Al Caponen ylellistä ja nautiskelevaa renessanssiruhtinaan elämää
1920-luvulla Chicago eli kultaista aikaa. Brassbändit soittivat vauhdikkaissa juhlissa, joissa kauniisti pukeutuneet naiset ja
tyylitietoiset miehet tanssivat iloisesti.
Al Capone nautti ruhtinaallisen ylellisestä elämästä. Hänen ympärillään parveili ihastuttavimpia naisia,
ja hän nautti parhaista päivällisistä, viineistä ja sikareista, jollainen suussaan
hänen sanottiin syntyneenkin. Hänen suosikkijuomaansa oli Templeton Rye, viski Iowasta.
Hänen suosikkiautomerkkinsä oli luonnollisestikin Cadillac.
Capone nautti myös suuresti siitä, että hän sai olla huomion keskipisteenä.
Hän oli todellinen taiteilijasielu, joka nautti esiintymisestä.
Lehdistölle hänen vaatimattoman nöyriä vakiovastauksiaan olivat:
"I am just a businessman, giving the people what they want," ja "All I do is satisfy a public demand."
- "Olen vain liikemies, joka toimittaa ihmisille sitä, mitä he haluavat ja tarvitsevat. Kaikki, mitä
teen, on tyydyttää ihmisten välttämättömiä tarpeita."
Valkoinen lierihattu ja lempisikari
Al Capone oli viehtynyt käyttämään valkoista lierihattua, joka hänestä parhaiten kuvasteli
menestystä, rikkautta, miehisyyttä ja arvovaltaa. Alunalkaen hän keksi valkoiset lierihatut
lännen elokuvista eli westerneistä. Al Caponea esikuvanaan pitävät pikkurikolliset liikkuivat Chicagossa
myös valkoinen hattu päässään, ja näin poliisin oli helppoa noukkia katukuvasta
rikollisia tarkistuksiinsa.
Al Caponen käyttämän sikarin lempimerkki ei selviä hänestä kirjoitetussa historiikissa.
Sikarit olivat hänelle hyvin tärkeitä ja hän kuuluu sadan merkittävimmän sikarinpolttajan joukkoon
1900-luvulla. Hän on yhdestoista tällä listalla, jonka ykkönen on Winston Churchill.
Caponen kunniaksi ja muistoksi valmistetaan sikareita, jotka kantavat hänen nimeään.
Kun Al Caponen valitus vankeustuomiosta hylättiin, niin hän sytytti teatraalisin elein
vapautumisensa menettämisen merkiksi rautatieasemalla sikarin, ennenkuin astui junaan,
joka kuljetti hänet vankilaan.
Al Capone - syvänsinisten, kullalla päärmättyjen yöasujen ystävä
Capone nukkui aamulla pitkään, koska yöt kuluivat yökerhoissa aina auringonnousuun
saakka syöden ja juhlien - ja aamupäivällä saapuva vieras
kohtasikin hänet yleensä silkkipyjamassa ja aamutakissa. Ne oli merkitty
koristeellisin nimikirjaimin, kuten kaikki hänen vuoteensa silkkilakanatkin.
Ranskalaista tyyliä olevat pyjamansa hän tilasi Sulkalta tusinan erissä ja ne maksoivat
25 dollaria kappaleelta (nykypäivän rahaksi muutettuna 351 dollaria/275 euroa). Yöasuissa hän oli intohimoisen viehtynyt
syvänsinisiin väreihin ja kultapäärmäilyihin.
Erityistä, suoranaista himoa Al Capone tunsi italialaisiin, värikkäisiin alushousuihin,
joissa oli lyhyet lahkeet ja jotka oli valmistettu hienoimmasta, italialaisesta käsinesilkistä.
Mittatilauspuvut Al Caponelle räätälöi alan paras yrittäjä, Marshall Field.
Puvuilla oli hintaa 135 dollaria, mikä oli huikea hinta Caponen aikaan. Puvuissa
takin oikeaa sivutaskua piti aina vahvistaa niin, että tasku hyvin kannatteli
revolverin painoa. Väreinä puvuissa vaihtelivat pavunvihreä, ruudinsininen ja sitruunankeltainen - siis
hyvin leiskuvat ja voimakkaat värit. Puvun yhteydessä hän käytti aina sävy sävyyn istuvia
solmioita ja sukkia, pehmeitä, leveälierisiä huopahattuja ja helmenharmaita nilkkaimia.
Hänen solmioneulassaan säkenöi marquise-hiottu, suuri timantti. Hänen pullakan vatsansa yllä roikkuivat
timantein koristellut, platinaiset kellonvitjat. Kaiken kruunasi nimettömässä
hohteleva, satumaisen ylellinen 11 karaatin sinivalkoinen (Suomen värit) timantti,
josta hän oli maksanut 50 000 dollaria (190 000 dollaria/150 000 euroa vuonna 2013).
Kylpyhuoneen hanatkin kultaa - itämaisia mattoja, meripihkaa ja rubiineja
Sekä pukeutumisessaan että asumisessaan Al Capone tavoitteli ruhtinaallista ja keisarillista
loistokkuutta ja ylellisyyttä. Hänen äärimmäisen prameassa talossaan kylpyhuoneen hanatkin olivat kullattuja.
Lattiat oli rakennettu vihreistä ja purppuraisista keramiikkalaatoista.
Lattioita
peittivät raskaimmat ja kalleimmat itämaiset matot. Kattoja kirjoivat
maalaukset kuin freskot konsanaan ja kaiken ylle loi satumaista, pehmeää hohdettaan meripihkasta
ja savulasista valmistettu kattokruunu.
Kuin pisteenä iin päällä, valetakassa hehkui valehiillos, joka kätki alleen rubiininpunaisina
hehkuvat sähkölamput.
Al Capone yllä kuvassa, vasemmalla vuonna 1931, seurassaan kuvassa oikealla asianajaja Michael Ahern.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuvaaja Jones, Leslie, (1886 - 1967) - Copyright
Boston Public Library
Al Capone - 127-kiloinen väkivahva junttura - valtavat nyrkit kuin paalujuntat
Al Caponella oli pituutta 179 cm ja painoa oli 29-vuotiaana
enimmillään jopa 127 kg. Hän oli siten pituudeltaan juuri saman pituinen, kuin suomalainen
väkivahva rikollinen, Matti Haapoja, mutta selkeästi painavampi. Vuorikaupalla nautitut
pasta-annokset ja Niagarana valunut chianti olivat asettuneet häneen rasvakerroksiksi,
mutta lihakset niiden alla olivat kivenkovat. Raivonpuuskassa hänen voimansa olivat vaaralliset ja äärettömät.
John Koblerin elämäkertateoksessa Caponea kuvataan näin:
"Liikkuessa hänen ylävartalonsa jykevine, lihaisine, härkämäisesti
loiventuvine hartioineen näytti kuin raivaavan tietä. Ison, pyöreän pään kannattimena
oli niin lyhyt ja paksu kaula, että pää näytti ulkonevan suoraan vartalosta. Hänen kasvojensa iho
pingottui punakkana aivan kuin liian paljon lihaa olisi sullottu liian ahtaaseen pussiin.
Hänen hiuksensa olivat tummanruskeat, silmät paksujen, tuuheiden kulmien alla hailakanharmaat,
nenä litteä, suu leveä ja turpeat huulet tummanpunertavat.
Vasemmassa poskessa juoksi arpi
korvan alta leukapieleen, toinen leuan poikki, ja kolmas oli vasemman korvan alla,
kaikki muistoja varhaisvuosien veitsitappeluista. Muotopuolisuus oli hänelle arka paikka.
Hän oli monet kerrat harkinnut plastiikkakirurgiaa. Arpikudoksiin ei kasvanut karva, joten hälventääkseen
jälkien valkoisuutta, jota hänen kaksoisleukansa tummuus korosti, hän käytti
kasvoillaan runsaasti talkkia."