Uusimpia dinouutisia

Mnyamawamtuka moyowamkia

Eräillä dinosauruksilla on helposti mieleen painuvat nimet. Näihin ei kuulu Mnyamawamtuka moyowamkia. Swahilinkielinen nimi kuuluu Tansaniasta löydetylle, uudelle ja juuri nimetylle titanosaurille. Lajinimen julkisti helmikuussa 2019 Ohion Yliopiston tutkijaryhmä. Fossiili on löydetty vuonna 2004.

Tämä titanosauri on elänyt Afrikassa liitukaudella, noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Jos se asiaa jotenkin helpottaa, niin lajinimi lausutaan: "Mm-nya-ma-wah-mm-too-ka mm-oh-yo-wa-mm-key-ah". Nimi on suomeksi: "Mtukan eläin, jolla on sydämen muotoinen häntä". (Science News 13.2.2019: New dinosaur with heart-shaped tail provides evolutionary clues for African continent)

Kahdella jalalla pystyssä käveleviä krokotiileja

Ajalta 110 - 120 miljoonaa vuotta sitten on Etelä-Koreasta löydetty erityisiä jälkifossiileja. Kun kahdella jalalla kulkevat dinosaurukset kävelivät varpaisillaan ja maahan jäi sen mukainen jälki, niin näissä korealaisissa jäljissä näkyy koko jalkapohja, ihan kuin ihmisenkin jättämissä jalanjäljissä. Jälkien jättäjinä ovat olleet muinaiset kolmen metrin korkuiset krokotiilit, jotka ovat liikkuneet pystyssä kahdella jalalla, ihan kuten kahdella jalallaan edenneet dinosauruksetkin. (ScienceDaily 11.6.2020: Ancient crocodiles walked on two legs like dinosaurs)

Ensimmäiset munat pehmeitä

Uusimman, kesäkuussa 2020 julkistetun tutkimustiedon mukaan ensimmäisten dinosaurusten munat olivat pehmytkuorisia, samankaltaisia kuin kilpikonnien munat. Tämä tietämys on vastoin aiempia käsityksiä. Kovakuorisiksi munat kehittyivät dinosaurusten kehityslinjassa ainakin kolme eri kertaa.

Vain kolmen eri dinosaurusryhmän, teropodien, hadrosaurien ja sauropodien fossiloituneita munia on löydetty. Sarvinaamojen munia ei ole löydetty juuri laisinkaan, vaikka niiden luurankoja on löydetty tuhansittain. Tästä tutkijat ovat tehneet sellaisen päätelmän, että näiden dinosaurusten munat ovat olleet pehmytkuorisia. (ScienceDaily 17.6.2020: First dinosaur eggs were soft like a turtle's)

Kääpiöitä dinosaurusten esi-isissä - Kongonaphon kely - "Pikkutappaja"

Se, mistä eläinlajeista dinosaurukset ja lentoliskot kehittyivät, on hyvin heikosti tunnettua. Ne molemmat kuuluvat samaan kehityslinjaan eli kladiin, Ornithodira. Kun dinosauruksissa ja lentoliskoissa on ollut kooltaan jättimäisiä muotoja, niin voisi hyvin tulla mieleen se, että niiden esi-isätkin olisivat olleet hyvin isokokoisia.

Heinäkuussa vuonna 2020 American Museum of Natural History julkaisi uutisen, joka kertoi ihan muuta. Sen mukaan näiden jättiläisten mahdollisten esi-isien joukossa on myös hämmästyttävän pienikokoisiakin, "taskukokoisia" lajeja. Yksi niistä on Madagaskarilta jo vuonna 1998 löydetty, fossiloitunut matelija Kongonaphon kely. Sillä oli korkeutta neljä tuumaa eli 10 cm, se söi hyönteisiä ja se eli 237 miljoonaa vuotta sitten. Se on ollut ehkä läheisempää sukua lentoliskoille kuin dinosauruksille. Kongonaphon kely selittäisi myös sekä dinosaurusten että lentoliskojen ihoon kiinnittyneet untuvat, höytyvät ja sittemmin sulatkin. Katso kuva tästä lajista.

*ScienceDaily 6.7.2020: A tiny ancient relative of dinosaurs and pterosaurs discovered
*Wikipedia: Kongonaphon
*Independent 7.7.2020: Dinosaurs descended from pocket-sized reptile which "would probably make a great pet", scientists say



Afrikka myöhäisemmällä liitukaudella, 108 - 66 miljoonaa vuotta sitten. Maayhteys Arabian suunnalta puuttui, manner oli merten ympäröimä. Punaisella ympyröity nykyinen Marokko, josta löydettiin ankannokkasaurin fossiili.

Creative Commons
*Kuva - Copyright © Mark Witton

Ankannokkasaurit uivat yli merten

Marokosta löydettiin fossiloitutunut, uusi dinosaurus Ajnabia odysseus. Ajnabia tarkoittaa muukalaista tai ulkomaalaista ja odysseus viittaa kreikkalaiseen merenkulkijaan. Löytö sai paleontologit ihmettelemään, miten ihmeessä tämä ankannokkasauri, eli sorsalisko eli hadrosauri, oli saattanut päätyä Marokkoon. Marokko on Afrikassa. Hadrosaurit, jotka olivat kasvinsyöjiä, kehittyivät Pohjois-Amerikassa ja levittäytyivät sieltä maitse Etelä-Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Noina aikoina, myöhäisellä liitukaudella, Afrikka oli merten ympäröimä saarimanner.



Creative Commons
*Kuva - Copyright © NickLongrich

Ajnabia odysseus oli pituudeltaan vain noin kolme metriä, kun ankannokkasaurit saattoivat kasvaa 15 metrinkin pituisiksi. Löytöpaikka Marokossa, muutaman tunnin ajomatkan päässä Casablancasta oli paikka, josta tätä ankannokkasauria ei missään nimessä olisi pitänyt löytyä. Se oli samaa, kuin että kenguru olisi löydetty Skotlannista. Paleontologit tulivat pohdinnoissaan siihen päätelmään, että Ajnabia odysseus oli tullut satojen kilometrien matkan yli merten joko jotenkin ajelehtimalla tai uimalla.

Tohtori Nicholas Longrich tuli tähän uintipäätelmään Sherlock Holmesin päättelymenetelmällä: "Kun ensiksi eliminoi pois kaikki mahdottomat vaihtoehdot, niin se, mitä jää jäljelle, on totuus." Ainut pääsymahdollisuus Afrikkaan oli meren ylittäminen, ja ankannokkasaurit olivatkin hyviä uimareita. Meren ylittäminen tällä tavoin on hyvin epätodennäköistä ja harvinaista, mutta muidenkin nykylajien kohdalla tällaisia siirtymisiä tiedetään. Tämän ankannokkasaurin, "ulkomaalaisen merenkulkijan" tapaus on ensimmäinen laatuaan, jolloinka oletetaan dinosauruksen siirtyneen yli meren uimalla.

ScienceDaily 5.11.2020: The first duckbill dinosaur fossil from Africa hints at how dinosaurs once crossed oceans.

Tyranniliskojen kasvupyrähdys

Kuningastyrannilisko, Tyrannosaurus rex koki eräiden lähisukulaistensa kanssa teini-iässä rajun kasvupyrähdyksen. Kun monet dinosaurukset kasvoivat hitaasti ja vakaasti läpi koko elämänsä ajan.

Miksi tapahtui kasvupyrähdys, on selvittelyjen alla, mutta täysin tähän kysymykseen ei kyetä vastaamaan. Kuningastyranni saalisti isokokoisia kasvinsyöjiä ja toki se saavutti suurikokokoisempana paremmat mahdollisuudet elinympäristönsä saaliseläinten, kuten hadrosaurien ja sarviliskojen metsästämiseen. Eräät näistä kasvinsyöjistäkin kokivat kasvupyrähdyksen, kun niiden oli yritettävä suojautua pedoilta ja tavoitettava ruokaa yhä korkeammalta.

Toisaalta, näillä tyranniliskon rinnalla eläneillä kasvinsyöjillä oli kaiken aikaa myös pienikokoisempaa jälkikasvua, joista niistäkin riitti saalistettavaa tyranniliskolle. Joten kasvupyrähdystä ei voi täysin selittää sillä, että saaliseläimet olivat niin isoja. Yksi tutkimukseen osallistuneista, Pete Makovicky, totesi, että emme koskaan voi ihan tarkasti tietää, millaista sukupuuttoon kuolleiden eläinten kuten dinosaurusten, elämä on ollut.

Löydetyistä kuningastyranniliskoista vanhimmaksi on elänyt Sue-nimen saanut tyrannilisko. Se kuoli 33-vuotiaana ja oli saavuttanut täyden kokonsa 20-vuotiaana. Sen paino oli kohonnut kasvupyrähdyksen aikana 15 - 20 kg viikossa.

Beibidinot näyttivät aikuisilta minikoossa

Vuonna 2020 paleontologit kokosivat ensimmäistä kertaa täydellisen, nuoren Plateosauruksen fossiloituneen luurangon. Tällöin he havaitsivat, että pienikin Plateosaurus näytti hyvin samanlaiselta, kuin sen vanhemmat. Tämä Sveitsistä vuonna 2015 löydetty, 2,3 metrin pituinen pikkuplateosaurus sai lempinimen Fabian. Fabian oli sauropodeja edeltänyt prosauropodi. Se on elänyt Euroopassa 220 miljoonaa vuotta sitten.

ScienceDaily 24.11.2020: T. rex had huge growth spurts, but other dinos grew slow and steady.

Lintujen aivot auttoivat niitä selviytymään joukkotuhosta

Jos nykyisin sanomme jostakusta, että hänellä on "linnunaivot", niin sehän ei ole kovinkaan mairittelevaa. Mutta lintujen aivot olivat valttia 66 miljoonaa vuotta sitten, kun aikakauden alkukantaiset linnut aivojensa avulla selvisivät, samaan aikaan kun massatuho hyökyi maan päällä astelevien dinosaurusten kimppuun.

Teksasin yliopistossa tutkijat tulivat tällaisiin päätelmiin, saatuaan tutkittavakseen juuri löydetyn Ichthyornis -lintufossiilin. Sen kallon mukaisesti todennettu ainutlaatuinen aivojen muoto saattoi olla ratkaiseva tekijä, kun lintujemme esi-isät selvisivät, mutta dinosaurukset tuhoutuivat.

Elävien lintujen aivot ovat monimutkaisemmat, kuin millään muulla eläimellä, paitsi nisäkkäillä, toteaa tutkija Christopher Torres. Uusin löydetty fossiili antaa tutkijoille mahdollisuuden testata ajatusta sitä, kuinka tärkeä rooli aivoilla saattoi olla selviytymisessä.

Löydetty Ichthyornis eli liitukaudella 70 miljoonaa vuotta sitten, nykyisen Kansasin alueella ja fossiiliin kuuluu täydellinen kallo. Ichthyornis on omannut sekä linnun että dinosauruksen piirteitä. Sillä on mm. ollut nokka, joka kuitenkin on ollut täynnä hampaita.

Aivopuoliskot - joissa ihmisillä esiintyy korkeampia kognitiivisia toimintoja, kuten puhe, ajatus ja tunteet - ovat paljon suurempia elävissä linnuissa kuin Ichthyornisissa. Ichthyornis ei siten suinkaan edustanut aivojensa avulla selviytynyttä lajia, vaan se oli tuhoutuja ja uhri muiden dinosaurusten lailla. Mutta sen aivoja voitiin verrata nykyisin elävien lintujen aivoihin, jolloin voitiin nähdä, millaisilla aivorakenteilla nykylinnut ovat selviytyneet. Jos jokin aivojen ominaisuus näyttäisi vaikuttaneen selviytymiseen, sen pitää olla läsnä selviyneissä, ei uhreissa kuten Ichthyornis.

Löydetty Ichthyornis on tutkijoiden mukaan avain sen mysteerin selvittämiseen, että miksi linnut selvisivät joukkotuhosta, mutta dinosaurukset eivät.

ScienceDaily 30.7.2021: Bird brains left other dinosaurs behind.

Euroopan suurin petodinosaurus löydettiin

Wightin saari (Isle of Wight) on Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluva saari Southamptonin edustalla, Englannin etelärannikolla. Sen erottaa Ison-Britannian saaresta syvä Solentin salmi.

Nyt paleontologit ovat kaivaneet tämän Wightin saaren uumenista suurimman koskaan Euroopasta löydetyn, maalla saalistaneen pedon, petodinosauruksen luufossiileja. Näihin luihin kuuluu valtavia lantion ja hännän osia ja nikamia. Tämä dinosaurus eli noin 125 miljoonaa vuotta sitten, sillä oli pituutta 10 metriä ja painoa useita tonneja. Se on kuulunut Spinosaurien (Spinosauridae) heimoon.

Koska lajista on löydetty vain yksittäisiä luita, ei sille ole vielä annettu tieteellistä nimeä. Lajille on kuitenkin annettu kuvaavaksi nimeksi "Valkoisen kallion spinosauri", sen geologisen kerrostuman mukaan, josta se löydettiin.

Luista löydettiin jälkiä, jotka osoittavat, että jättiläistä ovat syöneet monenlaiset eläjät sen kuoleman jälkeen. Esimerkiksi lantioluihin oli "porattu" sormenmentäviä tunneleita, joita ovat ilmeisesti aikaansaaneeet eräiden ryöstökuoriaisten luita syövät toukat.

ScienceDaily 9.6.2022: Europe's largest land predator unearthed on the Isle of Wight.

Tutkijat löysivät 92 fossiilipesää, jotka kuuluvat joillekin Intian suurimmista dinosauruksista

Yli 250 kivettyneen munan löytö paljastaa intiimejä yksityiskohtia titanosaurusten elämästä Intian niemimaalla.

Keski-Intiassa Narmadan laaksossa sijaitseva Lameta-muodostuma on tunnettu myöhäisliitukauden dinosaurusten luurankojen ja munien fossiileista. Viimeaikaiset työt alueella paljastivat 92 pesimäpaikkaa, joissa oli yhteensä 256 fossiilista munaa, jotka kuuluvat titanosauruksille. Ne olivat suurimpia koskaan eläneitä dinosauruksia. Näiden pesien yksityiskohtaisen tutkimuksen ansiosta Dhiman ja kollegat ovat tehneet johtopäätöksiä näiden dinosaurusten elämäntavoista.

Tutkijat tunnistivat kuusi erilaista munalajia, mikä viittaa titanosaurusten suurempaan monimuotoisuuteen, kuin mitä tältä alueelta löydetyt luurankojäännökset edustavat. Pesien sijoittelun perusteella ryhmä päätteli, että nämä dinosaurukset hautasivat munansa mataliin kuoppiin, kuten nykyajan krokotiilit. Tietyt munista löydetyt sairaudet, kuten harvinainen "muna munassa" -tapaus, osoittavat, että titanosaurien lisääntymisfysiologia on samankaltainen kuin lintujen.

Monien pesien esiintyminen samalla alueella viittaa siihen, että nämä dinosaurukset pesivät yhdyskunnissa, kuten monet nykyajan linnut. Pesien lyhyet etäisyydet toisistaan jättivät vain vähän tilaa aikuisille dinosauruksille, mikä tuki ajatusta, että aikuiset jättivät kuoriutuneet poikaset tulemaan toimeen omillaan.

ScienceDaily 18.1.2023: Researchers uncover 92 fossil nests belonging to some of India's largest dinosaurs.



Repenomamus robustus. Kuva Copyright © Nobu Tamura - Creative Commons.

41,2-senttinen petonisäkäs dinosauruksen kimpussa

Kanadalaiset ja kiinalaiset tutkijat ovat kuvanneet noin 125 miljoonan vuoden takaisen epätavallisen fossiilin, joka osoittaa dramaattisen hetken, jolloin lihansyöjänisäkäs hyökkäsi itseään suuremman, kasveja syövän dinosauruksen kimppuun.

"Nämä kaksi eläintä ovat fossiilissa lukittuina toisiinsa kuolevaisten välisessä taistelussa, ja se on ensimmäisten todisteiden joukossa, joka osoittaa nisäkkään todellisen saalistuskäyttäytymisen suhteessa dinosauruksiin", selittää tohtori Jordan Mallon, paleobiologi Kanadan luonnonmuseosta ja julkaisun toinen kirjoittaja. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.

Fossiilin läsnäolo kyseenalaistaa näkemyksen, jonka mukaan dinosauruksilla oli vain vähän uhkia nisäkäsaikalaistensa taholta liitukaudella, jolloin dinosaurukset olivat hallitsevia eläimiä. Harvinainen fossiili on nyt Weihai Ziguang Shi Yan -koulumuseon kokoelmissa Kiinan Shandongin maakunnassa.

Hyvin säilyneen fossiilin dinosaurus tunnistetaan Psittacosaurus-lajiksi, joka on suunnilleen suuren koiran kokoinen. Kasveja syövät psittacosaurukset ovat yksi varhaisimmista tunnetuista sarviperäisistä dinosauruksista, ja ne elivät Aasiassa varhaisen liitukauden aikana, noin 125–105 miljoonaa vuotta sitten. Fossiilisen parin nisäkäs on mäyrän kaltainen, 41,2 senttimetrin pituinen eläin, nimeltään Repenomamus robustus. Vaikka se ei ollutkaan suuri dinosaurusstandardien mukaan, se oli yksi suurimmista nisäkkäistä liitukauden aikana, jolloin nisäkkäät eivät olleet vielä tulleet hallitsemaan maapalloa.

ScienceDaily 18.7.2023: Unusual fossil shows rare evidence of a mammal attacking a dinosaur.