Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa galaksit NGC 4496A ja NGC 4496B - Image credit: ESA/Hubble & NASA, T. Boeker, B. Holwerda, Dark Energy Survey, Department of Energy, Fermilab/Dark Energy Camera (DECam), Cerro Tololo Inter-American Observatory/NOIRLab/National Science Foundation/Association of Universities for Research in Astronomy, Sloan Digital Sky Survey; Acknowledgment: R. Colombari - Creative Commons.
Niin lähekkäin - ja niin kaukana
Kaksosgalaksit NGC 4496A ja NGC 4496B hallitsevat tätä NASA/ESA Hubble -avaruusteleskoopin kuvaa. Molemmat galaksit sijaitsevat Neitsyen tähdistössä, mutta huolimatta siitä, että ne näkyvät tässä kuvassa vierekkäin, ne ovat hyvin eri etäisyyksillä Maasta ja toisistaan. NGC 4496A on 47 miljoonan valovuoden päässä Maasta, kun taas NGC 4496B on 212 miljoonan valovuoden päässä. Näiden kahden galaksin väliset valtavat etäisyydet tarkoittavat, että nämä kaksi eivät ole vuorovaikutuksessa, ja ne näyttävät menevän päällekkäin vain sattumanvaraisen kohdistuksen vuoksi.
Tämän kaltaiset satunnaiset galaktiset kohdistukset antavat tähtitieteilijöille mahdollisuuden tutustua pölyn jakautumiseen näissä galakseissa. Galaktinen pöly – sekä NGC 4496A:n että NGC 4496B:n läpi kiertelevät tummat langat – lisää tähtitieteellisten kuvien kauneutta, mutta se myös vaikeuttaa tähtitieteilijöiden havaintoja. Universumissa oleva pöly pyrkii sirottamaan ja absorboimaan sinistä valoa, jolloin tähdet näyttävät himmeämmiltä ja punaisemmilta. Pölyn aiheuttama punoitus eroaa punasiirtymästä, joka johtuu itse tilan laajenemisesta. Mittaamalla huolellisesti, kuinka etualan galaksissa oleva pöly vaikuttaa taustagalaksin tähtien valoon, tähtitieteilijät voivat kartoittaa pölyn etualalla olevan galaksin spiraalihaaroissa. Tuloksena saadut "pölykartat" auttavat tähtitieteilijöitä kalibroimaan mittauksia kosmologisista etäisyyksistä näissä galakseissa oleviin tähtiin.
Text credit: European Space Agency (ESA)
