Tunturisuden sivut

Hamsteri HAMSTERIT

Jyrsijöihin kuuluvat hamsterit ovat suosittuja lemmikkieläimiä. Niiden nimi hamsteri tulee niiden tavasta rohmuta eli hamstrata suuria määriä ruokaa, jonka ne kuljettavat poskipusseissaan varastoihinsa.

Hamsteri

Hamstereiden levinneisyys

Villeinä luonnossa hamstereita elää esimerkiksi Lähi-idässä ja Kaakkois-Euroopassa. Kääpiöhamstereita on Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa. Kultahamsteri (syyrianhamsteri) esiintyy villinä suurimmaksi osaksi Aleppon seudulla Luoteis-Syyriassa.

Kultahamsteri

Kultahamsteri.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright LuLu Witch


Hamsteri
Hamsteri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, Copyright kataaca

Hamsterilinkkejä

Hamsterit Hamsterit.net: Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää hamstereista.
Hamsterit Suomen Hamsteriyhdistys ry
Hamsterit Wikipedia: Hamsterit

Hamsteri

Hamsteri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Piulet

Lisääntyminen

Hamsterit saavat useampia poikueita vuodessa. Yhdessä poikueessa voi olla 3 - 15 poikasta. Hamstereiden elinikä vaihtelee eri lajeilla, ollen 1,5 - 3,5 vuotta.

Hamsteri

Kultahamsteri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Kasey Eriksen


Kultahamsteri

Kultahamsteri.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright LuLu Witch

Kultahamsteri (Mesocricetus auratus)

Tunnetuin ja yleisin lemmikkihamstereista on kultahamsteri. Se tunnetaan myös nimellä syyrianhamsteri.

Kultahamstereita oli aluksi yliopistojen tutkijoiden hallussa ja eläintarhoilla jo 1800-luvulla. Englannissa eräällä tohtorilla oli kultahamstereita 1930-luvulla ja Lontoon eläintarhassa niitä oli vuonna 1940. Yleisökin kiinnostui suuresti tästä pienestä, veikeästä eläimestä ja kultahamstereita alettiin myydä myös yksityisille ihmisille. Harrastajia tuli niin runsaasti, että he perustivat vuonna 1945 oman kerhonsa, The British Hamster Club - Britannian Hamsterikerho.

Kaikista lemmikkihamstereista kultahamsteri on suurikokoisin. Sillä on pituutta 15 cm. Kuono on tylppä ja pää melko leveä. Kultahamsterin suuret korvat ovat pystyssä silloin, kun eläin on hereillä ja reippaana. Raajat ovat suhteellisen lyhyet. Etujaloissa on neljä varvasta ja surkastunut peukalo, kun taas takatassuissa on viisi varvasta. Lyhyellä hännällä on mittaa vain noin yksi senttimetri. Talttamaiset hampaat kasvavat koko hamsterin elinajan. Kultahamsteri elää keskimäärin 1,5 - 2,5 vuotta.

Turkki ja silmät

Turkkimuunnoksensa mukaisesti kultahamsteri jaetaan neljään ryhmään: lyhytkarvainen, pitkäkarvainen, rex ja satiini. Sama kultahamsteri voi olla yhtäaikaakin sekä pitkäkarvainen, satiini, että rex. Turkkien väreissä on suuri kirjo, on valkonauhaista, cremeä, suklaata ja lukuisia muita värejä.

Kultahamsterin silmissä on jotakin erityistä. Väreiltään ne ovat joko mustat, punaiset tai ruskeat - suurina ja tarkasti tapittavina ne antavat kultahamsterille älykkään ja tarkkailevan ilmeen.

Päivät nukutaan yöt kukutaan

Ei kultahamsteri kyllä öisinkään kuku, vaan on varsin hiljainen eläjä, mutta se on kuitenkin yöeläin. Niinpä se nukkuu koko päivän, noin 14 tuntia, ja herää illalla. Nukkuessaan ja pelästyessään kultahamsteri voi päästellä erilaisia ääniäkin, murinoita, sähinöitä ja muita puhinoita - sekä tuhinoita.

Erakon elämää ja paljon poikueita

Kultahamsteri on elintavoiltaan erakko. Niinpä, jos haluaa useampia kultahamstereita, on jokaiselle laitettava oma häkki. Edes saman poikueen sisarukset eivät viihdy yhdessä. Poikueita kultahamsteri voi saada 2 - 3 vuodessa. 15 päivää kestävän kantoajan jälkeen karvattomia poikasia syntyy 6 - 12.

Ravinto

Perusruokavalion kultahamsterille muodostaa hyvänlaatuinen siemenseos, jota sille pitää aina olla tarjolla. Siemenseoksista voi tehdä erilaisia viritelmiä ja sekaan voi laitella pähkinöitä, hedelmiä ja kasviksia. Myös kissan ja koiran kuivamuonat maistuvat kultahamsterillekin. Tuoreruokaakin kultahamsterin on saatava pieninä annoksina muutaman kerran viikossa. Tuoreet hedelmät ja kasvikset voivat kuulua ravintoon päivittäin - lihaa, kalaa, kananmunia ja muita proteiinipitoisia ruokia kultahamsterille voi tarjota muutaman kerran viikossa. Myös erilaiset puurot ja soseet maistuvat hamsterille.

Kultahamsteri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kultahamsteri, Copyright LuLu Witch

Hamsteri Lemmikkihamsterin hoito

Lajit: syyrialainen hamsteri, venäjänkääpiöhamsteri campbelli, dzungarianhamsteri (venäjänkääpiöhamsteri talvikko), venäjänkääpiöhamsteri roborovski sekä kiinankääpiöhamsteri.
Helppohoitoinen.
Herää vasta illalla, joten omistaja ehtii tehdä päiväpuuhansa ennen sitä.
Siisti ja liki hajuton - oppii usein tekemään tarpeensa WC-laatikkoon.
Helppo ruokittava - lemmikkihamsteri syö jyväseoksen ja raikkaan veden lisäksi vihanneksia ja hedelmiä, sekä maito- ja lihatuotteita; eli "kaikkea mitä kotoa löytyy".
Turkki ei yleensä vaadi erityistä hoitoa, paitsi pitkäkarvaisen kultahamsteriuroksen kohdalla.
Hamsterin ylläpitoon vaadittavat tarvikkeet ovat yksinkertaisia ja halpoja.
Pärjää kotosalla muutaman päivän ajan yksinkin - kunhan vain on huolehdittu riittävästä ravinnosta ja juomasta sinä aikana.
Pienikokoinen, joten on helppo kuljetella mukana myös matkoilla.

HAMSTERILAJEJA EUROOPASSA

Eri hamsterilajeja elää villinä luonnossa liki 20, niistä eräitä tavataan myös Euroopasta.

Hamsteri (Cricetus cricetus) - (Linnaeus, 1758)

Ruumis 18 - 30 cm, häntä 28 - 70 mm, paino vaihtelee muutamasta sadasta grammasta aina 900 grammaan asti. Musta vatsapuoli erottaa hamsterin kaikista muista eurooppalaisista pikkunisäkkäistä. Lajin muita erityispiirteitä ovat "kirjava" yleisvaikutelma, lyhyt häntä sekä ärsytetyn tai kiihtyneen eläimen päästämät sähisevät ja piipittävät äänet. Eräin paikoin ovat täysin mustat yksilöt tavallisia.

Hamsteri asustaa laajoissa maanalaisissa käytäväverkostoissa, jotka ulottuvat jopa 2 metrin syvyyteen ja joissa jokaisella yksilöllä on omat pesäkammionsa ja käytävänsä.

Levinneisyysalue ulottuu eteläisen Venäjän aroilta kapeana kiilana Keski-Eurooppaan. Alankomaissa, Belgiassa ja Itä-Ranskassa elää erilliset populaatiot.

Romanianhamster (Mesocricetus newtoni) - (Nehring, 1898)

Tavallista hamsteria selvästi pienempi - ruumis 13 - 18 cm - ja erona on lisäksi miltei valkoinen alapuoli. Levinneisyys Euroopassa rajoittuu kapealle rannikkokaistalle Bulgariassa, Romaniassa sekä Venäjällä. Laji on hyvin läheistä sukua kultahamsterille.

Pikkuhamsteri (Cricetus migratorius) - (Pallas, 1773)

Laji on aiemmin tunnettu nimillä kääpiöhamsteri taikka vaeltajahamsteri. Pikkuhamsteri on myyrän kokoinen - ruumis 9 - 11 cm. Erona myyriin on suuremmat korvat ja silmät. Lajia tavataan suuressa osassa Aasiaa sekä Kreikassa, Bulgariassa ja Romaniassa.

Dzungarianhamsteri (Phodopus sungorus) - (Pallas, 1773)

Dzungarianhamsteri tunnetaan nimillä venäjänkääpiöhamsteri talvikko ja pikkuhamsteri. Nimitystä talvikko käyttävät yleisesti tämän lemmikkihamsterin omistajat - uutta nimeä dzungarianhamsteri ehdottaa nisäkäsnimistötoimikunta.

Dzungarianhamsteri on yleisin Suomessa lemmikkinä pidettävä kääpiöhamsteri. Sillä on pituutta vain 8 - 10 cm ja painoa 40 - 70 g. Luonnossa dzungarianhamsteri elää mm. Kazakstanin ja Siperian ruohikkoaroilla.

Elintavat ja ravinto

Hamsterit ovat yöeläimiä ja pääasiallisesti kasvissyöjiä. Luonnossa elävien hamstereiden ravintoa ovat sekä viljellyt että luonnonvaraiset kasvit. Edellisistä voi mainita viljat, maissin, rehukasvit, juurikkaat, perunan sekä kaikenlaiset hedelmät ja vihannekset.

Lisäksi hamsteri syö hyönteisiä, kuten heinäsirkkoja ja toukkia, sekä pikkueläimiäkin, kuten hiiriä ja myös linninpoikasia. Kesällä ja syksyllä se kuljettaa ruokaa hyvin venyvissä poskipusseissaan maanalaisiin varastoihinsa.

Hamsteri

Lähteet
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 - Weilin+Göös, 1990
IUCN
ADW Animal Diversity Web
Suomen Hamsteriyhdistys ry
Ihmisen seurassa
Rotuesittelyt