Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Jerry Worster
Ydintalvi
Ydintalven saa aikaan asteroidin tai meteoriitin iskeytyminen maahan, saman aikaansaisivat lukuisten ydinpommien räjäyttämiset
samaan aikaan. Myös valtava supertulivuorenpurkaus voi johtaa ydintalveen. Tällaisessa tapauksessa ilmakehään nousee runsaasti kaikenlaisia hiukkasia,
joiden muodostama pilvi himmentää auringon säteilyn ja aiheuttaa ilman jäähtymisen.
Chicxulub-kraatterin paikalle Jukatanissa iskeytynyt asteroidi on ollut halkaisijaltaan noin suuruusluokkaa 10 km.
Näin suuri kappale tuhoaa maan kaikesta elämästä jo 70 %.
Suuri määrä dinosauruksia ja muuta elämää tuhoutui heti iskun aikana, loput menehtyivät seuranneeseen kylmyyteen eli ydintalveen - eli itseasiassa
äkilliseen jääkauteen.
Chicxulub-kraatteri Jukatanilla
Jukatanin niemimaalla sijaitsee Chicxculub-kraatteri (Äännetään Chik-shu-lub),
joka koostuu monista kehistä suurten meteoriittikraatterien tapaan. Uloimman
kehän läpimitta on noin 170 km. Jotkut arvioivat kraatterin läpimitaksi jopa 300
kilometriä.
Kraatteri näkyy esimerkiksi painovoimamittauksissa hyvin, sen syntymisajankohtaa
nuoremmat, noin kilometrin paksuiset kerrostumat ovat peittäneet sen. Paikalta on
löydetty breksiaa, uudelleen kiinteytynyttä murskaantunutta kiveä, jollainen on
tyypillinen kraatterikivilaji.
Chicxulubin keskus on Meridan kaupunki Jukatanin
niemimaan pohjoisosissa. Kraatterin ikä on noin 64.98 miljoonaa vuotta. Sen on
ehkä synnyttänyt 10 - 20 kilometrin läpimittainen asteroidi. Niin suuri törmäys
on laskujen mukaan hyvin harvinainen - sellaisia sattuu tiheimmillään muutaman
kymmenen miljoonan vuoden välein. Heitteleitä on kraatterista lentänyt ainakin
1000 - 8000 km:n päähän (KT-rajan heittelekerrostumista löydetään Jukatanin
alueen kivilajeja ja lasipallosia).
Chixculubin alueella on harvinaista rikkipitoista kiveä, anhydriittia, joka
ehkä voi aiheuttaa happosateita kaasuunnuttuaan. Chixculubin tuottaneen törmäyksen
kuuma kaasupilvi on pyyhkinyt tietokonemallinnuksen mukaan ainakin New Yorkiin
asti. Kuumaa kiveä on satanut tuhansien kilometrien säteellä. Kuuma pilvi ja
kivet olisivat sytyttänyt metsäpaloja, joiden savu olisi pimentänyt auringon.
Joidenkin tietojen mukaan Chixculub olisi syntynyt hieman aikaisemmin kuin
liitukauden joukkotuho, noin 0,3 miljoonaa vuotta ennen KT-rajaa, eikä siten olisi
liitukauden lopun katastrofin syy.
Shiva-kraatteri
Intian lähelle syntyi merenpohjaan Shiva-niminen kraatteri, jonka mitat ovat
ainakin 600 kertaa 450 kilometriä - noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Tätäkin kraatteria
on ehdotettu liittyväksi dinosaurusten tuhoon. Tämän kraatterin on synnyttänyt
asteroidi, jolla läpimittaa on ollut ehkä peräti 40 kilometriä.
Maan historiaa kautta aikain
Vertauskuvallisessa ja ajatuksia herättävässä kuvassa
kuningastyrannilisko
(Tyrannosaurus rex) on kohonnut öiselle, tähtimeressä kylpevälle taivaalle ja katselee
sieltä Maata, kotiplaneettaamme, joka 65 mvs miljoonien vuosien
ajan oli senkin koti. Tuolloinkin Kuu ja Maa näyttivät avaruudessa juuri samanlaisilta,
kuin mitä ne ovat nyt. Elämä Maassa oli kuitenkin hyvin toisenlaista, kuin se on meidän aikanamme.
Monenlaiset oliot ja eläjät ovat vuosimiljoonien aikana eläneet Maassa ja jättäneet
kukin tänne jälkiään. Nisäkkäidenkin valtakausi on kestänyt jo 50 miljoonaa vuotta.
Se on kuitenkin vielä lyhyt aika, jos sitä verrataan siihen aikaan, noin 160 miljoonaan vuoteen, jonka
dinosaurukset hallitsivat Maata. Ja ihmiset ovat olleet hallitsevassa asemassa
tällaisessa aikaperspektiivissä vasta häivähtävän lyhyen aikaa.
Kun kuningastyrannilisko katselee meitä taivaaltaan,
esihistorian hämäristä miljoonien vuosien takaa, se ei suinkaan katsele hävinneenä.
Se muine dinosaurusserkkuineen hallitsi Maata ehdottomalla ylivallalla niin pitkään,
että ihminen tuskin koskaan voi kuvitellakaan pääsevänsä samaan ja hallitsevansa yhtä pitkään.
Nisäkkäät
Nisäkkäät tulivat hallitseviksi Maassa dinosaurusten jälkeen. Yksi tunnetuimpia
on mammutti, joka sekin vuorostaan on jättänyt Maan jo aikoja sitten.
Mammuttien uskottiin aiemmin kuolleen kokonaan sukupuuttoon viime jääkauden lopulla
n. 12 000 vuotta sitten, mutta Wrangelin saarella Pohjois-Siperiassa mammutteja
eli vielä paljon myöhemmin, n. 4000 vuotta sitten. Euroopan puolellakin mammutteja
eli vielä n. 10 000 vuotta sitten ainakin Virossa ja Länsi-Venäjällä. Mammutit
ovat tarkoin tutkittuja.
Niiden ulkonäöstä ja elintavoista tiedetään enemmän kuin mistään
muusta sukupuuttoon kuolleesta esihistoriallisesta eläimestä.
Katso lisää eläimistä
dinosaurusten jälkeen.
(Lähteenä mm. Kari A. Kuure: Dinosaurusten nousu ja tuho.)
Dinosaurukset tuhon tiellä jo kymmeniä miljoonia vuosia ennen katastrofia
Vuonna 2016 julkistettu tutkimus kertoo, että dinosaurusten evoluutio
ja uusien dinolajien synty taantuivat mahdollisesti jo kymmenien miljoonien vuosien ajan ennen asteroidin iskeytymistä Maahan.
Näin dinosaurukset olivat jo menettämässä hallitsevaa asemaansa ennen lopullista katastrofia.
Sellaiset seikat, kuten mannerlaattojen murtumiset, runsastunut vulkaaninen aktiivisuus ja muut ekologiset
tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet niin, että dinosaurusten määrä on asteittain vähitellen
pienentynyt. Nopeinta tällainen kannan määrällinen lasku on voinut ollut pitkäkaulaisilla, jättikokoisilla sauropodeilla.
Paremmin ovat selviytyneet tänä ajanjaksona ehkä petodinosaurukset, kuten niiden ikoni Tyrannosaurus rex.
Tällainen tutkijoiden uusi näkemys tarjoaa vallankumouksellisen, uuden näkökulman dinosaurusten
evoluutioon. Aiemmin paleontologit ovat ajatelleet, että dinosaurukset kukoistivat
aina siihen saakka, kunnes ne äkillisesti pyyhkiytyivät pois. Mutta nyt on käynyt ilmi, että mahdollisesti jo 50 miljoonaa vuotta ennen asteroidin
iskeytymistä, joka tapahtui 66 (65) miljoonaa vuotta sitten, dinosauruslajeja kuoli sukupuuttoon enemmän, kuin uusia
dinosauruslajeja syntyi.
Asteroidin iskeytyminen Maahan oli kuin viimeinen naula dinosaurusten ruumisarkkuun, mutta
jo pitkän aikaa ennen sitä dinosaurukset olivat menettämässä hallitsevaa asemaansa Maan päällä.
Evoluutiobiologi, tohtori Chris Venditti kertoo, että ekologista tilaa nisäkkäille, joiden mukana myös ihminen myöhemmin kehittyi, vapautui luonnossa
jo tässä vaiheessa. Tällainen kehitys esipohjusti sitä, että dinosaurusten lopullisesti kertarysäyksellä
kadottua nisäkkäät olivat valmiit ottamaan johtavan asemansa Maan päällä.
(Lähde University of Bristol: Science News 18.4.2016:
Dinosaurs already in decline before asteroid apocalypse.)