Kreikka ja Rooma
Hermafroditos

All rights reserved
Kuva Copyright © Flickr/alice parks
Used with permission.

"Nukkuva Hermafroditos"

Veistos nukkuvasta Hermafroditeksesta on roomalainen kopio. Alkuperäinen veistäjä on ollut kreikkalainen Polycles (155 eaa). Hänen veistoksensa on ollut pronssinen. Kuvien marmoriveistos on kuulunut Borghesen kokoelmiin, joista se on ostettu vuonna 1807 ja kuljetettu Pariisiin Louvren kokoelmiin, joissa se nykyisin on.

Hermafroditos

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Louvre, Pariisi, Ranska - Copyright © Elena Gallardo


Kuvissa näemme kauniilla, napitetulla patjalla nukkuvan Hermafroditoksen. Näiden kuvien veistos on löydetty Roomasta, Diocletianuksen kylpylän läheltä.

Tämä pehmeän sensuelli, epätavallisesti varustettu hahmo toi esille hellenistisen taiteen ilkikurisen puolen. Se on samalla eroottisesti virittynyttä taidetta. Katsoja näkee ensiksi veistoksen takaapäin, luullen sitä kauniiksi naiseksi. Kun hän siirtyy veistoksen etupuolelle, hän huomaakin yllätyksekseen miespuoliset sukuelimet. Tällaisen teoksen tarkoitus on ollut ilmeisesti sekä huvittaa, että kiihottaa katsojaa.

Hermafroditos

"Nukkuva Hermafroditos".

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Martin Senftleben

Houkuttelevan pehmeän, mutta silti kivikovan patjan tarina

Vuonna 1620 Gian Lorenzo Bernini (1598 - 1680) teki tilauksesta Hermafroditoksen alle napitetun patjan, joka on niin realistisen näköinen, että monet veistosta ihailemaan saapuneet vierailijat ovat halunneet mennä istumaan patjalle ja testaamaan pomppimalla sen pehmeyttä.
Hermafroditos

All rights reserved
Kuva yllä Copyright © Flickr/Yvan LEMEUR
Used with permission.

Hermafroditoksen syntytarina - kuinka poika kohtaa rakkaudennälkäisen najadin

Afroditella oli muitakin lapsia, kuin Eros. Yksi heistä, hyvin tunnettu, oli Hermafroditos, joka oli Afroditen ja Hermeen poika.

Viisitoistavuotiaana Hermafroditos lähti kotoaan vaeltelemaan ja etsimään seikkailuja. Matkatessaan kauniissa maisemassa, vuorilla, laaksoissa, metsissä ja niityillä Hermafroditos kohtasi kristallinkirkkaan lammen, jonka pohjaan asti hän kykeni kirkkaassa auringonkilossa näkemään. Tuo lampi oli lähellä kaupunkia, nimeltään Halikarnassos (Halicarnassus), jonka sijaintipaikkana oli Karia (Caria) Anatoliassa.

Eihän Hermafroditos voinut tietää, että tuota lampea eli lähdettä rantoineen piti kotinaan nymfi - najadi, nimeltään Salmakis eli Salmacis. Salmakis oli kevään - ja Halikarnassoksen jumalallinen nymfi. Salmakis viihtyi lähteellään yksinään, eikä liittynyt muiden najadien seuraan, Artemiksen (Diana) ilakoivaan seurueeseen ampumaan nuolilla, vaikka nämä usein häntä pyysivätkin.

Lähteessään ihastuttavan vartalon omaava, sokaisevan kaunis, laiha ja notkea Salmakis uiskenteli ja kylveskeli alastomana kuin norppa. Hän vetäytyi välillä rannalle puksipuun alle kampaamaan raukeana ja haaveksien hiuksiaan, kumartuen katsomaan vedenpinnasta kuin peilistä, miten hiukset näyttäisivätkään kauneimmilta. Vaikka Salmakis ei viihtynytkään muiden najadien seurassa, niin siltikin hän haaveili myös seurasta sillä hänen sisällään asui kaipaus - kaipaus rakkauteen.

Saapuminen juuri tälle lähteelle olisi muuttava koko Hermafroditoksen tulevan elämän. Lähteen rannalla, nurmella kukkien ympäröimänä loikoillut Salmakis, oli jo tovin seuraillut tämän vieraan tulijan toimia. Hengitystäänkin pidättelevä Salmakis ei ollut koskaan nähnyt mitään yhtä kaunista, ja hän puhkesi kiittelemään jumalia, itseään Cupidoa (= Amor eli Eros) siitä, että nämä olivat suoneet syntyä maailmaan niin ihastuttavan olennon, kuin oli Hermafroditos. Eihän toki ollutkaan mikään ihme se, että maailman kaunein äiti Afrodite, yhdessä uljaan Hermeksensä kanssa oli saanut juuri tällaisen pojan.



Creative Commons
*Kuva - Copyright © Carole Raddato


Kun Salmakis näki kauniin pojan, niin palava rakkaus syttyi oitis hänen sisällään. Hän syöksähti Hermafroditoksen eteen ja tämä säikähti heti kohtaamisen alkuhetkillä, koska oli luullut olleensa paikalla ihan yksin. Hermafroditoksen kauneutta ylistävät sanat suorastaan pulppusivat Salmakiksen suusta. Häkeltynyt Hermafroditos ei ollut koskaan kokenut rakkautta, hän ei tiennyt, mitä se oli, ja ruusunpuna levisi hänen viattomille pojankasvoilleen. Tämä punastus teki Hermafroditoksesta Salmakiksen silmissä vieläkin viekottelevamman, aivan kuin kimppu kauneimpia omenoita olisi hehkunut auringossa - aivan, kuin kaunein, maalattu norsunluu olisi hehkunut kuumassa yössä matalalla lipuvan, punaisen kuun loisteessa.

Hermafroditos

Bartholomeus Spranger (1546 - 1611) on maalauksessaan ikuistanut hetken, jolloin Salmakis tarkkailee vielä hetken etempää Hermafroditosta, ennen hyökkäystä.

Sokaistuneena ja rakkauden ihan järjiltään viemänä Salmakis ryntäsi kiinni poikaan. Hän suorastaan rukoili ja vetosi kaikin tavoin Hermafroditokseen, saadakseen vastarakkautta - tarrasi kiinni tähän ja yritti kuin humaltuneena saada suudelmaa osakseen. Edes yhden ainoan sisarellisen suukon hän olisi halunnut, mutta mitään ei herunut!

Tällainen rakkauden valtaisa äkkirynnäkkö suisti Hermafroditoksen suuttumuksen tilaan, hän kavahti taaksepäin ja huudahti: "Riittää! Jollet heti lopeta, jätän sinut ja koko tämän paikan." Tästä säikähtäneenä Salmakis vetäytyi rannan pensastoon, painautui siellä ihan piiloon ja seuraili tarkkana, mitä yksin jäänyt poika rannalla teki.

Kuumalla rannalla Hermafroditos käyskenteli tovin edestakaisin ja kosketti sitten varpaillaan vettä, sillä houkutus pääsystä uimaan viilentävässä vedessä oli suuri. Sitten hän nopeasti riisui kaikki vaatteet yltään ja hypähti solakkana ja täysin alastomana lähteeseen. Tämä näkymä oli pensaista tirkistelevälle Salmakikselle liikaa ja hänen sisällään halu tuota poikaa kohtaan kasvoi suorastaan pakahduttavaksi. Haltioituneen Salmakiksen silmät loistivat yhtä kirkkaina, kuin häikäisevimmät auringonsäteet.

Niinpä Salmakis ei voinut enää odottaa, hän ei voinut enää vastustaa sitä iloa, joka oli niin lähellä ja kaipuu pääsystä syleilyyn huuhtoi pois viimeisetkin järjen rippeet suloisesta najadin päästä. Salmakis taivutti pensaat edestään, suorastaan iski ne pois tieltään ja hyppäsi alastomana lähteeseen pojan seuraan. Hän ui heti kiinni poikaan, tarrasi kuin henkensä hädässä, syleili ja puristi ja huusi: "Olen voittanut, hän on minun!"

Lähteessä alkoi armoton kamppailu, kun Hermafroditos yritti vastustella Salmakiksen ryntäystä ja estää tätä saamasta tavoittelemaansa nautintoa. Pojalla ei ollut mitään mahdollisuuksia, sillä vedessä najadi oli ylivoimainen - hänellä tuntui olevan kymmenen kättä ja kymmenen jalkaa ja kääntyipä Hermafroditos minne hyvänsä, aina sujahti Salmakis joltakin puolelta tai hänen altaan sukkulana hänen eteensä.

Salmakis kävi lopulta jo suorastaan huvittuneeksikin mutta huudahti ärtyneenä: "Senkin hupsakko, vastustele niin paljon kuin haluat - mutta et kykene ikinä pakenemaan! Jumalat ovat ohjanneet meidät kaksi yhteen ja kuulumme ikuisesti yhteen!"

Jumalat, jotka seurailivat kaksikon kisailevaa kamppailua, ottivat tämän Salmakiksen pyynnön hieman liiankin kirjaimellisesti. Erityisesti Salmakiksen isä Poseidon tuli tyttärensä avuksi, kun kaksikko kamppailun pyörteissä painui hetkeksi lammen pohjaankin. Niinpä näiden kahden ruumiitkin sulautuivat yhteen ja yhdeksi ainoaksi, ja tällä tavalla syntyi Hermafroditos.

Hermafroditos oli kaikkien aikojen ensimmäinen hermafrodiitti, puoliksi mies, puoliksi nainen. Hänen nimensä on yhdistelmä hänen vanhempiensa nimistä Hermes ja Afrodite.
Hermafroditos

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Rose Trinh


Lähteenä
Ovidius: Muodonmuutoksia (Metamorphoses) - suomensi ja muokkasi englannista tälle sivulle Tunturisusi.


Narsissi eli Mazarinin hermafrodiitti

All rights reserved
Kuva, Louvre, Pariisi, Ranska - Copyright © Flickr/Akieboy
Used with permission.

Narkissos eli Mazarinin hermafrodiitti

Kuvassa oleva marmoriveistos tunnetaan nimillä "Narkissos" tai "Mazarinin hermafrodiitti". Veistos on yhdistetty uudemmalla ajalla kahdesta antiikin ajan osasta, ylä- ja alaosasta. Alkuperäiset osat ovat kolmannelta vuosisadalta ajanlaskun alun jälkeen.

1700 - 1800-luvuilla veistosta ihailtiin suuresti ja sitä nimitettiin romanttisesti ikiunessa uinuvaksi (Genie of the eternal rest). Veistoksesta on kuvaus vuodelta 1661, jolloin se on ollut kardinaali Mazarinin taidekokoelmissa, mistä juontuu siitä käytetty toinen nimikin. Nykyisin veistoksen sijaintipaikka on Louvre, Pariisi, Ranska.

Hermafroditos

Francesco Bartolozzin luoma painokuva, alkuperäinen piirros Giovanni Battista Cipriani, vuodelta 1770.

Narsissi eli Mazarinin hermafrodiitti

Kuvassa Narkissos eli Mazarinin hermafrodiitti.

Narsissi eli Mazarinin hermafrodiitti

Narsissi eli Mazarinin hermafrodiitti

Kuvissa yllä Narkissos eli Mazarinin hermafrodiitti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, Louvre, Pariisi, Ranska - Copyright © Mary Harrsch


Hermafrodiitit Viktoriaanisen ajan Foleyn hermafrodiitti

Hermafroditos

Interseksuaalinen hermafrodiittiveistos

Kuvissa on nykytermeillä kuvaten interseksuaalinen hermafrodiittiveistos, ajalta 130 eaa. Veistoksen sijaintipaikkana museo Berliinissä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, hermafrodiitti veistos 130 eaa. - Pergamon-Museum, Berliini, Saksa - Copyright © Frank M. Rafik



"Salmakis ja Hermafroditos" - hollantilainen Samuel van Hoogstraeten (1627 - 1678).

Salmakiksen lähteen "vaarallisia" erityispiirteitä

Salmakis-najadin lähteestä tuli näiden tapahtumien myötä hyvin kuuluisa. Hermafroditos huudahti kamppailun päätyttyä ja muodonmuutoksen tapahduttua ensitöikseen hädissään apuunsa äitiään ja isäänsä ja rukoili näitä kiroamaan lähteen veden erityisellä tavalla.

Niinpä Salmakiksen lähteessä on ollut noista ajoista lähtien sellainen erityinen ominaisuus, että mies, joka siihen pulahtaa uimasilleen, muuttuu naismaisemmaksi ja saa naisellisia ominaisuuksia. Siksi, jos mies on tarkka miehuudestaan ja mieskuntoisuutensa säilymisestä, on hänen pysyttävä hyvin kaukana najadien lähteistä - ainakin Salmakiksen lähteestä. Tämä lähde sijaitsee nykyisessä Bodrumissa, Turkissa, ja se on turistien vilkkaasti suosima nähtävyys. Lähteen vedellä sanotaan olevan muitakin erityisiä ominaisuuksia, sillä vesi mm. rauhoittaa kiihtyneen mielen.

Toisaalta, jos tuntee viehtymystä siihen, että omaisi molempien sukupuolten ominaisuuksia, kannattaa etsiä najadin lähde ja kylpeä säännöllisesti siinä. Tällöin voi saada osakseen jo kreikkalaisissa maljakkomaalauksissa kuvattuja hermafrodiittien ominaisuuksia. Näitä ovat naiselliset hiukset, reidet, lantio, rinnat ja lempeät kasvot, sekä miehen sukuelimet.

Hermafroditos

Hermafroditos on hermafrodiittien oma jumala - varmaankin myös androgyynien ja interseksuaalien jumala

Hermafroditos oli nimenomaisesti Afroditen ja Hermeen poika. Hän ei kuitenkaan ole mytologian ainut hermafrodiitti. Hermafroditos on kaikkien muiden hermafrodiittien jumala.

Hermafrodiitin eräänlainen synonyymi on androgyyni. Siinä, missä hermafrodiitit ovat mytologian taruolentoja, niin todellisia, androgyynisiä ihmisiä elää runsaasti keskuudessamme. Androgyyni (aner eli mies ja gyne eli nainen) on henkilö, joka ei tunne kuuluvansa selvästi kumpaankaan biologiseen sukupuoleen.

Androgyynisyys ei merkitse vain sitä, miten joku henkilö sisällään identiteettinsä kokee, vaan siihenkin voi liittyä myös ainakin osittain fysiologisiakin muutoksia. Intersukupuolisuudessa on kysymys jo kehityspoikkeamasta, jossa yksilön sukupuoliset tunnusmerkit ovat epäselvät tai niitä on molemmilta sukupuolilta. Androgyynien ja interseksuaalien kohdalla käytetään ilmausta kolmas sukupuoli, mikä ilmaus tietysti sopii hyvin myös hermafrodiitteihin.

Kuva alla, piirros Hermafrodito-veistoksesta, englantilainen John Downman vuodelta 1774 - kuva The Art Institute of Chicago.
Tunturisuden sivut