|
|
|
|
TEX WILLER
Tex Willer on kuolematon lännen legenda, joka on ratsastanut seikkailusta toiseen
jo 50-luvulta asti ja jakanut konnille kovaa Lännen lakia luodeilla ja luuvitosella!
Italiassa luotuja Villin Lännen sarjakuvan sankareita edustaa myös Tex Willer, jonka
synnytti Giovanni Luigi Bonelli (teksti) yhdessä taiteilija Aurelio Galleppinin
(kuvat) kanssa.
Alkuperäinen piirtäjä Aurelio Galleppini piirsi aluksi Texille kasvot
näyttelijä Cary Cooperin mukaan, mutta otti myöhemmin kasvot peilistä eli itseltään.
Tämä parivaljakko, Bonelli ja Galleppini, työskenteli alkuvuosina käytännössä lähes yksin.
Aurelio Galleppini, joka tuli Galep-nimellä kaikille Texin lukijoille tutuksi ympäri Eurooppaa,
kuoli v. 1994.
Muita tunnettuja piirtäjiä myöhemmin ovat olleet Giovanni Ticci ja Guglielmo Letteri.
Lehden kansikuvat on puolestaan piirtänyt Claudio Villa vuodesta 1994 lähtien.
Nykyisin Texin pääasiallinen tekstittäjä on Claudio Nizzi.
Sarjakuvan tekstittäjinä ja kuvittajina on vuosikymmenten myötä työskennellyt
lukuisa joukko alan taiteilijoita.
Suomessa julkaistuja Tex Willereitä
on piirtänyt yhteensä parikymmentä sarjakuvataiteilijaa.
|
|
|
|
|
|
|
Italowestern
Tex Willer oli Pecos Billin tapaan italowestern jo kauan ennen termin keksimistä.
Vuonna 1948 seikkailunsa aloittanut - ensimmäinen lehti ilmestyi
kioskeihin syyskuun 30. päivänä - Tex Willer oli aluksi nimeltään Tex Killer,
mutta Italian sarjakuvasensuuri ei hyväksynyt tätä muotoa. Niinpä Bonelli muutti
nimen Tex Willeriksi.
Tämä ensimmäinen Tex ilmestyi ns. piccolo-formaatin lehtenä. Syynä pieneen kokoon
oli sodan jälkeisen ajan paperipula.
Pienestä koosta tuli kuitenkin erikoinen etu. Pienet sarjakuvavihot mahtuivat
paremmin niitä ostavien ja lukevien poikien taskuun ja koulukirjojen väliin.
Ajallisesti Tex Willerin seikkailut Villissä Lännessä sijoittuvat 1800-luvun
puolivälin jälkeisiin vuosiin, tarkemmin noin 1870- ja 1880-luvuille. Ihan sarjakuvansa alussa
Tex oli lainsuojaton vastoin tahtoaan ja hän tappoi pelkästään puolustuksekseen.
Kuitenkin Tex hyvin pian siirtyi lain oikealle puolelle ja hänestä tuli villien
rajaseutujen Texas Ranger. Texasin rangerit olivat kesyttömillä
ja vaarallisilla rajaseuduilla partioivia ratsupoliiseja.
Texin isä oli Ken Willer ja hänellä oli myös veli, Sam.
Naituaan kauniin intiaanityttö Lilithin
Texistä tuli myös Navajo-päällikkö Yön Kotka, urhea intiaanien oikeuksien puolustaja.
|
|
|
|
|
Sarjakuvan keskeisiä hahmoja - perhe ja ystävät
Seikkailuissaan aina Texasin preerialta San Franciscon Kiinalaiskortteliin, Kanadan
lumiselta erämaalta Meksikon Maya-temppeleihin Tex Willer kohtaa lukemattomia ihmisiä,
joista tulee hänen ystäviään, tässä heistä vain muutamia tärkeimpiä. Alussa kaikkein tärkeimmät,
eli Texin vaimo, äiti ja poika.
Lilyth - Tew Willerin vaimo.
Mae Willer - Tex Willerin äiti.
Kit Willer - Tex Willerin poika, "Pikku Haukka".
Kit Carson - majavanpyytäjä, armeijan opas ja e.v.p. prikaatinkenraali, "Hopeatukka".
Tex Willerin maailman Kit Carson ei ole ihan sama, kuin todellisuudessa elänyt esikuvansa.
Tiger-Jack - navajosoturi.
El Morisco - egyptiläissyntyinen tiedemies ja salatieteiden tuntija, joka asustelee Pilaresin kylässä
Meksikossa, Sierra del Hueson alueella.
Montales - meksikolainen, eräs vanhimmista Tex Willerin ystävistä.
Gros-Jean - kookas kanadalainen turkismetsästäjä. Kotoisin Kanadan ranskankielisiltä
alueilta, ja oli alkuun Quebecin itsenäisyyttä ajava kapinallinen, kun Tex tapasi
tämän ensimmäisen kerran.
Jim Brandon - punatakki eli kanadalainen ratsupoliisi, joka ylenee sarjakuvan
tapahtumien myötä pahaisesta kersantista aina everstiksi asti.
Pat MacRyan - irlantilaissyntyinen jätti, jolla on vähän aivoja, mutta sitäkin enemmän lihaksia.
Tom Devlin - San Franciscon poliisipäällikkö.
Cochise - intiaanipäällikkö.
Punainen Pilvi - tietäjä.
Dynamiitti - Texin alkuaikojen uskollinen hevonen.
|
Sarjakuvan keskeisiä hahmoja - viholliset
Mefisto - mustalle magialle omistautunut hornanhenki ja pirullinen velho,
joka hallitsee yliluonnollisia kykyjä - Texin pitkäaikaisin, ja
epäilemättä pahin vihamies.
Yama - Mefiston poika, jonka alkuperäinen nimi on Blacky, mutta jolle hornanhenget
antavat uudeksi nimeksi Yama, pojan tutustuttua tunnollisesti pahojen hornanhenkien
maailmaan.
Proteus - Perry Drayton, alias herra Pii, naamioitumisen mestari,
entinen sirkuslainen ja näyttelijä, joka osaa täydellisesti muuntua toiseksi henkilöksi
ja on yksi kieroimmista roistoista, jota vastaan Tex on joutunut taistelemaan.
Satania - kaunotar, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
Mitla - noita, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
Lucero - kapinallinen intiaani, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
El Muerto - meksikolainen roisto, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
"Marsilainen" - ulkoavaruudesta, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
Tarinat ovat sekä juoniltaan että tapahtumapaikoiltaan yllättävänkin erilaisia. Tex Willerille
tulee tutuksi koko Pohjois-Amerikka ja käypä hän myös Etelä-Amerikassakin, vaikka hän asuu
navajojen reservaatissa Arizonan osavaltiossa, Yhdysvalloissa.
Tex Willer on yhä Italian suosituin sarjakuva. Sitä myydään kuukausittain 400.000 kappaletta
kotimaassaan.
|
|
|
|
|
|
Yllä kuvassa vanhimmat yhä Norjassa ilmestyvät sarjakuvalehdet - mukana myös Tex Willer.
Texin keskeiset luonteen piirteet
Tex Willer on ihmisenä tarvittaessa kovakin, ystävilleen ehdottoman uskollinen, aina oikeudenmukainen ja jalo,
rehellinen, rehti ja reipas, vahva ja voimakas, terävä-älyinen,
nopealiikkeinen ja mikä tärkeintä hänen vaarojen täyteisessä työssään - taitava, tarkka ja nopea aseenkäyttäjä
ja hyvin kovanyrkkinen. Tex ei
tarvittaessa piittaa tipan tarkasti säännöistäkään, sillä oikeuden toteutuminen
on hänelle kaikki kaikessa ja reippain ottein hän laittaa keinojakin kaihtelematta
järjestykseen roistot, joita Villissä Lännessä riittää! Tex kutsutaankin aina apuun, kun töihin tarvitaan mitään
pelkäämätön mies, jonka "kädet eivät ole sidotut!
Aseet puhuvat!
Tew Willer ei ole Pecos Billin tapaan lassomiehiä,
vaan hän turvautuu poikkeuksetta aseeseensa, jollei nyrkeillään selviä.
Colt 45 on se kuudesti laukeava revolveri, jolla
Tex ratkoo hyvin nopeasti ja mutkattomasti kaikki ongelmansa. Jo aivan seikkailujensa alussa Tex oli kajauttanut
ilmoille julistuksensa: "Jos minun kimppuuni hyökätään, niin ammun ja ammun tappaakseni!"
Ja Tex jatkaa: "Menettelytapani on ainoa mahdollinen: Kuvitelkaapa esimerkiksi, että roisto
joka ahdisteli teitä, olisi nähnyt minun tulevan lakikirja kourassa ja Raamattu toisessa?
mitä luulette, mitä olisi tapahtunut? Hän olisi pumpannut minut lyijyä täyteen."
|
|
|
|
|
|
Nyrkkejäkin käytellään taiten ja ammattimaisesti!
Tex on vapaaottelun valtias ja mestari, halliten painimisen vanhan mattopainijan tapaan.
Myös nyrkkejään Tex Willer käyttelee tarvittaessa taiten ja tälle on luontevana selityksenä
myös se, että sarjan luonut Bonelli oli itse harrastanut nyrkkeilyä.
On kuitenkin syytä muistaa ja korostaa sitä, että aseita ja nyrkkejään
Tex Willer käyttelee aina sarjakuvien sankareiden ihanteiden tavoin
vain heikkojen ja sorrettujen puolustamiseen. Joskus hän voi näytösluonteisesti,
jotakin röyhkimystä tavoille opettaessaan, iskeä muutaman ylimääräisen kerran,
mutta senkin vain hyvässä tarkoituksessa.
Lilith - Texin rakastettu
Puolisokseen Tex Willer otti najavonaisen, jonka nimi oli Lilyth.
Lilith oli navajoiden päällikön Punaisen Nuolen tytär.
Näin Texistä tuli squawman. Squawman oli Lännessä halveksiva nimitys
niille valkoisille miehille,
jotka ottivat itselleen intiaanipuolison. Squawman pysyi uskollisena
intiaanivaimolleen eikä vain ottanut hetken iloa. Mies, joka asettui asumaan
intiaanien luo, oli muille valkoisille myös luopio. Tex sai sen kokea karvaasti
myöhemmin monta kertaa.
Naimisiinmeno navajonaisen kanssa sitoi Texin voimakkaasti intiaaniyhteisöön.
Vuosia myöhemmin tämä tapahtui Kevin Costnerin roolihahmolle hänen elokuvassaan
Tanssii susien kanssa (Dances with Wolves, 1990).
Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon ensimmäisiä puolustajia
Tex on yksi niistä harvoista sarjakuvan sankareista, joille puheidenkin tasolla
ihmisoikeudet ja erilaisten kansojen tasa-arvo on tärkeää.
Hän ei luokittele ihmisiä näiden ihonvärin mukaan. Omaa valkoista ihonväriään
Tex Willer on todennut usein hävenneensä.
Hän jaksaa silti uskoa parempaan tulevaisuuteen.
"Ehkä joskus koittaa päivä, jolloin tajutaan että intiaaneja ei voida
kohdella villi-ihmisinä vaan ihmisinä, joilla on yhtäläiset oikeudet.
Tuota päivää odoteltaessa meidän tehtävämme on suojella intiaaneja nylkyreiltä."
Jo aivan Tex-tarinan alusta alkaen intiaanien sorrettu asema on ollut Tex-sarjakuvan teemoja.
Monissa Tex-tarinoissa on pohdittu syvällisesti intiaanien ja valkoisten suhdetta,
mainittakoon näistä vain Navahoverta, tarina, joka alkujaan on vuodelta 1961 ja julkaistu
kahdesti Suomessa.
|
Tex Willer saapuu Suomeen
Suomeen Tex Willer saapui samana vuonna 1953 Pecos Billin kanssa ja lehti
alkoi ilmestyä meillä ns. liuskalehtenä. Sitä julkaisi täällä Tähti-Sarjat.
Suomessa 1960-luvun alku ei ollut kovin hyvää aikaa sarjakuvalehdille. Sarjakuva jäi
television jalkoihin. Vuosi 1965 koitui kohtalokkaaksi Texille,
jolloin sen julkaiseminen meillä keskeytyi aina vuoteen 1971 asti.
Vuodesta 1976 lähtien Semic on vastannut Texin julkaisusta.
Renne Nikupaavola suomensi Texiä 1971 - 1973, sitten kääntäjäksi tuli Pentti Linnonen, joka jatkoi
vuoden 1979 alkuun, ja sitten taas tuli Renne puikkoihin. Liuskalehtiä käänsi
toimittaja Birger Terni ja hänellä oli apunaan aluksi oopperalaulaja Pia Ravenna.
Siinä, missä monien sankarien, kuten Pecos Billin taival on katkennut,
jatkaa Tex Willer ratsastustaan yhä.
Sarjakuvalehti jatkaa ilmestymistään
edelleen ja siitä ilmestyy vuosittain 16 numeroa, sekä kerran vuodessa julkaistava
juhlanumero. Alkujaan Tex ilmestyi 12 kertaa vuodessa vuoden 1978 loppuun asti.
Vuonna 1979 ilmestyi 13 numeroa ja vuodesta 1980 lähtien lehteä on ilmestynyt vuodessa
16 numeroa.
Tex Willerin pitkä julkaisuhistoria meillä on ainutlaatuinen ja vain yhdellä
Disney-lehdellä on Suomessa pidempi julkaisuhistoria sarjakuvan alalla.
Vuoden 2009 lopulla, vuoden 2010 lähestyessä, Tex Willer jatkaa ilmestymistään
entiseen tapaan. Itse lehdestä tulee 16 numeroa vuodessa ja sen lisäksi julkaistaan
ulkomitoiltaan noin lehden kokoisia, taikka isompia sarjakuvakirjoja - muutamia vuodessa.
Tex Willer-kirjallisuutta
Ilpo Lagerstedt: Minä Tex Willer - Kustannus Oy Jalava
Sarjakuvatutkija Ilpo Lagerstedt on perehtynyt Texin maailmaan ja kirjoittanut siitä
vuonna 2001 julkaistun kirjan,
jossa kerrotaan Texin arvoista ja arvostuksista, ystävistä ja vihollisista, seikkailuista
eri ympäristöissä. Myös Texin tekijät, suomentajat ja toimittajat esitellään.
Janne Viitala: "Hornan kekäleet", sanoi Tex Willer - Plataani Oy
Runsaasti kuvitettu Tex Willer-historiikki. Tex Willer-lehti oli vuonna 2003 ilmestynyt
50 vuotta Suomessa. Uskollisille lukijoille omistettua tietopakettia ryydittää hersyvä,
aiheeseen liittyvä huumori.
Lähteinä mm:
Ilpo Lagerstedt: Tex Willer ja intiaanit
Ilpo Lagerstedt: Tex Willer 50 vuotta
Tex Willer Kotisivu
Tex Willer esittely
Vamos! Tex Willeristä kirja
Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa.
Mike Sotter: Villi Länsi
Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West
United States Marshals Service
Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY
Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava
Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS
Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava
Michael Johnson: Villi Länsi - Otava
Kultainen Villi länsi - Tammi
The Apaches - Osprey Publishing
Kuvat
Kuvat luovutti tälle sivulle
Vittorio Grondona – Bologna - Italy
Kansikuva kirjasta "Hornan kekäleet, sanoi Tex Willer"
Tex Willer Dutch Homepage
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolme isoa kuvaa - Copyright
Gianfranco Goria
*Kuva jossa norjalaisia sarjiksia, Willer oikealla - Copyright
venstresida
|
|
|
|
|