Apassi TEX WILLER

Tex Willer on kuolematon lännen legenda, joka on ratsastanut seikkailusta toiseen jo 50-luvulta asti ja jakanut konnille kovaa Lännen lakia luodeilla ja luuvitosella!

Italiassa luotuja Villin Lännen sarjakuvan sankareita edustaa myös Tex Willer, jonka synnytti Giovanni Luigi Bonelli (teksti) yhdessä taiteilija Aurelio Galleppinin (kuvat) kanssa. Alkuperäinen piirtäjä Aurelio Galleppini piirsi aluksi Texille kasvot näyttelijä Cary Cooperin mukaan, mutta otti myöhemmin kasvot peilistä eli itseltään. Tämä parivaljakko, Bonelli ja Galleppini, työskenteli alkuvuosina käytännössä lähes yksin. Aurelio Galleppini, joka tuli Galep-nimellä kaikille Texin lukijoille tutuksi ympäri Eurooppaa, kuoli v. 1994.

Muita tunnettuja piirtäjiä myöhemmin ovat olleet Giovanni Ticci ja Guglielmo Letteri. Lehden kansikuvat on puolestaan piirtänyt Claudio Villa vuodesta 1994 lähtien. Nykyisin Texin pääasiallinen tekstittäjä on Claudio Nizzi. Sarjakuvan tekstittäjinä ja kuvittajina on vuosikymmenten myötä työskennellyt lukuisa joukko alan taiteilijoita.

Suomessa julkaistuja Tex Willereitä on piirtänyt yhteensä parikymmentä sarjakuvataiteilijaa.
Tex Willer
Tex Willer Italowestern

Tex Willer oli Pecos Billin tapaan italowestern jo kauan ennen termin keksimistä. Vuonna 1948 seikkailunsa aloittanut - ensimmäinen lehti ilmestyi kioskeihin syyskuun 30. päivänä - Tex Willer oli aluksi nimeltään Tex Killer, mutta Italian sarjakuvasensuuri ei hyväksynyt tätä muotoa. Niinpä Bonelli muutti nimen Tex Willeriksi. Tämä ensimmäinen Tex ilmestyi ns. piccolo-formaatin lehtenä. Syynä pieneen kokoon oli sodan jälkeisen ajan paperipula. Pienestä koosta tuli kuitenkin erikoinen etu. Pienet sarjakuvavihot mahtuivat paremmin niitä ostavien ja lukevien poikien taskuun ja koulukirjojen väliin.

Ajallisesti Tex Willerin seikkailut Villissä Lännessä sijoittuvat 1800-luvun puolivälin jälkeisiin vuosiin, tarkemmin noin 1870- ja 1880-luvuille. Ihan sarjakuvansa alussa Tex oli lainsuojaton vastoin tahtoaan ja hän tappoi pelkästään puolustuksekseen. Kuitenkin Tex hyvin pian siirtyi lain oikealle puolelle ja hänestä tuli villien rajaseutujen Texas Ranger. Texasin rangerit olivat kesyttömillä ja vaarallisilla rajaseuduilla partioivia ratsupoliiseja. Texin isä oli Ken Willer ja hänellä oli myös veli, Sam. Naituaan kauniin intiaanityttö Lilithin Texistä tuli myös Navajo-päällikkö Yön Kotka, urhea intiaanien oikeuksien puolustaja.
Sarjakuvan keskeisiä hahmoja - perhe ja ystävät

Seikkailuissaan aina Texasin preerialta San Franciscon Kiinalaiskortteliin, Kanadan lumiselta erämaalta Meksikon Maya-temppeleihin Tex Willer kohtaa lukemattomia ihmisiä, joista tulee hänen ystäviään, tässä heistä vain muutamia tärkeimpiä. Alussa kaikkein tärkeimmät, eli Texin vaimo, äiti ja poika.

Lilyth - Tew Willerin vaimo.
Mae Willer - Tex Willerin äiti.
Kit Willer - Tex Willerin poika, "Pikku Haukka".
Kit Carson - majavanpyytäjä, armeijan opas ja e.v.p. prikaatinkenraali, "Hopeatukka". Tex Willerin maailman Kit Carson ei ole ihan sama, kuin todellisuudessa elänyt esikuvansa.
Tiger-Jack - navajosoturi.
El Morisco - egyptiläissyntyinen tiedemies ja salatieteiden tuntija, joka asustelee Pilaresin kylässä Meksikossa, Sierra del Hueson alueella.
Montales - meksikolainen, eräs vanhimmista Tex Willerin ystävistä.
Gros-Jean - kookas kanadalainen turkismetsästäjä. Kotoisin Kanadan ranskankielisiltä alueilta, ja oli alkuun Quebecin itsenäisyyttä ajava kapinallinen, kun Tex tapasi tämän ensimmäisen kerran.
Jim Brandon - punatakki eli kanadalainen ratsupoliisi, joka ylenee sarjakuvan tapahtumien myötä pahaisesta kersantista aina everstiksi asti.
Pat MacRyan - irlantilaissyntyinen jätti, jolla on vähän aivoja, mutta sitäkin enemmän lihaksia.
Tom Devlin - San Franciscon poliisipäällikkö.
Cochise - intiaanipäällikkö.
Punainen Pilvi - tietäjä.
Dynamiitti - Texin alkuaikojen uskollinen hevonen.
Sarjakuvan keskeisiä hahmoja - viholliset

Mefisto - mustalle magialle omistautunut hornanhenki ja pirullinen velho, joka hallitsee yliluonnollisia kykyjä - Texin pitkäaikaisin, ja epäilemättä pahin vihamies.
Yama - Mefiston poika, jonka alkuperäinen nimi on Blacky, mutta jolle hornanhenget antavat uudeksi nimeksi Yama, pojan tutustuttua tunnollisesti pahojen hornanhenkien maailmaan.
Proteus - Perry Drayton, alias herra Pii, naamioitumisen mestari, entinen sirkuslainen ja näyttelijä, joka osaa täydellisesti muuntua toiseksi henkilöksi ja on yksi kieroimmista roistoista, jota vastaan Tex on joutunut taistelemaan.
Satania - kaunotar, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
Mitla - noita, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
Lucero - kapinallinen intiaani, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
El Muerto - meksikolainen roisto, esiintyy vain yhdessä tarinassa.
"Marsilainen" - ulkoavaruudesta, esiintyy vain yhdessä tarinassa.

Tarinat ovat sekä juoniltaan että tapahtumapaikoiltaan yllättävänkin erilaisia. Tex Willerille tulee tutuksi koko Pohjois-Amerikka ja käypä hän myös Etelä-Amerikassakin, vaikka hän asuu navajojen reservaatissa Arizonan osavaltiossa, Yhdysvalloissa.

Tex Willer on yhä Italian suosituin sarjakuva. Sitä myydään kuukausittain 400.000 kappaletta kotimaassaan.
Tex Willer
Yllä kuvassa vanhimmat yhä Norjassa ilmestyvät sarjakuvalehdet - mukana myös Tex Willer.

Texin keskeiset luonteen piirteet

Tex Willer on ihmisenä tarvittaessa kovakin, ystävilleen ehdottoman uskollinen, aina oikeudenmukainen ja jalo, rehellinen, rehti ja reipas, vahva ja voimakas, terävä-älyinen, nopealiikkeinen ja mikä tärkeintä hänen vaarojen täyteisessä työssään - taitava, tarkka ja nopea aseenkäyttäjä ja hyvin kovanyrkkinen. Tex ei tarvittaessa piittaa tipan tarkasti säännöistäkään, sillä oikeuden toteutuminen on hänelle kaikki kaikessa ja reippain ottein hän laittaa keinojakin kaihtelematta järjestykseen roistot, joita Villissä Lännessä riittää! Tex kutsutaankin aina apuun, kun töihin tarvitaan mitään pelkäämätön mies, jonka "kädet eivät ole sidotut!

Aseet puhuvat!

Tew Willer ei ole Pecos Billin tapaan lassomiehiä, vaan hän turvautuu poikkeuksetta aseeseensa, jollei nyrkeillään selviä. Colt 45 on se kuudesti laukeava revolveri, jolla Tex ratkoo hyvin nopeasti ja mutkattomasti kaikki ongelmansa. Jo aivan seikkailujensa alussa Tex oli kajauttanut ilmoille julistuksensa: "Jos minun kimppuuni hyökätään, niin ammun ja ammun tappaakseni!" Ja Tex jatkaa: "Menettelytapani on ainoa mahdollinen: Kuvitelkaapa esimerkiksi, että roisto joka ahdisteli teitä, olisi nähnyt minun tulevan lakikirja kourassa ja Raamattu toisessa? mitä luulette, mitä olisi tapahtunut? Hän olisi pumpannut minut lyijyä täyteen."
Tex Willer
Tex Willer

Nyrkkejäkin käytellään taiten ja ammattimaisesti!

Tex on vapaaottelun valtias ja mestari, halliten painimisen vanhan mattopainijan tapaan. Myös nyrkkejään Tex Willer käyttelee tarvittaessa taiten ja tälle on luontevana selityksenä myös se, että sarjan luonut Bonelli oli itse harrastanut nyrkkeilyä. On kuitenkin syytä muistaa ja korostaa sitä, että aseita ja nyrkkejään Tex Willer käyttelee aina sarjakuvien sankareiden ihanteiden tavoin vain heikkojen ja sorrettujen puolustamiseen. Joskus hän voi näytösluonteisesti, jotakin röyhkimystä tavoille opettaessaan, iskeä muutaman ylimääräisen kerran, mutta senkin vain hyvässä tarkoituksessa.

Lilith - Texin rakastettu

Puolisokseen Tex Willer otti najavonaisen, jonka nimi oli Lilyth. Lilith oli navajoiden päällikön Punaisen Nuolen tytär. Näin Texistä tuli squawman. Squawman oli Lännessä halveksiva nimitys niille valkoisille miehille, jotka ottivat itselleen intiaanipuolison. Squawman pysyi uskollisena intiaanivaimolleen eikä vain ottanut hetken iloa. Mies, joka asettui asumaan intiaanien luo, oli muille valkoisille myös luopio. Tex sai sen kokea karvaasti myöhemmin monta kertaa. Naimisiinmeno navajonaisen kanssa sitoi Texin voimakkaasti intiaaniyhteisöön. Vuosia myöhemmin tämä tapahtui Kevin Costnerin roolihahmolle hänen elokuvassaan Tanssii susien kanssa (Dances with Wolves, 1990).

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon ensimmäisiä puolustajia

Tex on yksi niistä harvoista sarjakuvan sankareista, joille puheidenkin tasolla ihmisoikeudet ja erilaisten kansojen tasa-arvo on tärkeää. Hän ei luokittele ihmisiä näiden ihonvärin mukaan. Omaa valkoista ihonväriään Tex Willer on todennut usein hävenneensä. Hän jaksaa silti uskoa parempaan tulevaisuuteen. "Ehkä joskus koittaa päivä, jolloin tajutaan että intiaaneja ei voida kohdella villi-ihmisinä vaan ihmisinä, joilla on yhtäläiset oikeudet. Tuota päivää odoteltaessa meidän tehtävämme on suojella intiaaneja nylkyreiltä." Jo aivan Tex-tarinan alusta alkaen intiaanien sorrettu asema on ollut Tex-sarjakuvan teemoja. Monissa Tex-tarinoissa on pohdittu syvällisesti intiaanien ja valkoisten suhdetta, mainittakoon näistä vain Navahoverta, tarina, joka alkujaan on vuodelta 1961 ja julkaistu kahdesti Suomessa.

Tex Willer
Tex Willer saapuu Suomeen

Suomeen Tex Willer saapui samana vuonna 1953 Pecos Billin kanssa ja lehti alkoi ilmestyä meillä ns. liuskalehtenä. Sitä julkaisi täällä Tähti-Sarjat. Suomessa 1960-luvun alku ei ollut kovin hyvää aikaa sarjakuvalehdille. Sarjakuva jäi television jalkoihin. Vuosi 1965 koitui kohtalokkaaksi Texille, jolloin sen julkaiseminen meillä keskeytyi aina vuoteen 1971 asti. Vuodesta 1976 lähtien Semic on vastannut Texin julkaisusta. Renne Nikupaavola suomensi Texiä 1971 - 1973, sitten kääntäjäksi tuli Pentti Linnonen, joka jatkoi vuoden 1979 alkuun, ja sitten taas tuli Renne puikkoihin. Liuskalehtiä käänsi toimittaja Birger Terni ja hänellä oli apunaan aluksi oopperalaulaja Pia Ravenna.

Siinä, missä monien sankarien, kuten Pecos Billin taival on katkennut, jatkaa Tex Willer ratsastustaan yhä. Sarjakuvalehti jatkaa ilmestymistään edelleen ja siitä ilmestyy vuosittain 16 numeroa, sekä kerran vuodessa julkaistava juhlanumero. Alkujaan Tex ilmestyi 12 kertaa vuodessa vuoden 1978 loppuun asti. Vuonna 1979 ilmestyi 13 numeroa ja vuodesta 1980 lähtien lehteä on ilmestynyt vuodessa 16 numeroa. Tex Willerin pitkä julkaisuhistoria meillä on ainutlaatuinen ja vain yhdellä Disney-lehdellä on Suomessa pidempi julkaisuhistoria sarjakuvan alalla.

Vuoden 2009 lopulla, vuoden 2010 lähestyessä, Tex Willer jatkaa ilmestymistään entiseen tapaan. Itse lehdestä tulee 16 numeroa vuodessa ja sen lisäksi julkaistaan ulkomitoiltaan noin lehden kokoisia, taikka isompia sarjakuvakirjoja - muutamia vuodessa.

Tex Willer-kirjallisuutta

  • Ilpo Lagerstedt: Minä Tex Willer - Kustannus Oy Jalava

    Sarjakuvatutkija Ilpo Lagerstedt on perehtynyt Texin maailmaan ja kirjoittanut siitä vuonna 2001 julkaistun kirjan, jossa kerrotaan Texin arvoista ja arvostuksista, ystävistä ja vihollisista, seikkailuista eri ympäristöissä. Myös Texin tekijät, suomentajat ja toimittajat esitellään.

  • Janne Viitala: "Hornan kekäleet", sanoi Tex Willer - Plataani Oy

    Runsaasti kuvitettu Tex Willer-historiikki. Tex Willer-lehti oli vuonna 2003 ilmestynyt 50 vuotta Suomessa. Uskollisille lukijoille omistettua tietopakettia ryydittää hersyvä, aiheeseen liittyvä huumori.

    Hornan kekäleet

    Lähteinä mm:
    Ilpo Lagerstedt: Tex Willer ja intiaanit
    Ilpo Lagerstedt: Tex Willer 50 vuotta
    Tex Willer Kotisivu
    Tex Willer esittely
    Vamos! Tex Willeristä kirja
    Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa.
    Mike Sotter: Villi Länsi
    Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West
    United States Marshals Service
    Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY
    Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava
    Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS
    Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy
    Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava
    Michael Johnson: Villi Länsi - Otava
    Kultainen Villi länsi - Tammi
    The Apaches - Osprey Publishing


    Kuvat
    Kuvat luovutti tälle sivulle Vittorio Grondona – Bologna - Italy
    Kansikuva kirjasta "Hornan kekäleet, sanoi Tex Willer" Tex Willer Dutch Homepage

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kolme isoa kuvaa - Copyright Gianfranco Goria
    *Kuva jossa norjalaisia sarjiksia, Willer oikealla - Copyright venstresida
  • *** tunturisusi.com linkit ***