Ave Maria

Ave Maria

Laulutyypiltään Ave Maria on hymni eli ylistyslaulu. Ave Maria on latinaa ja tarkoittaa suomeksi "Terve Maria", eli "Maria, ole tervehditty!". Se on katolisen kirkon rukous, joka luonnollisestikin osoitetaan Neitsyt Marialle. Tällä rukouksella on tärkeä sijansa katolisen kirkon rukouselämässä. Rukous perustuu niihin arkkienkeli Gabrielin sanoihin, jotka hän osoitti Neitsyt Marialle, kertoessaan tulevasta Jeesuksen syntymästä: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut."

Ave Maria ja sadat säveltäjät

Ave Maria -rukous kehitettiin Euroopassa ristiretkien aikaan, jolloin länsimainen kulttuuri kehittyi monella tavalla. Jo keskiajalla, gregoriaanisen kirkkomusiikin aikana kajahtelivat kirkoissa liturgiasävelminä mitä kauneimmat Ave Mariat. Tällöin laulettiin tyyliin A cappella, eli ilman soittimin tapahtuvaa taustamusiikkia.

Ave Maria on eri aikakausien ja eri säveltäjien myötä saanut monenlaiset muodot ja kasvot. Ave Marian ovat pukeneet musiikin muotoon viimeisen viidensadan vuoden aikana sadat säveltäjät, joiden joukossa ovat maailman suurimmat säveltäjät. Varsinaisen suursuosion säveltäjien parissa Ave Maria saavutti musiikkityylillisesti romantiikan aikakaudella, 1800-luvulla.

Omat sävelversionsa Ave Marialle ovat luoneet espanjalainen Tomás Luis de Victoria (1548 - 1611), itävaltalainen Franz Schubert (1797 - 1828), italialainen Giuseppe Verdi (1813 - 1901), itävaltalainen Joseph Haydn (1732 - 1809), saksalainen Felix Mendelssohn (1809 - 1847), itävaltalainen Wolfgang Amadeus Mozart (1756 - 1791), italialainen Giacomo Puccini (1858 - 1924), venäläinen Sergei Rahmaninov (1873 - 1943), italialainen Gioachino Rossini (1792 - 1868), venäläinen Igor Stravinsky (1882 - 1971), ranskalainen Charles Gounod (1818 - 1893) ja saksalainen Franz Biebl (1906 - 2001).

Ave Marian ovat säveltäneet myös italialainen Pietro Mascagni (1863 - 1945), ranskalainen Georges Bizet (1838 - 1875), saksalainen Eduard Franck (1817 - 1893), saksalainen Johannes Brahms (1833 - 1897), italialainen Gaetano Donizetti (1797 - 1848), ranskalainen Camille Saint-Saëns (1835 - 1921), italialainen Lorenzo Perosi (1872 - 1956), italialainen Luigi Cherubini (1760 - 1842), ranskalainen Jules Massenet (1842 - 1912), ranskalainen Jacques Fromental Halévy (1799 - 1862), böömiläinen Antonín Dvorák (1841 - 1904) ja saksalainen Anton Bruckner (1824 - 1896).

Ave Marian säveltäjiä ovat myös unkarilainen Zoltán Kodály (1882 - 1967) ja amerikkalainen Roger Rossi (1940 -).

Neitsyt Maria

"Ave Maria" - Franz Liszt (1811 - 1886)

Unkarilainen Franz Liszt oli myös viehtynyt Ave Mariaan. Hän oli yksi niistä harvoista säveltäjistä, joka paneutui Ave Marian säveltämiseen usampiakin kertoja, oman uskonnollisuutensakin vuoksi. Hänen Ave Marioissaan avautuu hänen oma, uskonnollinen näkemyksensä yhtyneenä mestarin sävelkieleen. Ave Mariansa Franz Liszt sävelsi esitettäväksi erilaisille kokoonpanoille ja instrumenteille, kuorolle, pianolle ja uruille. Ensimmäinen niistä valmistui vuonna 1846.

Omien Ave Marioidensa lisäksi Franz Liszt sovitti omiksi versioikseen kahden muun säveltäjän, Franz Schubertin ja renessanssiajan alankomaalaisen säveltäjän ja kirkkokuoron laulajan, Jacques Arcadeltin (1505 - 1568), Ave Mariat. Videolla yllä Lisztin pianoversio Schubertin Ave Mariasta.

Viola da gamba

Yksi Giulio Caccinin soittimista oli Viola da gamba. Se on viulusoitinperhe, johon kuuluu erikokoisia, viulumaisia soittimia, joita pidetään polvien välissä.

"Ave Maria" - Giulio Caccini ja Vladimir Vavilov

Oma erityislukunsa on italialainen Giulio Caccini (1551 - 1618), jonka nimiin asetetun Ave Marian sävelsi kuitenkin ilmeisesti venäläinen Vladimir Vavilov (1925 - 1973). Tällaisesta sekaannuksesta huolimatta tämä Ave Maria monien mielestä on kaikkein kaunein Ave Maria, vaikkakin monet pitävät kauneimpana tunnetuinta, Franz Schubertin Ave Mariaa - ja jotkut muut ehkä jotakin muuta.

Firenzeläisen säveltäjän, opettajan, muusikon ja laulajan Giulio Caccinin omat instrumentit olivat luuttu, viola da gamba ja harppu. Hänen noin 500 vuotta sitten säveltämänsä Ave Maria putkahti pitkän piiloilukauden jälkeen julkisuuteen vasta vuonna 1972. Silloin, kohtuullisen tuntematon venäläinen kitaristi, luutunsoittaja ja säveltäjä Vladimir Vavilov levytti kyseisen Ave Marian. Hän merkitsi levylle säveltäjäksi tuntemattoman.

Hieman tämän levytyksen jälkeen muusikko, joka soitti Vavilovin kanssa, merkitsi Ave Marian säveltäjäksi Giulio Caccinin. Myöhemmin on kuitenkin todettu, että säveltäjä on ilmeisesti ollut Vladimir Vavilov. Ehkäpä Giulio Caccinin nimi kalskahtaa jotenkin kauniimmin musikaaliselta, joka tapauksessa häntä pidetään usein esillä ja sinnikkäästi tämän Ave Marian säveltäjänä.

Luutunsoittaja

Luutunsoittaja soittamassa Jacques Arcadeltin musiikkia.

Suomalaisia Ave Marian säveltäjiä

Oskar Merikanto (1868 - 1924): "Rukous" (Ave Maria), yksinlaulu Op. 40 No. 2.
Toivo Kuula (1883 - 1918): "Ave Maria", yksinlaulu Op. 23 No. 2.
Pekka Kostiainen (1944 -): "Ave Maria", kuoromusiikkia - naiskuorolle, soolokvartetille ja uruille julk. Sulasol.
Osmo Tolonen (1943 -): "Ole tervehditty!" (Ave Maria), evankeliumimotetti kuorolle SAB.
Timo-Juhani Kyllönen (1955 -): "Ave Maria", yksinlaulu sopraanolle, baritonille ja pianolle/uruille.

Neitsyt Maria

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Dietrich Urich-Kayser
*Photo used with permission.

"Ave Maria" - Franz Schubert (1797 - 1828)

Itävaltalaisen Franz Schubertin säveltäjänlahjat ilmenivät jo varhain. Ensimmäisen, mestariteokseksi tunnustetun sävellyksensä hän kirjoitti 17-vuotiaana. Ennen varhaista menehtymistään lavantautiin vain 31-vuotiaana, Franz Schubert ennätti säveltää yli 600 laulua.

Franz Schubertin tunnetuimpaan tuotantoon kuuluu kirkkosävellys, yksinlaulu Ave Maria, Op. 52 No. 6 (D. 839). Schubertin Ave Mariaa käytetään usein myös häämusiikkina. Sitä kuullaan myös hautajaisissa, kuten tapahtui esimerkiksi presidentti John F. Kennedyn hautajaisissa.

Kaikki erilaiset versiot Ave Mariasta kuuluvat luonnollisestikin myös jouluajan esitetyimpään musiikkiin. Maria odotti lastaan joulun alla ja Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen. 4. adventtisunnuntai on omistettu Marialle. Ave Maria on levittäytynyt myös laajalle kirkkojen ja konserttisalien ulkopuolelle, kuten elokuviin ja viihdemusiikkiin.

Ave Marian kuuntelu parantaa henkistä ja fyysistä terveyttä

Ave Marian kaltainen, hidastempoinen musiikki rauhoittaa ihmismielen, ja sillä on vaikutukset myös ihmisen fyysiseen tilaan. Nopeatempoinen musiikki kiihdyttää ihmismieltä ja saa hänet hengittämäänkin nopeammin, mutta Ave Marian hidas tempo hidastaa myös hengitystä. Tässä suhteessa Ave Maria rauhoittaa ihmistä joogan tapaan. Nerokkaiden säveltäjien loihtima, hartaana ja juhlavana kaikuva Ave Maria pyrkii saamaan kuulijansa keskittyneeseen ja meditatiiviseen rukouksen tilaan.

Ihan tutkimus on tehty Ave Maria -rukouksen ja musiikin vaikutuksista ihmiseen ja sen mukaan positiiviset vaikutukset sydämen ja verenkierron terveyteen ovat ilmeiset. Ave Maria -rukousta on kokeiltu kuntoutuksessa sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä. Päivittäisen tunnin mittaisen Ave Maria -harjoittelun tulokset olivat positiivisia.

Siksi joka päivä kannattaisi jokaisen ainakin pieni hetki aikaa varata Ave Marian kuunteluun. Kannattaa huomioida, että Ave Marian avulla itseään kuntouttavan uskonnollisella suuntauksella ei ole merkitystä. Luterilainen kokee juuri saman, kuin katolinenkin.

"Ave Maria" - sanat Eino Leino, sävel Kari Haapala

"Mitä olet sinä tyttöni minulle?
Olet helkkyvä helmivyöni,
pyhä rukousnauha mun muistoillein,
kun synkkänä saapuvi yöni.

Minä hyrisen lauluja hiljakseen
ja ma helmiä hymisten siirrän,
sana sanalta laulan ma lauseesi,
piirre piirteeltä muotosi piirrän.

Minust' on kuin sun piirteesi pieninkin ois
isämeitä ja avemaria,
ja vaikka ma maass' olen polvillain,
kuin onneni suur' olis liian!"

"Ave Maria" - Giuseppe Verdi (1813 - 1901)

Italialainen, romantiikan ajan säveltäjä Giuseppe Verdi on yksi oopperataiteen suurista mestareista. Hänen kymmenes oopperansa Rigoletto oli ensimmäinen ooppera, jossa täydessä mitassa ilmenee Verdin nerous draamallisen toiminnan ja musiikillisen luonnehdinnan kehittelijänä. Verdin tunnettuja oopperoita ovat mm. Trubaduuri, La Traviata, Aida, Otello ja Falstaff.

Desdemonan rukous

Giuseppe Verdin säveltuotannossa on useampia Ave Maria-sävellyksiä. Oopperassa Otello (1887), Otellon puoliso Desdemona laulaa aarian Ave Maria ja rukoilee siinä kaikkien niiden ihmisten puolesta, jotka kärsivät yhtä paljon, kuin hän itse.

Oopperan suuren mestarin viimeiseksi jääneessä teoksessa Quattro pezzi sacri (Neljä pyhää kappaletta) on myös rukous Ave Maria.

"Ave Maria" - Bach-Gounod

Ranskalainen säveltäjä Charles Gounod (1818 - 1893) sävelsi sekä oopperoita, että uskonnollista musiikkia. Hänet muistetaan ertyisesti laulustaan Ave Maria. Se ei ollut ihan Gounodin omaa tuotantoa, sillä se perustui saksalaisen Johann Sebastian Bachin (1685 - 1759) säveltämään preludiin. Gounodin Ave Maria julkaistiin vuonna 1853 nimellä "Meditation sur le Premier Prelude de Piano de S. Bach." On myös mainittava, että mahdollisesti Gounod ei laisinkaan sovitellut ja kirjoittanut tätä Ave Mariaa, kuten Wikipedia toteaa. Silti hänet mainitaan aina tekijänä kera Bachin.

Franz Schubertin Ave Marian lailla tätä melodialtaan yhtä maailman tunnetuimmista Ave Marioista käytetään häiden ja hautajaisten yhteydessä. Bach-Gounodin Ave Mariasta on tullut hyvin tunnettu ja tuttu siksi, että se melodialtaan kauniina ja helposti mieleen jäävänä on soinut aina kaikkialla niin arjessa kuin pyhässä, niin viihteessä kuin vakavassakin.



Lähteitä
*Oopperaa ja kirkkomusiikkia Lammin kirkossa - Lammin seurakunta
*The Mitchell Beazley: Kuka teki mitä - kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos
*Interlude: Liszt and the Ave Maria
*Yle Uutiset: Ave Maria -rukouksen ja musiikin vaikutukset verenkierron rytmeihin
*Kari Rydman: Ave Maria, gratia plena
*Pianotv.net: The Many-Faced Ave Maria: From Schubert to Bruckner
*Kouvolan Sanomat: Sana sunnuntaiksi: Ave Maria, gratia plena
*Roger Rossi: The Great Composers of Ave Maria Compositions