Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Fabrice Florin


Puruvoima - esihistorialliset lajit

1) Megalodon - pliosaurukset, kuten Pliosaurus funkei - 10 000 - 18 000 kg/neliötuuma.

2) Krokotiilit - kuten Deinosuchus, Purussaurus ja Sarcosuchus - mosasaurit, kuten Tylosaurus ja Mosasaurus - pliosaurukset, kuten Liopleurodon ja Kronosaurus - 3 000 - 10 000 kg/neliötuuma.

3) Tyrannosaurus rex - 3 000 - 5 800 kg/neliötuuma.

Puruvoima - nykylajit

1) Suistokrokotiili - 3 492 kg/neliötuuma.

2) Niilinkrokotiili - 2 267 kg/neliötuuma.

3) Valkohai - 300 - 1 800 kg/neliötuuma.

4) Mississippinalligaattori - 960 kg/neliötuuma.

5) Virtahepo ja jaguaari - 800 - 900 kg/neliötuuma.

6) Isot kissapedot - jaguaari (900) tiikeri (500) leijona (300) puuma (160) leopardi (ei mitattu, mutta ehkä leijonaa heikompi) - 300 - 900 kg/neliötuuma.

7) Gorilla - 580 - 600 kg/neliötuuma.

8) Karhu - 570 kg/neliötuuma.

9) Härkähai ja jääkarhu - 540 - 560 kg/neliötuuma.

10) Täplähyeena - 500 kg/neliötuuma.

11) Näykkijäkilpikonna - 450 kg/neliötuuma.
Puruvoima - muita nykylajeja

Susi - 186 - 200, hätätilanteessa 500 kg/neliötuuma.

Koirat - vahvimpia purijoita ovat isot koirat, kuten amerikanpitbullterrieri, rottweiler, saksanpaimenkoira, dobermanni (ehkä vahvin 250), mastiffi (ehkä vahvin 250) - 100 - 250 kg/neliötuuma.

Ihminen, aikuinen mies - teoreettinen maksimi: voi purra yhtä lujaa, kuin ihmisapinat, kuten gorilla - 25 - 95 - tehtyjä ennätyksiä: 122 - 159 kg/neliötuuma.

Kotikissa - 25 kg/neliötuuma.

Rotta - 0,4 - 1,3 kg/neliötuuma.

Hiiri - Nakerrusvoimasta ei ole tässä yhteydessä tietoa, mutta nakerrus voi olla hyvin kuuluvaa.
National Dinosaur Museum - Canberra, Australia

Kuvissa yllä Australian suurimman dinosaurusmuseon teropodeja. Museo tarjoaa kävijöille näkymän evoluution koko kaareen, mutta erityisesti esillä ovat dinosaurukset. Erilaisille kävijäryhmille, kuten myös koululaisille, museossa on ainutlaatuisia esityksiä ja elämyksiä.
*** Puruvoima - esihistorialliset lajit ***
Petodino

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Peter Taylor


Kuningastyrannilisko - Lontoon luonnonhistoriallinen museo, Natural History Museum London.

Purukuninkaat kautta aikain - esihistorialliset lajit

Kaikki maapallolla suurimman puruvoiman omanneet eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon jo vuosimiljoonia sitten. Sukupuuttoon kuolleiden lajien puruvoimaa on arvioitu niiden luuston, leukaluiden, hampaiden ja pään koon avulla. Arvioinnissa käytetään hyväksi kehittyneitä tietokoneohjelmia, joissa kolmiulotteisella, 3-D-mallikuvalla voidaan tutkia purentaa ja siinä käytettyä voimaa. Tässä yhteydessä on muistutettava siitä, että kyseessä ovat eri lajien puruvoimien arviot, jotka kuitenkin antavat suuntaa ja käsitystä puruvoimasta, vaikka eivät tarkkaa totuutta kerrokaan.

Megalodon

Megalodonin fossiloitunut hammas.

1) Carcharodon megalodon ja pliosaurukset

Kaikkien aikojen ykkösenä (jaettu tila pliosaurusten kanssa) puruvoimassa on ilmeisesti ollut esihistoriallisella ajalla 18 - 1,5 mvs. elänyt 30 metriä pitkä ja 35 tonnia painanut jättiläishai Carcharodon megalodon. Megalodonin hampailla oli pituutta 17 cm. Kiloissa sen puruvoimaksi ovat tutkijat arvioineet 10 000 - 18 000 kiloa neliötuumaa kohden.

Lyhytkaulaisissa joutsenliskoissa, pliosauruksissa, oli useita lajeja, joilla oli hirvittävä puruvoima ja ne jakavat kärkisijaa Megalodonin kanssa. Vuonna 2009 Pohjoiselta jäämereltä löydettiin meripedon fossiili, joka sai aluksi nimekseen Predator X, ja joka myöhemmin on määritetty lajiksi Pliosaurus funkei. Tämän 10 - 13 metrin pituisen merihirviön puruvoimaksi arvioitiin aluksi 15 000 kg neliötuumalle, eli noin 2 000 kg neliösentille, eli jopa nelisen kertaa Tyrannosaurus rexin puruvoima. Myöhemmin näihin näin suuren puruvoiman arviointeihin on suhtauduttu varauksin, koska lajin fossiilista ei ole nähtävissä edes koko kalloa. Jättiläismäisiä, hirvittävän puruvoiman omanneita pliosaureja olivat myös Liopleurodon ferox, jonka kallo oli 1,5 metriä pitkä, sekä Kronosaurus.
2) Deinosuchus

Kakkostilasta kamppailevista sijan kaksi saanee Deinosuchus. Deinosuchuksen puruvoima on ollut noin 10 000 kiloa neliötuumalle. Tähän sijalle kaksi voi sijoittua myös muita, muinoin eläneitä krokotiilien lahkon lajeja. Kaikilla mosasaureilla oli myös hirvittävä puruvoima, joten ne sijoittuvat tähän kärkiryhmään. Erityisesti suurin mosasauri, Tylosaurus.

Dinosaurukset

3) Tyrannosaurus rex

Tyrannosaurus rex jäänee Deinosuchuksen ja muiden esihistoriallisten krokotiilien taakse sijalle kolme. Vuonna 2012 julkitulleen tutkimuksen mukaan T. rexin puruvoima on ollut suurempi, kuin aiemmin on arvioitu. Näissä mittauksissa puruvoimaksi saatiin 30 000 - 57 000 newtonia neliötuumalle, joka on paunoina n. 6 700 - 12 800 ja kiloina n. 3 000 - 5 800 kg neliötuumalle. Joka tapauksessa, T. rexillä on ollut kautta aikain suurin puruvoima kaikista tunnetuista, maalla eläneistä lajeista. Muut petodinosaurukset eivät ilmeisesti kyenneet puremaan yhtä lujaa. Esimerkiksi Giganotosaurus omasi puruvoiman, joka oli vain noin kolmas osa T. rexin puruvoimasta.

Tylosaurus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, Tylosaurus - Copyright © Volkmar Becher


Tylosaurus

Kuvassa yllä Tylosauruksen avautunut kita hampaineen. Tylosaurus oli merissä elävä mosasauri, lihansyöjäpetolisko, mutta ei siis dinosaurus. Se kasvoi jopa 15 metriä pitkäksi. Tylosaurus oli mosasaureista kaikkein suurin. Se oli levinnyt ympäri koko maailman merien ja eli liitukaudella 88 - 78 mvs. Tylosaurukset liikkuivat ja saalistivat laumana ja mitkään muut merten pedot eivät uskaltaneet lähestyä tällaista laumaa. Tylosaurusten muodostama lauma on ollut kaikkien aikojen vaarallisin ja tehokkain lauma kaikkien saalistajien joukossa. Uintinopeus 64 km/h ja hirvittävä puruvoima 3 000 kg neliötuumalle.
Sarcosuchus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Andrés Tonini


Sarcosuchus

Liitukaudella 110 mvs. Afrikassa elänyt krokotiili Sarcosuchus saavutti 12 metrin pituuden ja 8 tonnin painon. Krokotiilin kaltaisista liitukauden matelijoista vain hirviömäinen Deinosuchus oli sitäkin suurempi, 15 metrin pituudellaan ja 9 tonnin painollaan. Sarcosuchus ja Deinosuchus popsivat suihinsa kalojen lisäksi rantavesille ja liian lähelle eksyneitä dinosauruksiakin.

Purussaurus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Purussaurus - Copyright © Flickr/Via Tsuji


Purussaurus

Kuvassa yllä Purussauruksen hampaisto ja leukaluut. Purussaurus oli krokotiilien lahkon, alligaattoreiden heimon, kaimaanien alaheimon laji, joka eli Etelä-Amerikassa mioseenin aikana 8 mvs. Suvun lajeista P. brasiliensis oli pituudeltaan 11 - 13 metriä ja sillä oli 140 cm pitkä kallo. Purussaurus on ollut siten yksi suurimmista krokotiileista kautta aikain ja sen kanssa kooltaan samaa sarjaa ovat edustaneet krokotiileissa Sarcosuchus ja Deinosuchus.
*** Puruvoima - nykylajit ***
Krokotiilit ovat nykypurijoiden kunkkuja - nisäkkäissä ykkönen on ehkä virtahepo tai jaguaari - vaiko sittenkin orava?

Tarjolla olevat eri eläinlajien purutestitulokset ovat melko kirjavia. Varsinaisesti näitä purutestejä eivät aina ole suorittaneet yliopistot tai eläintieteilijät, vaan erilaiset muut tahot. Mittausten kirjavuuden, vähäisyyden, täydellisen puutteen vuoksi, taikka sen takia, että monille lajeille puruvoiman mittauksen järjestäminenkin on mahdotonta, ovat päätelmätkin aina tulkinnallisia. Karkeasti tiedetään, mitkä eläinlajit ovat puruvoimassa keulapaikoilla, mutta tarkemmat listat voivat muotoutua aina hieman erilaisiksi tekijänsä mukaan.

Suistokrokotiilin puruvoima on 3 492 kg, niilinkrokotiilin 2 267 kg ja mississippinalligaattorin puruvoima on alle tonnin neliötuumalle. Kärkiryhmään kuuluvalle valkohaille (Carcharodon carcharias) on tutkijaryhmä vuonna 2008 määrittänyt puruvoimaksi 18 000 newtonia, eli noin 1 800 kiloa. Tämä on teoreettinen määrittely, vähissä purutesteissä valkohai on purrut huomattavasti heikommin. Valkohai ei veitsenterävine hampaineen tarvitsekaan yhtä suurta puruvoimaa, kuin krokotiili. Valkohaille on myös hyvin vaikeaa järjestää purutestejä. Monissa purijaselvityksissä valkohaita ei siksikään sijoiteta laisinkaan kärkiryhmään.

Kärkiryhmän jälkeen vahvimmin puree ehkä virtahepo, jolla olisi siten samalla kaikkien nykynisäkkäiden vahvin purenta. Toinen mahdollisuus nisäkkäiden ykköstilan haltijaksi on jaguaari, joka mahdollisesti puree samalla voimalla virtahevon kanssa. Monissa selvityksissä virtahepoa pidetään vahvimmin purevana nisäkkäänä.

Oma lukunsa on orava, jolle varsin asiantuntevat tahot (Ken Burton) ilmoittavat puruvoimaksi 3 175 kg neliötuumalle. Tähän lukemaan on päästy, kun on arvioitu, millaista voimaa tarvitaan oravan murtamien terhojen ja pähkinöiden rikkomiseen.

Urosvirtahepojen puruvoimaa ei ole kyetty laisinkaan testaamaan. Kaikkien lajien kohdalla on mittausongelmia ja mittauksia eli purutestejä pitäisi suorittaa eri yksilöillä suurempi määrä, jotta saavutettaisiin luotettava varmuus.

Jos haluaa nähdä havainnollisimmalla mahdollisella tavalla, miten tyranniliskot purivat, kannattaa katsella, miten krokotiilit purevat. Tulkoon mainituksi, että eläimen kokoon nähden suurin puruvoima nykylajistossa on Amazonissa elävällä piraijalla. Se pystyy puremaan 30 kertaa ruumiinpainoaan kovempaa.
Virtahepo

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva virtahevosta - Copyright © Flickr/Arno Meintjes


Virtahepo

Virtahevot voivat purra jopa liian lähelle tulleen krokotiilin hengiltä. Puruvoimamittauksia ei urosvirtahevoille ole ymmärrettävistä syistä voitu suorittaa, mutta eräiden asiantuntijoiden mukaan virtahepo puree nisäkkäistä vahvimmin.

Puruvoima

Tällä sivulla lajeja on laitettu puruvoimansa mukaisesti listalle yhdenlaiseen järjestykseen. Järjestys voi ymmärrettävästi hieman vaihdella eri lähteissä. Joissakin lähteissä nykylajeista vahvin puruvoima on niilinkrokotiililla. Eräille lajeille, kuten valkohaille, tutkijat ovat laskeskelleet testien puutteessa hyvin erisuuruisia puruvoimia.

Kissapedoista vahvinta purenta on jaguaarilla, joka virtahevon ohella jakaa vahvimmin purevissa nisäkkäissä ensimmäistä sijaa. Esimerkiksi sudelle on saatu purutesteissä puruvoimaksi parisataa kiloa, mutta on arvioitu, että susi voisi purra puolustautuessaan hätätilanteessa jopa yli 500 kg:n voimalla, eli yhtä lujaa, kuin tiikeri.

Oma lukunsa on orava, joka on todellinen pikkujättiläinen puruvoimatarkastelussa. Asiantuntijat arvioivat sille valtavan puruvoiman, joka perustuu siihen, että se kykenee murtamaan pähkinöitä ja terhoja hampaillaan. Jos oravan puruvoima todellakin on 3 175 kg, puree se 40 - 50 kertaa ihmistä voimakkaammin. Matalimmissakin arvioissa oravan puruvoimaksi arvioidaan kuitenkin vähintäänkin satoja kiloja neliötuumalle.
Koirien purentavahvuuksien selvittelyissä alan kirjoituksissa on suurtakin kirjoa, mutta voidaan kuitenkin todeta, että vahvimmin purevat tietyt isot koirarodut, joista tässä on mainittu vain osa. Tietokonesimulaatioissa on viime aikoina voitu todeta, että ihminen pystyisi puremaan yhtä lujaa kuin gorilla. Ehkä kuitenkin yhtä lujaa, kuin rauhallisesti ruokaansa muutaman sadan kilon voimalla pureskeleva gorilla, ei raivotilassa 600 kg:n voimalla pureva.

Se, millaista jälkeä purenta saa aikaan, ei riipu vain puruvoimasta, vaan myös siitä, miten terävät hampaat ovat ja miten niitä käytellään. Joillakin lajeilla, kuten rotilla ja hiirillä puruvoima on vaatimaton - mutta kun kuuntelee hiljaisessa yössä puutalon vintillä rouskuttavaa ja jyrsivää rottaa taikka nakertelevaa hiirtä, eikä saa siksi unta, voi ajatella, että puruvoima ei todellakaan kerro kaikkea siitä, mihin purukalustolla kyetään.

Tässä selvittelyssä esitetyn puruvoiman, kiloa neliötuumalle, ohella eri lajien puruvoimaa voidaan tarkastella myös "Bite force quotient" arvon avulla. Siinä otetaan huomioon puruvoima-arvoa määritettäessä eläimen koko. Jos haluat tietää, kuinka paljon puruvoima on kiloissa neliösentille, jaa kilolukemat luvulla 6,45 sillä yksi neliötuuma on 6,45 neliösenttimetriä.

Monet lujaa purevat lajit puuttuvat listalta, koska ei ole ollut käytettävissä kyllin luotettavia tietoja näiden lajien puruvoimasta. Luotettavuus ja tarkkuus on muutenkin suhteellista silloin, kun esitellään villien tai jopa jo ammoin sukupuuttoon kuolleiden eläinlajien puruvoimaa - ja kun useinkin puruvoimaa kyetään vain arvioimaan.

Orava

Oravalla on kokoonsa nähden huomattavan suuri puruvoima. Orava tarvitsee tehokasta purukalustoa tammenterhoja aukoessaan. Orava kykenee puremaan 50 kertaa voimakkaammin, kuin ihminen.

Lähteet
Biology of Sharks and Rays: The Power of Shark Bites
Yle Uutiset 20.12.2012 - Piraija puree kovempaa kuin tyrannosaurus
Tiedebasaari: Krokotiilien ja alligaattorien tuntoaistit ovat eläinkunnan herkimpiä
National Geographic: Crocodiles Have Strongest Bite Ever Measured, Hands-on Tests Show
National Geographic: Ancient Giant Shark Had Strongest Bite Ever, Model Says
Wikipedia: Crocodilia - Deinosuchus
Brian Switek: Palaeontologists identify the Predator X fossil
Everything Dinosaur: New Research into Tyrannosaurus rex Bite Force
Tieteen Kuvalehti: Ihminen puree yhtä kovaa kuin gorilla 2012
Discovery Communications: Human Bite Stronger Than Thought 2012
Listverse: Top 10 Animal Bites that will Completely Destroy You
The Top 20 World's Strongest Animal Bite Forces
ENature.com - Wildlife Expert Ken Burton: A squirrel's bite can exceed 7000 psi. For comparison, a human's bite is around 150 psi.
Megalodon

Megalodon - Maailman purukuningas kautta aikain

Esihistoriallisella ajalla 18 - 1,5 mvs. elänyt 18 metriä pitkä ja 35 tonnia painanut jättiläishai Carcharodon megalodon on kyennyt puremaan hirvittävällä voimalla. Eikä sitä laisinkaan ihmettele, kun katsoo tämän hirviön kokoa. Megalodon eli huomattavasti myöhempään aikaan, kuin dinosaurukset.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright - Photo by Peter W. Cross © Flickr/VISIT FLORIDA Editor


Megalodon videolla yllä.
Deinosuchus
Deinosuchus - "Hirmuinen krokotiili"

Deinosuchus oli "hirmuinen, kauhistuttava" krokotiili, eikä se ansainnut tuota kutsumanimeään syyttä suotta. Myöhäisellä liitukaudella 80 - 73 mvs. elänyt, krokotiilien lahkoon kuulunut eläin oli pituudeltaan 15 metriä ja sillä oli painoa 9 000 kiloa. Asuinympäristönä olivat Pohjois-Amerikan suoalueet ja rannat.

Deinosuchus muistutti hyvin paljon nykypäivän krokotiileja, ollen vain niitä huomattavasti suurempi. Se on siten laji, jonka kohdalla nähdään, kuinka vähänkin evoluutio voi muuttaa lajien ominaisuuksia vuosimiljoonien aikana. Krokotiilien heimon nykylajit edustavat maapallon evolutiivisesti vanhimpia eläimiä.
Saalistusta krokotiilien tapaan - apuna hirvittävä puruvoima

Deinosuchus saalisti nykykrokotiilien tapaan. Se väijyi liikkumattomana jossakin rantavedessä tai -kaislikossa, ja hyökkäsi nopealla rysähdyksellä yllättäen saaliseläimensä kimppuun. Usein saaliseläimenä oli jokin dinosaurus, erityisesti Hadrosaurukset olivat kohteina. Jos ja kun Deinosuchus sai saalistamastaan eläimestä lujan puruotteen, oli kaikki loppu enää vain viimeistelyä.

All rights reserved
*Kuva Deinosuchus yllä - Copyright © Flickr/Gillian Everett
Photo used with permission.
Tunturisuden sivut
Hampaita kokovertailussa

11a) ja 11b) kuningastyranniliskon (Tyrannosaurus rex), kaksi hammasta kuvan vasemmassa reunassa. Kuningastyranniliskon runsaan puolen sadan hampaan joukossa pisimmillä oli mittaa 23 cm. Hampaiden lukumäärä oli vaihteleva, vanhojen tilalle kasvoi uusia hampaita. Kaikkein pisin löydetty kuningastyranniliskon hammas on ollut pituudeltaan 33 cm.
Kuningastyranniliskon hampaista oikealle siirryttäessä 12) Torvosaurus, 13) Spinosaurus, 14) Carcharodontosaurus, 15) Allosaurus, 16) raptori, 17) Mosasaurus, 18) Globidens ja 19) Triceratops. Triceratopsin hampaiden lukumäärä oli 432 - 800. Eräillä kasvinsyöjädinoilla oli leuoissaan tuhansia pieniä hampaita, jollainen kohdassa 19.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, Copyright © Flickr/Pursuedbybear
Dinosaurs alive
*** DINOSAURUSLAJIT ***
*** DINOSAURUSRYHMÄT ***
Dinosaurukset Tunturisusi Ankylosaurit eli panssariselät - Edmontonia - Euoplocephalus - Hylaeosaurus - Panoplosaurus - Polacanthus - Saichania - Sauropelta - Talarurus
Dinosaurukset Tunturisusi Fabrosaurit - varhaisimpia pieniä kasvinsyöjiä - Fabrosaurus - Lesothosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Hadrosaurit eli ankannokkasaurit eli sorsaliskot - Bactosaurus - Charonosaurus - Corythosaurus - Edmontosaurus - Hypacrosaurus - Kritosaurus - Lambeosaurus - Lophorhothon - Maiasaura - Parasaurolophus - Prosaurolophus - Protohadros - Saurolophus - Shantungosaurus - Tsintaosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Heterodontosaurit - varhaisimpia pieniä linnunlantioisia - Heterodontosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Hypsilofodontit - nopeita kasvinsyöjiä - Dryosaurus - Hypsilophodon - Leaellynasaura - Othnielia - Parksosauros - Tenontosaurus - Thescelosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Iguanodontit - suurikokoisia kasvinsyöjiä - Camptosaurus - Iguanodon - Muttaburrasaurus - Ouranosaurus - Propbactrosaurus - Rhabdodon
Dinosaurukset Tunturisusi Keratosaurit - primitiivisiä petodinosauruksia - Carnotaurus - Ceratosaurus - Coelophysis - Compsognathus - Deltadromeus - Dilophosaurus - Elaphrosaurus - Eoraptor - Herrerasaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Maniraptorit eli petokädet - Archaeopteryx (liskolintu) - Deinonychus - Dromaeosaurus - Hesperornis (lintu) - Microraptor - Saurornithoides - Scipionyx - Sinovenator - Stenonychosaurus - Utahraptor - Velociraptor
Dinosaurukset Tunturisusi Ornitomimidit eli strutsisaurit - Alxasaurus - Dromiceiomimus - Gallimimus - Ornithomimus - Pelecanimimus - Therizinosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Paksu- eli luupäät - Homalocephale - Pachycephalosaurus - Prenocephale - Stegoceras - Stygimoloch
Dinosaurukset Tunturisusi Prosauropodit - esipitkäkaulaiset - Anchisaurus - Lufengosaurus - Massospondylus - Plateosaurus - Riojasaurus - Thecodontosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Sarvinaamat - Anchiceratops - Bagaceratops - Centrosaurus - Chasmosaurus - Leptoceratops - Microceratops - Montanoceratops - Pachyrhinosaurus - Pentaceratops - Protoceratops - Psittacosaurus - Styracosaurus - Torosaurus - Triceratops
Dinosaurukset Tunturisusi Sauropodit - pitkäkaulaiset - Alamosaurus - Amargasaurus - Amphicoelias - Apatosaurus - Argentinosaurus - Barapasaurus - Brachiosaurus - Brontosaurus - Camarasaurus - Cetiosaurus - Dicraeosaurus - Euhelopus - Mamenchisaurus - Saltasaurus - Seismosaurus - Supersaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Stegosaurit - harjaliskot eli laattaselät - Huayangosaurus - Kentrosaurus - Lexovisaurus - Miragaia - Scelidosaurus - Scutellosaurus - Stegosaurus - Tuojiangosaurus - Wuerhosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Teropodeja Acrocanthosauruksesta Yangchuanosaurukseen - Acrocanthosaurus - Allosaurus - Baryonyx - Carcharodontosaurus - Cryolophosaurus - Giganotosaurus - Megalosaurus - Spinosaurus - Suchomimus - Torvosaurus - Yangchuanosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Tyrannosaurit - petojen raskas sarja - Albertosaurus - Alioramus - Daspletosaurus - Dryptosaurus - Siamotyrannus - Tarbosaurus - Tyrannosaurus
*** DINOSAURUSTEN JÄLKEEN ***
*** tunturisusi.com linkit ***