Orfeus - belgialainen Jean Delville (Belgian, 1867 - 1953)
Orfeus oli antiikin kreikkalaisessa mytologiassa soittajamestari vailla vertaa.
Hän kykeni soittamaan Apollonilta lahjaksi saamallaan lyyralla niin kauniisti, että
joet lopettivat virtauksensa ja vuoretkin kurottelivat lähemmäksi, kuullakseen paremmin.
Orfeus rakastui Eurydikeen, jota käärme puri ja Eurydiken kohtalona oli joutua Manalaan.
Sinnekin Orfeus pohjattomassa surussaan meni Eurydiken perässä, ja Manalassakin hän lumosi
kaikki lyyrallaan.
Itse hallitsijat Hades ja Persefone liikuttuivat niin, että suostuivat päästämään Eurydiken pois
jos Orfeus ei katsoisi Eurydikeen ennen kuin tämä oli astunut maan pinnalle. Orfeus ei kuitenkaan voinut olla katsomatta ja niin kaunis
Eurydike jäi ikuisesti Orfeuksen ulottumattomiin. Hän suri vuorilla, missä bakkanttilauma repi hänet kappaleiksi ja heitti
hänen päänsä jokeen, missä se yhä huusi Eurydiken nimeä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
© sofi01
Saksalaisen yleisneron, Johann Wolfgang von Goethen (1749 - 1832) muistomerkin veistostaidetta Berliinissä. Veistoksessa on useampia osioita, kuvan pari edustaa
musiikin ja runouden opiskelua lyyran avulla. Kuvanveistäjä Fritz Schaper.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Mike Peel
"Music, Heavenly Maid" - Sir Edward John Poynter - (1836 - 1919).
Apollon - musiikin, runouden, ennustamisen ja auringon jumala
Mytologiassa musiikin maailmaa hallitsi Apollon. Apollon liittyy monin tavoin musiikkiin ja yksi häneen liitettyjä soittimia lyyran ohella
on kithara, pitkänmallinen kielisoitin.
Soittokisoja ja jättiläismäisiä torvensoittajia
Antiikin juhlien ja urheilukisojen yhteydessä kisailtiin myös teatterin, runouden, tanssin
ja musiikin parissa. Aikakirjoihin voittamattomana torvensoittajana on jäänyt eräs Herodoros.
Hän hallitsi Olympian torvensoittajien kilpaa peräti 32 vuoden ajan. Hänen menestyksensä
perustui hänen valtavaan kokoonsa ja sen myötä valtavaan puhallusvoimaan.
Taistelukentillä, Makedonian kuninkaan sotajoukoissa,
Herodoros pystyi puhaltamaan yhtä aikaa kahteen torveen ja sellaisella pauhulla, että kaikki
taisteluiden äänet hukkuivat tähän huumaavaan torvensoittoon.
Nousukkaan musiikkiharrastuksia
Kaunokirjallisuudessa kuvattiin antiikin aikana taideharrastuksia monin tavoin. Petroniuksen Satyricon-romaanissa
on nousukas, joka pröystäilee taideharrastuksillaan. Musiikki on hänellä monessa mukana.
Kun pitojen isäntää kannetaan kotiin kylpylästä, hänen vierellään kulkee muusikko, joka soittaa huilua.
Perille päästyä, sisällä soitetaan kaiken aikaa mitä erilaisimmilla instrumenteilla.
Lihanleikkaajakin viipaloi lihansa soiton tahdissa elehtien niin, että "olisi voinut
luulla vaunutaistelijan esiintyvän vesiurkujen soidessa". Pitojen irvokkaassa päätöksessä
kuvataan hautajaiset, joissa torvensoittajat soittavat rämisevän hautajaissoiton. Yksi puhaltajista
soittaa sellaisella voimalla, että koko naapurusto joutuu liikekannalle. Palokuntakin ryntää
paikalle kirveineen ja vesisankoineen, kun luulee talon palavan.
Petroniuksen kuvauksista käy ilmi, että monia ruumiillisiakin töitä tehtiin musiikin tahdissa ja esimerkiksi laskentoa
ja muita muistiin perustuvia toimintoja voitiin opetella laulun avulla.
Tanssin historiaa
Musiikki ja tanssi liittyvät tiiviisti yhteen. Tanssiminen on niin lähellä ihmisen luonnollista liikkumista,
että ei ole helppoa määrittää, milloin ihmiset alkoivat harrastaa tanssimista. Näin on kuitenkin
tapahtunut ja ainakin noin 30 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Eli ihmiset ovat tanssineet jo silloin,
kun ensimmäiset sivilisaatiot ovat kokeneet aamunkoittonsa.
Antiikin kulttuureissa tanssi oli läsnä
mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Musiikki, tanssi, liikunta ja urheilu olivat tärkeä osa lasten koulunkäyntiä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
© Sangudo
Lähteet
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto - Otava
Kulttuuri antiikin maailmassa - Kustannusosakeyhtiä Teos
Paavo Castren: Uusi antiikin historia - Otava
Laulaja luuttuineen, veistos 1400-luvulta Firenzestä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Thomas Quine