisasukkaiden oppaina ja tunnustelijoina, näiden tunkiessa entuudestaan tuntemattomille maille. Vuonna 1838 tilanne dramaattisesti muuttui, sillä silloin presidentiksi tullut intiaaneihin vihamielisesti suhtautunut Mirabeau B. Lamar laittoi rangerit sotimaan Cherokee- ja Comanche-intiaaneja vastaan.

Hays Kapteeni John Coffee "Jack" Hays (kuva oikealla) johti rangereita 1840-luvulle tultaessa ja tällöin taistelut sekä intiaaneja että meksikolaisia vastaan jatkuivat ajoittain kiivaina. Hays koulutti tehokkaasti ja tarmolla miehiään, jotka hänen johdollaan oppivat sekä tähtäämään, ampumaan, että uudelleen lataamaan aseensa kiitävän ratsunsa selässä. Tämä merkitsi radikaalia ja innovatiivista sen ajan taistelumenetelmien paranemista - sillä ennen tätä oli ratsun selästä aina laskeuduttu jalkeille sekä ampumisen että aseen lataamisen ajaksi.

Coltit käyttöön

Uudet taistelutaktiikat mahdollistuivat myös paremman aseistuksen myötä ja näitä aseita tehokkaimmillaan edustivat Colt-revolverit. Samuel Hamilton Walker oli yksi Haysin upseereista ja hänen kehitystyönsä tuloksena päivänvalon näki tuolloin Coltin Walker-malli. Näinä vuosina alkoi levitä ja vakiintua rangereiden maine rajaseutujen voittamattomina taistelijoina.

Suuria taisteluita

Intiaanit saattoivat tuhoretkillään rannikkoa kiertäessään ja kaupunkeja polttaessaan liikkua jopa tuhannen miehen osastona, kuten tapahtui vuonna 1840. Tämän comanche-intiaanien ratsujoukon matkan pää oli nimeltään Plum Creek, jossa rangereiden ja Texasin ratsuväen yhteisosasto löi taistelussa intiaanit.

Villi Länsi
Urheus ja periksiantamattomuus

Rangereiden periksiantamattomuus, täydellinen työlleen ja kulloisillekin tehtävilleen omistautuminen ja voittamattomuus eivät ole vain myyttejä, vaan todellisuutta. Vain yhden kerran historiansa kuluessa rangerit ovat suuremmassa taistelussa hävinneet. Jos he lähtivät jonkin rikollisen taikka rikollisjoukkion jäljille, he pysyivät poikkeuksetta perässä niin kauan, että tehtävä oli suoritettu, vaatipa se vaikka kuinka suuria ponnistuksia.

texranger4

Siellä, missä roistojoukkiot olivat saamassa seudut haltuunsa, sinne hälytettiin apuun Texasin rangerit. Yleensä he pärjäsivät näissä yhteenotoissa aina, vaikka heitä lukumääräisesti olisi ollut vähänkin ja siksi heitä pelättiin ja kunnioitettiin paatuneimpienkin konnien keskuudessa. Rangereiden perinteitä tänäkin päivänä jatkaa ja ylläpitää pieni määrä, runsas sata, Texasin rangeria. Texasin rangereiden keskushallinto sijaitsee Austinissa, Texasin pääkaupungissa. Enää heitä ei tarvita laittamaan kuriin lainsuojattomia ja nyrkkisankareita, vaan heidän työnsä tänään pitää sisällään poliisityötä laidasta laitaan, murhatutkimuksia, poliittisen korruption tutkintaa ja mitä hyvänsä rikospoliisiluonteista työtä.

texranger3

Rangerit ovat olleet mukana useissa Texasin historian tärkeimmissä tapahtumissa ja he ovat olleet taltuttamassa eräitä vanhan lännen kuuluisimpia rikollisia, joista on syytä mainita aseroisto John Wesley Hardin, pankinryöstäjä Sam Bass sekä lainsuojattomat Bonnie ja Clyde. Texasin rangereista on kirjoitettu lukuisia kirjoja, sekä historiallisia tutkimuksia että viihteellisiä kioskikirjoja, myös sarjakuvia Tex Willerin tapaan. Kaikki tämä on ollut tekemässä heistä merkittävää osaa koko Villin Lännen sankaritaruun.
Meksikon sota 1846 - 1848

Tämän sodan aikana Texas kuului jo Yhdysvaltoihin - ja niinpä liittovaltion armeijan mukana oli useita Texas Rangers-komppanioita. Ne ottivat osaa moniin taisteluihin ja rangereiden merkitys sekä ylivoimaisina sissisodan taitajina, että alueiden tuntemuksen vuoksi oppaina ja tunnustelijoina koko armeijalle oli liittovaltiolle hyvin tärkeä. Meksikolaisten keskuudessa pelko näitä voittamattomia rangereita kohtaan jäi pysyväksi.

Kun rangerit yhdessä liittovaltion - U.S.Army - armeijan kanssa miehittivät Mexico Cityn kaupungin syksyllä vuonna 1847, los Diablos Tejanos eli Texasin paholaiset (Texas Devils), joiksi rangereita meksikolaisten keskuudessa kutsuttiin, otettiin kaupungissa vastaan pelolla ja kauhulla. Rangereiden merkitys koko Meksikon sodassa levitti heidän maineensa myös koko Yhdysvaltoihin. Heidän urotöistään ja voitoistaan kirjoitettiin paljon ajan lehtiin ja näin sensaatiomainen taru voittamattomista rangereista oli lähtenyt vastustamattomasti liikkeelle.

Rangerit syyllistyivät ehkä jossakin määrin Meksikossa ollessaan myös väestön väkivaltaiseen kohteluun, mutta se oli kaikkien sotien mukana kulkeva lieveilmiö, eikä pahemmin tahrannut rangereiden mainetta. Eräitäkin meksikolaisia siviilejä hirtettiin, ammuttiin taikka heidät vapautettiin omaisuudestaan. Eräs liittovaltion kenraali olisi halunnut pidätyttää näistä epäillyistä rikoksista kerralla 700 rangeria, mutta tämä hänen suunnitelmansa ei johtanut mihinkään.

1850-luvulla rajaseutujen turvaamista

Meksikon sodan päätyttyä rangerit vähitellen irtaantuivat yhteyksistään liittovaltion armeijaan ja palasivat 1850-luvulla tehtäväänsä puolustamaan Texasin rajaseutujen asukkaita. Tämän vuosikymmenen lopulla rangerit kävivät isompiakin taisteluita sekä intiaanien että kapinoivien meksikolaisten kanssa.

Näinä vuosina kävi selväksi, että Yhdysvaltain liittovaltion armeija ei voinut tarjota turvaa Texasin valtavan alueen asukkaille ja siksi rangereiden, joilta tämä tehtävä puolestaan hyvin onnistui, läsnäolo oli ehdottoman välttämätöntä alueen asujaimiston turvallisuuden takaamiseksi.

Tex Willer

Yhdysvaltain sisällissota 1861 - 1865 ja vuosisadan loppupuoli

Texas irtaantui Yhdysvalloista sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1861 ja liittyi eteläisten valtioiden muodostamaan konfederaatioon. Useat rangerit liittyivät yksittäin ja omin päin mukaan taistelemaan konfederaation armeijassa.

Sisällissodan päättyessä vuonna 1865 määrättiin rangerit hoitamaan Texasin poliisitehtäviä. Seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin Frontier Battalion, joka koostui kuudesta komppaniasta, joissa oli kussakin 75 miestä. Tämä erityisjoukko jatkoi erityisellä menestyksellä taistelua sekä intiaaneja että meksikolaisia bandiitteja vastaan. Näinä vuosikymmeninä rangerit saivat myös erityistä mainetta siitä, että he jäljittivät ja ottivat kiinni pahamaineisen rikollisen toisensa jälkeen.

Erityisesti on mainittava Texasin rangereiden kapteeni Leander H. McNelly (1844 - 1877) ja hänen 40 rangerin erikoisjoukkonsa Special Force, joka menestyi taisteluissa keinoilla, joiden useinkin ikävästi sanottiin olevan myös brutaalimpia, kuin takaa-ajettujen rikollisten keinot konsanaan. Varsin summittaiset pikateloitukset olivat yleisesti käytössä ja niillä ratkottiin paikan päällä tilanteet ilman pitkiä kuljettamisia ja oikeudenkäyntejä. Olivatpa Leander H. McNellyn käyttämät keinot kuinka kyseenalaisia hyvänsä, niin tehokkaita ne kuitenkin olivat ja hänen jäljiltään seutu todella rauhoittui ainakin tilapäisesti.

Salineron kapina

Tässä kapinassa vuonna 1877 Texasin rangerit kokivat historiansa ainoan tappion.

Villi Länsi
Kuvassa Texasin rangereiden suosima ase, Colt Paterson-revolveri. Tätä viidestilaukeavaa Colt-mallia käytti ensimmäisen kerran taistelussa kapteeni Jack Hays vuonna 1844 comancheja vastaan käydyssä Walker Creekin taistelussa.

Villin lännen ajan päättyminen

1800-luvun lopun lähestyessä laajat alueet Texasin rajaseuduista rauhoittuivat, rangereiden vuosikymmeniä kestäneiden ponnistelujen jäljiltä. Viimeinen intiaanisota Texasissa käytiin vuonna 1881. Rangerit keskittivät voimiaan kaikenlaisen muun rikollisuuden tutkintaan ja torjuntaan, kun sotiminen ja yhteenotot intiaanien kanssa päättyi.

103 kuollut virantoimituksessa

Kun lasketaan aika Texas Rangersien - Texas Department of Public Safety Texas Rangers Division - perustamisesta tähän päivään, on 103 ranger-poliisia menettänyt henkensä virantoimituksessaan. Aseellisissa yhteenotoissa heistä on menehtynyt 65, sala-ampujien luodeista 23, vahingonlaukauksissa 2, auto-onnettomuuksissa 1, puukotuksissa 1, junan alla 1 - muun ajoneuvon alla 1, onnettomuuksissa 1 ja työstä saadun sairauden vuoksi 7.

Major George Erath

George Erath 1813-1891

Majuri George Erath on Texasin sankari, valtiomies, tutkija ja ranger - jonka patsas rangereiden museon pihalla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Paterson Museum Colt kokoelma - kuva Copyright sisterbeer
*Texas Ranger museo ylhäällä - ratsastava ranger sivun alareunassa - Major George Erath - Copyright Brian L. Romig
*Texas Ranger museon infotaulu nimityksistä, Waco USA Texas - Copyright mr_t_77
Bill McDonald

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright - Internet Archive Book Images


Bill McDonald (1852 - 1918)

Texasin rangerilla, hyvin jämerällä Bill McDonaldilla oli useiden aikakauden lainvalvojien tapaan pitkät viikset. Bill McDonald omasi monipuolisen lainvalvojan uran ennen liittymistään rangereihin. Hän työskenteli mm. kahdella paikkakunnalla apulaisseriffinä.

Rangereissa hän yleni kapteeniksi ja saavutti suurta mainetta, jahdatessaan ja kiinniottaessaan rikollisia. Hän oli mukana useissa tulitaisteluissa, saaden luoteja kehoonsa, tullen lähes kuoliaaksi ammutuksikin, mutta ei itse koskaan surmannut ainuttakaan ihmistä näissä yhteenotoissa. Bill McDonald oli yksi maineikkaasta, Texasin rangereiden kapteeninelikosta "Four Great Captains". Muut kolme olivat John H. Rogers, John R. Hughes ja John A. Brooks.

Bill McDonald ennätti myös toimia kahden Yhdysvaltain presidentin, Theodore Rooseveltin ja Woodrow Wilsonin henkivartijana.
TEXAS RANGERS VILLIN LÄNNEN AJAN JÄLKEEN

Meksikon vallankumous vuonna 1910

Texasin ja Meksikon välisten rajaseutujen rauha rikkoontui täydellisesti vallankumouksen alkaessa. Monenlaisin aikein ratsastavat hurjat asejoukkiot viilettivät rajan yli ja rangereita tarvittiin taas kipeästi. Sadoittain uusia rangereita pestattiin palvelukseen, eikä jokaisen kohdalla ehditty juuri lainkaan tarkistella, minkälaisin taustoin ja aikein tulija oli pestautumassa.

Tällä tavalla pikaisesti rekrytoidut rangerit saivat nimityksen "Minute Men". Väen käydessä värikkääksi myös meno yltyi varsin hurjaksi eivätkä monetkaan rangereiden ratsujoukoista paljonkaan eronneet alueen muista roistojoukkioista, vaikka tehtävä oli toinen. Aikavälillä vuodesta 1910 vuoteen 1919 jopa tuhansia espanjalaissyntyisiä, myös siviilejä sai surmansa rangereiden toimista. Rangereiden historiassa nämä olivatkin kaikkein myrskyisimpiä aikoja.

Vuonna 1919 rangereiden erityisryhmät lakkautettiin ja hallinnollisesti tehtiin monenlaisia toimia, jotta kansalaisten luottamus rangereihin saataisiin palautumaan. Samalla, kun rangereiden määrää jyrkästi vähennettiin, jäljelle jäävien palkkausta parannettiin ja näinkin odotettiin tasokkaampien miesten hakeutuvan rangerin töihin.

Rangerit taas sotilaista poliiseiksi 1920-luvulla

Tällä vuosikymmenellä rangerit palasivat rajaseutujen sodista takaisin poliisiluonteisiin tehtäviinsä ja kunnostautuivat niin, että heidän maineensa puhtain aattein ja keinoin rikollisia vastaan toimivana järjestönä kansalaisten parissa palautui. He hillitsivät edelleen ja kuin ikuisesti jatkuvia karjasotia, partioidessaan rajoilla ottivat kiinni tequilan salakuljettajia, tuhosivat laittomia viinatislaamoja ja jäljittivät etsintäkuulutettuja rikollisia.

Erityisesti rangereita tarvittiin rauhoittamaan Texasin öljyalueille nopeasti kohoavia öljykaupunkeja, joissa ilman heitä olisi vallinnut täysi anarkia.

Kehitys 1930-luvulta aina nykypäivään

Suuri pulakausi, joka alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1929 pörssiromahduksen jälkeen, pakotti liittovaltion roimasti leikkaamaan kaikkia kuluja. Tällöin myös Texasin rangereiden lukumäärää alennettiin ja miehiä oli palveluksessa enää 45. Rangereiden liikkumiseen varattiin vain kaksi keinoa: he saivat kulkea junilla ilman vapaalippunsa kera, taikka käyttää omia hevosiaan.

Vuonna 1933 rangereiden lukumäärä oli enää 32 miestä. Seurauksena tästä oli se, että Texasista tuli turvallinen piilo- ja pakopaikka monille tuon ajan rikollisille, joita olivat Bonnie ja Clyde=Bonnie Parker ja Clyde Barrow, George "Machine Gun" Kelly, Pretty Boy Floyd ja Raymond Hamilton. Vuonna 1935 tilanteen normalisoimiseksi ja rikollisuuden kuriin saattamiseksi yhdistettiin rangerit ja Texas Highway Patrol uuden hallintoyksikön, Texas Department of Public Safety (DPS), alaisuuteen.

Pienin muutoksin, rangereiden hallinnollinen asema ja sijoittuminen Texasin poliisiorganisaatiossa on säilynyt ja määrittynyt tuon vuoden 1935 mukaisesti tähän päivään asti. Rangereiden poliisityön luonne alkoi kehittyä rikospoliisityön ja -tutkimuksen suuntaan, käytännön järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon jäädessä Texas Highway Patrol'in vastuulle.

State Bureau of Investigation

Rangereiden hallinnollisen johdon majapaikka Texasissa sijaitsee Austinissa. Organisaatiossa on kahdeksan yksikköä, seitsemän eri alueilla ja sen lisäksi Austinin pääkeskus. Näitä seitsemää alueellista yksikköä nimitetään kirjaimilla A, B, C, D, E, F ja G. Pääpaikan nimenä on H (=Headquartes Company).

Rangereiden määrä nykyisin on varsin pieni, heitä oli 134 vuonna 2009. Tämän lisäksi tämän yksikön henkilökuntaan kuului 26 muuta viranhaltijaa samana vuonna.

Texas Rangers elokuvissa

Elokuvissa monien muiden näyttelijöiden ohella Texasin rangerin roolissa ovat olleet John Wayne, Clint Eastwood, Glen Campbell, Tom Mix, Dylan McDermott, Willie Nelson, Chuck Norris, Gene Autry, Bill Elliott, George O'Brien, Roy Rogers, Audie Murphy, Nick Nolte, Tim McCoy, Richard Widmark, Sam Jones ja William Holden.

Kuuluisin kaikista Texasin rangereista on varmaankin tämän sivun kuvissa esiintyvä Tex Willer. Tex on sarjakuvakulttuurin, italo-westernin luomus ja suuri sankari.

Lähteinä mm:
Chris McNab: Suuri asekirja/Gummerus 2005.
Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
Mike Sotter: Villi Länsi
Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West
Norman Bancroft-Hunt ja Werner Forman: The Indians of The Great Plains
United States Marshals Service
Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY
Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava
Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS
Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava
Michael Johnson: Villi Länsi - Otava
Kultainen Villi länsi - Tammi
The Apaches - Osprey Publishing
Colin F. Taylor, William C. Sturtevant: Suuri Intiaanikirja - Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Lähde tiedoille sekä Haysin kuva Texas Ranger Hall of Fame and Museum
Tex Willerin kuvat Tex Willer Dutch Homepage
Villi Länsi
*** tunturisusi.com linkit ***