Pohjois-Carolinassa museoon rakennettu dinosauruksen pesä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
Chris Short
Pesät, munat ja poikaset
Ensimmäiset dinosauruksenmunat löydettiin Ranskasta vuonna 1859, ja ensimmäiset
dinosaurusten pesiksi tunnistettavat pesät Mongoliasta 1920-luvulla.
Kuitenkin vasta Montanasta 1970-luvulla löydetyt dinosaurusten pesimäpaikat
saivat tutkijat todella innostumaan dinosaurusten lisääntymiskäyttäytymisestä.
Sittemmin dinosaurusten munia, pesiä, poikasia ja niiden jalanjälkiä
on löydetty sadoilta kaivauksilta ympäri maailman.
Sauropodien munat olivat muodoltaan melkein pyöreitä, kun taas teropodien
munat olivat soikeita. Useimpien dinosaurusten munia on vaikea tunnistaa,
koska niissä on vain luiden kappaleita. Suurimmat dinosaurusten munat ovat noin
jalkapallon kokoisia, useimmat tätä pienempiä.
Dinosaurukset näyttävät viihtyneen samoilla pesintäpaikoilla vuodesta toiseen.
Pesät ovat joko olleet laajalla alueella, erillään toisistaan ja satunnaiselta
vaikuttavassa järjestyksessä, tai yhteen paikkaan ja vieri viereen rakennettuja,
vain täysikasvuisen eläimen mitan päässä toisistaan. Tällaisissa dinosaurusyhdyskunnissa
on voinut olla pesimässä satoja, jopa tuhansia dinosauruksia.
Dinosauruksen pesä saattoi olla maa-aineksesta koottu kasa, jonka keskellä
oli saniaisilla ja risuilla sisustettu syvennys.
Dinosaurukset saattoivat hautoa muniaan, ihan nykylintujen tapaan - tai jättivät
munansa heti ne munittuaan, aivan kuten monet nykyliskot ja -kilpikonnat.
Vaikuttaa siltä, että monet pienemmät, kevyeen höyhenpukuun verhoutuneet
dinosaurukset hautoivat muniaan kuin linnut konsanaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Michael Hanscom
Struthiomimus munarosvona
Struthiomimus, "Strutsin matkija", oli kaikkiruokainen lintulisko.
Se kasvoi peräti neljä metriä pitkäksi ja painoi 150 kg.
Se eli 73 mvs myöhäisliitukaudella Pohjois-Amerikassa, ja ryösti aterioikseen myös muiden dinosaurusten
munia, kuten se kuvassa juuri on tekemässä.
Muuttaen munimaan
Argentiinasta on löydetty paikka, jossa dinosaurukset ovat käyttäneet
maalämpöä hyväksi muniensa haudottamisessa.
Sanagastan laaksossa sijaitsevalta 300 000 neliömetrin laajuiselta alueelta on löytynyt 80 fossiloitunutta dinosauruksen pesää.
Useimmissa pesissä oli 3-12 munaa ja ne sijaitsivat noin kolmen metrin säteellä lähimmästä kuumasta lähteestä, jotka olivat
toiminnassa liitukaudella. Alueen kuumien lähteiden järjestelmä on samankaltainen kuin Yellowstonen kansallispuistossa.
Pesimäpaikan uskotaan kuuluneen kasveja syöneille pitkäkaulaisille sauropodeille.
Tutkijat uskovat, että dinosaurukset palasivat sinne pesimään joka vuosi samalla tavalla kuin muuttolinnut
palaavat omille pesimäpaikoilleen.
(Nature Communications/HS)
Pesästä lähtö
Eri dinosaurukset kuoriutuivat eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi vastakuoriutuneet
sauropodin poikaset olivat jo varsin kehittyneitä ja valmiita selviytymään yksinään.
Hadrosaurusten poikaset puolestaan eivät vielä kuoriutessaan olleet kovin
kehittyneitä tai elinvoimaisia. Joidenkin dinosaurusten poikaset jäivät pesään
vanhempiensa ruokittaviksi.
Dinosauruksen pesä - Lontoon luonnontieteen museo.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Lontoon luonnontieteen museo, dinosauruksen pesä -
kuva Copyright
fmpgoh
Kasvun vaiheita
Dinosaurukset näyttävät kehittyneen täysikasvuisiksi melko nopeasti. Esimerkiksi
hadrosaurusten poikanen oli kuoriutuessaan noin 25 sentin mittainen ja parin vuoden ikäisenä
jo kaksimetrinen. Lopullisen kahdeksan metrin pituuden se saavutti noin
kymmenessä vuodessa.
Dinosaurukset ilmeisesti kasvoivat hyvin nopeasti ensimmäisten elinvuosiensa aikana,
mutta kasvu hidastui huomattavasti aikuisiällä. Jotkut dinosaurukset yksinkertaisesti
lakkasivat kasvamasta täysikasvuisiksi tultuaan,
kun taas toiset kasvoivat tasaisesti läpi elämänsä.
Montanasta löydetyt
Maiasauruksen poikaset olivat noin 46 cm:n pituisia
kuoriutuessaan. Niiden koko tuplaantui seuraavien viiden kuukauden aikana.
Tänä aikana vanhemmat ruokkivat poikasia. Sitten poikaset alkoivat kasvaa nopeammin
ja saavuttivat noin 3,6 metrin pituuden ollessaan vuoden ikäisiä ja 7 metrin pituuden
seitsemän vuoden ikäisinä.
Isokokoisimmilla kasvutahti oli huima.
Sauropodien täytyi kasvaa käsittämättömän nopeasti, koska niiden munat eivät olleet
paljon greippiä suurempia.
Apatosauruksen keskimääräinen
kasvunopeus oli lähes 5,5 tonnia vuodessa.