Yhtä ja samaa perhettä - hyvin sekava sukupuu
Olennaista on, että jumalat muodostivat yhtenäisen
perheen. Ylimpänä oli Zeus, "jumalien ja ihmisten isä", Hera oli hänen sisarensa ja puolisonsa, sitten tulivat
muut, kaikki Zeuksen sisaruksia tai lapsia. On kuitenkin syytä pitää mielessä aina se, että Zeuksen sukupuu
ja itse asiassa koko kreikkalaisen mytologian monimutkainen henkilökartta on kaikkea muuta, kuin yhtenäinen luomus.
Variaatioita oli runsaasti ja jumalat risteytyivät kuka kenenkin kanssa.
"The naiad of Fincastle" - Kuva Copyright
© deviantART/Catherine Nodet - Creative Commons.
Najadit
Kaiken virtaavan ja liikkuvan nymfejä, Zeuksen tyttäriä. Hoivaavia ja helliä, äitimäisiä. Najadien seurassa olevia jumalia olivat
Zeus, Poseidon, Dionysos, Demeter, Persefone ja Afrodite. Myös avioliiton ja pyhien riittien nymfejä.
Pääjumalat ja heidän tehtävänsä
Kullakin olympolaisella oli määrätehtävänsä sekä oma paikkansa
jumalten muodostamassa perheessä. Pääjumala oli Zeus, joka oli syössyt valtaistuimelta
isänsä Kronoksen ja ottanut käsiinsä korkeimman vallan. Hän ja hänen veljensä
Poseidon ja Haades muodostivat kolmoisliiton, jossa Zeus hallitsi taivasta, Poseidon
merta ja Haades Manalaa.
Kuva Copyright
© Père Ubu - Creative Commons.
Roomalainen sotapäällikkö ja menestyksekäs valloittaja,
Nero Claudius Drusus Germanicus tai Drusus vanhempi (38 - 9 eaa.), oli keisari Tiberiuksen nuorempi veli sekä keisari Claudiuksen isä.
Hän oli keisari Augustuksen poikapuoli ja tämän perijä. Hänen vanhempansa olivat Tiberius Claudius Nero ja Livia Drusilla.
Drusus vanhempi putosi sotaretkellä hevosensa selästä ja kuoli 30 päivää myöhemmin saamiinsa vammoihin.
Tiberius Tiberiin!
Rooma muistetaan keisareistaan, joista useat ovat kadonneet historian hämäriin,
kun taas eräiden muisto elää sekä hyvässä että pahassa mitä kirkkaimmin.
Yksi näistä hyvin muistelluista keisareista oli Tiberius. Hänen arvostuksestaan
aikalaistensa parissa kertoo se, että kun Tiberius oli kuollut, niin riemuitseva
kansa kulki Rooman kaduilla, huutaen: "Tiberius Tiberiin!"
Millaisia eräät keisarit olivat ihmisinä?!
Jumalat kuin ihmisiä
Homeroksen runoudessa korostuu voimakkaasti jumalten antropomorfisuus, ihmisen kaltaisuus.
He muistuttavat ulkonaisesti ihmisiä, vaikka ovatkin näitä kookkaampia ja kauniimpia.
Heillä on myös inhimillisiä intohimoja ja siveellisiä heikkouksia sekä suurina avuinaan valta
hallita kuolevaisia ja oma kuolemattomuus. Edes ylijumala Zeus ei ollut erehtymätön,
vaan hänelläkin oli heikkoutensa, liiallinen kiivaus ja yhä uudelleen ihastuminen
maallisiin naisiin.
Olympos
Jumalten yhteisenä asuntona on Olympos, Kreikan korkein, tavallisesti pilviverhon peittämä vuori,
jolla he kuluttivat aikaansa ambrosiaa syöden ja nektaria juoden. Keskenään juonitellessaan he siellä
samalla muovasivat kuolevaisten kohtaloita. Jokaisella jumalalla oli Olympoksen lisäksi
yksi tai useampi yksityinen asuinpaikka.
Legioonalaisten harjaskypärä
Kuvassa roomalaisella sotilaalla eli legioonalaisella on päässään harjaskypärä, jonka yläosaa koristaa
harja. Harja on kypärässä vain koristeena, eikä sillä ollut mitään merkitystä taisteluissa.
Harjaskypärä on alunalkaen kreikkalaisten keksimä.
Tavallisilla sotilailla noin 15 cm pituisista hevosenjouhista tehty harjas kulki kypärän laella otsalta kohti niskaa.
Upseereilla harjaksen suunta oli toisin, sillä harjas oli kypärän laella poikittain, korvasta kohti korvaa.
Kypärämallien kirjoa
Vuosisatojen myötä roomalaisten sotilaiden kypäröiden muodot ja koristeet vaihtelivat.
Aina 100-luvulle eaa. saakka sotilaat, joita värvättiin vain maanomistajaluokasta, kustansivat itse varusteensa. Niinpä
kypäröidenkin muodot vaihtelivat ja erityisesti rikkaat aateliset suosivat hyvin koristeellisia kypäröitä.
Konsuli Gaius Marius uudisti Rooman armeijaa vuoden 107 eaa. tienoilla ja tällöin armeijaan värvättiin
myös köyhiä kaupunkilaisia. Tuolloin sotilaiden käyttöön tuli yhtenäinen univormu, johon kuului myös kuvan harjaskypärä.
Diana eli Artemis - metsästyksen jumalatar
Diana on yksi niistä antiikin jumalista Amorin ohella, joka usein nähdään ampumassa jousellaan.
Roomalaisessa mytologiassa Diana on erityisesti metsästyksen, ja myös villieläinten ja luonnon jumalatar. Hänen virkasiskonsa kreikkalaisessa mytologiassa on Artemis.
Vaikka Diana kuvissa usein onkin varsin vähäpukeinen, ja veistoksissa usein ihan alaston, hän on silti
siveyden vertauskuva ja ikuinen neitsyt. Diana on päättänyt Minervan ja Vestan neitsyiden lailla, ettei hän mene ikinä naimisiin.
Diana on myös Kuun ja lapsensyntymän jumalatar. Tammilehdot on pyhitetty Dianalle.