Kuva yllä. Brittikone Etelämantereella sijaitsevalla tutkimusasemalla, WAIS Divide Camp.
Creative Commons
*Kuva - Copyright © Eli Duke
A
Ablaatio - Kaikki ulkoiset prosessit, jotka vaikuttavat lumen ja jään
vähenemiseen jäätikössä.
Abraasio - Hankautumalla tapahtuva kuluminen, jota aiheuttaa esim. jäätikön pohjassa oleva kiviaines.
Adaptaatio - Sopeutuma.
Aerobinen - Happieloinen eliö, joka ei voi elää ilman happea. Katso anaerobinen.
Ahtojää - Yhteen pakkautuneista jäälautoista muodostunut jäämassa.
Alpiininen/oroarktinen vyöhyke = tunturipaljakka - Katso tunturipaljakka.
Anaerobinen - Eliö, joka ei tarvitse vapaata happea tai ilmaa elääkseen tai lisääntyäkseen. Katso aerobinen.
Anorakki - Sana anorakki on lähtöisin Grönlannin eskimokielestä. Anorakki on alkuaan eskimoiden käyttämä, kankaasta tai turkiksista
valmistettu pusero, johon kuuluu pään yli vedettävä huppu. Sana on levinnyt moniin eurooppalaisiin kieliin 1900-luvun kuluessa sitä mukaa,
kun anorakki on tullut ihmisille tutuksi.
Antarktinen divergenssi - Eteläisen jäämeren eteläisen osan kapea vyöhyke, jossa pinnanalainen, kylmä vesi
työntyy jakautuvien pintavesien välistä ylös. Tämä vyöhyke sijaitsee lähellä Etelämantereen rannikkoa.
Antarktinen konvergenssi. konvergenssivyöhyke - (Engl. Antarctic Convergence) Etelämantereen ympärillä, kartalla mutkittelevana
ympyrävyöhykkeenä se rajakohta, jossa Etelämantereen suunnalta tulevat kylmät ja vähäsuolaiset, antarktiset
merivesivirrat kohtaavat lämpimämmät, subantarktiset merivirrat. Tämä rajakohta on parin-kolmen tuhannen kilometrin etäisyydellä
Etelämantereesta.
Tässä kohtaamisessa kylmät antarktiset pintavedet sukeltavat lämpimämmän (subantarktinen pintavesi on noin
kolme astetta lämpimämpää kuin antarktinen pintavesi)
subantarktisen pintaveden alle. (Katso myös antarktinen välivirta).
Nämä kaksi vesimassaa eivät juurikaan sekoitu konvergenssissa. Kylmä vesivirtaus on havaittavissa vielä tropiikin pohjoispuolisella Atlantilla.
Jonkin verran sekoittumistakin tapahtuu. Se tappaa suuren määrän planktoneliöstöä, joka kerää vyöhykkeelle
runsaasti ruokailevia merilintuja.
Vesimassojen liikkeet tuovat konvergenssivyöhykkeellä pintaan ravinteita, mikä tekee alueesta erityisen eläinrikkaan.
Erityisesti äyriäinen, etelänkrilli (Euphausia superba) lisääntyy runsaasti. Etelänkrilli on eteläisten merialueiden ekosysteemien avainlaji.
Antarktinen pintavesi - Antarktisen divergenssin seurauksena syntynyt, kylmä pintavesikerros. Korkeutta tällä vesikerroksella
on vain 70 - 200 mm.
Antarktinen pohjavesi - Erittäin kylmää vettä, joka Antarktiksen merialueen veden liikkeissä
vajoaa omasta painostaan alas ja muodostaa pohjoiseen suuntautuvan pohjavirran.
Antarktinen tundra - Etelämantereen tundra.
Antarktinen välivirta - Antarktisessa konvergenssivyöhykkeessä, vesimassojen kohdattua, kylmä antarktinen pintavesi
painuu hitaasti spiraalivirtauksin syvemmälle ja saa uuden nimen: antarktinen välivirta.
Arctia Shipping - Arctia Shipping on Suomen valtion omistama
erikoisvarustamo, jonka toimialana ovat jäänmurtopalvelut,
monitoimialusten erikoispalvelut ja
kansainvälinen rahtaustoiminta sekä öljyntorjunta.
Esimerkiksi alusten avustaminen jäissä, reitityksen
suunnittelu ja siihen liittyvä liikenteen ohjaus
kuuluvat Arctian toimintaan.
Arctian laivastoon kuuluu kolme voimakasta monitoimimurtajaa, yksi öljyntorjuntamurtaja ja neljä perinteistä jäänmurtajaa. Hyvin varustetut monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica on suunniteltu toimimaan Itämeren jäänmurron lisäksi vaikeissa arktisissa olosuhteissa ja haastavissa tehtävissä niin kaasu- ja öljykentillä kuin tutkimusretkillä ympäri maailman. Monitoimimurtajilla voidaan avustaa esimerkiksi arktisissa olosuhteissa suoritettavaa öljynporausta pitämällä liikkuvat jäämassat turvallisella etäisyydellä työskentelypaikasta. (Ulkoasiainministeriö)
Arctic Business Forum - Lapin kauppakamarin
vuosittain järjestämä Arctic Business Forum
käsittelee pohjoisten alueiden investointeja
ja elinkeinotoiminnan kehittämistä.
Arktika - Arktisten lintujen muutto, arktika, on yksi näyttävimmistä lintumaailman tapahtumista.
Arktikko - Arktisen seudun asukas, arktisten olojen tutkija.
Arktinen - Maantieteessä pohjoisnavan seuduille kuuluva.
Sana tulee kreikkalaisten antamasta nimestä tähtikuvio Otavalle, joka heille oli Arktos. Arktinen tarkoitti siten Välimeren suunnalta tarkasteltuna
kaukaisia, pohjoisia maita, jotka sijaitsivat Arktoksen = Otavan alla.
Arktisuus ja arktinen kylmyys on koettu elämälle vieraana, vihamielisenä kylmyytenä.
Usein myös määrittävänä laatusanana eli adjektiivina ja käsitteenä eri yhteyksissä - arktinen kulttuuri, arktinen
kirjallisuus, arktinen hysteria, arktinen meriteknologia, arktinen merenkulku ja laivanrakennus, arktinen tutkimus, arktinen muotoilu, arktinen politiikka jne.
Arktinen aavikko - Napaseudun kuiva alue, jolla sataa vähän ja kasvaa vain vähän kasveja.
Arktinen alue - Voidaan määritellä monin tavoin, napapiirin, ilman lämpötilan, meriveden lämpötilan, antarktisen konvergenssin, merijään jne mukaan.
Arktinen neuvosto - Kansainvälinen, hallitusten välinen korkean tason keskustelufoorumi,
jossa arktisten alueiden maiden hallitukset ja alueen alkuperäiskansat keskustelevat arktisen alueen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Arktinen oikeustiede - Käsittelee oikeustieteellisiä
kysymyksiä koskien arktisen alueen kansainvälisiä
sopimuksia ja säännöksiä, ympäristövaikutusten arviointiprosessien toteutumista sekä arktisten
alkuperäiskansojen maa- ja ympäristöoikeutta. (Ulkoasiainministeriö)
Arktinen yliopisto - Arktinen yliopisto (University of Arctic) on
arktisen alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen
ja muiden oppilaitosten kansainvälinen
yhteistyöverkosto, johon kuuluu yli 140 jäsentä.
Se järjestää monitieteistä, pohjoisiin kysymyksiin
keskittyvää koulutusta, opiskelijavaihtoa ja eri
tieteenalojen yhteistyötä. Arktisen yliopiston
hallinnollisesta johtamisesta ja koordinaatiosta
vastaa Lapin yliopisto, ja temaattisten verkostojen
koordinaatiotoimisto on Oulun yliopiston
Thule-instituutissa. (Ulkoasiainministeriö)
Arktis, arktinen alue - Maantieteellisesti, alue Pohjoisnavan ja Pohjoisen napapiirin välillä. Arktisella alueella
vallitsee kasvillisuuvyöhykkeenä tundra. Katso tundra.
Arktisen tutkimuksen yksikkö - Ilmatieteen laitoksen arktisen tutkimuksen
yksikkö kartoittaa napa-alueiden ilmakehän
eri kerroksia, biosfääriä ja maanpintaa sekä
tuottaa tarkkaa tietoa ilmakehästä, ilmastosta
ja ympäristöstä. Yksikköön kuuluu Sodankylässä
toimiva Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus
ja Helsingissä toimiva yläilmakehän ilmiöitä
tutkiva ryhmä. (Ulkoasiainministeriö)
Arktogea - Eläinmaantieteessä, eläinten pohjoinen levinneisyysalue.
Arktos - Kreikkalaisten nimitys tähtikuvio Otavalle.
Arktikum - Rovaniemellä Ounasjoen partaalla sijaitseva museo ja tiedekeskus. Arktikumissa toimiva Lapin yliopiston Arktinen keskus on
kansainvälinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus, joka tutkii arktisen alueen kehitystä.
Atlanttinen lämmin syvä virtaus - 2 000 metriä korkea, Atlantin ja Intian valtameren suunnilta kohti
etelää ja Antarktista työntyvä lämmin vesimassa, jonka eteläisille vesialueille tuomat runsaat
ravintoaineet saavat aikaan kukoistavan kasvi- ja eläinmaailman. Se nousee pintaan
antarktiseksi divergenssiksi kutsutulla leveällä rajavyöhykkeellä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Greenland Travel
Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by David Trood - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Grönlantilaista aurinkolasimuotia. Ylemmissä kuvissa nykypäivää, alemmassa kuvassa mursunluusta tehdyt aurinkolasit, jollaisia käytettiin ennen polaroidien aikakautta.
Limited Commercial license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by Mads Pihl - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Aurinkolasit - Välttämätön apuväline sokaisevan kirkkailla arktisilla hangilla liikkuvalle arktikolle.
Aurinkoisella säällä silmiin kohdistuu paljon ultraviolettisäteilyä lumesta, jäästä, vedestä ja vaaleasta hiekasta, jopa ilmassa leijuvista hiukkasista.
Napa-alueilla aurinkoisena aikana tämä sokaiseva häikäisy maksimoituu.
Jo eskimot käyttivät muinoin mursunluusta tehtyjä eräänlaisia aurinkolaseja, joissa valo kulki kapean raon läpi.
Nykyisin: polaroidia sen polaarisilla alueilla olla pitää!
Polaroid -aurinkolaseissa on aina polarisoivat linssit, jotka estävät valon vaarallisen ja lumisokeuden aiheuttavan heijastumisen esim. hangelta.
Creative Commons
*Kuva - Copyright © Eli Duke
Pieni arktikon sanasto
Sanastossa on lyhyesti selitettyinä myös eräitä muita yleisiä, tieteellisiä peruskäsitteitä, jotka tavalla taikka toisella liittyvät myös arktiseen maailmaan - biologian ja eräiden muiden tieteiden alueilta.A
Ablaatio - Kaikki ulkoiset prosessit, jotka vaikuttavat lumen ja jään
vähenemiseen jäätikössä.
Abraasio - Hankautumalla tapahtuva kuluminen, jota aiheuttaa esim. jäätikön pohjassa oleva kiviaines.
Adaptaatio - Sopeutuma.
Aerobinen - Happieloinen eliö, joka ei voi elää ilman happea. Katso anaerobinen.
Ahtojää - Yhteen pakkautuneista jäälautoista muodostunut jäämassa.
Alpiininen/oroarktinen vyöhyke = tunturipaljakka - Katso tunturipaljakka.
Anaerobinen - Eliö, joka ei tarvitse vapaata happea tai ilmaa elääkseen tai lisääntyäkseen. Katso aerobinen.
Anorakki - Sana anorakki on lähtöisin Grönlannin eskimokielestä. Anorakki on alkuaan eskimoiden käyttämä, kankaasta tai turkiksista
valmistettu pusero, johon kuuluu pään yli vedettävä huppu. Sana on levinnyt moniin eurooppalaisiin kieliin 1900-luvun kuluessa sitä mukaa,
kun anorakki on tullut ihmisille tutuksi.
Antarktinen divergenssi - Eteläisen jäämeren eteläisen osan kapea vyöhyke, jossa pinnanalainen, kylmä vesi
työntyy jakautuvien pintavesien välistä ylös. Tämä vyöhyke sijaitsee lähellä Etelämantereen rannikkoa.
Antarktinen konvergenssi. konvergenssivyöhyke - (Engl. Antarctic Convergence) Etelämantereen ympärillä, kartalla mutkittelevana
ympyrävyöhykkeenä se rajakohta, jossa Etelämantereen suunnalta tulevat kylmät ja vähäsuolaiset, antarktiset
merivesivirrat kohtaavat lämpimämmät, subantarktiset merivirrat. Tämä rajakohta on parin-kolmen tuhannen kilometrin etäisyydellä
Etelämantereesta.
Tässä kohtaamisessa kylmät antarktiset pintavedet sukeltavat lämpimämmän (subantarktinen pintavesi on noin
kolme astetta lämpimämpää kuin antarktinen pintavesi)
subantarktisen pintaveden alle. (Katso myös antarktinen välivirta).
Nämä kaksi vesimassaa eivät juurikaan sekoitu konvergenssissa. Kylmä vesivirtaus on havaittavissa vielä tropiikin pohjoispuolisella Atlantilla.
Jonkin verran sekoittumistakin tapahtuu. Se tappaa suuren määrän planktoneliöstöä, joka kerää vyöhykkeelle
runsaasti ruokailevia merilintuja.
Vesimassojen liikkeet tuovat konvergenssivyöhykkeellä pintaan ravinteita, mikä tekee alueesta erityisen eläinrikkaan.
Erityisesti äyriäinen, etelänkrilli (Euphausia superba) lisääntyy runsaasti. Etelänkrilli on eteläisten merialueiden ekosysteemien avainlaji.
Antarktinen pintavesi - Antarktisen divergenssin seurauksena syntynyt, kylmä pintavesikerros. Korkeutta tällä vesikerroksella
on vain 70 - 200 mm.
Antarktinen pohjavesi - Erittäin kylmää vettä, joka Antarktiksen merialueen veden liikkeissä
vajoaa omasta painostaan alas ja muodostaa pohjoiseen suuntautuvan pohjavirran.
Antarktinen tundra - Etelämantereen tundra.
Antarktinen välivirta - Antarktisessa konvergenssivyöhykkeessä, vesimassojen kohdattua, kylmä antarktinen pintavesi
painuu hitaasti spiraalivirtauksin syvemmälle ja saa uuden nimen: antarktinen välivirta.
Arctia Shipping - Arctia Shipping on Suomen valtion omistama
erikoisvarustamo, jonka toimialana ovat jäänmurtopalvelut,
monitoimialusten erikoispalvelut ja
kansainvälinen rahtaustoiminta sekä öljyntorjunta.
Esimerkiksi alusten avustaminen jäissä, reitityksen
suunnittelu ja siihen liittyvä liikenteen ohjaus
kuuluvat Arctian toimintaan.
Arctian laivastoon kuuluu kolme voimakasta monitoimimurtajaa, yksi öljyntorjuntamurtaja ja neljä perinteistä jäänmurtajaa. Hyvin varustetut monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica on suunniteltu toimimaan Itämeren jäänmurron lisäksi vaikeissa arktisissa olosuhteissa ja haastavissa tehtävissä niin kaasu- ja öljykentillä kuin tutkimusretkillä ympäri maailman. Monitoimimurtajilla voidaan avustaa esimerkiksi arktisissa olosuhteissa suoritettavaa öljynporausta pitämällä liikkuvat jäämassat turvallisella etäisyydellä työskentelypaikasta. (Ulkoasiainministeriö)
Arctic Business Forum - Lapin kauppakamarin
vuosittain järjestämä Arctic Business Forum
käsittelee pohjoisten alueiden investointeja
ja elinkeinotoiminnan kehittämistä.
Arktika - Arktisten lintujen muutto, arktika, on yksi näyttävimmistä lintumaailman tapahtumista.
Arktikko - Arktisen seudun asukas, arktisten olojen tutkija.
Arktinen - Maantieteessä pohjoisnavan seuduille kuuluva.
Sana tulee kreikkalaisten antamasta nimestä tähtikuvio Otavalle, joka heille oli Arktos. Arktinen tarkoitti siten Välimeren suunnalta tarkasteltuna
kaukaisia, pohjoisia maita, jotka sijaitsivat Arktoksen = Otavan alla.
Arktisuus ja arktinen kylmyys on koettu elämälle vieraana, vihamielisenä kylmyytenä.
Usein myös määrittävänä laatusanana eli adjektiivina ja käsitteenä eri yhteyksissä - arktinen kulttuuri, arktinen
kirjallisuus, arktinen hysteria, arktinen meriteknologia, arktinen merenkulku ja laivanrakennus, arktinen tutkimus, arktinen muotoilu, arktinen politiikka jne.
Arktinen aavikko - Napaseudun kuiva alue, jolla sataa vähän ja kasvaa vain vähän kasveja.
Arktinen alue - Voidaan määritellä monin tavoin, napapiirin, ilman lämpötilan, meriveden lämpötilan, antarktisen konvergenssin, merijään jne mukaan.
Arktinen neuvosto - Kansainvälinen, hallitusten välinen korkean tason keskustelufoorumi,
jossa arktisten alueiden maiden hallitukset ja alueen alkuperäiskansat keskustelevat arktisen alueen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Arktinen oikeustiede - Käsittelee oikeustieteellisiä
kysymyksiä koskien arktisen alueen kansainvälisiä
sopimuksia ja säännöksiä, ympäristövaikutusten arviointiprosessien toteutumista sekä arktisten
alkuperäiskansojen maa- ja ympäristöoikeutta. (Ulkoasiainministeriö)
Arktinen yliopisto - Arktinen yliopisto (University of Arctic) on
arktisen alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen
ja muiden oppilaitosten kansainvälinen
yhteistyöverkosto, johon kuuluu yli 140 jäsentä.
Se järjestää monitieteistä, pohjoisiin kysymyksiin
keskittyvää koulutusta, opiskelijavaihtoa ja eri
tieteenalojen yhteistyötä. Arktisen yliopiston
hallinnollisesta johtamisesta ja koordinaatiosta
vastaa Lapin yliopisto, ja temaattisten verkostojen
koordinaatiotoimisto on Oulun yliopiston
Thule-instituutissa. (Ulkoasiainministeriö)
Arktis, arktinen alue - Maantieteellisesti, alue Pohjoisnavan ja Pohjoisen napapiirin välillä. Arktisella alueella
vallitsee kasvillisuuvyöhykkeenä tundra. Katso tundra.
Arktisen tutkimuksen yksikkö - Ilmatieteen laitoksen arktisen tutkimuksen
yksikkö kartoittaa napa-alueiden ilmakehän
eri kerroksia, biosfääriä ja maanpintaa sekä
tuottaa tarkkaa tietoa ilmakehästä, ilmastosta
ja ympäristöstä. Yksikköön kuuluu Sodankylässä
toimiva Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus
ja Helsingissä toimiva yläilmakehän ilmiöitä
tutkiva ryhmä. (Ulkoasiainministeriö)
Arktogea - Eläinmaantieteessä, eläinten pohjoinen levinneisyysalue.
Arktos - Kreikkalaisten nimitys tähtikuvio Otavalle.
Arktikum - Rovaniemellä Ounasjoen partaalla sijaitseva museo ja tiedekeskus. Arktikumissa toimiva Lapin yliopiston Arktinen keskus on
kansainvälinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus, joka tutkii arktisen alueen kehitystä.
Atlanttinen lämmin syvä virtaus - 2 000 metriä korkea, Atlantin ja Intian valtameren suunnilta kohti
etelää ja Antarktista työntyvä lämmin vesimassa, jonka eteläisille vesialueille tuomat runsaat
ravintoaineet saavat aikaan kukoistavan kasvi- ja eläinmaailman. Se nousee pintaan
antarktiseksi divergenssiksi kutsutulla leveällä rajavyöhykkeellä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Greenland Travel
Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by David Trood - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Grönlantilaista aurinkolasimuotia. Ylemmissä kuvissa nykypäivää, alemmassa kuvassa mursunluusta tehdyt aurinkolasit, jollaisia käytettiin ennen polaroidien aikakautta.
Limited Commercial license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by Mads Pihl - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Aurinkolasit - Välttämätön apuväline sokaisevan kirkkailla arktisilla hangilla liikkuvalle arktikolle.
Aurinkoisella säällä silmiin kohdistuu paljon ultraviolettisäteilyä lumesta, jäästä, vedestä ja vaaleasta hiekasta, jopa ilmassa leijuvista hiukkasista.
Napa-alueilla aurinkoisena aikana tämä sokaiseva häikäisy maksimoituu.
Jo eskimot käyttivät muinoin mursunluusta tehtyjä eräänlaisia aurinkolaseja, joissa valo kulki kapean raon läpi.
Nykyisin: polaroidia sen polaarisilla alueilla olla pitää!
Polaroid -aurinkolaseissa on aina polarisoivat linssit, jotka estävät valon vaarallisen ja lumisokeuden aiheuttavan heijastumisen esim. hangelta.
B
Biomi - Peruselinympäristötyyppi. Eri ilmastojen kasvillisuuden ja eläimistön päätyyppi.
Kuvailee maanpinnan eri ekologisten yhteisöjen yleistä luonnetta.
Biotooppi - Ympäristötyyppi tai elinympäristö, jolla on sille ominainen kasvisto ja eläimistö. Esimerkiksi tundra.
Boreaalinen - Pohjoinen, pohjoismainen.
Boreaalinen vyöhyke - Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon
ulottuva yhtenäinen havumetsäalue. Euraasiassa se kulkee Fennoskandiasta itäiseen Siperiaan ja Pohjois-Amerikassa Alaskan länsiosista Labradorin niemimaalle.
Vyöhykkeellä on boreaalinen ilmasto ja boreaalinen kasvillisuus.
D
Debris - Kivilajien hajoamisen tuloksena syntynyt kiviaines, joka voi kulkeutua ja kasautua
esim. jäätikön tai virtaavan veden vaikutuksesta.
Diversiteetti - Lajien monimuotoisuus.
Drumliini, drumliinikenttä - Glasiaalista, eli jääkauden siirtelemää soraa, hiekkaa ja kiviä selänteinä.
E
Ekologia - Ekologia on eliöiden ja ympäristön suhteita tutkiva tiede, oppi luonnontaloudesta. Ekologia on
biologian monitieteinen haara, joka tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa.
Ekologinen lokero - Lajin toiminnallinen asema ekosysteemissä; sen suhde ravintoon ja kilpailijoihin.
Ekosysteemi - Tietyn alueen kasvisto ja eläimistö elinpaikkoineen ja ympäristöineen.
Jääkarhut elävät arktisessa elinympäristössä, johon kuuluvat meret ja merijäät. Kuvassa jääkarhuemo ja sen varttunut poikanen.
Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by Magnus Elander - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Elinympäristö - Alue, jolla eläin elää.
Eläinplankton, zooplankton - Vedessä kelluvia pikkuruisia eläimiä, jotka syövät kasviplanktonia -
ja joita, siis eläinplanktonia, puolestaan syövät linnut, kalat, hylkeet ja hetulavalaat.
Endeeminen - Kotoperäinen - laji elää tietyllä, rajatulla alueella, jolla on kehittynytkin.
Eroosio - Kulutus ja erityisesti maanpinnan kuluminen.
Eskimot - Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa polaarisilla ja subpolaarisilla alueilla elävä alkuperäiskansa.
Heidän juurensa ovat Euraasiassa.
Aleutit ja eskimot ylittivät Beringinsalmen veneillään noin 6 000 - 10 000 vuotta sitten. He ovat
merimiehiä ja kalastajia ja heidän mongolidinen alkuperänsä näkyy selvästi sekä heidän kasvoistaan, että muista ruumiinpiirteistään.
Pohjoisessa asuvien alkukantaisten kansojen keskuudessa kehittyi samanlaisia kulttuureja ja elämäntapoja.
Euraasian ja Amerikan arktisilla alueilla asuvilla kansoilla oli hyvin vähän kanssakäymistä keskenään,
mutta samat ankarat ilmasto-olosuhteet ja aineelliset rajoitukset synnyttivät heille pakostakin samanlaisia
kulttuurimalleja.
Eskimoiden traditionaalinen pukeutuminen - He pukeutuvat metsästyksellä hankkimiinsa turkiksiin ja höyheniin.
Perusvaatetukseen kuuluu karibun, poron tai karhun nahasta ommellut housut ja nahkainen, väljä anorakki
tai takki. Tämä yhdistelmä on lämmin, ajettaessa koiravaljakolla ja riittävän ilmava liikuttaessa. Huppu on reunustettu
ahmankarvalla, joka ei jäädy hengityksen tiivistyessä siihen.
Muita turkiksia käytetään koristeluun, osoituksena metsästäjäntaidoista. Sisämaassa käytettävät saappaat on valmistettu poron säärinahasta. Rannikolla ja merenjäällä ne ovat vedenpitävää hylkeennahkaa, ja niiden ompelemiseen käytetään jännettä, joka kostuessaan turpoaa ja tukkii neulanreiät. Pehmeällä karvalla vuoratut ja heinillä täytetyt hylkeennahkasaappaat jäätyvät käyttäjänsä jalan muotoisiksi ja pysyvät miellyttävinä koko päivän. Viimeisen silauksen antavat suuret turkiskäsineet.
Talvella eskimot käyttävät pehmeästä karvasta tai linnunnahoista tehtyä aluspaitaa - ja nukkuvat jääkarhun- tai karibunnahkaisten peitteiden alla. Ylimääräinen päällysvaatekerta on käytössä silloin, kun metsästysmatkoilla pitää väijyä pitkään merenjäällä.
Eteläinen napapiiri - Vyöhyke, jonka eteläpuolella aurinko jää vähintään yhtenä päivänä
vuodessa horisontin alapuolelle.
Etelänapa - Maapallon pyörimisakselin eteläpää, maapallon eteläisin paikka.
Evoluutio - Prosessi, jossa populaation perimä muuttuu sukupolvesta toiseen muuttuvien
ympäristövaatimusten seurauksena.
Evoluutioteoria - Charles Darwin (1809 - 1882) loi nykyisen evoluutioteorian.
Sen mukaan lajien kehitykseen vaikuttaa luonnollinen valinta, eli voimakkaammat jäävät eloon ja se on siten
sopeutumisen kautta tapahtuva asteittainen erilaistuminen.
F
Fauna - Eläimistö, eläinlajisto.
Firn, firn-lumi - Firn (firn-lumi) on lumen ja jään välimuoto, jonka tiheys on yleensä yli 0,55 g/cm³.
Se on vielä huokoista, mutta uudelleenkiteytynyttä. Firn-lunta alkaa syntyä lumikerroksen pohjalla, kun lumen syvyys on yli 15 m.
Paksu lumikerros luo pohjalle suuren, puristavan paineen. Firn-lumi kehittyy ns. névé-lumesta tihenemällä, ja tihenee itse vähitellen jääksi,
kun jäätikön kasautumisalueen pinnasta mennään syvemmälle. Névé-lumi on yli 0,5 g/cm³ tiheyksistä, osittain sulanutta ja uudelleenkiteytynyttä
raskasta lunta. (Wikipedia)
Floora - Kasvisto, kasvilajisto.
Fossiiliset polttoaineet - Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa.
Tärkeimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja,
tai hyvin hitaasti uusiutuvia, kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia
on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen
polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä.
Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi. Jos ilmaston
lämpeneminen halutaan pitää aisoissa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi kuitenkin jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen.
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan talouden vastakohta on biotalous. (Wikipedia)
Fotosynteesi - Yhteyttäminen; menetelmä, jolla kasvit varastoivat auringon
energiaa, yhdistämällä kemiallisesti hiilidioksidia ja vettä lehtivihreän, eli klorofyllin avulla glukoosiksi.
Yhteyttäminen tapahtuu siis viherhiukkasissa eli kloroplasteissa.
Fytoplankton, phytoplankton, kasviplankton - Planktonin kasveista käytettävä yhteisnimitys.
Pikkuruisia pintavesissä kelluvia kasvissoluja.
Yksisoluisia kasveja, pääasiassa siimaeliöitä ja piileviä. Kaiken energian lähde on auringonvalo, jonka fytoplanktonin
pikkuruiset kasvit vangitsevat ja hyödyntävät.
G
Geeni - Perintötekijä - DNA-molekyylin toiminnallinen ryhmä.
Glasiaalinen - Jääkausiperäinen. Katso glasigeeninen.
Glasiaatio - Jäätiköityminen (jääkaudella).
Glasieeri - Jäävirta, jäätikkövirta (engl. Glacier). Katso jäätikkövirta.
Glasifluviaalinen - Jäätikön sulavesivirtojen muodostama (Geologia).
Glasigeeninen - Jäätikköjen aiheuttama (Geologia).
Glasiologi - Jäätiköntutkija, jäätikkötutkija.
Glasiologia - Jäätiköntutkimus, jäätikkötutkimus. Glasiologia (engl. Glaciology) eli kryosfäärin geofysiikka tutkii jäätiköitä,
jääpeitteitä, lunta, routaa ja jäätä sekä niihin liittyviä luonnonilmiöitä. (Geotieteenä niveltyy läheisesti geofysiikkaan, geologiaan,
klimatologiaan, meteorologiaan, hydrologiaan, biologiaan ja maantieteeseen).
Globaalimuutos - Globaalimuutoksella tarkoitetaan yhdentyvää maailmantaloutta, luonnonvarojen hyödyntämisen
vaikutuksia sekä ilmastonmuutosta.
Biomi - Peruselinympäristötyyppi. Eri ilmastojen kasvillisuuden ja eläimistön päätyyppi.
Kuvailee maanpinnan eri ekologisten yhteisöjen yleistä luonnetta.
Biotooppi - Ympäristötyyppi tai elinympäristö, jolla on sille ominainen kasvisto ja eläimistö. Esimerkiksi tundra.
Boreaalinen - Pohjoinen, pohjoismainen.
Boreaalinen vyöhyke - Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon
ulottuva yhtenäinen havumetsäalue. Euraasiassa se kulkee Fennoskandiasta itäiseen Siperiaan ja Pohjois-Amerikassa Alaskan länsiosista Labradorin niemimaalle.
Vyöhykkeellä on boreaalinen ilmasto ja boreaalinen kasvillisuus.
D
Debris - Kivilajien hajoamisen tuloksena syntynyt kiviaines, joka voi kulkeutua ja kasautua
esim. jäätikön tai virtaavan veden vaikutuksesta.
Diversiteetti - Lajien monimuotoisuus.
Drumliini, drumliinikenttä - Glasiaalista, eli jääkauden siirtelemää soraa, hiekkaa ja kiviä selänteinä.
E
Ekologia - Ekologia on eliöiden ja ympäristön suhteita tutkiva tiede, oppi luonnontaloudesta. Ekologia on
biologian monitieteinen haara, joka tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa.
Ekologinen lokero - Lajin toiminnallinen asema ekosysteemissä; sen suhde ravintoon ja kilpailijoihin.
Ekosysteemi - Tietyn alueen kasvisto ja eläimistö elinpaikkoineen ja ympäristöineen.
Jääkarhut elävät arktisessa elinympäristössä, johon kuuluvat meret ja merijäät. Kuvassa jääkarhuemo ja sen varttunut poikanen.
Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Photo by Magnus Elander - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Elinympäristö - Alue, jolla eläin elää.
Eläinplankton, zooplankton - Vedessä kelluvia pikkuruisia eläimiä, jotka syövät kasviplanktonia -
ja joita, siis eläinplanktonia, puolestaan syövät linnut, kalat, hylkeet ja hetulavalaat.
Endeeminen - Kotoperäinen - laji elää tietyllä, rajatulla alueella, jolla on kehittynytkin.
Eroosio - Kulutus ja erityisesti maanpinnan kuluminen.
Eskimot - Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa polaarisilla ja subpolaarisilla alueilla elävä alkuperäiskansa.
Heidän juurensa ovat Euraasiassa.
Aleutit ja eskimot ylittivät Beringinsalmen veneillään noin 6 000 - 10 000 vuotta sitten. He ovat
merimiehiä ja kalastajia ja heidän mongolidinen alkuperänsä näkyy selvästi sekä heidän kasvoistaan, että muista ruumiinpiirteistään.
Pohjoisessa asuvien alkukantaisten kansojen keskuudessa kehittyi samanlaisia kulttuureja ja elämäntapoja.
Euraasian ja Amerikan arktisilla alueilla asuvilla kansoilla oli hyvin vähän kanssakäymistä keskenään,
mutta samat ankarat ilmasto-olosuhteet ja aineelliset rajoitukset synnyttivät heille pakostakin samanlaisia
kulttuurimalleja.
Eskimoiden traditionaalinen pukeutuminen - He pukeutuvat metsästyksellä hankkimiinsa turkiksiin ja höyheniin.
Perusvaatetukseen kuuluu karibun, poron tai karhun nahasta ommellut housut ja nahkainen, väljä anorakki
tai takki. Tämä yhdistelmä on lämmin, ajettaessa koiravaljakolla ja riittävän ilmava liikuttaessa. Huppu on reunustettu
ahmankarvalla, joka ei jäädy hengityksen tiivistyessä siihen.
Muita turkiksia käytetään koristeluun, osoituksena metsästäjäntaidoista. Sisämaassa käytettävät saappaat on valmistettu poron säärinahasta. Rannikolla ja merenjäällä ne ovat vedenpitävää hylkeennahkaa, ja niiden ompelemiseen käytetään jännettä, joka kostuessaan turpoaa ja tukkii neulanreiät. Pehmeällä karvalla vuoratut ja heinillä täytetyt hylkeennahkasaappaat jäätyvät käyttäjänsä jalan muotoisiksi ja pysyvät miellyttävinä koko päivän. Viimeisen silauksen antavat suuret turkiskäsineet.
Talvella eskimot käyttävät pehmeästä karvasta tai linnunnahoista tehtyä aluspaitaa - ja nukkuvat jääkarhun- tai karibunnahkaisten peitteiden alla. Ylimääräinen päällysvaatekerta on käytössä silloin, kun metsästysmatkoilla pitää väijyä pitkään merenjäällä.
Eteläinen napapiiri - Vyöhyke, jonka eteläpuolella aurinko jää vähintään yhtenä päivänä
vuodessa horisontin alapuolelle.
Etelänapa - Maapallon pyörimisakselin eteläpää, maapallon eteläisin paikka.
Evoluutio - Prosessi, jossa populaation perimä muuttuu sukupolvesta toiseen muuttuvien
ympäristövaatimusten seurauksena.
Evoluutioteoria - Charles Darwin (1809 - 1882) loi nykyisen evoluutioteorian.
Sen mukaan lajien kehitykseen vaikuttaa luonnollinen valinta, eli voimakkaammat jäävät eloon ja se on siten
sopeutumisen kautta tapahtuva asteittainen erilaistuminen.
F
Fauna - Eläimistö, eläinlajisto.
Firn, firn-lumi - Firn (firn-lumi) on lumen ja jään välimuoto, jonka tiheys on yleensä yli 0,55 g/cm³.
Se on vielä huokoista, mutta uudelleenkiteytynyttä. Firn-lunta alkaa syntyä lumikerroksen pohjalla, kun lumen syvyys on yli 15 m.
Paksu lumikerros luo pohjalle suuren, puristavan paineen. Firn-lumi kehittyy ns. névé-lumesta tihenemällä, ja tihenee itse vähitellen jääksi,
kun jäätikön kasautumisalueen pinnasta mennään syvemmälle. Névé-lumi on yli 0,5 g/cm³ tiheyksistä, osittain sulanutta ja uudelleenkiteytynyttä
raskasta lunta. (Wikipedia)
Floora - Kasvisto, kasvilajisto.
Fossiiliset polttoaineet - Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa.
Tärkeimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja,
tai hyvin hitaasti uusiutuvia, kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia
on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen
polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä.
Öljyn tarjonnan ennustetaan niukkenevan jo lähitulevaisuudessa, mutta maakaasua ja hiiltä riittää maaperässä jopa sadoiksi vuosiksi. Jos ilmaston
lämpeneminen halutaan pitää aisoissa, fossiilisten polttoaineiden jäljellä olevat varannot pitäisi kuitenkin jättää lähes kokonaisuudessaan maan poveen.
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan talouden vastakohta on biotalous. (Wikipedia)
Fotosynteesi - Yhteyttäminen; menetelmä, jolla kasvit varastoivat auringon
energiaa, yhdistämällä kemiallisesti hiilidioksidia ja vettä lehtivihreän, eli klorofyllin avulla glukoosiksi.
Yhteyttäminen tapahtuu siis viherhiukkasissa eli kloroplasteissa.
Fytoplankton, phytoplankton, kasviplankton - Planktonin kasveista käytettävä yhteisnimitys.
Pikkuruisia pintavesissä kelluvia kasvissoluja.
Yksisoluisia kasveja, pääasiassa siimaeliöitä ja piileviä. Kaiken energian lähde on auringonvalo, jonka fytoplanktonin
pikkuruiset kasvit vangitsevat ja hyödyntävät.
G
Geeni - Perintötekijä - DNA-molekyylin toiminnallinen ryhmä.
Glasiaalinen - Jääkausiperäinen. Katso glasigeeninen.
Glasiaatio - Jäätiköityminen (jääkaudella).
Glasieeri - Jäävirta, jäätikkövirta (engl. Glacier). Katso jäätikkövirta.
Glasifluviaalinen - Jäätikön sulavesivirtojen muodostama (Geologia).
Glasigeeninen - Jäätikköjen aiheuttama (Geologia).
Glasiologi - Jäätiköntutkija, jäätikkötutkija.
Glasiologia - Jäätiköntutkimus, jäätikkötutkimus. Glasiologia (engl. Glaciology) eli kryosfäärin geofysiikka tutkii jäätiköitä,
jääpeitteitä, lunta, routaa ja jäätä sekä niihin liittyviä luonnonilmiöitä. (Geotieteenä niveltyy läheisesti geofysiikkaan, geologiaan,
klimatologiaan, meteorologiaan, hydrologiaan, biologiaan ja maantieteeseen).
Globaalimuutos - Globaalimuutoksella tarkoitetaan yhdentyvää maailmantaloutta, luonnonvarojen hyödyntämisen
vaikutuksia sekä ilmastonmuutosta.
H
Hengitysaukko - Aukko jäässä, jonka kautta valas pystyy hengittämään.
Herbivori - Kasvinsyöjä.
Hetulat - Joidenkin valaiden suussa olevat sarveisainemuodostumat, joilla ne siivilöivät vedestä ravintoa.
Hiilijalanjälki - Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli
sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin. (Wikipedia)
I
Iglu - Perinteinen inuitien käyttämä kupolimainen lumesta rakennettu asumus.
Ilmaston lämpeneminen, ilmastonmuutos - Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien
keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. Yleisessä keskustelussa ilmiöstä käytetään myös termiä ilmastonmuutos.
Ilmastonmuutos - Katso ilmaston lämpeneminen.
Ilmastovaikutus - Se, miten jokin toiminto vapauttaa ilmakehään haitallisia päästöjä. Esimerkiksi, neljännes keskivertoasukkaan
aiheuttamista ilmastovaikutuksista johtuu Suomessa ruoasta.
Kolme suurinta energian kuluttajaa ja ympäristövaikutusten aiheuttajaa kotitalouksissa ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Ne myös muodostavat
yhdessä yli 70 % kotitalouksien ilmastovaikutuksista.
(Ilmastonmuutos ja maaseutu: Ruoan ilmastovaikutukset)
Neljävuotias Inupiaq-eskimo-poika Alaskassa, Barrowissa, joka on koko Pohjois-Amerikan pohjoisin kaupunki.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Len "Doc" Radin
Inuitit - Toinen eskimokansoista, joista toinen on jupikit.
J
Jupitit -Toinen eskimokansoista, joista toinen on inuitit.
Jäkälä - Levistä ja sienistä muodostuva kasvi.
Jää - Veden jähmeä olomuoto; pakkasessa jähmettynyt, jäätynyt vesi.
Jääankkuri - Ankkuri, jolla alus voidaan kiinnittää jäähän (Merenkulku).
Jäähai = grönlanninhai = holkeri - Jäämeressä elävä haikala, josta käytetään useampia nimityksiä.
Jäähylly - Meressä kelluva suuri ja paksu lauttamainen jäämassa, joka on kiinni rannikossa tai maan päällä lepäävässä jäätikössä.
Jäähylly muodostuu tavallisesti jäätikön virtauksen seurauksena, kun etenevä jäätikkö ylittää rantaviivan.
Jääkausi - Historiallinen aikakausi, jolloin mantereita on peittänyt mannerjäätikkö. Jääkauden aikana jäätiköt
laajenevat suuriksi ilmaston kylmettyä. Jääkausia on maapallon historiassa ollut useita. Viime jääkausi, Veiksel-jääkausi, oli yli 10 000 vuotta sitten.
Suomi peittyi tuolloin 2 - 3 kilometriä paksun jään alle.
Jäälautta - Meressä kelluva jäänkappale, joka on yleensä lohjennut isommasta jääalueesta.
Jäänaskali - Jäällä liikkuvan teräväpiikkinen turvaväline.
Jäänmurtaja - Laiva, joka on suunniteltu vesistön pinnalla olevan jään särkemiseen vesiväylältä, satamasta tai muulta alueelta.
Se mahdollistaa talvimerenkulun merialueilla, joilla vesi jäätyy ja satamat olisivat muuten kiinni jopa useita kuukausia vuodessa.
Alus murtaa jään omalla painollaan ja painaa syntyneet jäälohkareet sivuilleen ja alleen. Näin syntyy kulkukelpoinen uoma murtajalle itselleen tai avustettavina oleville muille aluksille.
Jäätikkö - Jäätiköt voidaan jakaa suuriin mannerjäätiköihin, vuoristojäätiköihin ja Piedmont-jäätiköihin.
Jäätikkö on maan päällä oleva lumesta tai muusta kiinteässä muodossa tulleesta sateesta syntynyt pitkään säilyvä,
suurikokoinen jään kattama laaja alue, joka liikkuu hitaasti virtaamalla. Jäätikkö muodostuu, kun lumi ei ehdi kesällä sulaa,
vaan kerrostuu ja pakkautuu ensin tiiviiksi lumeksi ja lopulta jääksi yllä olevan lumikerroksen paineen vuoksi.
Vastasatanut lumi on hyvin kevyttä. Ennen jääksi muuttumistaan satanut ja kerrostunut lumi muuttuu ensin hyvin tiheäksi firn-lumeksi.
Kun jää on paksua, paine jäätikön pohjalla saa jään käyttäytymään hieman hyytelön tavoin ja jäätikkö alkaa virrata alamäkeen
tai tasaisella alueella sivullepäin.
Jäätiköt on luokiteltu muotonsa ja alustansa perusteella kymmeneen luokkaan. Jäätiköt voidaan luokitella dynamiikkansa perusteella aktiivisiin, passiivisiin tai kuolleisiin. Aktiivisiin syntyy koko ajan lisää jäämassaa, passiivisiin kertyy vain vähän uutta jäätä ja kuolleet jäätiköt eivät saa uutta lunta lainkaan, vaan niiden liike perustuu yksinomaan allaolevan rinteen kaltevuuteen.
Jäätiköt peittävät maapallon pinta-alasta noin 10 %. Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköt peittävät tästä alasta noin 97 %. Tilavuudesta ne vievät 99 %. Etelämantereen jäätikön paksuus on keskimäärin 1,6 km. Grönlannin jäätikkö on keskiosiltaan 2 - 3 km paksu. Jos Grönlannin jäätikkö sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi 7 metriä, Jos Etelämantereen länsiosan jäätikkö, joka nyt jo lohkeilee, romahtaisi kokonaan mereen, merenpinta nousisi 5 metriä. Itse Etelämantereen pääjäätikkö paksunee tällä vuosisadalla, kun ilmastonmuutos lisää lumisateita sen alueella. (Wikipedia)
Jäätikköjää - Jäätikön erityinen jäätyyppi, karkearakeinen, joskus osin lumesta muodostunut, mukana maajää.
Jäätikkövirta, jäävirta - Suuri jäätikkö liikkuu hitaasti ja muodostaa jäätikkövirran.
Mannerjäätikössä jää virtaa keskustasta ulospäin kaikkiin suuntiin.
Kaikkien jäätiköiden tiedetään virtaavan hitaasti. Liikettä on havainnoitu muun muassa tutkalla ja GPS-laitteilla. Varsinkin vuoristojäätiköissä
virtaus näkyy jäätikön muodoista. Jää muuttuu suurissa paineissa ensin elastiseksi ja sitten plastiseksi, virtaavaksi, ennen murtumistaan.
Jään virtausnopeus riippuu alustan aiheuttamasta kitkasta. Jään virtauksen aiheuttaa lähinnä sen liukuminen veden liukastaman alustan yllä. Monesti suuri paine sulattaa alustan veden joistain kohdista epätasaista alustaa. Osin jään virtaus liittyy sen muuttumiseen muovautuvaksi tietyissä paineissa noin 50 metrin syvyydessä. Jään täsmällinen virtausmekanismi on silti kiistojen kohde, koska paksun jään alustan oloja on vaikea tutkia.
Mannerjäätikköjen virtaus laajoilla jäätikön keskusalueilla on erittäin hidasta ja saattaa selittyä osin alempana olevien jäävirtojen imulla. Nopeus on alimmillaan siellä korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä vuodessa, korkeintaan muutama metri vuodessa. Mutta virtaus nopeutuu huomattavasti mentäessä alempana sijaitseville reuna-alueille, missä jäätä kasautuu vuodessa enemmän. (Wikipedia)
Jäätiköiden sulaminen - Hyvin ilmeiseltä näyttää, että tuleva ilmaston lämpeneminen sulattaa monia maapallon jäätiköitä.
Grönlannin jäätikön täydellinen sulaminen nostaisi merien pintaa maapallolla noin 7 metriä.
Viime aikoina on esitetty arvioita, että ainakin Grönlannin jäätikkö voisi sulaa paljon nopeammin kuin mitä tähän asti on kuviteltu. Ajatus perustuu
siihen, että jäätikön pinnalta valuu sulamisvettä jään alle, ja että tämä vesi toimisi eräänlaisena voiteluaineena nopeuttaen jäätikön virtauksia.
Etelämantereen jäätikköön on sitoutunut niin valtava vesimäärä, että sen täydellinen sulaminen nostaisi merenpintaa jopa noin 60 metrillä.
Kuitenkin eteläisillä napa-alueilla on niin kylmää, ettei näköpiirissä oleva ilmaston lämpeneminen vielä sulattaisi jäätikköä. Sen sijaan
on mahdollista, että jäätikön reunoilta voi lohkeilla suuria kappaleita ikään kuin valtavina jäävuorina, mikä kyllä toisi lisää vettä valtameriin.
(Ilmatieteen laitos)
Jäätiköityä - Joutua jäätikön ja maajään, eli ikiroudan peittoon.
Jäätiköntutkimus, jäätikkötutkimus - Katso glasiologia.
Jäävahvisteinen alus - Aluksen rakenteita on vahvistettu niin, että se kestää jääoloissa.
Jäävuori - Suuri kelluva makeavetinen jääkappale, joka on irronnut jäätiköstä tai jäähyllystä. Jäävuoria irtoaa runsaasti mereen esimerkiksi
napajäätiköistä.
Jäävuoret voivat olla kooltaan jopa satoja neliökilometrejä.
Hengitysaukko - Aukko jäässä, jonka kautta valas pystyy hengittämään.
Herbivori - Kasvinsyöjä.
Hetulat - Joidenkin valaiden suussa olevat sarveisainemuodostumat, joilla ne siivilöivät vedestä ravintoa.
Hiilijalanjälki - Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli
sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin. (Wikipedia)
I
Iglu - Perinteinen inuitien käyttämä kupolimainen lumesta rakennettu asumus.
Ilmaston lämpeneminen, ilmastonmuutos - Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien
keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista. Yleisessä keskustelussa ilmiöstä käytetään myös termiä ilmastonmuutos.
Ilmastonmuutos - Katso ilmaston lämpeneminen.
Ilmastovaikutus - Se, miten jokin toiminto vapauttaa ilmakehään haitallisia päästöjä. Esimerkiksi, neljännes keskivertoasukkaan
aiheuttamista ilmastovaikutuksista johtuu Suomessa ruoasta.
Kolme suurinta energian kuluttajaa ja ympäristövaikutusten aiheuttajaa kotitalouksissa ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. Ne myös muodostavat
yhdessä yli 70 % kotitalouksien ilmastovaikutuksista.
(Ilmastonmuutos ja maaseutu: Ruoan ilmastovaikutukset)
Neljävuotias Inupiaq-eskimo-poika Alaskassa, Barrowissa, joka on koko Pohjois-Amerikan pohjoisin kaupunki.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Len "Doc" Radin
Inuitit - Toinen eskimokansoista, joista toinen on jupikit.
J
Jupitit -Toinen eskimokansoista, joista toinen on inuitit.
Jäkälä - Levistä ja sienistä muodostuva kasvi.
Jää - Veden jähmeä olomuoto; pakkasessa jähmettynyt, jäätynyt vesi.
Jääankkuri - Ankkuri, jolla alus voidaan kiinnittää jäähän (Merenkulku).
Jäähai = grönlanninhai = holkeri - Jäämeressä elävä haikala, josta käytetään useampia nimityksiä.
Jäähylly - Meressä kelluva suuri ja paksu lauttamainen jäämassa, joka on kiinni rannikossa tai maan päällä lepäävässä jäätikössä.
Jäähylly muodostuu tavallisesti jäätikön virtauksen seurauksena, kun etenevä jäätikkö ylittää rantaviivan.
Jääkausi - Historiallinen aikakausi, jolloin mantereita on peittänyt mannerjäätikkö. Jääkauden aikana jäätiköt
laajenevat suuriksi ilmaston kylmettyä. Jääkausia on maapallon historiassa ollut useita. Viime jääkausi, Veiksel-jääkausi, oli yli 10 000 vuotta sitten.
Suomi peittyi tuolloin 2 - 3 kilometriä paksun jään alle.
Jäälautta - Meressä kelluva jäänkappale, joka on yleensä lohjennut isommasta jääalueesta.
Jäänaskali - Jäällä liikkuvan teräväpiikkinen turvaväline.
Jäänmurtaja - Laiva, joka on suunniteltu vesistön pinnalla olevan jään särkemiseen vesiväylältä, satamasta tai muulta alueelta.
Se mahdollistaa talvimerenkulun merialueilla, joilla vesi jäätyy ja satamat olisivat muuten kiinni jopa useita kuukausia vuodessa.
Alus murtaa jään omalla painollaan ja painaa syntyneet jäälohkareet sivuilleen ja alleen. Näin syntyy kulkukelpoinen uoma murtajalle itselleen tai avustettavina oleville muille aluksille.
Jäätikkö - Jäätiköt voidaan jakaa suuriin mannerjäätiköihin, vuoristojäätiköihin ja Piedmont-jäätiköihin.
Jäätikkö on maan päällä oleva lumesta tai muusta kiinteässä muodossa tulleesta sateesta syntynyt pitkään säilyvä,
suurikokoinen jään kattama laaja alue, joka liikkuu hitaasti virtaamalla. Jäätikkö muodostuu, kun lumi ei ehdi kesällä sulaa,
vaan kerrostuu ja pakkautuu ensin tiiviiksi lumeksi ja lopulta jääksi yllä olevan lumikerroksen paineen vuoksi.
Vastasatanut lumi on hyvin kevyttä. Ennen jääksi muuttumistaan satanut ja kerrostunut lumi muuttuu ensin hyvin tiheäksi firn-lumeksi.
Kun jää on paksua, paine jäätikön pohjalla saa jään käyttäytymään hieman hyytelön tavoin ja jäätikkö alkaa virrata alamäkeen
tai tasaisella alueella sivullepäin.
Jäätiköt on luokiteltu muotonsa ja alustansa perusteella kymmeneen luokkaan. Jäätiköt voidaan luokitella dynamiikkansa perusteella aktiivisiin, passiivisiin tai kuolleisiin. Aktiivisiin syntyy koko ajan lisää jäämassaa, passiivisiin kertyy vain vähän uutta jäätä ja kuolleet jäätiköt eivät saa uutta lunta lainkaan, vaan niiden liike perustuu yksinomaan allaolevan rinteen kaltevuuteen.
Jäätiköt peittävät maapallon pinta-alasta noin 10 %. Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköt peittävät tästä alasta noin 97 %. Tilavuudesta ne vievät 99 %. Etelämantereen jäätikön paksuus on keskimäärin 1,6 km. Grönlannin jäätikkö on keskiosiltaan 2 - 3 km paksu. Jos Grönlannin jäätikkö sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi 7 metriä, Jos Etelämantereen länsiosan jäätikkö, joka nyt jo lohkeilee, romahtaisi kokonaan mereen, merenpinta nousisi 5 metriä. Itse Etelämantereen pääjäätikkö paksunee tällä vuosisadalla, kun ilmastonmuutos lisää lumisateita sen alueella. (Wikipedia)
Jäätikköjää - Jäätikön erityinen jäätyyppi, karkearakeinen, joskus osin lumesta muodostunut, mukana maajää.
Jäätikkövirta, jäävirta - Suuri jäätikkö liikkuu hitaasti ja muodostaa jäätikkövirran.
Mannerjäätikössä jää virtaa keskustasta ulospäin kaikkiin suuntiin.
Kaikkien jäätiköiden tiedetään virtaavan hitaasti. Liikettä on havainnoitu muun muassa tutkalla ja GPS-laitteilla. Varsinkin vuoristojäätiköissä
virtaus näkyy jäätikön muodoista. Jää muuttuu suurissa paineissa ensin elastiseksi ja sitten plastiseksi, virtaavaksi, ennen murtumistaan.
Jään virtausnopeus riippuu alustan aiheuttamasta kitkasta. Jään virtauksen aiheuttaa lähinnä sen liukuminen veden liukastaman alustan yllä. Monesti suuri paine sulattaa alustan veden joistain kohdista epätasaista alustaa. Osin jään virtaus liittyy sen muuttumiseen muovautuvaksi tietyissä paineissa noin 50 metrin syvyydessä. Jään täsmällinen virtausmekanismi on silti kiistojen kohde, koska paksun jään alustan oloja on vaikea tutkia.
Mannerjäätikköjen virtaus laajoilla jäätikön keskusalueilla on erittäin hidasta ja saattaa selittyä osin alempana olevien jäävirtojen imulla. Nopeus on alimmillaan siellä korkeintaan muutamia kymmeniä senttejä vuodessa, korkeintaan muutama metri vuodessa. Mutta virtaus nopeutuu huomattavasti mentäessä alempana sijaitseville reuna-alueille, missä jäätä kasautuu vuodessa enemmän. (Wikipedia)
Jäätiköiden sulaminen - Hyvin ilmeiseltä näyttää, että tuleva ilmaston lämpeneminen sulattaa monia maapallon jäätiköitä.
Grönlannin jäätikön täydellinen sulaminen nostaisi merien pintaa maapallolla noin 7 metriä.
Viime aikoina on esitetty arvioita, että ainakin Grönlannin jäätikkö voisi sulaa paljon nopeammin kuin mitä tähän asti on kuviteltu. Ajatus perustuu
siihen, että jäätikön pinnalta valuu sulamisvettä jään alle, ja että tämä vesi toimisi eräänlaisena voiteluaineena nopeuttaen jäätikön virtauksia.
Etelämantereen jäätikköön on sitoutunut niin valtava vesimäärä, että sen täydellinen sulaminen nostaisi merenpintaa jopa noin 60 metrillä.
Kuitenkin eteläisillä napa-alueilla on niin kylmää, ettei näköpiirissä oleva ilmaston lämpeneminen vielä sulattaisi jäätikköä. Sen sijaan
on mahdollista, että jäätikön reunoilta voi lohkeilla suuria kappaleita ikään kuin valtavina jäävuorina, mikä kyllä toisi lisää vettä valtameriin.
(Ilmatieteen laitos)
Jäätiköityä - Joutua jäätikön ja maajään, eli ikiroudan peittoon.
Jäätiköntutkimus, jäätikkötutkimus - Katso glasiologia.
Jäävahvisteinen alus - Aluksen rakenteita on vahvistettu niin, että se kestää jääoloissa.
Jäävuori - Suuri kelluva makeavetinen jääkappale, joka on irronnut jäätiköstä tai jäähyllystä. Jäävuoria irtoaa runsaasti mereen esimerkiksi
napajäätiköistä.
Jäävuoret voivat olla kooltaan jopa satoja neliökilometrejä.
K
Kaikuluotaus - Eläimen kyky hahmottaa ympäristöään siitä kimpoavien äänten perusteella.
Kallioplotti - Pienehkö meren läheisyydessä sijaitseva, yleensä makeavetinen kalliolammikko, joka täyttyy
ajoittain merivedellä.
Karnivori - Lihansyöjä.
Kasvihuonevaikutus - Maapallon lämpötilan nousu, joka johtuu muuttuneista kaasusuhteista ilmakehässä. Vakava ympäristöongelma,
joka uhkaa arktisia alueitakin.
Kasviplankton, fytoplankton - Katso fytoplankton.
Kidukset - Kalojen hengityselimet.
Kiintojää - Kasvaa joka vuosi maalta päin, mannerjäätiköstä ja voi ulottua yli satakin kilometriä avomerelle.
Myös merellä syntynyt sellainen jää, joka jostakin syystä jää sijoilleen vuosiksi, on kiintojäätä.
Kinofiilinen eläin - Lumeen hyvin sopeutunut eläin, esimerkiksi karibu.
Kioton pöytäkirja - Kioton (ilmasto)sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään niin, että ilmaston lämpeneminen estyisi - ja esimerkiksi
mannerjäätiköt eivät sulaisi ja kutistuisi.
Klimatologia - Klimatologia eli ilmastotiede on tiede ja maantieteen ja luonnonmaantieteen haara, joka tutkii
eri paikkojen ja alueiden ilmastoja eli keskimääräisiä säätiloja keskipitkien tai pitkien ajanjaksojen puitteissa.
Grönlantilaisen valjakkokoiran pentu.
Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Koiravaljakko - Koiravaljakot, rekikoirat ja reet, ovat olleet tärkeitä naparetkeilijöiden liikkumistapoja
ja ovat sitä edelleenkin. Valjakoin liikkuva ei tarvite polttoaineita, mikä on suuri etu ei vain eskimoille - vaan myös tundralla ja jäätiköillä
kiitäville nykyarktikoille.
Kolonia - Yhdyskunta.
Konvergenssi - Konvergenssi tarkoittaa yleisesti tarkasteltavan ilmiön lähestymistä ajan kuluessa jotakin määrättyä arvoa,
yhteistä näkemystä tai tasapainotilaa. Evoluutiobiologiassa konvergenssi tai konvergenttinen evoluutio tarkoittaa samankaltaisten sopeumien kehittymistä eliöille, jotka eivät ole toisilleen läheistä sukua. Syynä ovat ilmeisesti samankaltaiset valintapaineet.
Esimerkkejä konvergenssista ovat suden ja pussihukan ja maamyyrän ja afrikkalaisten kultamyyrien samankaltainen ruumiinrakenne. (Wikipedia)
Krilli - Pieni äyriäinen, joita esimerkiksi hetulavalaat syövät.
Käyttäytymisekologia - Eläinten käyttäytymistä ekologian ja evoluution näkökulmasta tarkkaileva tieteenala.
L
Lahtijää - Kiintojäätä, joka jää monen vuoden ajaksi paikoilleen. Siitä voi vähitellen kehittyä
monen metrin paksuista lauttajäätä.
Lauttajää - Katso kiintojää.
Lisääntymisyhdyskunta - Ryhmä lintuja tai muita eläimiä, jotka kokoontuvat lisääntymään samalle alueelle.
Litoraali - Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden välissä oleva rantavyöhyke.
Lumi - Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvipuolella vuotta.
Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä. Lumi muodostaa maan pinnalle valkoisen, eristävän peitteen, joka voi säilyä jopa kuukausia,
kunnes lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja lumi sulaa.
Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa, se kovettuu vähitellen jäätiköksi. Tutustu lumeen tarkemmin alta linkeistä. (Wikipedia)
Lumiluokat - Lumitutkimuksessa maassa oleva lumi luokitellaan kuuteen lumiluokkaan: tundralumi, taigalumi, vuoristolumi eli alppilumi,
preerialumi, merilumi ja ajoittainen eli efemeraalinen lumi. Luokitus perustuu lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin eli paksuuteen,
tiheyteen, lämmönjohtavuuteen, kerrosten lukumäärään ja nestemäisen veden osuuteen. (Wikipedia)
Lumisade - lumen sulaminen - Lunta sataa yleensä silloin, kun lämpötila on pakkasen puolella tai hyvin lähellä nollaa celsiusastetta.
Vaikka lämpötila maanpinnan lähellä olisi nollan yläpuolella,
lunta voi sataa silti, koska ylhäällä pilvien korkeudella on kylmempää eikä lumi aina ehdi sulaa matkalla.
Kun lumi alkaa sulaa, nestemäinen vesi sitoutuu jääkiteisiin niin kauan kuin sen osuus on riittävän pieni. Kun osuus ylittää 2 - 5 % tilavuudesta,
vettä alkaa vapautua. Sen jälkeenkään kaikki sulanut lumi ei valu
vetenä pois, vaan osa lumesta sublimoituu vesihöyryksi ja osa voi jäätyä uudelleen. (Wikipedia)
Lumisokeus - Lumisokeudessa silmät tilapäisesti sokeutuvat, esim. kirkkailta hangilta hohtavassa arktisessa valossa.
Aurinkolasit ovat välttämättömät. Katso aurinkolasit.
Lumituisku, lumipyry - Kun lumisade ja kova tuuli yhdistyvät, alkaa tuiskuttaa ja pyryttää.
Lumivyöry - Lumivyöry on luonnonilmiö, jossa lumimassa vyöryy alas rinnettä. Useimmat lumivyöryt laukeavat itsestään sään vaikutuksesta, mutta ihmiselle vaaraa aiheuttavat
lumivyöryt ovat usein heidän itsensä laukaisemia. Tutustu lumivyöryihin alta linkeistä.
Lumen vesiarvo - Lumen vesiarvo kertoo, kuinka paksua vesikerrosta tietyn paksuinen lumikerros vastaa. Lumen tiheys vaikuttaa sen vesiarvoon.
Kuvissa Grönlantia.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat - Mads Pihl - Copyright © Greenland Travel
Kaikuluotaus - Eläimen kyky hahmottaa ympäristöään siitä kimpoavien äänten perusteella.
Kallioplotti - Pienehkö meren läheisyydessä sijaitseva, yleensä makeavetinen kalliolammikko, joka täyttyy
ajoittain merivedellä.
Karnivori - Lihansyöjä.
Kasvihuonevaikutus - Maapallon lämpötilan nousu, joka johtuu muuttuneista kaasusuhteista ilmakehässä. Vakava ympäristöongelma,
joka uhkaa arktisia alueitakin.
Kasviplankton, fytoplankton - Katso fytoplankton.
Kidukset - Kalojen hengityselimet.
Kiintojää - Kasvaa joka vuosi maalta päin, mannerjäätiköstä ja voi ulottua yli satakin kilometriä avomerelle.
Myös merellä syntynyt sellainen jää, joka jostakin syystä jää sijoilleen vuosiksi, on kiintojäätä.
Kinofiilinen eläin - Lumeen hyvin sopeutunut eläin, esimerkiksi karibu.
Kioton pöytäkirja - Kioton (ilmasto)sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään niin, että ilmaston lämpeneminen estyisi - ja esimerkiksi
mannerjäätiköt eivät sulaisi ja kutistuisi.
Klimatologia - Klimatologia eli ilmastotiede on tiede ja maantieteen ja luonnonmaantieteen haara, joka tutkii
eri paikkojen ja alueiden ilmastoja eli keskimääräisiä säätiloja keskipitkien tai pitkien ajanjaksojen puitteissa.
Grönlantilaisen valjakkokoiran pentu.
Experience Economy promotion license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Flickr/Visit Greenland
Koiravaljakko - Koiravaljakot, rekikoirat ja reet, ovat olleet tärkeitä naparetkeilijöiden liikkumistapoja
ja ovat sitä edelleenkin. Valjakoin liikkuva ei tarvite polttoaineita, mikä on suuri etu ei vain eskimoille - vaan myös tundralla ja jäätiköillä
kiitäville nykyarktikoille.
Kolonia - Yhdyskunta.
Konvergenssi - Konvergenssi tarkoittaa yleisesti tarkasteltavan ilmiön lähestymistä ajan kuluessa jotakin määrättyä arvoa,
yhteistä näkemystä tai tasapainotilaa. Evoluutiobiologiassa konvergenssi tai konvergenttinen evoluutio tarkoittaa samankaltaisten sopeumien kehittymistä eliöille, jotka eivät ole toisilleen läheistä sukua. Syynä ovat ilmeisesti samankaltaiset valintapaineet.
Esimerkkejä konvergenssista ovat suden ja pussihukan ja maamyyrän ja afrikkalaisten kultamyyrien samankaltainen ruumiinrakenne. (Wikipedia)
Krilli - Pieni äyriäinen, joita esimerkiksi hetulavalaat syövät.
Käyttäytymisekologia - Eläinten käyttäytymistä ekologian ja evoluution näkökulmasta tarkkaileva tieteenala.
L
Lahtijää - Kiintojäätä, joka jää monen vuoden ajaksi paikoilleen. Siitä voi vähitellen kehittyä
monen metrin paksuista lauttajäätä.
Lauttajää - Katso kiintojää.
Lisääntymisyhdyskunta - Ryhmä lintuja tai muita eläimiä, jotka kokoontuvat lisääntymään samalle alueelle.
Litoraali - Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden välissä oleva rantavyöhyke.
Lumi - Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvipuolella vuotta.
Puhdas lumi on valkoista ja läpinäkymätöntä. Lumi muodostaa maan pinnalle valkoisen, eristävän peitteen, joka voi säilyä jopa kuukausia,
kunnes lämpötila nousee nollan yläpuolelle ja lumi sulaa.
Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa, se kovettuu vähitellen jäätiköksi. Tutustu lumeen tarkemmin alta linkeistä. (Wikipedia)
Lumiluokat - Lumitutkimuksessa maassa oleva lumi luokitellaan kuuteen lumiluokkaan: tundralumi, taigalumi, vuoristolumi eli alppilumi,
preerialumi, merilumi ja ajoittainen eli efemeraalinen lumi. Luokitus perustuu lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin eli paksuuteen,
tiheyteen, lämmönjohtavuuteen, kerrosten lukumäärään ja nestemäisen veden osuuteen. (Wikipedia)
Lumisade - lumen sulaminen - Lunta sataa yleensä silloin, kun lämpötila on pakkasen puolella tai hyvin lähellä nollaa celsiusastetta.
Vaikka lämpötila maanpinnan lähellä olisi nollan yläpuolella,
lunta voi sataa silti, koska ylhäällä pilvien korkeudella on kylmempää eikä lumi aina ehdi sulaa matkalla.
Kun lumi alkaa sulaa, nestemäinen vesi sitoutuu jääkiteisiin niin kauan kuin sen osuus on riittävän pieni. Kun osuus ylittää 2 - 5 % tilavuudesta,
vettä alkaa vapautua. Sen jälkeenkään kaikki sulanut lumi ei valu
vetenä pois, vaan osa lumesta sublimoituu vesihöyryksi ja osa voi jäätyä uudelleen. (Wikipedia)
Lumisokeus - Lumisokeudessa silmät tilapäisesti sokeutuvat, esim. kirkkailta hangilta hohtavassa arktisessa valossa.
Aurinkolasit ovat välttämättömät. Katso aurinkolasit.
Lumituisku, lumipyry - Kun lumisade ja kova tuuli yhdistyvät, alkaa tuiskuttaa ja pyryttää.
Lumivyöry - Lumivyöry on luonnonilmiö, jossa lumimassa vyöryy alas rinnettä. Useimmat lumivyöryt laukeavat itsestään sään vaikutuksesta, mutta ihmiselle vaaraa aiheuttavat
lumivyöryt ovat usein heidän itsensä laukaisemia. Tutustu lumivyöryihin alta linkeistä.
Lumen vesiarvo - Lumen vesiarvo kertoo, kuinka paksua vesikerrosta tietyn paksuinen lumikerros vastaa. Lumen tiheys vaikuttaa sen vesiarvoon.
Kuvissa Grönlantia.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat - Mads Pihl - Copyright © Greenland Travel
M
Maajää - Roudassa ja ikiroudassa jäätyneen maan jää, maajää.
Makroskooppinen eläin - Niin iso eläin, että se on näkyvä.
Malmi - Luonnossa esiintyvä mineraalikasauma, jossa arvomineraalit esiintyvät siinä määrin
rikastuneena, että esiintymän taloudellinen hyväksikäyttö on mahdollista.
Mannerjäätikkö, mannerjää - Eteläisen ja pohjoisen napa-alueen massiiviset jääalueet. Mannerjäätikössä jää virtaa keskustasta ulospäin kaikkiin suuntiin.
Merijää - Meren pinnalla oleva jää, jota luokitellaan usein sen iän perusteella. Yksivuotinen jää sulaa kesäisin.
Monivuotinen jää on selvinnyt ainakin yhden kesän yli sulamatta täysin. Itämerellä esiintyvä jää on aina yksivuotista.
Valtamerillä esiintyy sekä yksi- että monivuotista jäätä. Pohjoisella jäämerellä Euroopan puoleisilla alueilla merijää on pääosin yksivuotista ja
sen paksuus on alle kahden metrin. Pohjoisnavan tuntumassa jää on pääosin monivuotista jäätä ja sen paksuus vaihtelee kahdesta kolmeen metriin.
Paksuimmat jäät, paksuudeltaan neljästä viiteen metriin - jopa ylikin, löytyvät Lincolninmereltä Grönlannin luoteispuolelta. (Ilmatieteen laitos)
Merilumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Merilumi sulaa ja jäätyy useita kertoja talven aikana ja syväkuuraa muodostuu vähemmän kuin muissa lumityypeissä.
Metaanipäästöt - Tundra-alueelta ja pohjoiselta merialueelta vapautuu ilmakehään huomattava määrä metaania.
Nature Geoscience -tiedelehden julkaiseman tutkimuksen mukaan pohjois-Siperian edustalla olevalta merialueelta vapautuu metaania ilmakehään jopa kaksinkertainen
määrä aiempiin arvioihin verrattuna.
Alueelta vapautuu ilmakehään laskelmien mukaan vähintään 17 miljoonaa tonnia metaania vuodessa. Aiemmin määräksi arvioitiin noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa.
Merenpohjasta vapautuvan metaanin määrä vastaa uuden tiedon valossa määrää, joka vapautuu pohjoisen pallonpuoliskon tundralta.
Metaanin ilmastovaikutus on yli 30-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Maa-alueiden metaanipäästöt ovat peräisin pääosin sulavalta ikirouta-alueelta.
(Tutkimus: arktisen merialueen metaanipäästöt luultua suuremmat)
Metsätundra - Osittain kuin tundramaista, hemiarktista kasvillisuutta.
Mineraali eli kivennäinen - Luonnossa esiintyvä eloton yhdiste.
Moottorikelkka - Moottorikelkka on kevyt ja avoin maalla telamaton avulla kulkeva ajoneuvo, lyömätön ja tärkeä apuväline arktikon
liikkuessa tundralla ja jäätiköillä.
Moreeni - Jäätiköiden, erityisesti jääkausilla, mukanaan kuljettamaa kiviainesta.
Muuttolintu - Lintu, joka muuttaa paikasta toiseen lisääntymään tai talvehtimaan.
N
Naparetki, naparetkeilijä - Naparetkeilijät eivät ole retkeilleet vain huvikseen, kuten
usein nykypäivän retkeilijät voivat tehdä - vaan he ovat olleet tutkimusmatkailijoita äärimmäisen vaikeissa oloissa.
Napaseutujen sulaminen - Katso jäätiköiden sulaminen.
Neodarwinismi - Tieteellinen suuntaus, jonka mukaan evoluutio on seurausta yksilöiden luonnonvalinnasta.
Perustuu Charles Darwinin evoluutioteoriaan ja Gregor Mendelin käsitykseen perinnöllisyysmekanismista.
Névé-lumi - Névé-lumi on yli 0,5 g/cm³ tiheyksistä, osittain sulanutta ja uudelleenkiteytynyttä
raskasta lunta. (Wikipedia)
O
Otsonikato - Etelämantereen yläpuolella havaittiin huomattava otsoniohentuma eli "otsoniaukko" ensimmäisen kerran vuonna 1985, ja jälkikäteen otsoniaukkoilmiön on voitu todeta esiintyneen joka
vuosi 1970-luvun lopusta lähtien.
Otsoniaukkoa ei ehdi syntyä pohjoisnavan ympäristöön, koska pohjoinen polaaripyörre purkautuu eteläistä aikaisemmin. Vastaavaa
otsoniaukkoilmiötä on kuitenkin etsitty myös pohjoisilta napa-alueilta, ensimmäisen kerran talvella 1988 - 89. Tuolloin havaittiin, että myös pohjoisen
napapyörteen sisälle muodostuu korkeita kloorimonoksidipitoisuuksia. Tämä tarkoittaa, että jos olosuhteet olisivat pohjoisessa yhtä kylmät kuin etelässä,
vakava otsoniohentuma saattaisi esiintyä vuosittain myös pohjoisilla napa-alueilla. Pohjoisen napapyörteen sisälle muodostuva otsoniaukko olisi huolestuttava
uutinen, koska se ulottuisi myös asuttujen alueiden yläpuolelle. Etelämantereen otsoniaukko yltää Etelä-Amerikan kärkeen vain harvoin.
Tutustu otsonikatoon alta linkeistä. (Wikipedia)
P
Palsa - Ikijäässä oleva kumpu suolla.
Jääpannukakkuja eli pannukakkujäätä.
Limited Commercial license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Ylempi kuva - Copyright © Flickr/nao-cha
Alempi kuva - Copyright © Flickr/Jeremy Hiebert
Pannukakkujää, jääpannukakut - Kun Antarktiksella mannerta ympäröivä meri talven alkaessa jäätyy, syntyy nuorta jäätä.
Kun tuuli rikkoo tämän ohuen jääkerroksen pieniksi lautoiksi, joiden reunat ovat kohonneet yhteentörmäysten vuoksi,
on syntynyt pannukakkujäätä - eli jääpannukakkuja. Näistä pannukakkulautoista syntyy myöhemmin kiintojäätä.
Jääpannukakkuja voi syntyä maailman kaikilla vesillä, jotka jäätyvät.
Pelaginen - Meren pintavedessä elävä.
Permafrost - Ikirouta.
Piedmont - Tavallisesti vuoriston alarinteille ja juurelle glasieerien yhteydessä muodostunut jääkilpi.
Pingo - Ikijäässä oleva mineraalikumpu.
Plankton - Vedessä kelluvia pikkueliöitä - eli toisinsanoen: vedessä vapaana keijuva, lähinnä mikrsokooppinen
kasveista ja eläimistä koostuva eliöstö.
Pohjantähti - Sirkumpolaarinen tähti, joka maan pyöriessä pysyttelee lähes paikallaan pohjoisnavan yläpuolella.
Pohjoinen napapiiri - Vyöhyke, jonka pohjoispuolella aurinko jää vähintään yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolelle.
Pohjoiskalotti - Pohjoisnapapiirin pohjoispuolella oleva alue.
Pohjoisnapa - Maapallon pyörimisakselin pohjoispää, maapallon pohjoisin paikka.
Poikia, poikiminen. - Jäätikön reunasta irtaantuu palasia mereen, jäätikkö poikii.
Kaikkien aikojen suurimmassa, videolle taltioidussa valtavassa poikimisessa, joka kesti 75 minuuttia, yli 100 metriä korkeat jäälohkareet
irtaantuessaan jäätiköstä ja keikkuessaan tavoittivat ajoittain 185 metrin korkeuden. (National Geographicin dokumentti Jään jäljittäjä.)
Polaariaavikko - Tundran pohjoisin, hyvin kylmä alue - kylmyysaavikko.
Polaarinen - Napa-, vastakkainen. Maapallon napa-alueisiin liittyvä, niillä esiintyvä tai niille kulkeva
polaarinen ilmamassa, polaarinen ahtojää, polaarinen kiertorata.
Polaarinen ahtojää - Ahtojää, joka kiertää vuodesta toiseen Jäämeren altaassa ja voi tulla kolmen, neljän
metrin paksuiseksi. Katso myös vuotuinen ahtojää.
Polaarinen ilmasto - Wladimir Köppen määritti ilmastoluokittelujärjestelmässään polaariseksi
ilmastoksi sellaisen, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpö ei ylitä 10° C.
Polaroid - Katso aurinkolasit.
Polinja, polynia-alue - Jään ympäröimä sulan veden alue, jossa voimakas maatuuli ja merivirrat pitävät
meren avoimena talvellakin.
Polyandria - Yhden naaraan ja usean koiraan yksiköistä muodostuva lisääntymisjärjestelmä.
Polygamia - Moniavioisuus.
Polygynia - Yhden koiraan ja usean naaraan yksiköistä muodostuva lisääntymisjärjestelmä.
Preerialumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Tuulen pakkaamaa lunta, jossa on vähemmän syväkuuraa, kuin tundralumessa.
Puuraja - Pohjoisin alue, jolla puut kasvavat.
Puuterilumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Puuterilumi on tyynellä ilmalla ja kovalla pakkasella satanutta lunta, johon metamorfoosi ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa.
Maajää - Roudassa ja ikiroudassa jäätyneen maan jää, maajää.
Makroskooppinen eläin - Niin iso eläin, että se on näkyvä.
Malmi - Luonnossa esiintyvä mineraalikasauma, jossa arvomineraalit esiintyvät siinä määrin
rikastuneena, että esiintymän taloudellinen hyväksikäyttö on mahdollista.
Mannerjäätikkö, mannerjää - Eteläisen ja pohjoisen napa-alueen massiiviset jääalueet. Mannerjäätikössä jää virtaa keskustasta ulospäin kaikkiin suuntiin.
Merijää - Meren pinnalla oleva jää, jota luokitellaan usein sen iän perusteella. Yksivuotinen jää sulaa kesäisin.
Monivuotinen jää on selvinnyt ainakin yhden kesän yli sulamatta täysin. Itämerellä esiintyvä jää on aina yksivuotista.
Valtamerillä esiintyy sekä yksi- että monivuotista jäätä. Pohjoisella jäämerellä Euroopan puoleisilla alueilla merijää on pääosin yksivuotista ja
sen paksuus on alle kahden metrin. Pohjoisnavan tuntumassa jää on pääosin monivuotista jäätä ja sen paksuus vaihtelee kahdesta kolmeen metriin.
Paksuimmat jäät, paksuudeltaan neljästä viiteen metriin - jopa ylikin, löytyvät Lincolninmereltä Grönlannin luoteispuolelta. (Ilmatieteen laitos)
Merilumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Merilumi sulaa ja jäätyy useita kertoja talven aikana ja syväkuuraa muodostuu vähemmän kuin muissa lumityypeissä.
Metaanipäästöt - Tundra-alueelta ja pohjoiselta merialueelta vapautuu ilmakehään huomattava määrä metaania.
Nature Geoscience -tiedelehden julkaiseman tutkimuksen mukaan pohjois-Siperian edustalla olevalta merialueelta vapautuu metaania ilmakehään jopa kaksinkertainen
määrä aiempiin arvioihin verrattuna.
Alueelta vapautuu ilmakehään laskelmien mukaan vähintään 17 miljoonaa tonnia metaania vuodessa. Aiemmin määräksi arvioitiin noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa.
Merenpohjasta vapautuvan metaanin määrä vastaa uuden tiedon valossa määrää, joka vapautuu pohjoisen pallonpuoliskon tundralta.
Metaanin ilmastovaikutus on yli 30-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Maa-alueiden metaanipäästöt ovat peräisin pääosin sulavalta ikirouta-alueelta.
(Tutkimus: arktisen merialueen metaanipäästöt luultua suuremmat)
Metsätundra - Osittain kuin tundramaista, hemiarktista kasvillisuutta.
Mineraali eli kivennäinen - Luonnossa esiintyvä eloton yhdiste.
Moottorikelkka - Moottorikelkka on kevyt ja avoin maalla telamaton avulla kulkeva ajoneuvo, lyömätön ja tärkeä apuväline arktikon
liikkuessa tundralla ja jäätiköillä.
Moreeni - Jäätiköiden, erityisesti jääkausilla, mukanaan kuljettamaa kiviainesta.
Muuttolintu - Lintu, joka muuttaa paikasta toiseen lisääntymään tai talvehtimaan.
N
Naparetki, naparetkeilijä - Naparetkeilijät eivät ole retkeilleet vain huvikseen, kuten
usein nykypäivän retkeilijät voivat tehdä - vaan he ovat olleet tutkimusmatkailijoita äärimmäisen vaikeissa oloissa.
Napaseutujen sulaminen - Katso jäätiköiden sulaminen.
Neodarwinismi - Tieteellinen suuntaus, jonka mukaan evoluutio on seurausta yksilöiden luonnonvalinnasta.
Perustuu Charles Darwinin evoluutioteoriaan ja Gregor Mendelin käsitykseen perinnöllisyysmekanismista.
Névé-lumi - Névé-lumi on yli 0,5 g/cm³ tiheyksistä, osittain sulanutta ja uudelleenkiteytynyttä
raskasta lunta. (Wikipedia)
O
Otsonikato - Etelämantereen yläpuolella havaittiin huomattava otsoniohentuma eli "otsoniaukko" ensimmäisen kerran vuonna 1985, ja jälkikäteen otsoniaukkoilmiön on voitu todeta esiintyneen joka
vuosi 1970-luvun lopusta lähtien.
Otsoniaukkoa ei ehdi syntyä pohjoisnavan ympäristöön, koska pohjoinen polaaripyörre purkautuu eteläistä aikaisemmin. Vastaavaa
otsoniaukkoilmiötä on kuitenkin etsitty myös pohjoisilta napa-alueilta, ensimmäisen kerran talvella 1988 - 89. Tuolloin havaittiin, että myös pohjoisen
napapyörteen sisälle muodostuu korkeita kloorimonoksidipitoisuuksia. Tämä tarkoittaa, että jos olosuhteet olisivat pohjoisessa yhtä kylmät kuin etelässä,
vakava otsoniohentuma saattaisi esiintyä vuosittain myös pohjoisilla napa-alueilla. Pohjoisen napapyörteen sisälle muodostuva otsoniaukko olisi huolestuttava
uutinen, koska se ulottuisi myös asuttujen alueiden yläpuolelle. Etelämantereen otsoniaukko yltää Etelä-Amerikan kärkeen vain harvoin.
Tutustu otsonikatoon alta linkeistä. (Wikipedia)
P
Palsa - Ikijäässä oleva kumpu suolla.
Jääpannukakkuja eli pannukakkujäätä.
Limited Commercial license - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Ylempi kuva - Copyright © Flickr/nao-cha
Alempi kuva - Copyright © Flickr/Jeremy Hiebert
Pannukakkujää, jääpannukakut - Kun Antarktiksella mannerta ympäröivä meri talven alkaessa jäätyy, syntyy nuorta jäätä.
Kun tuuli rikkoo tämän ohuen jääkerroksen pieniksi lautoiksi, joiden reunat ovat kohonneet yhteentörmäysten vuoksi,
on syntynyt pannukakkujäätä - eli jääpannukakkuja. Näistä pannukakkulautoista syntyy myöhemmin kiintojäätä.
Jääpannukakkuja voi syntyä maailman kaikilla vesillä, jotka jäätyvät.
Pelaginen - Meren pintavedessä elävä.
Permafrost - Ikirouta.
Piedmont - Tavallisesti vuoriston alarinteille ja juurelle glasieerien yhteydessä muodostunut jääkilpi.
Pingo - Ikijäässä oleva mineraalikumpu.
Plankton - Vedessä kelluvia pikkueliöitä - eli toisinsanoen: vedessä vapaana keijuva, lähinnä mikrsokooppinen
kasveista ja eläimistä koostuva eliöstö.
Pohjantähti - Sirkumpolaarinen tähti, joka maan pyöriessä pysyttelee lähes paikallaan pohjoisnavan yläpuolella.
Pohjoinen napapiiri - Vyöhyke, jonka pohjoispuolella aurinko jää vähintään yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolelle.
Pohjoiskalotti - Pohjoisnapapiirin pohjoispuolella oleva alue.
Pohjoisnapa - Maapallon pyörimisakselin pohjoispää, maapallon pohjoisin paikka.
Poikia, poikiminen. - Jäätikön reunasta irtaantuu palasia mereen, jäätikkö poikii.
Kaikkien aikojen suurimmassa, videolle taltioidussa valtavassa poikimisessa, joka kesti 75 minuuttia, yli 100 metriä korkeat jäälohkareet
irtaantuessaan jäätiköstä ja keikkuessaan tavoittivat ajoittain 185 metrin korkeuden. (National Geographicin dokumentti Jään jäljittäjä.)
Polaariaavikko - Tundran pohjoisin, hyvin kylmä alue - kylmyysaavikko.
Polaarinen - Napa-, vastakkainen. Maapallon napa-alueisiin liittyvä, niillä esiintyvä tai niille kulkeva
polaarinen ilmamassa, polaarinen ahtojää, polaarinen kiertorata.
Polaarinen ahtojää - Ahtojää, joka kiertää vuodesta toiseen Jäämeren altaassa ja voi tulla kolmen, neljän
metrin paksuiseksi. Katso myös vuotuinen ahtojää.
Polaarinen ilmasto - Wladimir Köppen määritti ilmastoluokittelujärjestelmässään polaariseksi
ilmastoksi sellaisen, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpö ei ylitä 10° C.
Polaroid - Katso aurinkolasit.
Polinja, polynia-alue - Jään ympäröimä sulan veden alue, jossa voimakas maatuuli ja merivirrat pitävät
meren avoimena talvellakin.
Polyandria - Yhden naaraan ja usean koiraan yksiköistä muodostuva lisääntymisjärjestelmä.
Polygamia - Moniavioisuus.
Polygynia - Yhden koiraan ja usean naaraan yksiköistä muodostuva lisääntymisjärjestelmä.
Preerialumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Tuulen pakkaamaa lunta, jossa on vähemmän syväkuuraa, kuin tundralumessa.
Puuraja - Pohjoisin alue, jolla puut kasvavat.
Puuterilumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Puuterilumi on tyynellä ilmalla ja kovalla pakkasella satanutta lunta, johon metamorfoosi ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa.
R
Reviiri - Alue, jota yksilö puolustaa lajikumppaneiltaan.
Revontulet - Revontulet ovat valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista yötaivaalla. Näitä
valoilmiöitä näkyy sitä enemmän, mitä kauemmaksi päiväntasaajassa mennään - Suomessa ne ovat yleisimpiä Lapissa talvella. Revontulet
aiheutuvat aurinkotuulen varattujen hiukkasten osumisesta Maan ilmakehään. Tutustu revontuliin tarkemmin alta linkeistä.
S
Saamelaiset - Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa on noin 8 700 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia
asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle
opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia
vaatimuksia. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa
yhteensä yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Saamelaisten kielenä on saame. (Jouni Näkkälä: Saamelaiset Suomessa)
Saamen kielet - Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja
itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja
viro) lähimpiä etäsukukieliä. Niitä puhutaan Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin. Sitä puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000.
Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä. Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Sen virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä. (Jouni Näkkälä: Saamelaiset Suomessa)
Sammal - Vihreä kasvi, jolla on pienet, yksinkertaiset lehdet eikä lainkaan vartta tai juuria.
Sedimentti - Irtaimen aineksen kerrostuma maanpinnalla tai merenpohjalla.
Seismologia - Tiede, joka tutkii maanjäristyksiä ja niihin liittyviä ilmiöitä.
Sirkumpolaarinen - Sirkumpolaarinen tähti eli navanympärystähti on tähti joka joltakin havaintopaikalta on aina
pimeän aikaan näkyvissä horisontin yläpuolella (Tähtitiede). - Napaseutujen ympärillä elävä tai kasvava (Eläintiede, kasvitiede). - Napakeskinen.
Sopeutuma - Eliön rakenteen, toiminnan tai käyttäytymisen piirre, joka lisää eliön selviytymiskykyä.
Sosiobiologia - Kaikkien eläinten, myös ihmisen, sosiaalista käyttäytymistä tutkiva biologian haara.
Stratigrafia - Tiede, joka tutkii sedimenttikivilajien järjestystä, yhteenkuuluvuutta ja ikäsuhteita.
Subarktis, subarktinen alue, vyöhyke - Subarktinen alue ympäröi arktista
aluetta leveänä, maata ja merta käsittävänä vyöhykkeenä. Subarktisella alueella on metsää, viileät kesät ja kylmät talvet. Se on hyvin kylmä ilmasto,
joka vallitsee pohjoisen havumetsävyöhykkeen kylmimmillä alueilla ja sen pohjoispuolella koivuvyöhykkeellä. Subarktinen talvi voi olla kylmempi
kuin arktisen tundran talvi.
Subarktisella alueella on laajalti ikiroutaa.
Suomen Arktinen Klubi r.y. - Suomalainen, koko maan kattava yhdistys, joka kokoaa yhteen arktisista retkistä ja alueista kiinnostuneet henkilöt.
T
Taiga - Katso boreaalinen vyöhyke.
Taigalumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Taigalumi on syvää, huokoista ja koostuu lähes pelkästään syväkuurasta.
Termokarsti - Ikirouta-alueilla tavattava karstimaan kaltainen maisema, joka on syntynyt maaperässä olleen jään sulamisesta
ja sitä seuranneesta maan painumisesta.
Thule-instituutti - Oulun yliopiston Thule-instituutti on ympäristö-,
luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla toimiva monitieteinen
tutkimuskeskus, joka toimii asiantuntijana
sirkumpolaarisissa kysymyksissä. Sillä on neljä
toimintayksikköä: Arktisen lääketieteen keskus,
pohjoisen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkosto
(NorNet), ympäristötekniikan tutkimusyksikkö
(NorTech Oulu) ja Oulangan tutkimusasema. (Ulkoasiainministeriö)
Tundra - Kylmien alueiden metsätön, ruoho- ja varpuvaltainen kasvillisuusvyöhyke. Arktiksen, arktisen alueen kasvillisuusvyöhyke, jossa
kasvaa lähinnä varpu- ja suokasvillisuutta - sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta
matalaa kasvillisuutta. Puurajan yläpuolella oleva, metsätön napa-alue, jossa heinäkuun keskilämpötila on alle 10° C. Ikirouta vallitsee.
Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun.
Tundralumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Tundralumi on kylmää ja ohutta, ja se koostuu syväkuurasta ja tuulen tiivistämistä kiteistä.
Tundran metaanipäästöt - Katso metaanipäästöt.
Tunturipaljakka = alpiininen/oroarktinen vyöhyke - Metsä puuttuu, yksittäisiä puita sensijaan voi olla paljakan alaosissa.
Paljakan kasvillisuudessa on nähtävissä erilaisia korkeusvyöhykkeitä: alapaljakka, keskipaljakka ja yläpaljakka. Vuoristossa
tämä alpiininen, tundraa muistuttava luontotyyppi on nimeltään vuoristotundra.
V
Vuotuinen ahtojää - Polaarisen ahtojään reunalta kasvaa vuosittain noin yhden metrin paksuinen kerros,
joka murtuu jatkuvasti ja muodostaa yhtenäisen lohkarekentän.
Vuoristotundra - Katso tunturipaljakka.
Y
Ylivuotinen lumi - Kun lumi säilyy maassa pitempään kuin yhden talven, sitä aletaan kutsua ylivuotiseksi lumeksi.
Jäätikkötieteessä se jaetaan vielä kahteen osaan: kun osittain sulaneen ja uudelleenkiteytyneen lumen tiheys on 0,5 g/cm³, sitä
sanotaan névé-lumeksi, kun taas vielä tiheämmän, yleensä yli 0,55 g/cm³ lumen nimitys on firn. (Wikipedia)
Ä
Äyriäiset - Merieläimiä, joilla on kova ulkoinen kuori, mutta ei selkärankaa. Esimerkiksi ravut ja katkaravut.
Reviiri - Alue, jota yksilö puolustaa lajikumppaneiltaan.
Revontulet - Revontulet ovat valoilmiöitä, jotka koostuvat värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista yötaivaalla. Näitä
valoilmiöitä näkyy sitä enemmän, mitä kauemmaksi päiväntasaajassa mennään - Suomessa ne ovat yleisimpiä Lapissa talvella. Revontulet
aiheutuvat aurinkotuulen varattujen hiukkasten osumisesta Maan ilmakehään. Tutustu revontuliin tarkemmin alta linkeistä.
S
Saamelaiset - Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa on noin 8 700 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia
asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle
opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia
vaatimuksia. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa
yhteensä yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Saamelaisten kielenä on saame. (Jouni Näkkälä: Saamelaiset Suomessa)
Saamen kielet - Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja
itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja
viro) lähimpiä etäsukukieliä. Niitä puhutaan Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin. Sitä puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000.
Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä. Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Sen virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä. (Jouni Näkkälä: Saamelaiset Suomessa)
Sammal - Vihreä kasvi, jolla on pienet, yksinkertaiset lehdet eikä lainkaan vartta tai juuria.
Sedimentti - Irtaimen aineksen kerrostuma maanpinnalla tai merenpohjalla.
Seismologia - Tiede, joka tutkii maanjäristyksiä ja niihin liittyviä ilmiöitä.
Sirkumpolaarinen - Sirkumpolaarinen tähti eli navanympärystähti on tähti joka joltakin havaintopaikalta on aina
pimeän aikaan näkyvissä horisontin yläpuolella (Tähtitiede). - Napaseutujen ympärillä elävä tai kasvava (Eläintiede, kasvitiede). - Napakeskinen.
Sopeutuma - Eliön rakenteen, toiminnan tai käyttäytymisen piirre, joka lisää eliön selviytymiskykyä.
Sosiobiologia - Kaikkien eläinten, myös ihmisen, sosiaalista käyttäytymistä tutkiva biologian haara.
Stratigrafia - Tiede, joka tutkii sedimenttikivilajien järjestystä, yhteenkuuluvuutta ja ikäsuhteita.
Subarktis, subarktinen alue, vyöhyke - Subarktinen alue ympäröi arktista
aluetta leveänä, maata ja merta käsittävänä vyöhykkeenä. Subarktisella alueella on metsää, viileät kesät ja kylmät talvet. Se on hyvin kylmä ilmasto,
joka vallitsee pohjoisen havumetsävyöhykkeen kylmimmillä alueilla ja sen pohjoispuolella koivuvyöhykkeellä. Subarktinen talvi voi olla kylmempi
kuin arktisen tundran talvi.
Subarktisella alueella on laajalti ikiroutaa.
Suomen Arktinen Klubi r.y. - Suomalainen, koko maan kattava yhdistys, joka kokoaa yhteen arktisista retkistä ja alueista kiinnostuneet henkilöt.
T
Taiga - Katso boreaalinen vyöhyke.
Taigalumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Taigalumi on syvää, huokoista ja koostuu lähes pelkästään syväkuurasta.
Termokarsti - Ikirouta-alueilla tavattava karstimaan kaltainen maisema, joka on syntynyt maaperässä olleen jään sulamisesta
ja sitä seuranneesta maan painumisesta.
Thule-instituutti - Oulun yliopiston Thule-instituutti on ympäristö-,
luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla toimiva monitieteinen
tutkimuskeskus, joka toimii asiantuntijana
sirkumpolaarisissa kysymyksissä. Sillä on neljä
toimintayksikköä: Arktisen lääketieteen keskus,
pohjoisen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkosto
(NorNet), ympäristötekniikan tutkimusyksikkö
(NorTech Oulu) ja Oulangan tutkimusasema. (Ulkoasiainministeriö)
Tundra - Kylmien alueiden metsätön, ruoho- ja varpuvaltainen kasvillisuusvyöhyke. Arktiksen, arktisen alueen kasvillisuusvyöhyke, jossa
kasvaa lähinnä varpu- ja suokasvillisuutta - sammalta, jäkälää, ruohoa, kukkia, pensaita ja muuta
matalaa kasvillisuutta. Puurajan yläpuolella oleva, metsätön napa-alue, jossa heinäkuun keskilämpötila on alle 10° C. Ikirouta vallitsee.
Alhainen lämpötila ja lyhyt kesä estävät yleensä puiden kasvun.
Tundralumi - Yksi kuudesta lumiluokasta. Tundralumi on kylmää ja ohutta, ja se koostuu syväkuurasta ja tuulen tiivistämistä kiteistä.
Tundran metaanipäästöt - Katso metaanipäästöt.
Tunturipaljakka = alpiininen/oroarktinen vyöhyke - Metsä puuttuu, yksittäisiä puita sensijaan voi olla paljakan alaosissa.
Paljakan kasvillisuudessa on nähtävissä erilaisia korkeusvyöhykkeitä: alapaljakka, keskipaljakka ja yläpaljakka. Vuoristossa
tämä alpiininen, tundraa muistuttava luontotyyppi on nimeltään vuoristotundra.
V
Vuotuinen ahtojää - Polaarisen ahtojään reunalta kasvaa vuosittain noin yhden metrin paksuinen kerros,
joka murtuu jatkuvasti ja muodostaa yhtenäisen lohkarekentän.
Vuoristotundra - Katso tunturipaljakka.
Y
Ylivuotinen lumi - Kun lumi säilyy maassa pitempään kuin yhden talven, sitä aletaan kutsua ylivuotiseksi lumeksi.
Jäätikkötieteessä se jaetaan vielä kahteen osaan: kun osittain sulaneen ja uudelleenkiteytyneen lumen tiheys on 0,5 g/cm³, sitä
sanotaan névé-lumeksi, kun taas vielä tiheämmän, yleensä yli 0,55 g/cm³ lumen nimitys on firn. (Wikipedia)
Ä
Äyriäiset - Merieläimiä, joilla on kova ulkoinen kuori, mutta ei selkärankaa. Esimerkiksi ravut ja katkaravut.
Lähteet
*Bernard Stonehouse: Arktisia eläimiä - Kirjayhtymä
*Bernard Stonehouse: Napaseutujen elämää
*Kodin suuri eläinkirja - Weilin & Göös
*Bernard Stonehouse: Etelämantereen eläimiä - Kirjayhtymä
*Wikipediasta aluevedet, arktiset saaret, osa sanastosta
*Ulkopoliittinen instituutti: Jäämeren suojelu vaatii uutta hallintatapaa
*Lukion koulukirja: Terra Nova, Toimiva maapallo, Ihminen ja ympäristö - WSOY 1997
*Spectrum: Arktis
*Suuri maailmantieto: Arktis
*Tiede, Pertti Koskimies: Keväät aikaistuvat - muuttolinnut myöhästyvät. Suomen linnustossa ilmastonmuutos näkyy jo.
*Ilmatieteen laitos: Merijää
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*BirdLife Suomi
*Tieteen maailma: Eläinten maailma
*Geographica - suuri maailmankartasto maanopas, maat, kansat. Könemann, 1999
*Web-Facta WSOY
*Oulun Yliopisto: Arktinen tundra
*Arktinen keskus
*Wikipedia: Arktis
*Tieteen termipankki
*Bernard Stonehouse: Arktisia eläimiä - Kirjayhtymä
*Bernard Stonehouse: Napaseutujen elämää
*Kodin suuri eläinkirja - Weilin & Göös
*Bernard Stonehouse: Etelämantereen eläimiä - Kirjayhtymä
*Wikipediasta aluevedet, arktiset saaret, osa sanastosta
*Ulkopoliittinen instituutti: Jäämeren suojelu vaatii uutta hallintatapaa
*Lukion koulukirja: Terra Nova, Toimiva maapallo, Ihminen ja ympäristö - WSOY 1997
*Spectrum: Arktis
*Suuri maailmantieto: Arktis
*Tiede, Pertti Koskimies: Keväät aikaistuvat - muuttolinnut myöhästyvät. Suomen linnustossa ilmastonmuutos näkyy jo.
*Ilmatieteen laitos: Merijää
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*BirdLife Suomi
*Tieteen maailma: Eläinten maailma
*Geographica - suuri maailmankartasto maanopas, maat, kansat. Könemann, 1999
*Web-Facta WSOY
*Oulun Yliopisto: Arktinen tundra
*Arktinen keskus
*Wikipedia: Arktis
*Tieteen termipankki
Arktikon tiedoksi
Arktinen keskus
Ulkoasiainministeriö 2012: Arktinen osaaminen Suomessa
Arktinen yliopisto - UArctic (Englanniksi)
Arktisen lääketieteen keskus - Centre for Arctic Medicine (Englanniksi)
Oulun yliopisto: Laaja kirjo arktista tutkimusta Oulun yliopistossa
Ilmatieteen laitos: Arktinen tutkimus
Suomen Akatemia: Arktinen tutkimusohjelma 2014 - 2018 - Ohjelmamuistio
Ilmatieteen laitos: Ilmastonmuutos
Oulun Yliopisto: Arktinen tundra
Wikipedia: Jäätikkö
Wikipedia: Lumi
Wikipedia: Lumivyöry
Wikipedia: Otsonikato
Wikipedia: Revontulet
Ilmatieteen laitos: Revontulet
Ilmatieteen laitos: Revontulet juuri nyt - Auroras Now!
Suomen Arktinen Klubi ry
