Tunturisuden sivut

Marmoriveistos

Marmori on kova, kiteinen kalkkikivi, joka on valkoista, juovikasta tai värillistä. Tunnetuimmat marmorilouhokset ovat Kreikassa ja Italiassa, mutta marmoria saadaan myös mm. Suomen Lapista. Marmori on kova kivilaji, joka soveltuu sekä kovuutensa että kiillotettavuutensa vuoksi hyvin sekä rakentamiseen että kuvanveistoon. Kiillotetussa marmoripinnassa on myös hentoista läpikuultavuutta, mikä antaa sille syvyyttä ja ihmisveistoksissa erityistä, kuin ihoon verrattavaa realistisuutta.

Kuvanveistäjä on perinteisesti tarkastellen taiteilija, joka valmistaa kolmiulotteisia taideteoksia. Klassisia kuvanveiston materiaaleja ovat esimerkiksi pronssi, marmori ja graniitti.

Kuvanveisto sinällään on yksi ihmisen vanhimmista tavoista luoda taidetta, se on vanhempaa, kuin maalaaminen. Jo kauan aikaa ennen ensimmäisiä luolamaalauksia, kivikauden ihmiset, pyrkivät luomissaan esineissä ei vain käyttötarpeen mukaiseen toimivuuteen, vaan myös jo varsin varhain siihen, että esineet näyttivätkin kauniilta.

Kuvanveiston historiassa on totuttu korostamaan ammatin raskaita fyysisiä vaatimuksia, ja ala onkin ollut sangen miehinen. Nykyään jo miltei puolet kuvanveistäjien ammattikunnasta on naisia.

Marmoriveistosta ihaillessaan ajatukset juontuvat vääjäämättä siihen, miten ihmeessä veistos on voitu toteuttaa? Marmoriveistoksen tekeminen onkin hyvin suurta taitoa ja paljon aikaa vaativa prosessi. Esimerkiksi Michelangelo veisti Daavidiaan kolme vuotta ja on ollut varsin yleistä, että kuvanveistäjät ovat veistäneet ja hioneet yksittäistä marmoriveistostaan vuosienkin ajan. Nykypäivänä tämä ei ehkä useinkaan ole mahdollista, ja kuvanveistäjien työnkuva onkin pakostakin laajentunut monelle taholle, kuten esimerkiksi opetustyöhön, riittävän toimeentulon varmistamiseksi.

Marmoriveistoksen valmistamiseen liittyy monia vaiheita. Ensiksi kuvanveistäjän täytyy ideoida aihe, eli se mitä hän ylipäänsä aikoo veistää. Usein paljon aikaa vaativat, suuret veistotyöt voivat olla tilaustöitä, mikä tietenkin voi rajata ja helpottaa aiheen valinnassa.

Marmoriveistos, kuten mikä hyvänsä taidetyö, alkaa ensiksi kehittyä kuvanvieistäjän päässä eli ajatuksissa. Jossakin vaiheessa hän voi luonnostella tai pidemmällekin ja tarkemminkin piirtää tulevaa veistostaan. Tämän alkuhahmottelun jälkeen taiteilija luonnostelee malliveistoksen savesta. Märkää savea voi muotoilla lähes loputtomiin.

Lammaspaimen ja koira

"Lammaspaimen ja koira" - 1907, marmoriveistos - Bertel Thorvaldsen (1770 - 1844) - kopio, Lontoo.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Ben Scicluna
Photo used with permission.

Marmorin veistäminen

Usein taiteilija ennen marmoriin siirtymistä tekee vielä kipsisenkin mallikappaleen. Näissä alkuvaiheissa kuvanveistäjällä on ihmistä esittävän veistoksen parissa ateljeessaan elävä ihmismalli. Mallihan on aivan välttämätön, jos on kyseessä jotakuta tiettyä, elävää henkilöä esittävä veistos. Toki myös kuvia voi käyttää rajattomasti apunaan. Kullakin kuvanveistäjällä on varmasti myös omia salaisia tekniikoitaan ja menettelyjään, jotka he pitävät vain omina tietoinaan. Työtavoissakin on runsaasti poikkeuksia. Osa veistäjistä pitää yllä käsityöläisperinnettä ja saattaa itse työstää tuhansien kilojen painoista kivilohkaretta. Osa taas luonnostelee tietokoneen, pienoismallien tai pelkkien piirustusten avulla ja teettää varsinaisen raa'an työn suoraan kivilouhimoilla.

Joka tapauksessa, jossakin vaiheessa on vuorossa sopivan kokoisen ja veistotarkoituksiin sopivan, laadukkaan marmorilohkareen hankinta. Marmorilohkareen kokoon vaikuttaa se, miten suuren veistoksen kuvanveistäjä aikoo tehdä. Esimerkiksi Michelangelon Daavid on yli neljä metriä korkea, joten siihen on tarvittu valtaisa marmorilohkare ja suuret työtilat. Työn lähtökohdat olivat Michelangelollakin hyvin epäsuotuisat, sillä materiaaliksi hänelle oli varattu jo käyttökelvottomaksi tuomittu, vuosikymmeniä aiemmin pilattu marmorilohkare. Se ei Michelangeloa lannistanut laisinkaan, vaan hän veisti yhden kuvanveistotaiteen suurimmista mestariteoksista.

Marmorin veistämisessä taiteilija käyttää kaikkia perinteisiä kuvanveistäjän työkaluja, joista asiaa ajattelevalle varmastikin ensimmäisinä nousevat mieleen vasara eli nuija ja taltta. Myös erilaiset neulat ja kaivertimet, sekä nykytekniikan suomin mahdollisuuksin, sähköiset työkoneet, kuten hiomakoneet, ovat käytössä. Marmorin muotoilussa hyvin tärkeä ja alati mielessä pidettävä seikka on se, että kerran vaikkapa "liikaa" jostakin kohdasta otettua kiveä ei saa enää millään takaisin. Siksi marmorin käsittely on äärimmäistä taitoa ja tarkkuutta vaativaa, etenkin kun veistokset muotoineen ja yksityikohtineen usein ovat alunalkaen erittäin monimutkaisia ja kolmiulotteisesti vaikeasti hahmotettavia ja toteutettavia.

Pronssiveistos

Pronssi on kova ja sitkeä metalliseos, joka on pääosin kuparia ja alunperin lisäksi tinaa, myöhemmin yleensä myös sinkkiä ja lyijyä sisältävää. Sitä voidaan valaa, puristaa ja pakottaa ja siihen voidaan myös kaivertaa.

Nuori pyöräilijä

"The young Cyclist" - 1907, pronssiveistos - Aristide Maillol (1861 - 1944).

Pronssi keksittiin Vähä-Aasiassa ennen vuotta 3 000 eaa. ja se tunnettiin jo varhain Lähi-Idässä, Itä-Aasiassa, Intiassa ja Amerikassa.

Aluksi pronssia käytettiin aseiden, käyttöesineiden ja korujen sekä pienoisveistosten ja kulttiesineiden materiaalina.

Vetovoima

"Viehätys" - pronssiveistos - ruotsalainen kuvanveistäjä Per Hasselberg (1850 - 1894)

Kuvanveistäjän uran ensimmäisessä teoksessa siivekäs poika leikittelee viehättyneenä kahdella, kädessään pitämällään linnulla. Mariatorget, Tukholma, Ruotsi.

All Rights Reserved
*Kuva - Photo Copyright © Flickr/Gösta Knochenhauer
Photo used with permission.


Kreikan arkaaisen kauden lopulla kehitettiin suurten pronssiveistosten valmistustekniikka, joka tuli hallitsemaan antiikin veistotaidetta. Keskiajalla pronssia, mm. antiikin veistoksia, käytettiin kirkonkelloihin, taideteollisuustuotteisiin ja uusiin veistoksiin.

Renessanssi otti pronssin yhdeksi veistotaiteen tärkeimmistä materiaaleista, minkä aseman se on säilyttänyt meidän aikoihimme asti.

Lapsi ja lintu

"Lapsi ja lintu" - puistotaidetta. Boston, Massachusetts, USA.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sharon Mollerus


Pronssiveistos

"Poika ja pantteri" - pronssiveistos - Brookgreen Gardens, Pawley's Island, South Carolina, USA.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © char1iej

Pronssiveistos

"Diana" - pronssiveistos - Brookgreen Gardens, Pawley's Island, South Carolina, USA.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © rainbreaw


Amor

"Nuori Diana - amerikkalainen Anna Hyatt Huntington (1876 - 1973) - Brookgreen Gardens, Georgetown, South Carolina, USA.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Matt Drobnik


Vårens huldra

"Kevätneito - Vårens huldra" - pronssiveistos - ruotsalainen kuvanveistäjä Gunnar Nilsson (1904 - 1995).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Blondinrikard Fröberg


Lähteet
Ateneum: Miten marmoriveistoksia tehdään? Mitä työkaluja veistämisessä käytetään?
Ammattinetti: Kuvanveistäjä
Wikipedia: Marble sculpture
Taiteen pikkujättiläinen - WSOY
Antiikki