Tunturisuden sivut

Eläinmaailman ennätyksiä

Suurimmat ja pienimmät, nopeimmat ja hitaimmat, vahvimmat ja valtavimmat. Eläinmaailman ennätysten haltijoina nisäkkäitä, merinisäkkäitä, yksi kala, kilpikonna sekä hyönteisetkin.

Useissa suorituksissa vertailun vuoksi on esitelty myös ihminen.

Vähäpäästäinen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Lies Van Rompaey

Vähäpäästäinen (Suncus etruscus) - pienin ja kevein nisäkäs

Vähäpäästäinen on maailman kevein ja pienin tunnettu nisäkäs* - sen keskimääräinen paino on 1,8 grammaa. Painon vaihtelurajat ovat 1,3 - 2,5 grammaa. Pituutta on 3 - 5,2 cm ilman häntää, ja hännällä on pituutta 2,5 - 3 cm. Kantoaika 28 vrk ja poikasia syntyy 4 - 6. Elinikää kertyy 1,5 - 2,5 vuotta.

Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä ja -kokoisia.

Hapentarve on 3,22 kuutiosenttimetriä happea tunnissa.

*Siankuonolepakko eli kimalaislepakko (Craseonycteris thonglongyai) on painoltaan samaa mikrosarjaa vähäpäästäisen kanssa ja kilpailee tästä minikuninkaan tittelistä.

Mölyapina

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Terry Kearney

Mölyapinat (Alouatta) - voimakkain ääni maaeläimissä

Mölyapinat nimensä mukaisesti mölisevät ja myöskin huutavat ja peräti mylvivät tavattoman voimakkaalla, 140 desibelin äänellä. Mölinän tehoa lisää vielä se, että mölyapinat elävät 6 - 15 jäsenen ryhmissä ja koko ryhmä voi mölistä yhtä aikaa. Niiden ääni kantaa 4 - 5 kilometrin etäisyydelle. Mikään muu maaeläin ei saa aikaan yhtä voimakasta ääntä, kuin mölyapina.

Leijonankin ääni kantaa savannilla kauas. Se jää kuitenkin 114 desibelin äänellään sijalle 11 äänekkäimpien maaeläinten joukossa. - Ihmisten parissa, jotkut miehet pystyvät huutamaan yli 100 dB:n voimakkuudella.

Gorilla

Gorilla (Gorilla gorilla) - maastavedon mestari, voiman symboli

Gorilla ja nimenomaan urosgorilla kykenee nostamaan maasta ainakin 815 kg. Eräiden lähteiden mukaan jopa 2 000 kg, mikä kyllä tuntuu aivan mahdottomalta. Urosgorillan voimat ovat kaksi kertaa suuremmat, kuin naarasgorillan voimat. Ihmisen maastanoston maailmanennätys on 500 kg, joten gorilla on tässä lajissa huomattavasti vahvempi.

Gorillan arvioidaan olevan vähintäänkin 4 - 9 kertaa voimakkaampi, kuin mies keskimäärin on. Gorilla voi helposti katkaista sellaisen paksun bambukepin, jonka katkaisemiseksi ihmisen täytyisi ylittää 20-kertaisesti voimansa. Gorilla voi itse painaa jopa 350 kiloa. Sen syliväli on suuri - välimatka oikean käden keskisormen päästä vasemman käden keskisormen päähän voi olla 280 cm. - Maastanoston supermestari on norsu, katso norsun kohdalta.

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) - varsin vahva

Myös ihminen on syytä esitellä vertailun vuoksi. Ihminen ei monistakaan syistä pärjää voimissa eläinkunnan vahvimmille. Yksi syistä on se, että ihminen normaalitilassaan kykenee käyttämään voimaresursseistaan hermoimpulssin estojärjestelmän vuoksi vain noin 15%. Ihmisen oma elimistö suojaa näin itseään siltä, että ei tehdä suorituksia, joissa lihakset ja luusto voisivat vaurioitua.

Esimerkiksi gorillalla ei tällaista estojärjestelmää ole. Se voi laittaa kaiken peliin. Myös huumaavia lääkeaineita nauttinut ihminen voi käyttää voimiaan psykoottisesti huomattavasti enemmän, kuin normaalitilassa oleva ihminen. PCP:tä nauttinut ihminen voi käyttää voimistaan 6 kertaa enemmän, kuin ihminen ilman huumausta.

Ihminenkin on silti varsin vahva. Maastavedon maailmanennätys on 500 kg. Se on vain hieman vähemmän, kuin suurimmat harmaakarhut kykenevät nostamaan maasta.

Sinivalas

Sinivalas (Balaenoptera musculus) - merinisäkäs - painavin ja suurin kaikista eläimistä

Sinivalas on merinisäkäs ja se on suurin eläin, joka on koskaan ollut olemassa. Pisimmillä tavatuilla sinivalailla on ollut pituutta hieman alle 34 metriä. Painavimmat yksilöt voivat painaa jopa 200 tonnia. - Sinivalas on painavampi, kuin kaikkein painavimmatkaan muinoin eläneistä dinosauruksista.

Sinivalaan hallussa on sen suuren koon vuoksi useita elimistön ja poikasten kokoennätyksiä.

- Sinivalaan sydän on lähes golfkärryn kokoinen. Painoa on keskimäärin 680 kg, joskus jopa 900 kg.
- Sinivalaan kieli voi painaa yhtä paljon kuin aikuinen norsu, sillä on painoa keskimäärin 2 700 kg.
- Sinivalas voi yhdellä kertaa ottaa suuhunsa 90 tonnia vettä ja ravintoa.
- Sinivalas syö päivässä 3,5 tonnia krillejä. Siis norsun painon verran.
- Sinivalaan keuhkoihin mahtuu ilmaa noin 5 000 litraa.
- Sinivalaan peniksellä on mittaa 2,4 - 3,0 metriä.
- Vastasyntyneillä poikasilla voi olla pituutta 8,5 metriä ja painoa lähes 3 000 kg.
- Poikasen paino voi lisääntyä emon rasvaisen maidon avulla 90 kg päivässä ja 32 850 kg vuodessa.

Gepardi

Gepardi (Acinonyx jubatus) - nopein nisäkäs

Gepardi nostaa nopeutensa kolmessa sekunnissa nollasta sataan ja voi saavuttaa huippunopeuden 120 km/h. - Maailman paras pikajuoksija juoksee 100 metrin matkalla nopeudella 44 km/h. Gepardi juoksee noin 3 kertaa nopeammin kuin ihminen.

Lumileopardi

Lumileopardi (Uncia uncia) - pisimmälle hyppäävä eläin

Lumileopardi on maailman pisimmälle hyppäävä eläin. Se kykenee loikkaamaan yhdellä hypyllä 15 metrin matkan. Quinnessin mukaan hieman lyhyemmin, 11,7 metriä. Hypyssä sitä auttaa sen pitkä häntä, jolla voi tasapainottaa oloaan pitkän liidon aikana.
Kirahvi

Kirahvi (Giraffa camelopardalis) - korkein maanisäkäs

Afrikassa elävä sorkkaeläin kirahvi on korkein maanisäkäs. Suurimmilla yksilöillä voi olla korkeutta 5,9 metriä. Suurin osa korkeudesta on jalkoja ja kaulaa. Painoa on keskimäärin 1 200 kg, enimmillään 1 900 kg. Naaraat ovat uroksia pienempiä.

Kirahvilla on monia erityisiä ominaisuuksia.

- Jalat ovat pituudeltaan saman pituiset, kuin ovat ihmiset, jonkin verran alle 2 metriä.
- Sorkilla on leveyttä noin 30 senttimetriä.
- Kaulalla on mittaa 180 cm. Kaulanikamia on silti vain 7, juuri saman verran, kuin ihmisellä.
- Kirahvin verenpaine on nisäkäsmaailman korkein, sydän lyö jopa 170 kertaa minuutissa.
- Kielellä on pituutta noin 50 cm.
- Kirahvi nukkuu vuodokaudessa vain 5 - 30 minuuttia ja senkin muutamien minuuttien pätkinä.
- Kirahvien täpläkuviointi on kuin ihmisen sormenjäljet - kahta samanlaisen kuvioinnin omaavaa kirahvia ei ole olemassa.
- Kirahvi viettää lähes kaiken aikansa seisaallaan. Se nukkuu ja synnyttääkin seisaallaan.

Napasiiseli

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Denali National Park and Preserve

Napa- eli parrynsiiseli (Spermophilus parryii) - alin nisäkkään ruumiinlämpö

Oravien heimoon kuuluvan napasiiselin ruumiinlämpö on tavallisesti 37 astetta. Ruumiinlämpö menee kuitenkin kolme astetta peräti pakkasen puolelle eli lukemaan −3 °C, kun napasiiseli nukkuu talviuntaan. Talviunella on pituutta kahdeksan kuukautta, joten napasiiseli on myös maailman pisimpään horrostava jyrsijä.

Delfiini

Delfiinit (Delphinidae) - merinisäkkäät - älykkäimpiä nisäkkäitä

Useitakin nisäkäslajeja pidetään älykkäimpinä. Näitä ovat delfiini, simpanssi, kääpiösimpanssi, oranki, norsu, pesukarhu, sika, kissa, koira ja linnuista korppi ja varis.

Ihminen on varmasti älykkäin nisäkäs. Mikä laji on sitten älykkäin villeistä nisäkäslajeista tai niistä ihmisen seuraan kesytetyistä ja opetetuista. Tämä on ikuisuuskysymys, joka saa odottaa ratkaisuaan.

Hanhennokkavalas

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Charles Davies

Hanhennokkavalas (Ziphius cavirostris) - merinisäkäs - syvimmälle sukellus

Hanhennokkavalas, aiemmin cuvierinvalas, on nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Se on sukeltanut merellä syvemmälle kuin mikään muu nisäkäs. Sen syvyysennätys on 3 048 metriä eli yli kolme kilometriä.

Hanhennokkavalas kasvaa noin 6,5–7 metriä pitkäksi ja painaa keskimäärin kolme tonnia. Tavallisestikin se karttaa pintavesiä ja ui vähintään kilometrin syvyydessä.

Vapaasukelluksen syvyyssukelluksessa, ilman hengityslaitetta ja ilman räpylöitä, uusiseelantilainen William Trubridge on sukeltanut 102 metrin syvyydelle. Suomessa Antero Joki on saavuttanut syvyyden 73 metriä. Syvyyssukellus on vaarallinen laji, mistä kertovat monet lajin parissa tapahtuneet kuolemat.

Purjekala

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jarkko J

Purjekala (stiophorus platypterus) - nopein uimari

Purjekalan huippunopeus sen uidessa on 110 km/h. Tätä huimaa nopeuttaan purjekala hyödyntää, napsiessaan suihinsa sardiineja ja muita pikkusillejä. - Ihminen ja nimenomaan huippu-uimari voi saavuttaa lyhyellä matkalla uidessaan huippunopeudeksi noin 10km/h.

Jonathan

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Luke McKernan

Seychellien jättiläiskilpikonna Jonathan (Aldabrachelys gigantea hololissa) - vanhin elossa oleva maaeläin 188 vuotta

Jonathan on syntynyt Seychelleillä noin vuonna 1832. Se täyttää 188 vuotta vuonna 2020. Nykyisin se elää kaukaisella Saint Helenan saarella eteläisellä Atlantilla, sinne se siirrettiin jo vuonna 1882. Saari on tullut kuuluisaksi siitä, että Napoléon Bonaparte karkotettiin maanpakoon sinne.

Vanhin ihminen kautta aikain on ollut ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997). Hänellä oli kuollessaan ikää 122 vuotta 164 päivää.

Tiikeri

Tiikeri (Panthera tigris) - korkeushypyn mestari, voimanpesä

Tiikeri hyppää vaivattomasti kolmen metrin korkeuteen. - Hyvä on hyppäämään hevonenkin, sillä se on hypännyt 2,47 metrin korkeuteen. Se on 2 cm enemmän, kuin miesten korkeushypyn maailmanennätys 2,45 metriä.

Tiikerillä on myös valtavat voimat. Se kykenee nostamaan 550 kg:n painoisen saaliseläimen, eli kaksi kertaa oman painonsa, muutaman metrin korkeuteen puuhun.

Norsu

Savanni- eli pensasnorsu (Loxodonta africana) - suurin maaeläin

Afrikannorsujen sukuun lukeutuva savanni- eli pensasnorsu on suurin ja painavin maaeläin. Uroksella voi olla hartiakorkeutta enimmillään 3,96 metriä ja painoa 7 000 kg. Naaraat ovat huomattavasti pienempiä.

Savanninorsun ja yleensä norsujen ominaisuuksia.

- Norsu voi saavuttaa 70 vuoden iän. Se on ihmisen jälkeen toiseksi pisimpään elävä nisäkäs.
- Kärsä voi painaa jopa 140 kg. Siinä on 40 000 - 100 000 lihasta. - Tarvittaisiin vähintään 70 ihmistä, jotta lihaksia olisi yhtä paljon, kuin norsulla kärsässään.
- Norsu voi nostaa kärsällään ainakin 300 kg painon.
- Norsu kykenee nostamaan maasta 9 000 kilon taakan.
- Syöksyhampailla voi olla painoa 50 kg.
- Norsu ei voi hypätä ja hypähdellä. Liikkuessaan se voi vain kävellä 3–6 kilometrin tuntivauhtia, tai "juosta" jopa 40 kilometrin tuntivauhdilla. Juostessaankaan norsu ei hetkeäkään ole ilmassa, vaan se vain ottaa pidempiä ja nopeampia askelia.
- Afrikan jokia ylitellessään norsu voi syvässä vedessä nostaa kärsänsä kuin snorkkeliksi veden pinnan yläpuolelle ja jatkaa kävelyään.
- Norsun korvan muoto muistuttaa Afrikan muotoa.

Kolmivarvaslaiskiainen

Kolmivarvaslaiskiaiset (Bradypus) - "unisimmat" ja hitaimmat nisäkkäät

Opossumit ja laiskiaiset, sekä vyötiäiset viettävät jopa 80 prosenttia elämästään nukkuen taikka torkkuen. Kolmivarvaslaiskiaisten suvussa on neljä lajia ja niitä on pidetty kaikkein ahnaimpina nukkujina. - Laiskiaisten kohdalla onkin kuitenkin todettu viimeaikaisisa tutkimuksissa, että ne nukkuvatkin vain 8 - 10 tuntia vuorokaudessa. Siis suunnilleen saman verran kuin ihminen.

Laiskiaisten hitaudessa ei kuitenkaan ole mitään epäselvyyttä. Ne ovat planeetan hitaimpia nisäkkäitä. Laiskiaiset liikkuvat vain silloin, kun katsovat sen ihan välttämättömäksi ja silloinkin hyvin hitaasti. Laiskiaiset liikkuvat hitaimmin maassa, hieman nopeammin puiden oksilla ja nopeimmin, kiivetessään puunrunkoa ylös. Maassa nopeutta on 1,8 - 2,4 metriä minuutissa ja puussa enimmillään noin 4 metriä minuutissa. Huippunopeus on siten noin 0,27 km/h. Tavallisella nopeudellaan laiskiainen suoriutuu 100 metrin matkasta maassa noin 50 minuutissa. Uidessaan laiskiaiset saavuttavat nopeuden 13,5 metriä minuutissa. Ne siis uivat noin kolme kertaa nopeammin, kuin kiipeävät puunrungolla.

Laiskiaiset eivät suinkaan liiku hitaasti laiskuuttaan, vaan siten ne säästävät liikkumisessa tarvittavaa energiaa. Myöskään saalistajat, kuten kotkat eivät havaitse niin helposti hidasta, näkymättömissä lehvistön piiloissa viipyilevää oleilijaa. Laiskiaisia on ollut maan päällä jo noin 60 miljoonan vuoden ajan, joten kaikkine nukkumisineen ja hitauksineen ne ovat kuitenkin luonnon ja evoluution mestarinäytteitä hienosta ja elontaistossa selviytyvästä lajista. Laiskiaiset eivät ole laiskoja, mutta ne ovat hyvin varovaisia.

Vahvat ja pitkälle hyppivät hyönteiset

- Muurahaiset (Formicidae) kykenevät kantamaan leuoissaan 50 kertaa oman painonsa.
- Sarvikuonokkaat (Dynastinae) kykenevät nostamaan maasta 850 kertaa oman painonsa. Ihmisen pitäisi, ollakseen yhtä vahva, kyetä nostamaan 65 000 kg.
- Pillerinpyörittäjät (Scarabaeus) ovat planeettamme vahvimpia hyönteisiä ja myös kaikkein vahvimpia eläimiä. Ne voivat vetää ja pyöritellä yli 1 000 kertaa omanpainoisiaan pillereitä. Ihmisen pitäisi samaan kyetäkseen vetää taikka työntää kuutta kaksikerroksista bussia, jotka olisivat täynnä ihmisiä.
- Kirput (Siphonaptera) tunnetaan pitkälle hyppivinä. Ne voivat hypätä ylöspäin eli vertikaalisesti 18 cm korkeudelle ja vaakasuoraan eli horisontaalisesti 33 cm päähän. Hyppyjen pituutta on hyvä verrata kirppujen omaan pituuteen, joka on muutaman millimetrin luokkaa. Ne hyppäävät noin 150 kertaa oman pituutensa verran. Ihmisen pitäisi hypätä pituuteensa samalla tavalla suhteutettuna satojen metrien loikka.

Lähteet
*Science Facts: How Big is Blue Whale’s Tongue?
*Yle, Avara luonto: Pedoista suurimmat – eläinmaailman jättiläiset huikeita selviytyjiä
*DoSomething.org: 11 facts about giraffes
*Uganda365: 13 Fun Facts About African Bush Elephants
*Tieteen Kuvalehti: 5 eläintä, jotka voittaisivat kultaa olympialaisissa
*One Kind Planet: Top 10 Strongest Animals
*The Conversation: Sloths aren’t lazy – their slowness is a survival skill
*BBC, Earth: The truth about sloths
*National Geographic: Animal Records
*Worldatlas: The World's Loudest Animals
*Wikipedia: Vapaasukellus
*Tunturisuden eläin- ja lintusivut