Algoth Niska (1888 - 1954) - legenda jo eläessään - suurseikkailija ja herrasmiesrikollinen - salakuljettajien kuningas

Algoth Niskan isä Iivar Niska oli merikapteeni ja Viipurin merenkulkukoulun rehtori. Algothin perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904, jossa Algoth suoritti koulunkäyntinsä Nya Svenska Läroverketíssä. Viipurilaissyntyinen Algoth Niska oli viisilapsisen perheen kuopus, jolle urheilu ja meri olivat suuria intohimoja. Niska tulikin tunnetuksi maajoukkuetason jalkapalloilijana ja jalkapalloilun kaksinkertaisena suomenmestarina, josta meri ja laittomuudet kuitenkin veivät voiton. Algoth Niskan sisarukset olivat kaikki hyvin taiteellisia, oopperalaulajia, tanssijoita ja näyttelijöitä - ja eräänlainen elämäntapataiteilija tuli myös Algoth Niskasta itsestäänkin.

Algoth Niskan suomenruotsalainen isä oli ammatiltaan merikapteeni, joten Algothkin oppi jo nuoruudessaan mitä mainioimmaksi merenkulkijaksi. Nuoruudessaan hän oli töissä monilla laivoilla ja seilasi näillä matkoillaan aina Kuubaan asti. Näitä merimiestaitojaan Niska saattoi hyödyntää mitä oivallisimmin kieltolain aikana, salakuljettaessaan Suomeen viinaa. Sitä hän toimitti ja myi erityisesti Helsingin ylemmille piireille.

Nuoruudessaan jalkapalloakin maaottelutasolla ja Tukholman olympialaisissa 1912 pelannutta Algoth Niskaa on pidetty luonteeltaan seikkailijana ja herrasmiesrikollisena, joka ei koskaan toimissaan käyttänyt esimerkiksi väkivaltaa. Päinvastoin, hän saattoi joskus olla auttamassa luodolle karille veneellään ajaneita takaa-ajajiaan, poliiseja ja tullimiehiä.

Algoth oli oman aikakautensa ja oman elämänsä sankari, tarvittaessa hurjapääkin ja rohkeudessaan vertaamaton. Vuonna 1912 Algoth osallistui Suomen jalkapallomaajoukkueeseen laitahyökkääjänä ja teki tuolloin ratkaisevan maalin. On merkillepantavaa, että Suomi on kautta aikain yltänyt parhaimpaan tulokseensa Olympialaisten jalkapalloilussa juuri Tukholmassa ja juuri silloin, kun yksi pelaajista oli Algoth Niska. Hän oli aikanaan eräs parhaimmista jalkapalloilijoistamme ja puhui laajasti lajin tärkeyden puolesta.



All rights reserved
*Kuva Copyright © Stefan Jansson
Photo used with permission.

Salakuljettajan päämaja Lillgården

Tässä tavattoman kauniissa ja idyllisessä talossa Ruotsissa piti Algoth Niska salakuljetustoimensa erästä päämajaa 1920-luvulla. Paikalla sijaitsee nykyisin Tyrestan kansallispuisto. Tyrestan kansallispuisto, jonne pääsee noin 40 minuutissa metrolla ja linja-autolla, on yksi Ruotsin suurimpia koskemattomimpia metsäalueita tunturiseudun ulkopuolella. Alueen ikimetsä on upea kokemus ja siitä tuli kansallispuisto vuonna 1993. Tyrestan kylässä on myös ravintolapalveluja, ulkoilumaja ja rakennuksia 1700- ja 1800-luvulta.

Kieltolaki eli pirtuaika 1919 - 1932

Suomen kansaa yritettiin saada vuosina 1919 - 1932 pakkokeinoin raittiuden tielle, ja siksi tuolloin oli voimassa kieltolaki. Sen mukaisesti alkoholia ei myyty eikä tarjoiltu missään. Alkoholin hallussapito ja myynti oli kiellettyä. Viinanhimo ei kansalaisilta kuitenkaan tämän vuoksi mihinkään kadonnut, kävi oikeastaan ihan päinvastoin - ja tämä tilanne synnyttikin maassamme ennennäkemättömän laajan pimeän viinan salakuljetuksen ja myynnin.

Kielitaitoinen maailmankansalainen

Kuten niin usein, niin myös silloin, kun Algoth Niska "antautui alalle ja astui näyttämölle", olivat sattumallakin painokkaasti sormensa pelissä. Kun kieltolaki oli astumassa voimaan, oli kunkin viinaa hallussaan pitävän päästävä siitä kiireesti eroon. Tällaisessa tilanteessa Niska osti eräältä helsinkiläiseltä mieheltä kokonaisen alkoholivaraston. Tästä varastosta Niska sitten keksi luontevasti alkaa, kieltolain astuttua voimaan, myymään viinaa janoisille.

Näin hänelle kävi kuin kantapään kautta selväksi, että olivat olemassa markkinat, joilla kyvykäs ja aloitteellinen mies saattoi tienata nopeasti ja paljon rahaa. Niinpä Niska tämän ensimmäisen viinavaraston ehdyttyä suuntasikin katseensa muualle, ja aloitti ammattimaisen viinan hankinnan eli ostamisen, salakuljetuksen ja myymisen. Asiakkaitahan todellakin riitti, eikä menekkivaikeuksia ollut olemassa. Hän hankki ensimmäisen veneensä näihin tarkoituksiin ja pianpas jo ulapalta viiletti keula kuohuten ensimmäinen lasti lukemattomista sitä seuraavista.

Algoth Niska asui pirtutrokarina toimiessaan monissa maissa, milloin Virossa, Liettuassa, Saksassa, Ruotsissa - tai milloin Suomessa. Hän oli hyvin kielitaitoinen, puhuen sujuvasti ruotsia, saksaa, englantia ja suomea, sekä erinäisiä muitakin kieliä - ja oli näinkin mitä sopivin työskentelemään pimeän viinan kansainvälisessä maailmassa.

Urheilijan huippukunnosta oli myös Niskalle suurta hyötyä työssä, jossa vaativissa merioloissa tehtiin työtä ympäri vuorokaudenkin. Töihin oli lähdettävä, olivatpa sääolot millaiset hyvänsä - ja joskus pirtuveneet keikkuivat hurjissa myrskyissä kuin lastut laineilla. Joutuihan Niska eräänkin kerran tulemaan soutuveneellä Virosta Suomeen - suoritus, johon tuskin kukaan muu on koskaan kyennyt. Poliisi ja tullimiehet kävivät jatkuvaa, epätoivoista kamppailuaan viinan salakuljettajia vastaan, ja jos pirtuvene selvisikin myrkystä, niin seuraavan niemen takana oli odottamassa virkavalta.

Maissa liikkuessaan Algoth Niska oli aina tyylikkäästi pukeutunut, ryhdikäs ja komea mies. Herrasmies viimeistä piirtoa myöten.

"Koko elämäni olen etsinyt seikkailuja ja aina kun haistan jotain jännittävää olen valmis suinpäin syöksymään kohtaloihin, jotka ovat saattaneet aiheuttaa minulle kiperiäkin tilanteita." (Algoth Niska)

Helsingin merellisiä tunnelmia. Roald Amundsen - The Tall Ships Races Helsinki 17. - 22.7.2013.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Riku Kettunen

Merenkulun huipputaituri

Rannikoiden tuntumien saaristomerillä ja salakuljetusvesillä Algoth Niska oli pirtumanöövereissään mestari vailla vertaa. Hän hankki pirtunsa vesialueidemme rajoille ankkuroituneilta virolaisilta ja saksalaisilta pirtualuksilta, ja liikkui pirtulasteineen tavattoman nopeilla pikaveneillä, jotka jättivät virkavallan veneet kuin seisomaan taakseen. Koulutukseltaan Niska oli perämies, vaikka kansa puhui kunnioittavasti merikapteenista.

Joskus Niskan venettä näissä takaa-ajotilanteissa ammuttiinkin jopa konetuliaseilla, mutta sukkulana hän jo samassa katosi seuraavan luodonkärjen taakse, ja pirturalli jatkui menestyksellä. Niska ei koskaan itse vastannut takaa-ajajiensa tulitukseen. Hän sai uransa varrella kuuden kuukauden vankeustuomion virkavallan vastustamisestakin, mutta vannoi koko loppuikänsä, että tuomio tuli hänelle ilman tällaista, nimenomaista aihetta. Tällaiseen rikokseen hän sanoi olevansa syytön ja viaton ja hän piti saamaansa vankeustuomiota oikeusmurhana.

Vankilassa ollessaankin Algoth Niska käyttäytyi iloisesti ja mallikelpoisesti ja vapautui hyvän käytöksensä vuoksi aina ennen aikojaan. Hän vietti ajastaan elämänsä aikana sekä Ruotsin että Suomen vankiloissa hieman yli kaksi vuotta.

Toki hänen pirturallinsa oli täysin laitonta ja rikollista toimintaa, mutta ajan hengen mukaisesti sitä ei monissakaan piireissä pidetty ainakaan kovinkaan tuomittavana rikoksen muotona. Etenkin, kun tekijänä oli herrasmiesseikkailija Algoth Niska.

Myöhemmin Niska rahtasi viinaa Suomeen myös Ruotsista, jossa viina virtasi vapaasti ilman kieltolakeja.

Sankari ja suurmies jättää näyttämön

Algoth Niska kuoli vuonna 1954 Helsingissä köyhänä, vaikean sairauden murtamana, mutta hänen legendansa jäi unohtumattomana elämään. Ehkä aikakin tekee omia kultauksiaan ja hänestä näin nopeasti syntyvä kuva voi jäädä karikatyyrin omaiseksi ja mieleen nousevat ikäänkuin Suomi-filmin kantakonnat. Joka tapauksessa, hän oli suuri ja poikkeuksellinen ihminen, joka toki olisi varmasti menestynyt muillakin, puhtaasti kunniallisemmilla alueilla.

Algoth eli "Agi" oli aikanaan laajasti arvostettu henkilö, jolla oli ystäviä kaikissa yhteiskuntaluokissa. Tästä esimerkkinä se, kuinka presidentin puoliso Alli Paasikivikin lähetti Algoth Niskalle sydämelliset tervehdyksensä silloin, kun Niska oli sairaalassa. Algoth Niskan hautajaisissa oli mukana myös juutalaisten edustaja, esittämässä vainajalle kiitospuheenvuoroa siitä, kuinka Niska oli pelastanut Gestapon kynsistä 150 juutalaista. Tämäkin tässä ohimennen mainittu urotyö, joka vaatisi oman tarkastelunsa, hakee vertaistaan maamme historiassa.

Erityisen suurta ihailua osakseen Algoth Niska sai Ahvenanmaan asujaimiston piirissä. Siellä häntä pidettiin vapauden aatteen sankarihahmona.

Niskan sukuun kuuluu myös muita, koko Suomen kansalle tuttuja suurmiehiä. Danny, iskelmälaulaja ja ennen muuta suuri artisti, on Algoth Niskan tyttärenpoika. Toisinpäin sanoen, Algoth Niska on Dannyn isoisä.

Lähteet
Yle, Elävä arkisto, Sirpa Jegorow: Rikostarinoita historiasta: Salakuljettajien kuningas
Wikipedia: Algoth Niska
Dannyn nettisivut: Algoth Niska