Maa

Maa eli maapallo tai Tellus on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Se on tunnetun maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maan ikä on noin 4,5 miljardia vuotta, ja se on aurinkokuntamme tihein sekä sen viidenneksi suurin planeetta niin läpimitaltaan kuin massaltaankin.

Maa on niin sanottu kiviplaneetta, jolla on metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori. Maan pinta on varsin nuorta. Vanhimmat maapallolta löydetyt kivet ovat noin 3,8 miljardin vuoden ikäisiä.

Maan kiertoaika Auringon ympäri ympäröivien tähtien suhteen eli sideerinen vuosi on 365,2564 vuorokautta - 365 vuorokautta, 6 tuntia, 9 minuuttia ja 9,76 sekuntia.

Maapallon pyörimisnopeus päiväntasaajalla on 1600 km/h. Suuren pyörimisnopeutensa johdosta maapallo on hieman litistynyt navoilta, noin 21 kilometriä, ja vastaavasti päiväntasaajalta pullistunut.

Maan rata on ellipsi, jonka muoto kuitenkin poikkeaa vain vähän ympyrästä. Radan säde, tai tarkemmin rataellipsin pisimmän akselin puolikas on 150 miljoonaa kilometriä.

Maalla on yksi suuri pitkäaikainen kiertolainen, Kuu. Se on keskusplaneettaansa Maahan nähden epätavallisen kookas kappale.

Sopivampi nimi Maalle olisi Vesi, sillä peräti 3/4 pinnasta on veden peitossa. Maa on ainoa aurinkokuntamme planeetoista, jonka pinnalla on vapaata vettä.

Maalla on ilmakehä, joka hapen lisäksi pitää sisällään mm. otsonin, joka suojaa Auringon ultraviolettisäteilyltä ja jonka ansiosta elämä saattoi siirtyä meristä maalle.

Maalla on ympärillään magneettikenttä, joka syntyy ytimessä olevista sähköisistä varauksista. Magneettikenttä toimii suojakilpenämme aurinkotuulta vastaan luoden ympärillemme ns. magnetosfäärin. Aurinkotuulen hiukkasten osuessa magneettikenttään syntyy revontulia.

Auringon ja Maan välinen keskietäisyys - 149.6 milj. km eli 1 AU - on otettu yleiseksi mittayksiköksi aurinkokunnan kappaleiden välisiä etäisyyksiä mitattaessa. Auringosta lähtevä valosäteily kulkee Maahan runsaassa 8 minuutissa.

Maapallon halkaisija on vajaa 13 000 kilometriä, ja ympärysmitta noin 40 000 kilometriä. Planeetaksi se on keskikokoinen, mutta tiheys on kaikista aurinkokunnan kappaleista suurin.

Maa.



Kokovertailussa Maa ja Kuu.

Maan ihmiset

Maa on ainut planeetta, ja ylipäänsä ainut paikka koko Universumissa, jossa tämän hetken tietämyksemme mukaan on elämää ja vieläpä ihmislajin edustamaa, älyllistä elämää. Ihmisen sukupuun vanhimmat edustajat elivät noin viisi miljoonaa vuotta sitten Afrikan savanneilla. Noista lajeista on vuosimiljoonien aikana kehittynyt, erilaisten vaiheiden ja lajien kautta, evoluution myötä nykyihminen.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jordens inre.svg

Maan mekaaninen rakenne syvenevässä järjestyksessä: litosfääri, astenosfääri, mesosfääri ja ydin. Litosfääri, astenosfääri, mesosfääri ja ydin ovat Maan mekaanisten ominaisuuksien mukaan määritellyt kerrokset.

Maapallon rakenne

Litosfääri eli kivikehä koostuu Maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta. Litosfäärin paksuus on noin 100 km, josta kuoren osuus on mantereiden kohdalla 30 - 70 km ja merenpohjan alla keskimäärin vain 8 km. Kiinteän kuoren ja vaipan ylimmän osan välissä on maanjäristysaaltoja heijastava ns. Moho-pinta. Maapallon litosfääri on jakautunut noin kahteenkymmeneen litosfäärilaattaan. Suurimmat niistä ovat: Euraasian laatta, Afrikan laatta, Pohjois-Amerikan laatta, Etelä-Amerikan laatta, Tyynenmeren laatta, Antarktiksen laatta ja Intian laatta. Muita laattoja ovat: Kookossaarten laatta, Karibian laatta, Arabian laatta, Nazcan laatta ja Filippiinien laatta. Laattojen reuna-alueilla ovat maanjäristykset ja tulivuoret yleisiä.

Astenosfääri on Maan litosfäärin alla sijaitseva suuren viskositeetin kivikerros. Astenosfäärissä tapahtuu hitaita konvektiovirtauksia, jotka osaltaan saavat aikaan litosfäärilaattojen liikehdinnän. Astenosfääri alkaa eri kohdissa maankuorta 5- 150 kilometrin syvyydestä ja ulottuu 400 - 650 kilometrin syvyyteen. Astenosfääri on lähimpänä maankuorta valtamerten keskiselänteiden kohdalla ja kauimpana mantereiden vuoristojen kohdalla. 400 - 650 kilometrin syvyydessä sijaitsee niin sanottu vaipan vaihettumiskerros. Astenosfäärin kivi ei ole kovin tiheää.

Mesosfääri on Maan vaipan alempi kerros. Astenosfäärin, suhteellisen sulan kerroksen, alla oleva mesosfääri on kiinteää, hyvin kuumaa ainetta. Mesosfäärin alla on Maan ydin, jonka ulompi osa on sulaa rautaa, ja sisempi osa kiinteää rautaa.

Maan ydin on Maan osa, joka sijaitsee syvällä sen keskipisteen ympärillä: Maan pinnan ja keskipisteen välisestä pallon säteestä on ydintä noin 55 %. Ytimen aine on pääasiassa rautaa. Ydin on kaksikerroksinen: ulkoydin on nestemäisessä olomuodossa ja sisäydin (30-40 % ydinpallon säteestä) on kiinteää. Ytimen lämpötila on sisäytimen ulkopinnalla noin 4 300 celsiusastetta. Ulkoytimen nestemäisen raudan virtaus aiheuttaa Maan magneettikentän. Ytimen länsiosa ja itäosa ovat erilaisia. (Wikipedia)

Maan ilmakehä eli atmosfääri

Maan ilmakehä on typen, hapen ja muiden kaasujen seos, kaasukerros, jota hengitämme ja joka suodattaa Auringon UV-säteilyä ja estää lämmönhukan avaruuteen. Ilmakehästä tunnetaan kolmisentuhatta eri alkuainetta ja yhdistettä. Kuiva ilma on lähinnä typpeä (78 prosenttia) ja happea (21 prosenttia).

Ilmakehä muodostuu useista kerroksista eli sfääreistä, joilla on erilaiset fysikaaliset ominaisuudet. Lämpötilan ja paineen vaihtelut, jotka erottavat eri kerroksia, johtuvat Auringon lämmön jakautumisesta.

Näitä kerroksia ovat troposfääri, stratosfääri, mesosfääri ja termosfääri. Ilmakehän alaosaa termosfääriin saakka nimitetään toisinaan homosfääriksi ja yläosaa heterosfääriksi. Ilmakehän ja avaruuden välillä on eksosfääri, joka on ilmakehän ja avaruuden välitila ja josta hiukkasia karkailee avaruuteen.

Troposfääri. Ilmakehän alin kerros on tärkein kerros, jossa elämme ja hengitämme ja missä kaikenlaiset sää- ja ilmastoilmiöt vaikuttavat meihin. Täällä ilmakehän pohjalla paine on huomattavasti suurempi kuin missään muualla ilmameressä ja kaasujen tiivistyminen on sellainen, että 80 % ilmakehän massasta on troposfäärissä. Lähellä maanpintaa näkyvä ja infrapunavalo absorboituvat ja lämpötila on korkea. Korkeuden myötä lämpötila laskee, kunnes saavutetaan tropopaussi.

Stratosfääri. Troposfäärin yläpuolella ja aina 50 kilometrin korkeuteen saakka on stratosfääri. Tällä alueella on otsonikerros, joka absorboi Auringon haitallisia ultraviolettisäteitä. Tämän seurauksena lämpötila kohoaa stratosfäärissä korkeuden mukaan, kunnes saavutetaan maksimi - noin 10 C-astetta - minkä jälkeen se alkaa laskea. Tämä maksimilämpötila merkitsee stratopaussia - stratosfäärin ylärajaa.

Mesosfääri. Muodostaa seuraavaksi ylemmän kerroksen ja ulottuu stratosfääristä aina noin 80 km korkeuteen. Lämpötila mesosfäärissä laskee vähitellen, kunnes se saavuttaa noin -120 C-asteen minimin. Ilman tiheys mesosfäärissä on hyvin alhainen, mutta riittävä polttamaan useimmat Maan ilmakehään saapuvat meteoriitit. Niiden loistava jälki vasten mustaa yötaivasta osoittaa, missä kitka tuhosi nämä ulkoavaruudesta saapuvat kappaleet niiden matkatessa läpi tämän kerroksen. Mesosfäärin yläosaa nimitetään mesopaussiksi.

Termosfääri. Mesopaussin yläpuolella on termosfääri, joka absorboi ultraviolettia säteilyä. Lämpötila kohoaa jälleen korkeuden mukaan useisiin tuhansiin asteisiin, mutta ilman ohuuden vuoksi lämpöenergiaa on hyvin vähän saatavilla. Tässä on alku sille, mitä nimitetään ionosfääriksi.

Eksosfääri. Ylimpänä on ohut eksosfääri, joka asteittain ohenee ja vaihtuu avaruuden tyhjiöksi yli 800 km korkeudessa maanpinnan yläpuolella. (Tieteen maailma: Maapallon kehitys)

Jäämeri.

Maailman meret

71 prosenttia Maan pinta-alasta on veden peittämää - eli valtameret ja meret peittävät kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta. Vettä maapallon valtamerissä on noin 1,35 miljardia kuutiokilometriä. Jos maapallo olisi ihan sileä pallo, niin merten vedet riittäisivät peittämään koko pallon 2,5 metrin korkuisella vesipatjalla.

Maapallolla on viisi valtamerta: Tyynimeri, Atlantin valtameri, Intian valtameri, Pohjoinen jäämeri ja Eteläinen jäämeri.

20 maailman suurinta saarta

1 Grönlanti, Tanska 2130800 km²
2 Uusi-Guinea, Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea 785753 km²
3 Borneo, Brunei, Indonesia ja Malesia 748168
4 Madagaskar, Madagaskar 587713 km²
5 Baffininsaari, Kanada 507451 km²
6 Sumatra, Indonesia 443066 km²
7 Honshu, Japani 225800 km²
8 Victoriansaari, Kanada 217291 km²
9 Iso-Britannia, Iso-Britannia 209331 km²
10 Ellesmerensaari, Kanada 196236 km²
11 Sulawesi, Indonesia 180681 km²
12 Eteläsaari, Uusi-Seelanti 145836 km²
13 Jaava, Indonesia 138794 km²
14 Pohjoissaari, Uusi-Seelanti 111583 km²
15 Luzon, Filippiinit 109965 km²
16 Newfoundland, Kanada 108860 km²
17 Kuuba, Kuuba 105806 km²
18 Islanti, Islanti 103000 km²
19 Mindanao, Filippiinit 97530 km²
20 Irlanti, Irlanti ja Iso-Britannia 81638 km²



Niili.

20 maailman pisintä jokea

1 Niili-Kagera Afrikka 6 650 km
2 Amazon Etelä-Amerikka 6 259 - 7 040 km
3 Jangtse Kiina 6 300 - 6 379 km
4 Mississippi-Missouri Pohjois-Amerikka 5971 km
5 Huanghe Kiina 5 464 km
6 Ob-Irtys Aasia 5 410 km
7 Jenisei Aasia 5 075 km
8 Kongo Afrikka 4 700 km
9 Lena Venäjä 4 400 km
10 Amur Aasia 4 352 km
11 Mekong Kaakkois-Aasia 4 345 km
12 Mackenzie-Athabaska Kanada 4 240 km
13 Niger Afrikka 4 168 km
14 Paraná Etelä-Amerikka 3998 km
15 Murray-Darling Australia 3 750 km
16 Volga Venäjä 3 531 km
17 São Francisco Brasilia 3 200 km
18 Yukon Pohjois-Amerikka 3 185 km
19 Indus Etelä-Aasia 3 180 km
20 Syrdarja-Naryn Keski-Aasia 3 100 km



Matterhorn.

Maailman vuoret

Kuvassa yllä Matterhorn, vuorenhuippu Etelä-Sveitsissä, Italian rajalla, Valais'n Alpeilla, Monte Rosasta länteen. Sen korkeus on 4 478 metriä.

Aasiassa Himalajan vuoristossa sijaitsevat maapallon korkeimmat vuoret. Maapallon pisin merenpinnan yläpuolinen vuoristo on Etelä-Amerikan länsirannikolla sijaitseva Andien vuoristo. Norja on Pohjoismaiden vuoristoisin maa. Norjan läpi pohjoisesta etelään ulottuu Skandien vuoristo, josta osa on Ruotsin puolella. Skandien ja samalla Pohjoismaiden korkein huippu Galdhøpiggen ulottuu 2 469 metrin korkeuteen.

Suomessa vuoristoa edustavat ainoastaan luoteisimmassa Lapissa sijaitsevat tunturit, kuten Halti ja Saana.

20 maailman suurinta järveä

1 Kaspianmeri Azerbaidzan, Venäjä, Kazakstan, Iran 371 000 km²
2 Yläjärvi Kanada, Yhdysvallat, 82 414 km²
3 Victoriajärvi Kenia, Uganda, Tansania 69 485 km²
4 Huronjärvi Yhdysvallat, Kanada 59 596 km²
5 Michiganjärvi Yhdysvallat 57 750 km²
6 Tanganjikajärvi Tansania, Kongo, Burundi, Sambia 32 893 km²
7 Baikaljärvi Venäjä 31 500 km²
8 Iso Karhujärvi Kanada 31 153 km²
9 Njassajärvi Malawi, Mosambik, Tansania 30 044 km²
10 Iso Orjajärvi Kanada 28 930 km²
11 Eriejärvi Kanada, Yhdysvallat 24 000 km²
12 Winnipegjärvi Kanada 23 750 km²
13 Ontariojärvi Kanada, Yhdysvallat 19 477 km²
14 Laatokka Venäjä 17 700 km²
15 Balqas Kazakstan 17 000 km²
16 Araljärvi Kazakstan, Uzbekistan 17 160 km²
17 Ääninen Venäjä 9891 km²
18 Titicaca Peru, Bolivia 8 135 km²
19 Nicaragua Nicaragua 8 001 km²
20 Athabascajärvi Kanada