Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Matthew Dillon
Sarvikuonot - Natural History Museum, Los Angeles County, Yhdysvallat
Sarvikuonot kuuluvat kavioeläinten lahkoon Perissodactyla ja tässä lahkossa sarvikuonojen heimoon Rhinocerotidae. Nykyisin elää viisi sarvikuonolajia.
Kaikki sarvikuonot ovat kasvien lehtiä syöviä herbivoreja, jotka tarvitsevat kookkaan ruumiinsa ylläpitoon päivittäin suuren määrän ruokaa.
Suuresta koostaan, sekä ruuansulatuskanavan takaosassa tapahtuvasta ravinnon hajotuksesta johtuen sarvikuonot voivat syödä melko
selluloosapitoista ravintoa, mutta mieluiten ne syövät ravintopitoisempia lehtiä.
Sarvikuonot ovat tömistelleet maan kamaralla jo hyvin pitkään. Ne ovat kehittyneet jo eoseenin aikakaudella 56 - 33,9 miljoonaa vuotta sitten.
Niiden heimon kukoistusaika on ollut pleistoseenin aikaan, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.
Nyt tavattavat viisi sarvikuonolajia ovat muinaisen, suuren heimonsa viimeiset edustajat. Niiden aika näyttäisi tulleen tiensä päähän ja sarvikuonot ovat äärimmäisen uhanalaisia ja sukupuuton partailla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Matthew Dillon
Elämää Afrikan savannilla - Natural History Museum, Los Angeles County, Yhdysvallat
Siellä, missä suuria nisäkkäitä on paljon, kuten Tansaniassa, hallitsevat savannit. Savanneja Afrikassa on vain Saharan eteläpuolella,
mutta niitä on myös laajoilla alueilla Etelä-Amerikassa ja Australiassa, sekä Kaakkois-Aasiassa, Keski-Amerikassa ja Pohjois-Amerikan eteläisimmissä osissa.
Savannit jaetaan erilaisiin pää- ja alatyyppeihin.
Afrikan savanneilla elää vielä kirjo suurimpia maanisäkkäitä, jotka ovat kaikille tuttuja, vaikka niitä ei olisi
ikinä nähnyt. Näitä lajeja ovat kirahvit, afrikannorsut, leijonat, sarvikuonot, seeprat - ja monet muut.
Savannin ikonisimpien lajien määrä vähenee kaiken aikaa, yhtenä pahana syynä on salametsästys.
Edelleenkään ei ole olemassa tyhjentävää vastausta siihen kysymykseen, miten verrattain kuivat ja kovien olosuhteiden savannit kykenevät ylläpitämään niin
suuria eläinlaumoja. Heinäkasvillisuus on kuitenkin se tärkeä tekijä, jonka varassa kaikki muu on ja joka pitää hengissä suuret kasvinsyöjien laumat,
joista puolestaan ovat riippuvaisia petoeläimet.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Enrique A Sanabria
Juovahyeenat - Field Museum of Natural History - Chicago, Yhdysvallat
Hyeenat ovat karkeanrotevia petoeläimiä, jotka tunnetaan raadonsyöjinä. Lajeja on neljä, täplähyeena, rusko- eli vaippahyeena, termiittihyeena ja juovahyeena.
Kaikki neljä lajia asustavat Afrikassa. Juovahyeena elää myös Lähi-Idässä ja Intiassa.
Juovahyeena liikuskelee yksin, pariskuntina, tai ihan pieninä ryhminä. Sitä tavataan laajalta alueelta Marokosta Intiaan ja Bengalinlahdelle.
Juovahyeena on pääasiallisesti raadonsyöjä, eikä se tiettävästi käy suurten eläinten kimppuun.
Juovahyeena
(Hyaena hyaena) painaa 20 - 25 kg. Juovahyeena on ruskohyeenaa kookkaampi, sen säkäkorkeus on lähes metrin.
Juovahyeenan kuono on verraten pieni, korvat pitkät ja terävät. Yleisväri on likaisen harmaa, vartalossa ja raajoissa on mustia poikkiviiruja. Selkäharja, sekä kurkku ja posket ovat mustat.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Matthew Dillon
Karibut - Natural History Museum, Los Angeles County, Yhdysvallat
Karibu
(Rangifer tarandus) elää Uudessa maailmassa, eli Kanadassa ja Grönlannissa.
Karibuja eli metsäpeuroja elää arktisella ja subarktisella vyöhykkeellä. Ne ovat sirkumpolaarisia, asettuneet pohjoisnapa-alueen ympärille.
Kaributkin ovat siis peuroja ja niitä on ekologisesti, asuinympäristönsä mukaisesti kolmenlaista päätyyppiä: metsäkaribut, tundra- ja tunturikaribut ja arktisten saarten karibut.
Ensimmäiset tutkimusmatkailijat, jotka pääsivät näkemään vaeltavia karibulaumoja, arvioivat, että niissä saattoi olla vaelluksilla koolla yhtä aikaa useita miljoonia eäimiä.
Kanadan karibut vaeltavat edelleenkin vuodenaikojen myötä, vaihdellen kesä- ja talvilaitumiaan. Näissä vaeltavissa laumoissa on koolla puolesta miljoonasta miljoonaan karibuun.
Susilaumat seuraavat näiden vaeltavien karibulaumojen perässä.
Vaeltavat karibut ovat tundrakaribuja, niiden vaelluksilla voi olla pituutta satoja kilometrejä. Kaiken kaikkiaan tundrakaribut voivat vuoden kuluessa vaeltaa
tuhansiakin kilometrejä. Metsäkaribut eivät juurikaan vaella. Tundrakaribut lähtevät kohti pohjoisen avointa tundraa huhti-toukokuussa. Vaellukset tapahtuvat aina
samoja polkuja pitkin, jotka ovat uurtuneet näkyviksi maastoon. Vaeltava karibulauma tekee taivalta päivässä noin 30 km
Karibut ovat poroja isompia. Ne ovat puolentoista metrin korkuisia lapojen kohdalta ja painavat lihavassa kunnossa 250 - 320 kiloa.
Karvapeitteen väri vaihtelee lähes mustasta valkoiseen, mutta yleisin karibujen väri on ruskehtava tai harmahtava, alapuolen ollessa aina vaaleampi.
Karibun korvat ja häntä ovat lyhyet ja kuono sieraimiin asti karvapeitteinen. Nämä sopeumat vähentävät lämmönhukkaa kylmässä ilmastossa. Uroksella on lisäksi kurkussa pitkistä karvoista muodostunut parta.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Matthew Dillon