Menu
Ystävänpäivä
Ystävänpäivä YSTÄVÄNPÄIVÄ Valentinen päivä

Ystävänpäivää vietetään ja juhlitaan 14. helmikuuta. Ystävänpäivän tunnus on rakkautta hehkuva, punainen sydän. Juhla on kotoisin nykymuodossaan Yhdysvalloista, vaikkakin sen juuret johtavat eurooppalaiseen kansanperinteeseen ja katoliseen pyhimystarustoon. Tämä päivä on ollut omistettu katolisessa pyhimyskalenterissa pyhälle Valentinukselle vuodesta 350 lähtien.

Historiassa kummittelee monenlaisia Valentinus-legendoja, joten ihan tarkkaan kaikkea asiaan liittyvää ei tiedetä. Pyhän Valentinuksen päivän alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Päivän taustalla on pyhimystaru, itse asiassa useitakin. Historia tuntee monta Valentinus-nimistä marttyyria.

Pyhää Valentinusta on pidetty rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelijana, mutta hänen helmoistaan ovat saaneet suojan myös mehiläistenhoitajat ja kaatumatautiset.

"Ystävät ovat kuin tähdet;
tiedämme, että ne ovat olemassa silloinkin,
kun emme näe niitä."


Useimmat Valentinus-legendat kertovat 200-luvulla eläneestä piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman helmikuun 14. päivänä vuonna 269. Yhden pyhimystarinan mukaan naimisissa olevia miehiä pidettiin huonompina sotilaina kuin naimattomia, koska heillä oli taisteluissakin aina mielessä perheen hyvinvointi.

Niinpä nuoret miehet, jotka halusivat naimisiin, mutta eivät halunneet menettää mainettaan urheina sotureina, vihityttivät itsensä salaa avioliittoon. Piispa Valentinus suostui vihkijäksi, mistä syystä keisari tuomitsi hänet kuolemaan.

Toisen tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta ja kehotti heitä pysyttelemään mieluummin rakkaittensa luona kuin lähtemään sotaan. Tästä roomalaiset sotapäälliköt eivät pitäneet ja Valentinus sai kuolemanrangaistuksen. Myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja.

Etenkin Englannissa ja Ranskassa Valentinuksen päivän vietolla on pitkä historia kansantapoineen ja uskomuksineen. Jo 1300-luvulla vietettiin juhlia ja lemmenarpajaisia ruhtinashoveissa ja myöhemmin muunkin kansan keskuudessa.

Jopa lintujen uskottiin etsivän parin itselleen juuri tänä päivänä. Englannissa kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537.

Leikiteltiin esimerkiksi ajatuksella, että helmikuun 14. päivän aamuna ensimmäiseksi vastaantuleva on valentine, "se oikea". Onneksi kuitenkin oli lupa pitää silmät kiinni kunnes vastaantulija oli mieluinen.

Ystävänpäivä Lemmenarpajaiset

Lemmenarpajaiset muistuttivat hiukan rusettiluisteluja, mutta ne vihjasivat selkeämmin rakkauteen, kuin meidän nykyiset rusettiluistelumme. Tytöt ja pojat nostivat vuoron perään arpoja ja etsivät saman numeron omistajan parikseen.

Jos numero sattui kuitenkin olemaan "väärä" eikä löydetty kumppani miellyttänyt, sai nostaa uusia arpoja niin pitkään, että kohtasi kaipaamansa rakkaan.

Näin muodostuneita pareja kutsuttiin seuraavaan Valentinuksen päivään asti kihlapareiksi. Shakespeare viittaa tällaiseen Valentine-juhlintaan näytelmissään Hamlet ja Kesäyön unelma.

1800-luvun alkupuolella juhlinta siirtyi Amerikkaan, jossa se alkoi muotoutua nykyisekseen 1850-luvulla. Amerikkalaiset siis ikäänkuin keksivät vanhan eurooppalaisen juhlan uudelleen ja kehittivät siitä oman versionsa. Manner-Eurooppaan ystävänpäivä tuli 1900-luvun puolella, ensin Ranskaan, sitten Belgiaan.

Toisen maailmansodan jälkeen juhla levisi Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan. Suomessa juhlaa on vietetty 1980-luvulta lähtien, tarkkaan ottaen vuodesta 1987. Kalenterissamme ystävänpäivä on ollut 1987:stä, vaikka virallisesti se hyväksyttiinkin vasta 1996.

Ystävänpäivänä muistamme, kuten päivän nimikin jo kertoo, ystävää. Suomalaiset muistavat ystäviään ystävänpäiväkorteilla, sillä kortteja lähetetään toiseksi eniten joulun jälkeen.

Amerikkalaiset eivät ystävänpäivänä muista vain ystäviään, vaan myös rakkaitaan ja salarakkaitaan. Amerikassa lähetetään ystävänpäivänä myös nimettömiä rakkausviestejä ihastuksen kohteille.

Mikseipä samaa voisi toteuttaa meilläkin. Yhdysvalloissa nuoret neidot uskovat lujasti edelleen tänäkin päivänä, että ensimmäinen mies, joka tulee heitä vastaan ystävänpäivänä, on se oikea ja suuri rakkaus.

Tulevien lastensa määrän naispuoliset Yhdysvalloissa selvittävät ystävänpäivänä, halkaisemalla omenan ja laskemalla siemenet. Niin monta kuin löytyy omenansiementä, niin monta tulee aikanaan lapsia! Myös rusettiluistelu kuuluu ystävänpäivän juhlintaan.

Edesmennyt viihdepianisti Liberace on jäänyt historian lehdille siksikin, että hän sai ennätysmäärän ystävänpäiväkortteja - peräti 300 000 korttia.

Ystävä Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva alla Copyright © Skippy Beresford
Ystävä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © David Lea


Lupercalia ja susimiehet

Helmikuun puolivälissä viettivät roomalaiset esikristillisenä aikana Lupercalia-juhlaa. Juhlinta oli melko erikoista, sillä tässä pakanallisessa iloittelussa alastomat susimiehet ryntäilivät juosten ympäri kaupunkia, läimäytellen ohikulkevia kansalaisia vuohennahkaisilla remmeillä. Kristillinen kirkko yritti kitkeä juhlaa pois, mutta ei onnistunut. Niinpä kirkko vaihtoi koko juhlan sisällön. Päivä omistettiin Valentinus-pyhimykselle ja näin juhlinta muuttui vakavammaksi.

Ystävä Ystävänpäiväkortit

Maailman ensimmäiset painetut ystävänpäiväkortit tulivat myyntiin 1800-luvun alussa Englannissa.

Ystävänpäiväkorteissa muistutetaan ystävyydestä ja usein niihin on sisältynyt rakkaudentunnustuksiakin. Korttikaan ei ole amerikkalainen keksintö, vaan vanhaa eurooppalaista perua. Varhaisimmat kortit olivat hienoja ja käsinmaalattuja ja niistä tulvi ja tuoksui rakkaus.

Kortteja ei tyydytty vain maalaamaan ja kirjoittamaan, vaan niitä koristeltiin kukin, sulin, helmiäisin, simpukankuorin, satiininauhoin ja pitsein.

Ystävät

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mary Phoenix


- Puh, lupaa, että et koskaan, koskaan unohda minua. Et sittenkään kun minä olen satavuotias.
Puh ajatteli hetken.
- Kuinka vanha minä olen silloin?
- Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
- Lupaan, hän sanoi.


Ystävänpäivä "Oothan mun paras ystävä - sillä olen sun paras ystävä!"

"Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle!"

"Toveruus on erinomainen asia. Toveri tulee ilmi sillä tavalla, että jos tulee tappelu neljä yhtä vastaan niin toveri tulee auttamaan sitä yhtä" (Ote 11-vuotiaan suomalaispojan aineesta)

"Ilman ystävyyttä ei elämä ole mitään" (Cicero)

"Ei ole miellyttävää omistaa mitään hyvää, ellei ole ystävää, jolle voi sitä jakaa." (Seneca)

"Ystävä on henkilö, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen." (Henry David Thoreau)

"Murheen kantaa yksinkin, mutta iloon tarvitaan kaksi." (Elbert Hubbart)

"Kärsiessään yksin ihminen loukkaa ystäväänsä." (Jean du Rotrou)

"Ystävyyden hinta on kallis. Sitä ei voi ostaa rahalla, mutta voit onnistua vuosien kovalla työllä."

"Ystävyys on lämpöä, ymmärtämistä. Sen lämpö on lähtöisin sydämestä."

"Se on sielujen sympatiaa, kun tuntee mikä on toiselle tärkeää ja tahtoo sitä ystävyydellä antaa. Ilonaiheita, hymynhäiveitä, onnen säikeitä."

"Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras, kaunis ja ihmeen hento. Vaan hoivaappa sitä ja huolta kanna, sen kauniimpaa asiaa ei elämä anna!"

"Kaikista hetkistä, joita meillä on elämämme varrella, virkistymme eniten niistä, jotka jaamme ystäviemme kanssa."


"Hymy on loistetta iloisen mielen. Hymy on paistetta sydämen pienen. Sillä voi kukittaa elämän teitä, sillä voi kuivata kyyneleitä."

"Ystävyys on kallein aarre, se ei sammu milloinkaan. Toivon että mekin saamme pitää sen myös ainiaan."

"Hyvät ystävät ovat kuin lyhdyt tiellä: eivät lyhennä matkaa, mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea."

"Kuljettu on yhtä matkaa, pitkää tietä mutkikasta. Yhdessä on hyvä jatkaa, toinen estää kaatumasta."

"Kun sinut ensikerran näin, tiesin olet ystäväin. Olen vieläkin varma siitä, vaikkei yhteinen aika aina meille riitä!"


Lähteet
Suuri perinne kirja. Toim. Satu Aalto. Karisto Oy 2008.
Oppiminen.yle.fi - Ystävänpäivän historiaa
Karjalainen, S. – Korhonen, T. – Lehtonen, J.U.E. 1989. Uusi ajantieto. Porvoo: WSOY
Helakisa, K. – Lumme, L. 1999. Suomen lasten juhlakirja
Voimahali-foorumi
Ystävät
Ystävykset Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Public domain Pixabay.
*** tunturisusi.com linkit ***