Ivan Turgenev (9.11.1818 - 3.8.1883)
Venäjä on kuulu pojistaan, joille kansanmuisto on antanut ikuisen kuolemattomuuden.
Yksi näistä pojista, jonka osaksi jälkipolvet ovat antaneet sellaisen rakkauden ja kunnioituksen, on
Ivan Turgenev. Hän on venäläisen realismin merkittävimpiä edustajia ja ensimmäisiä lännessä suurta mainetta
saavuttaneita venäläisiä kirjailijoita. Hän aloitti uransa runoilijana mutta tuli tunnetuksi
novelleillaan, joissa hän arvosteli yhteiskunnallisen realismin nimissä ankarasti talonpoikien asemaa.
Ivan Turgenevin kuva vuonna 1918 julkaistussa kirjassa "Turgenev ja Savina", kirj. Maria Gavrilovna Savina.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Brambeus
Ivan Turgenevin maalaiskartano, Spasskoye-Lutovinovo, Orlovskin alue, Venäjä.
Lue tarkemmin alempaa.
Ivan Turgenevin merkittävimpiä romaaneja ovat Rudin, Aattona, Uudismaa, Isät ja lapset, Aateliskoti
ja Savua. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös lukuisia näytelmiä, novelleja, puheita, esseitä ja proosarunoja.
Myös traagiset rakkaustarinat
ovat osa Ivan Turgenevin tuotantoa. Ivan Turgenevin rakkausaiheisissa novelleissa hallitsee usein
surumielisyys ja alistuneisuus ja niissä on omaelämäkerrallisia yksityiskohtia.
Ivan Turgenevin teokset elävät ikuisesti, niihin ei pysty aika ja ne pystyvät ylittämään
välimatkat ja vaikuttamaan yli valtio-, kansallisuus- ja kielirajojen. Hänen kirjansa ovat niittäneet
maailmanmainetta ja tavanneet herkkää vastakaikua miljoonien eri maissa asuvien ja eri kielillä puhuvien
lukijoiden sydämissä.
Ivan Turgenev vuonna 1880.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright
© Brambeus
Savua
Alla on katkelma Ivan Turgenevin teoksesta Savua. Siitä käy ilmi se, että
1800 -luvun suuret venäläiset kirjailijat elivät epävarmassa maailmassa, jossa yhteiskunta oli myllerryksen kynnyksellä. He eivät viettäneet hiljaista
ja mietiskelevää elämää kirjoituspöytänsä ääressä, vaikka teksteistä voisi niin päätellä koska he suosivat rauhallista
kerrontaa, jossa elämä kulkee verkkaista kulkuaan. Venäläisten mestareiden romaaneissahan
ollaan usein maatilojen haaveellisessa maailmassa, jossa elämä kulkee tasaista latuaan useiden satojenkin sivujen ajan,
ilman että mitään erikoista tapahtuu.
Huomattavan moni kirjailija on kuollut ennen aikojaan ja saanut
kärsiä keisarin antamasta karkotustuomiosta, kuten Pushkin, Lermontov, Turgenev ja Dostojevski.
Edes Turgenev, joka oli varovainen mies, ei onnistunut välttämään keisarillisen poliisin kouraa. Hän joutui
1852 istumaan kuukauden arestissa ja karkotettiin sitten maatilalleen yli vuodeksi. Syynä tähän oli, että hän kirjoitti
muistosanat Gogolista, aikana jolloin Gogolin nimeä ei saanut mainita lehdistössä.
Savua, lainaus alkaa: "Hän alkoi tähyillä ulos junan ikkunasta... Juna eteni vastatuuleen. Valkoiset sumupatsaat yhtyivät tummempiin
savukiehkuroihin ja liukuivat loputtomana jonona ikkunan ohi, jonka ääressä Litvinov istui.
Hän alkoi seurata katseillaan tuota höyryä, tuota savua. Keskeytymättä kiemurrellen, nousten ja laskien, ilmassa tanssien, ruohikkoon
ja pensaisiin takertuen, venyen ja hälveten... pilvi pilveä ajaen... ne herkeämättä
muuttivat muotoaan ja jäivät kuitenkin samoiksi... savun yksitoikkoista, kiirehtivää ja ikävää kisailua!
Joskus tuuli kääntyi, tie teki mutkan - silloin koko savumassa hävisi äkkiä ja näkyi heti
vastapäätä olevaan ikkunaan; sitten taas tuo suunnaton pyrstö häilähti junan toisella puolella
ja kätki hänen katseiltaan Reinin aavat tasangot. Hän katseli katselemistaan
ja kummallisia mietteitä alkoi kiertää hänen aivoissaan... Hän istui yksin vaunussa kenenkään häiritsemättä.
- Savua, savua hän hoki moneen kertaan.
Ja äkkiä hänestä näytti kaikki savulta. Kaikki oli savua. Hänen oma elämänsä, venäläisten elämä - koko
inhimillinen olevaisuus, mutta varsinkin kaikki venäläinen. Kaikki on savua ja usvaa, Litvinov ajatteli. Kaikki muuttuu alinomaa, kaikkialla näkyy uusia muotoja,
ilmiöt ajavat takaa toisiaan; kaikki rientää ja kiirehtii jonnekin, ja kaikki
katoaa jäljettömiin mitään saavuttamatta. Tuuli kääntyy ja heittää kaiken vastakkaiseen suuntaan,
ja siellä alkaa sama väsymätön, levoton ja tarpeeton leikki. Turha temmellys...
Hänen mieleensä muistui paljon myrskyisiä, raisuja tapahtumia, joiden silminäkijänä hän oli ollut viime vuosien kuluessa.
- Savua, hän kuiskasi. - Savua kaikki tyynni.
Muistuivat mieleen kiivaat väittelyt, puheet ja melu...monet muut samanlaiset tilaisuudet ylhäisten ja alhaisten,
eturiviin lukeutuvien ja takapajulle jääneitten, nuorten ja vanhojen ihmisten luona.
- Savua, hän toisteli. - Savua ja sumua.
Lopuksi muistuivat mieleen kenraalien kemut Vanhassa Linnassa, muidenkin valtiomiesten puheet ja keskustelut, vieläpä Potugininkin
saarnat...
- Savua vain eikä mitään muuta. Savua, savua...
Entäpä hänen omat pyrkimyksensä, tunteensa, yrityksensä ja haaveensa? Niistä ei kannattanut puhuakaan..."
Savua, lainaus päättyy. - Ivan Turgenev, Savua
Ivan Turgenev.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright
© Olga
Ivan Turgenevin ajatelmia
"Ota itse mitä voit, mutta älä antaudu toisen valtaan; kunkin tulee
kuulua vain omalle itselleen - kas siinä koko elämisen taito." - Ivan Turgenev
"Ihmisen onni rakentuu toisten epäonnesta." - Ivan Turgenev
"Onnella ei ole huomista päivää; sillä ei ole eilistäkään; se
ei ajattele tulevia; sillä on vain nykyisyys, eikä sekään ole kokonainen
päivä, vaan silmänräpäys." - Ivan Turgenev
"Onni on, kuin terveys: se on, kun sitä ei huomaa." - Ivan Turgenev
"Autuas se ken nuoruudessaan oli nuori." - Ivan Turgenev
"Veljeni, me istumme mudassa, mutta kurottelemme tähtiin." - Ivan Turgenev
"Me olemme nuoria, emme hirviöitä emmekä typeryksiä; kamppailemme ja saavutamme onnen itsellemme." - Ivan Turgenev
"Sitä varten lapset ovat olemassa, että heidän vanhempansa eivät pitkästy." - Ivan Turgenev
"Jos odotamme että kaikki, ehdottomasti kaikki on valmista, me emme ikinä aloita." - Ivan Turgenev
"Voi, ihanat tunteet, lempeä harmonia, hyvyys ja sydämen rauha, ensimmäisen haltioituneen rakkauden
sulava autuus, missä ne ovat, missä ne ovat?" - Ivan Turgenev
"Sinä olet vanha sika! sanoi eräs toiselle. Ja se on pahempaa, kuin olla nuori sika." - Ivan Turgenev