Sivun kuvituksena on kauniita naisia, mutta he eivät liity sivun aiheeseen.

Prostituoidut Antiikin Kreikassa ja Roomassa

Prostituution tarkka määrittely antiikin ajalla on vaikeaa, sillä erilaisten avioliiton ulkopuolisten seksuaalisuhteiden välillä ei aina ollut selviä rajoja. Prostituution harjoittamista pidettiin häpeällisenä, mutta se sallittiin, koska sitä pidettiin yhteiskunnalle monin tavoin välttämättömänä ja tärkeänä.

Antiikin aikana skaala seksuaalisuuden eri muodoissa oli laaja, ja monet asiat, joita paheksutaan nykyisin, olivat aikoinaan sallittuja, jopa hyväksyttyjä. Varsinkin seksuaalinen kanssakäyminen ilman tunnesiteitä oli yleistä, ja prostituutio kukoisti laillisena liiketoimintana.

Alalle tultiin tuolloin kuten nykyisinkin, useimmiten pakon edessä. Orjia, sotavankeja, heitteille jätettyjä lapsia ja rosvojen ryöstämiä ihmisiä pakotettiin prostituutioon. Kristittyjen vainon aikana kristittyjä naisia pakotettiin toimimaan prostituoituina bordelleissa. Toki myös jotkut aloittivat prostituoidun uran, erilaisten syiden vuoksi, omasta aloitteestaan. Jopa eräät senaattori- ja ritariluokkaan kuuluvat ryhtyivät alalle.

Kukoistava elinkeino

Muinaisessa Kreikassa prostituutio kukoisti. Prostituoituja oli molemmista sukupuolista, ja huilutytöiltä ja tanssijoilta, jotka esiintyivät juhlissa, odotettiin sukupuolisia palveluja. Käytännölliset roomalaiset ymmärsivät laillisen ilotalokulttuurin tarpeen erityisesti nuorten, naimattomien miesten paikkoina mutta suojasivat esimerkiksi avioliiton pyhyyttä kieltämällä vapaan miehen ja prostituoidun avioliiton.

Ilotyttöjä ja -poikia parveili Roomassa kaikkialla. Prostituoidut tarjosivat palvelujaan bordelleissa, kaduilla, tavernoissa, areenojen holvikaarien alla ja majataloissa, kylpylöissä ja armeijan leirien liepeillä. Bordelleja oli laajalti ja kaikkialla ympäri kreikkalaisen ja roomalaisen maailman.

Verotus

Caligulan ajoista saakka jokaisen kevytkenkäisen tytön oli maksettava veroina päivittäin yhden yhdynnän hinta. Tämä määriteltiin laissa. Lisäartikla määräsi tuloveron myös entisille jalkavaimoille ja parittajaeukoille. Caligulahan halusi laittaa verolle jopa aviolliset yhdynnät. "Valvontamahdollisuuksien puutteen takia" tätä lakia ei kuitenkaan käytännössä koskaan kyetty soveltamaan.



Hetairat muistuttivat läheisesti perinteisiä japanilaisia geishatyttöjä. He olivat taitavia muusikoita ja henkeviä keskustelijoita, vaikkakin heidän sivistystään, älykkyttään ja hyväsydämisyyttään on ehkä kirjallisuudessa romantisoidusti liioiteltu.

Antiikin kirjailijoille prostituoidut kuitenkin usein edustivat kaikkein alhaisinta ja häpeällisintä elämää. Heihin yhdistettiin lika, saastaisuus ja kaikkinainen turmeltuneisuus.

Temppelihuorat

Aivan oma lukunsa on Rooman temppeleissä harjoitettu prostituutio, joka saattaa nykyajan näkökulmasta suurestikin hämmästyttää. Uskonnollisten menojen yhteydessä harjoitettiin temppeliprostituutiota. Virallisesti kysymyksessä oli "uhrautuva antautuminen jumaluudelle", mikä pitikin paikkansa siinä mielessä, että temppelin muurien takana suoritetun ammattimaisen yhdynnän tuottamat tulot liitettiin temppelin rahastoon. Jos ja mikäli toinen osapuoli ei ollut pappi, nämä saivat maksuttoman palvelun.

Vaikka toiminnalla näennäisesti kerättiinkin rahaa temppelien rahastoihin, oli siltikin pohjimmiltaan kyse tavanomaisesta prostituutiosta, erityisissä, ehkä moniakin suuresti kiihottavissa olosuhteissa ja ympäristössä. Kun arvioi noita Rooman temppeleiden tapahtumia, on syytä muistaa, että antiikin aikana prostituutioon sinänsä suhtauduttiin täysin neutraalisti - sikäli kun itseään myyvät henkilöt kuuluivat alempiin säätyihin. Tuolloin siis parittelukin temppelitiloissa oli osa tavanomaista, arkista elämää.

Vasta kristinusko, joka suhtautui sukupuolisuuteen askeettisesti ja torjuvasti, tuomitsi ammattimaisen seksin moraalittomaksi ja synnilliseksi.

Siniveriset, jalosukuiset ilotytöt

Antiikin aikana suuri määrä siniverisiä, jalosukuisia neitoja harrasti myös ilotyttönä toimimista. Heille siinä ei ollut kysymys ammatista taikka rahan ansainnasta, vaan puhtaasti hekumallisesta jännityksestä ja nautinnon tavoittelusta. Tosin, kun tästä kaiken lisäksi saattoi saada vielä rahaakin ja hyvinkin paljon, niin tuskinpa yksikään tyttö sitäkään pani pahakseen.

Asiakkaiden parissa nämä siniveriset ilotytöt olivat erittäin himoittuja. Lemmenhetkeä siniverisen kanssa pidettiin suunnattoman ihanana ja riettaana, koska juuri aatelisnaisille tällainen ei ollut sopivaa. Ja tunnetusti kaikki sellainen, mikä ei ole sopivaa vaan kiellettyä, erityisesti kiihottaa. Päästäkseen nauttimaan tällaisesta erikoisuudesta, roomalaiset maksoivat suunnattomia summia. He löivät pöytään jopa kaksi aureolusta, kun otetaan huomioon, että saman asian voi hoitaa yhdellä asilla. Toki vain lupanarissa, yleisessä bordellissa.

Eräs aatelismies, Decius Mundus, oli ihan hillittömästi kiimassa erääseen Paulina-nimiseen aatelisnaiseen. Saadakseen Paulinan omakseen, Decius käytti kavalaa juonta. Paulina oli Isiksen palvoja ja hänelle uskoteltiin, että Anubis-jumala halusi kohdata hänet keskiyöllä temppelissä. Kun Pauline saapui sydän jännityksestä väristen yöllä temppeliin, siellä odotti häntä Anubiksen asuun sonnustautunut Decius, joka oli lahjonut papitkin, saadakseen operaation onnistumaan.

Tämä huijaus paljastui jälkeenpäin. Tiberius karkotti Decius Munduksen Roomasta, antoi ristiinnaulita vierasmaalaiset papit, revitti temppelin maahan ja heitätti Isiksen patsaankin Tiberiin.

Tiberiuksen kohdalla on syytä muistaa, että vaikka hän suhtautui tähän tapaukseen näin pyhän ja siveellisyydestä kumpuavan vihan vallassa ja mm. kielsi suutelemisenkin Rooman julkisilla paikoilla sunnuntaisin, niin hän itse paholaismaisessa irstaudessa ylitti mielikuvituksenkin äärirajat. Mutta elämä ei Roomassa ollut hillitöntä ja rappeutunutta pelkästään palatsissa. Elettiin aikaa, joka oli suistunut raiteiltaan - ja epätavalliset ajat vaativat epätavallisia keisareita.

Prostituoitujen pukeutuminen ja nimitykset

Roomassa sekä prostituoidut, että aviorikoksen tehneet pukeutuivat togaan, joka muutoin oli vapaasyntyisten miesten asu. Jotkut prostituoidut värjäsivät hiuksiaan tai käyttivät peruukkeja ja pukeutuivat muuten erottuvasti.

Miesprostituoitujakin oli, mutta latinan kielessä tavatut yli viisikymmentä prostituoitua tarkoittavaa sanaa viittaavat usein naisiin. Yleisimpiä prostituoitua tarkoittavia sanoja olivat meretrix, sekä lupa "naarassusi" ja scortum "nahka". Bordelli oli lupanar "sudenpesä".

Poikien kouluttautumista elämään

Roomalaisen yläluokan pojat opettelivat miehen elämää puberteetin ja avioliittoon astumisajan välimaastossa, pitämällä rakastajattaria ja juoksemalla ilotyttöjen ja -poikien perässä.

Prostituoitujen luokittelua

Prostituoituja oli hyvin eritasoisia. Jotkut heistä toimivat anonyymeina bordelleissa ja kaduilla ja heitä tavattiin sattumanvaraisesti ja suhteet heihin olivat lyhyitä, ne saattoivat kestää vain yhden tapaamisen ajan. Henkevämpitasoinen nainen hetaira, tarjosi laadukkaita palvelujaan valikoiduille asiakkaille, jotka toivat hänelle kalliitakin lahjoja - nämä suhteet saattoivat olla pitkäaikaisia. Hetairoiden palveluja käyttivät varakkaammat miehet, joilla tosin saattoi olla jo omassa talossaankin orjattaria, joilta he saivat näitä palveluja.



"Antiikin ihminen rakasteli iloiten vanhojen ja nuorten, miesten ja naisten kanssa - sillä rakkaus oli lahjaa jumalilta, kuten terveys ja kaunis ulkonäkökin."