CALIGULA (12 - 41) - Rooman keisari 37 - 41 - koko nimi Gaius Julius Caesar Augustus Germanicus

Testamentissaan Tiberius määräsi perillisekseen veljenpoikansa ja ottopoikansa Germanicuksen pojan Gaius Caesarin. Liikanimensä Caligula, Pikku saapas, tämä oli saanut pienistä sotilasaappaista (caliga), jotka hän oli saanut sotilailta, ollessaan lapsena isänsä mukana sotilasleireissä.



Caligulan isä (kuvassa yllä) roomalainen kenraali Germanicus soti menestyksekkäästi germaaneja vastaan. Hän oli keisari Tiberiuksen veljen, Drusuksen poika. Germanicus kuoli, kuten niin monet noina aikoina, salajuonen uhrina.

Caligulan vanhemmat ja sisarukset

Caligula syntyi Antiumissa (nykyisessä Anziossa) 31. elokuuta vuonna 12.

Caligulan isä oli sotapäällikkö, kenraali Germanicus (15 eaa. - 19 jaa.) ja hänen äitinsä oli Agrippina vanhempi (14 eaa. - 33 jaa.), joka oli Augustuksen tyttärentytär.

Caligulalla oli neljä veljeä ja kolme siskoa. Siskot olivat Agrippina (15 - 59), Julia Drusilla (16 - 38) ja Julia Livilla (18 - 41). Veljistä kaksi olivat nimeltään Nero (6 - 30) ja Drusus (7 - 33).

Hänen veljensä oli luonnollisesti eri Nero, kuin kuuluisampi keisari Nero, joka oli hänen sisarensa Agrippinan poika. Vielä kaksi muutakin lasta kuului yhdeksän lapsen sisarussarjaan, mutta kaksi lapsista menehtyi varhain.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Michiel2005

Lapsuus väkivallan ja hirmutöiden varjossa

Kun Caligula oli seitsemän vuoden ikäinen, hänen isänsä kuoli. On mahdollista, että Tiberius myrkytti isän, raivatakseen tämän pois tieltä. Kun Germanicus oli kuollut, Caligulan äiti Agrippina kävi pitkään kiistaan Tiberiuksen kanssa siitä, että oliko tämä todellakin myrkyttänyt hänen miehensä.

Tämän äidin kanssa käydyn kiistan vuoksi Tiberius lienee halunnut saada Caligulan enemmän valtansa alle. Vuonna 27, kun Caligula oli viidentoista vuoden ikäinen, Caligula ja hänen kolme sisartaan muuttivat asumaan Tiberiuksen äidin, Livian luokse. Voi vain yrittää kuvitella sitä, miltä lapsista on tuntunut, kun he joutuivat asumaan sen miehen äidin luokse, joka mahdollisesti oli murhannut heidän isänsä. Lapset asuivat Livian luona kaksi vuotta, kunnes Caligula oli seitsemäntoista vuoden ikäinen. Tiberiuksen ansiosta Caligula sai kuitenkin nuoruudessaan erinomaisen koulutuksen.

Tässä vaiheessa Tiberius oli kyllästynyt käymäänsä riitaan Caligulan äidin, Agrippinan kanssa. Hän vangitutti Agrippinan Pandatarian saarelle, jossa hänen vartijansa mielin määrin pieksivät äitiä ja käyttivät häntä seksuaalisesti hyväkseen.

Murhia liukuhihnalta

Tiberius murhautti myös kaksi Caligulan vanhempaa veljeä. Veljistä myös Nero joko murhattiin tai teki itsemurhan. Neljäs veljistä, Drusus, suljettiin tyrmään ja näännytettiin nälällä kuoliaaksi. Ennen kuolemaansa Drusus yritti syödä makuualustaansa eli patjaansa, koska oli nälästä ihan sekaisin.

Livian luota Caligula sisarineen muutti asumaan äidinäitinsä Antonian luokse. Tänä aikana nämä teini-ikäiset nuoret olivat käytännössä vankeja ja heillä oli seuraa vain toisistaan. Suetonius ja eräät muut historioitsijat kertovat, että Caligula ja hänen sisarensa olivat lähinnä kuin poika- ja tyttöystävä, eläen seksisuhteessa, mutta tätä ei tiedetä varmasti.

Muutto Caprin kauhujen saarelle

Vuonna 31, Tiberius otti Caligulan asumaan luokseen Caprin saarelle. Tällöin Caligula oli yhdeksäntoista vuoden ikäinen. Tiberius vietti saarellaan äärimmäisen sairaalloista elämää, juhlien irstaasti ja käyttäen hyväkseen kauniita tyttöjä ja hyvännäköisiä poikia.

Missä määrin Caligula osallistui näihin irstailuihin, ei ole selvillä. Hän on kuitenkin läheltä seurannut kaikkea tätä ja sen on pitänyt vaikuttaa hänen persoonallisuutensa kehityksessä. Caligula kuitenkin onnistui pysymään hyvissä väleissä Tiberiuksen kanssa, toisin, kuin hänen muut perheenjäsenensä. Parivaljakkona nämä kaksi, Tiberius ja Caligula, elivät Caprilla pitkän ajanjakson, vuodet 31 - 37.

Yhä uusia surmatöitä

Vuonna 33 Caligulan äiti koki nälkäkuoleman, joko omasta tahdostaan, tai tullen surmatuksi.

Tiberius kuoli vuonna 37, kun Caligulalla oli ikää 25 vuotta. On mahdollista, että Caligula surmasi Tiberiuksen. Jälkisäädöksessään Tiberius jätti kaiken vallan Roomassa Caligulalle ja omalle pojanpojalleen, nimeltään Tiberius Gemellus. Caligula kuitenkin keskitti kaiken vallan itselleen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa, ja sivun alareunassa, Caligula ratsailla - Copyright © Chiew Pang
*Kasvot veistos yllä pikkukuva - Copyright © ANA BELÉN CANTERO PAZ

Villa Jovis - Capri

Tiberius rakennutti Napolinlahden suulla sijaitsevalle saarelle, Caprille useita villoja, eli huvilapalatseja. Tärkein niistä oli kuvien monumentaalinen Villa Jovis, josta ovat jäljellä perusrauniot. Villa Jovis sijaitsi saaren itäosassa 334 metriä korkealla Monte Tiberiolla, joka on saanut nimensä Tiberiukselta. Täällä Caligula eli nuoruutensa. Oikealla ylimmässä kuvassa rekonstruktio siitä, miltä Villa Jovis on aikanaan näyttänyt - muissa kuvissa jäljellä olevat rauniot.

Palatsi on aikoinaan ollut pursuavan ylellisesti rakennettu ja sieltä avautuvat huikaisevat näkymät Vesuviukselle, Cumaen linnavuorelle ja Surrentumiin (nyk. Sorrento).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Sean Munson

Tiberius (16.11.42 eaa. - 16.11.37 jaa.) - Rooman keisari 14 - 37

Syntymänimi alunperin Tiberius Claudius Nero - kun Augustus adoptoi hänet, hänestä tuli Tiberius Julius Caesar - valtaan noustuaan Tiberius Julius Caesar Augustus

Rooman keisarina Caligulan edeltäjänä toiminut Tiberius oli Tacituksen mukaan ilmeisen pahansuopa, julma tyranni, sekä saita, synkkä ja nautiskeleva ihmisvihaaja. Vuonna 26 Tiberius muutti asumaan erakkona Capreaelle (nyk. Capri), jossa hän vietti elämänsä viimeiset kymmenen vuotta. Caprille siirymiseen vaikutti se, että Tiberius oli väsynyt ja kyllästynyt sekä hoviinsa että perheeseensä, kuten myös keisarillisiin velvollisuuksiinsa. Hän oli myös saanut ihosairauden, joka nosti hänen kasvoihinsa näppylöitä ja märkärakkuloita, niin että hänellä oli aina kasvoissaan voiteita ja laastarilappuja, eikä hän kernaasti näyttäytynyt ihmisille. Yksi syistä oli se, että Tiberius pelkäsi salamurhaa.

Augustus oli aikanaan vaihtanut Capreaen omistamaansa Aenarian saareen (nyk. Ischia) Neapoliksen (Napolin) kaupungilta. Sinne oli keisariperhettä varten rakennettu 12 huvilaa, jotka kantoivat pääjumalien nimiä. Roomaan Tiberius ei enää koskaan palannut vaan hoiti valtakunnan asioita kirjoittamalla käskykirjeitä Seianuksen välityksellä senaatille.

Caprilla Tiberius vietti häpeämättömän, sairaalloisen irstasta elämää, josta maine kiiri kaukaiseen Parthian kuningaskuntaan asti. Parthian kuningas Artabanus oli kuulemastaan niin järkyttynyt, että kehotti Tiberiusta tekemään itsemurhan.

Tiberiuksen maailmaa

Pojat ja tytöt hän puetti fauneiksi ja nymfeiksi ja nämä saivat vaellella Caprin rannoilla, niityillä, kallioilla ja puutarhoissa. Kansa kutsuikin tätä "vanhan pukin puutarhaksi". Tiberius koulutti nuoria poikia uiskentelemaan allaan, kutsuen heitä pikkukaloikseen, ja poikien oli nuoleskeltava ja leikittävä hänen alavartalonsa kimpussa. Rinnasta vieroittamattomat lapsetkin joutuivat Tiberiuksen alhaisten himojen kohteeksi.

Tiberius oli ihmisenä väkivaltainen hirviö, joka surutta surmasi loputtomiin ihmisiä, joita syöstiin suuria määriä myös kivikoihin, alas Caprin rantakallioilta.

Tiberius ihastui erääseen tavattomaan kauniiseen uhripalvelijaan, ja vei hänet ja hänen veljensä, huilunsoittajan, heti uhrimenojen jälkeen syrjemmälle ja harjoitti haureutta heidän kanssaan. Sisarukset itkivät tapahtuneen jälkeen häpeäänsä, ja rangaistukseksi tästä Tiberius murskautti kummankin sääret.

Suetoniuksen mukaan Tiberius perusti jopa valtiollisen viraston, Officium a voluptatibus - Nautintopalvelu. Ne sukupuoliset hurjastelut, joihin tämä virasto tarjosi palvelujaan, olivat niin pöyristyttäviä ja makaabereja, että tätä kyseistä osaa Suetoniuksen teoksista ei juuri koskaan ole käännetty nykykielille.

Tiberius rakasti myös taidetta. Hän rakastui Lysippoksen veistämään ja Agrippan kylpylöissä esillä olleeseen Kaapija-veistokseenkin niin, että antoi kuljetuttaa atleetin omaan makuukammioonsa. Hän joutui kuitenkin palauttamaan veistoksen takaisin paikalleen, kun kansa nosti asiasta teatterissa metelin. Hänen makuukammionsa Caprilla olivat täynnä eroottista taidetta ja hänellä oli siellä myös eroottinen kirjasto.

Tiberius harrasti taiteen ohella myös mm. astrologiaa ja piti lemmikkinään kesyä käärmettä. Vaikka hän omassa elämässään harjoitti äärimmäistä irstautta, niin alamaistensa keskuudessa hän taisteli prostituutiota vastaan, pani toimeen erinäisiä rajoituksia ravintoloiden ruokatarjoiluissa ja kielsi yleisen suutelemisen uudenvuodenpäivänä.

Tiberius Tiberiin!

Tiberiuksen arvostuksesta aikalaistensa parissa kertoo se, että kun Tiberius oli kuollut, niin riemuitseva kansa kulki Rooman kaduilla, huutaen: "Tiberius Tiberiin!"

Nyt kiltisti - taikka Timberio tulee!

Tiberiuksen viimeiset vuodet Caprilla ovat saaneet niin huonon maineen, että tuhmasti käyttäytyviä lapsia peloteltiin Caprilla vielä 1900-luvun alkupuolella hirviöllä, jonka nimi oli Timberio.



Kuvassa yllä veneitä Caprin rannoilla. Capri on nykyisin hyvin suosittu lomakohde.

Agrippina (15 - 59) - Caligulan sisko ja Neron äiti

Agrippina oli äärettömän kaunis nainen, ja hän olisi kuvaustenkin mukaan näyttänyt juuri siltä, miltä kaunotar kuvassa yllä. Agrippina ei ollut vain kaunis, vaan hän oli hyvin älykäs, vallanhimoinen ja menestyksekäs. Hän ohjaili useita keisareita mielihalujensa mukaan ja jätti antiikin historiaan lähtemättömästi suuremmat jäljet, kuin moni keisari.

Agrippina oli myös hyvin vaarallinen ja murhanhimoinen nainen. Hän päästi itse päiviltä tai murhasi välikäsien kautta ainakin seuraavat henkilöt: hänen toinen aviomiehensä, Passenius, myrkytetty - viimeinen miehensä, keisari Claudius, myrkytetty - poikapuoli Britannicus, myrkytetty - Neron haastaja Marcus Junius Silanus, myrkytetty - vastustaja Titus Statilius Taurus, pakotettu itsemurhaan - jalosyntyinen nainen, joka kilpaili Claudiuksesta, Lollia Paulina, teloitettu - Claudiuksen teloitetun vaimon Messalinan äiti, Domitia Lepida, teloitettu - Claudiuksen ihailema ja karkottama nainen, Calpurnia, teloitettu. Uhreja on täytynyt olla paljon enemmänkin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © deviantART/PeterN64

Caligula - kuva The Metropolitan Museum of Art.

Caligula keisarina

Alkuvaiheessa kaikki rakastivat Caligulaa. Papit uhrasivat sadoittain lehmiä, lampaita ja sikoja hänen kunniakseen.

Senaatissa Caligula esitti voimakasta kritiikkiä edeltäjäänsä kohtaan ja korosti omaa polveutumistaan suoraan Augustuksesta. Pretoriaanit hän voiteli puolelleen, lupaamalla näille suuret rahapalkkiot.

Ailahteleva mieli, sairaus ja hulluus

Caligula oli mieleltään ailahtelevainen ja keisarin tehtäviin hän oli tyystin valmistautumaton. Kaiken lisäksi, kohta valtaistuimelle noustuaan hän sairastuikin vuonna 39 vakavasti. Sairaudestaan toivuttuaan hän näytti menettäneen kokonaan järkensä ja hänestä tuli despootti.

Tosin, tähän hänen väitettyyn hulluuteensa on suhtauduttava suurin varauksin, se voi olla "kateellisten panettelua" ja väriteltyjä huhuja. Juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainen on yksi harvoista antiikin kirjoittajista, joka tapasi Caligulan, ja hänen mukaansa Caligula ei ollut laisinkaan hullu, ainoastaan viehtynyt kaikenlaisiin outoihin päähänpistoihinsa, mieltymyksiinsä ja julmuuteen.

Tuhlari - hevoskilpailujen ja teatterin ystävä

Rahavarojen käytössään Caligula oli äärimmäisen tuhlaavainen. Tiberiukselta saamansa varat hän jakoi lahjoituksina sotilaille ja kansalle. Hän käytti myös huomattavasti varoja erilaisiin rakennushankkeisiinsa. Domus Tiberianaa Caligula laajensi Forum Romanumin suuntaan, saadakseen Castorin ja Polluxin ovenvartijoikseen. Palatsista hän rakennutti sillan Juppiterin temppeliin, voidakseen käydä seurustelemassa veljensä ylijumalan kanssa - koska hän piti myös itseään jumalana. Eräs Caligulan pysyväksi jääneistä saavutuksista on nykyään Pietarinkirkon aukiolla olevan obeliskin kuljettaminen Egyptistä Roomaan.

Rakennushankkeittensa ohella Caligula järjesti kansalle kaikenlaista viihdettä, huvituksia, teatterinäytäntöjä ja gladiaattoriesityksiä, joista hän kaikista itsekin nautti suuresti. Kansan parissa hän olikin siksi varsin suosittu keisari.

Keisarin kuolema - Caligula murhataan - kummitukset riehuvat

Lopulta molemmat pretoriaaniprefektit liittyivät salaliittoon Caligulaa vastaan ja surmasivat hänet, kun hän oli siirtymässä teatterinäytännöstä palatsiinsa. Surmatyöhön osallistujia oli suuri joukko ja tekovälineinä viuhuivat miekat, joista yksi isku osui Caligulan sukuelimiinkin.

Näin päättyi hänen aikansa keisarina, kestettyään kolme vuotta, kymmenen kuukautta ja kahdeksan päivää. Murhatuksi tullessaan Caligula oli vasta 28-vuotias. Myös Caligulan vaimo Caesonia ja pieni tytär surmattiin samalla kertaa ja Suetonius menee valalle siitä, että jälkimmäinen oli pirullisen ilkeä lapsi, joka ei parempaa kohtaloa ansainnutkaan.

Caligulan ruumis poltettiin häthätää jossakin puutarhan loukossa ja jäännökset peiteltiin turvekerroksella. Myöhemmin ruumis haudattiin uudelleen ja paremmin, mutta ennen sitä sekä talossa, jossa Caligula oli surmattu, että puutarhassa, jonne hänet oli haudattu, tapahtui jotakin kaameaa jokikinen yö, kummitusten riehuessa.

Caligula - kuva The Metropolitan Museum of Art.

Caligulan elämän tapahtumia

Halusi nimittää hevosensa Incitatuksen konsuliksi, rakennutti sille marmoritallin ja antoi joukon omia orjia.

Insestinen suhde kolmeen sisareensa, jotka olivat Julia Drusilla, Julia Livilla ja Agrippina, Neron äiti.

Järjesti orgioita palatsissaan.

Söi kullattua leipää, kylpi öljyssä, rakennutti 70 metrin pituisia laivoja, jotka olivat jalokivien peitossa ja joiden kannella oli kokonaisia hedelmäpuutarhoja.

Piti itseään jumalana ja pukeutui kuten jumalat: hänellä oli rannerenkaita, naisten silkkipukuja, sotilasasuna viitta ja Aleksanteri Suuren rintahaarniska, joka oli nostettu tämän haudasta. Vaati itseään kohdeltavan jumalana.

Nöyryytti senaattoreita, juoksuttamalla näitä keisarinvaunujen vierellä ja määräämällä nämä tarjoilijan tehtäviin.

Määräsi lukuisan määrän ihmisiä tekemään itsemurhan mitä erilaisimmin syin.

Lempinimiä olivat sidus, pullus, pupus ja alumnus - tähti, kukonpoika, nukkepoika, pojuseni.

Eli hyvin hienostelevasti, kylpi parfymoidussa öljyssä, suihkutti kylpyhuoneen ja palatsin täyteen kalliita hajuvesiä, sekoitti itselleen juomia, jotka sisälsivät etikkaan liotettuja helmiä.

Näki kerran pelipöydässä kaksi rikasta ritaria, antoi heti ryövätä heidät putipuhtaaksi ja nauroi päälle, että hänellä on harvoin ollut yhtä hyvää onnea pelipöydässä.

Järjesti rahapulassaan huutokauppoja ja määräsi ihmiset antamaan keisarilleen lahjoja, sekä muistamaan hänet testamentissaan.

Havaitsi kerran eräässä huutokaupassa vanhan herran nuokahtelevan ja käski meklaria pitämään tarkoin silmällä herran pään nuokahteluja. Kun mies virkosi, hän oli ostanut itselleen kolmetoista gladiaattoria yhdeksällä miljoonalla sertertiuksella ja oli puilla paljailla.

Purskahti kerran eräissä juhlissa raikuvaan nauruun ja kun vieraat ihmetellen kysyivät, mille hän nauroi, hän vastasi: "Mieleeni vain juolahti, että minulla on valta panna teiltä jokaiselta kaula poikki".

Oltuaan kerran sairas, hän sai kuulla, että roomalaiset olivat rukoilleet hänen paranemistaan ja eräs mies oli tarjoutunut antamaan oman henkensä, jos keisari paranisi. Caligula lähetti silloin hakemaan miehen ja vaati häntä täyttämään lupauksensa - kun mies kieltäytyi, häntä ajettiin takaa pitkin Rooman katuja ja lopulta hukutettiin Tiberiin.

Halusi hakkauttaa pään pois kaikilta jumalankuvilta ja asettaa oman päänsä sijaan.

Lähti kerran sotaretkelle, kokosi sitä varten suuren sotajoukon ja alkoi edetä, milloin salamavauhtia, milloin äärimmäisen hitaasti. Gallian asukkaiden piti lakaista tie hänen edeltään ja kastella se pölyn sitomiseksi. Kun Caligula pääsi Germanian rajalle, hän ei tavannut ketään, kenen kanssa olisi tapellut, minkä vuoksi hän puetti henkivartiostossaan olevia germaaneja vihollisiksi, lähti hyvän aamiaisen jälkeen ratsastamaan ja otti heidät vangeiksi. Hän komensi myös armeijansa taistelurintamaan Englannin kanaalin rannikolle ja antoi äkkiä hyökkäyskäskyn; sotilaiden oli rynnättävä veteen ja koottava näkinkenkiä ja muuta sellaista kypäröihinsä sotasaaliina valtamereltä. Sen jälkeen hän rakennutti rannalle majakan tämän voittonsa muistoksi. Oli hevosvaljakkokisoissa vankkumaton ja fanaattinen vihreiden joukkueen kannattaja, söi päivällisensä ja vietti yönsä heidän tallissaan ja palkitsi suurilla rahasummilla menestyksestä.

Perusti temppelin omalle jumaluudelleen ja siellä piti uhrata hänelle flamingoja, riikinkukkoja, metsoja, helmikanoja ja fasaaneja.

Rahapulassaan halusi panna verolle jopa aviolliset yhdynnät.

Caligula - kuva The Metropolitan Museum of Art.

Caligulan lempisanonta, jonka hän lainasi tragediakirjailija Acciukselta:

"Oderint dum metuant - Vihatkoot, kunhan pelkäävät!"

Caligulan vastaus, kun hänen isoäitinsä Antonia moitti häntä merkillisestä elämästä:

"Memento omnia mihi et in omnes livere - Muista, että minulle on kaikki sallittu kaikkia vastaan!"

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Copyright

Lähteet
Suetonius: Tiberius, Sex Life
Spectrum
Paavo Castrén: Uusi antiikin historia - Otava
Kulttuuri antiikin maailmassa - Kustannusosakeyhtiö Teos
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka - Gummerus