HEVOSEN KANSSA IHMISYYTEEN

Hevonen on urbaanin ihmisen side luontoon. Hevossuhteessa saamme takaisin kadotetun luontoyhteyden, koemme yhteyttä vieraslajiseen olentoon. Hevonen oppii ymmärtämään puhetta, vaikka se ei itse opi puhumaan. Kommunikoimme hevosen kanssa, mikä todistaa, että ihminen ei ole yksin maapallolla. Jaamme maapallon kaikkien muiden elävien olentojen kanssa ja hevonen on yksi niistä. Oivallamme, että tämä maailma ei ole yksin ihmisten maailma vaan lukuisten muidenkin, osittain erilaisten, osittain samanlaisten tietoisuuksien maailma.

Hevonen on tie lisääntyneeseen itsetuntemukseen. Kadottaessamme suhteemme eläimiin, menetämme myös tietämyksen siitä, mitä on olla ihminen. Eläinten kanssa jaamme yhteisen nisäkäsperustan. Suhteemme hevoseen on myös matka omaan eläimellisyyteemme. Hevoset opettavat meille, mitä ihmiset ovat.

Inhimillinen tietomme on aina vajavaista. Vaikka paljon tiedämme, paljon todellisuutta jää myös inhimillisen tiedon ulottumattomiin. Vaikka olemme viisaita, on olemassa mahdollisuus, että on meitä viisaampia. Ehkä eläimillä on sellaisia kykyjä ja taitoja, jotka ovat meidän ihmisten ulottumattomissa. (Leena Vilkka: Hevosen hyvä elämä).



All rights reserved
*Kuva, Mia ja Dijon - Copyright © Miasiena
Photo used with permission.

Hevonen emotionaalisena olentona

Hevonen on kaunis, herkkä ja jalo olento. Se voi olla myös rujo tai täysluupää, se voi olla pureva ja potkiva. Se voi olla ylpeä tai nöyrä, kuuma tai rauhallinen, tottelevainen tai tottelematon. Se voi olla rohkea tai arka, viisas tai tyhmä, nopea tai hidas. Se voi olla väsynyt tai energinen. Se voi olla kiltti tai vihainen. Se voi olla varma ja luotettava tai pelokas ja säikkyvä.

Jo lukuisten, hevoseen liitettyjen adjektiivien perusteella voimme olla varmoja, että olemme tekemisissä tunneolennon kanssa. Hevonen on ennen kaikkea tunteva olento, jonka tunnetilat näkyvät sen käytöksessä. Vaikka hevonen ei puhu, vailla ilmaisukykyä se ei ole. Hevosilla on epäilemättä monenlaisia tunteita. Hevoset pitävät koskettelusta. Hevonen ei vain kihnuta itseään, vaan se pyytää rapsuttamaan kaulasta, johon se ei itse ylety. Fyysinen kontakti toiseen hevoseen ja myös ihmiseen on hevoselle mieluisaa. (Leena Vilkka: Hevosen hyvä elämä).



All rights reserved
*Kuva Copyright © Trecpeter
Photo used with permission.

Hevonen tietoisena olentona

Kykenevätkö hevoset ajatustoimintaan? Mitä hevonen tahtoo? Voimmeko ylipäänsä puhua hevosen haluista, intresseistä, omista päämääristä ja tarkoitusperistä? Tietääkö hevonen itse, että sillä on ainutlaatuinen minuus, persoonallisuus, oma tahtonsa, joka erottaa sen kaikista muista?

Eläinten tietoisuuden uranuurtaja Donald Griffin on puolustanut näkemykessään sitä käsitystä, että eläimet todella ajattelevat. Hänen kysymyksensä ei olekaan se, että ajattelevatko eläimet - vaan mitä ne ajattelevat. Griffin uskoo, että tietoinen ajattelu on ollut evolutiivisesti yhtä tärkeää sekä saalistajille että saalistettaville. (Leena Vilkka: Hevosen hyvä elämä).



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Flickr/William Beem
© Website/William Beem



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/stupidmommy



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Cyndy Yates